HARRASTAJA: Pasi Åman: Virta vei virvelimiehen

Pasi Åman kalastaa 150–200 päivänä vuodessa. Nimensä mukai­sesti hän on todel­linen ”jokimies”. Ammat­tikin on vaihtunut sorvaa­jasta kosken­kun­nos­ta­jaksi. Nurmi Hydrau­lic­silta työttö­mäksi vuonna 2015 jäänyt Åman aloitti uudessa ammatis­saan vuoden alussa.

Pasi Åman on intohi­moinen kalamies. Hänen nimensä oli enne. Nimi tarkoittaa suomeksi ”jokimiestä”. Sitä hän todella on. Entinen metal­li­mies vaihtoi työttö­myyden jälkeen ammattia, ja on nykyisin ammat­ti­ni­mik­keel­tään kosken­kun­nos­taja – mutta kuuluu edelleen Teollisuusliittoon.

– Vuodesta 2004 vuoden 2015 elokuulle asti tein leipä­työ­näni metal­lialan hommia. Sitä ennen olin myös kesätöissä ja lyhyem­missä työsuh­teissa metal­lia­lalla. Ennen irtisa­no­mista olin Nurmi Hydrau­lic­silla sorvaa­jana, Åman kertoo.

– Joulu­kuussa 2014 minut lomau­tet­tiin ja elokuussa 2015 tuli irtisa­no­minen. Se oli totaa­linen syöksy­kierre. Samalla tuli avioero. Silloin sukelsin syvem­mälle kuin yhdes­sä­kään uppopallo-ottelus­sani sitä ennen, Åman kertoo.

Kalas­tuksen ohella toinen hänen rakas harras­tuk­sensa on ollut uppopallo. Hän pelasi lajia maajouk­kue­ta­solla, mutta laji piti lopettaa korvan tasapai­noe­limen sairauden takia.

– Pystyn kyllä sukel­ta­maan, mutta sukel­ta­misen jälkeen en enää pysy pystyssä, Åman sanoo.

Tämän vuoden alussa Åman heittäytyi kokonaan jokimie­heksi, kun hän sai parin vuoden työttö­myyden jälkeen työpaikan Virta­ve­sien hoito­yh­distys ry:n koskenkunnostajana.

AINA KALASSA

Åman käy kalassa 150–200 päivänä vuodessa.

– Nämä ovat toki joskus väin käyntejä kalassa. Saatan olla kalassa vaikka vain 20 minuuttia, Karkki­lassa asuva Åman kertoo.

Karkki­lassa on useita kalas­tuk­seen hyvin sovel­tuvia virta­vesiä. Näiltä Åmanin yleensä löytää joko kalas­ta­massa tai kunnos­ta­massa vesistöä. Joskus hän kulkee ja tarkkailee muita kalastajia.

– Jos olen saanut täyteen päivän kiintiöni kalaa, saatan kuljes­kella kosken rantoja ja tarkkailla, miten muut kalas­tavat. Siitä oppii aina paljon, Åman sanoo.

Kipinä kalas­ta­mi­seen tuli kymmen­vuo­ti­aana. Hän lähti kaverinsa innoit­ta­mana onkikilpailuihin.

– Huomasin, että minulla oli aivan väärät välineet. Lähdin seuraa­viin kilpai­luihin parem­milla välineillä ja voitin sen kilpailun nuorten sarjan tolkut­toman kokoi­sella lahnalla. Siitä se innostus sitten lähti.

JÄIDEN TULO ALOITTAA KAUDEN

Åmanin kalavuosi alkaa ja päättyy jäiden tuloon.

– Jos jäät tulevat marras–joulukuussa, niin ensijäille haluan päästä välit­tö­mästi. Sydän­tal­vella käyn pilkki­kil­pai­luissa lähes joka viikon­loppu ja mieluummin viikon­lopun molem­pina päivinä. Ja sitten teen yksit­täisiä pilkki­reis­suja ilman kilpailua eli lähden ”sivii­li­pil­kille”. Samalla tutkailen jäiden kehit­ty­mistä ja kalan käyttäytymistä.

Pilkki­kausi huipentuu kevät­tal­veen, jolloin Åmanin tähtäi­messä on iso ahven.

– Helmi–maaliskuussa alkaa fileah­venen pyydystys. Siihen minulla on ihan sellainen kalas­tus­kiima. Se into on niin tolkuton, kun sitä odottaa niin paljon, että saa ruoka­ka­laksi fileko­koista ahventa.

Åmanilla on tiukka periaate, että syömä­ko­koiset kalat otetaan ylös, perataan ja valmis­te­taan ruoaksi. Yleensä pannulla. Viime vuosi­kym­me­ninä yleis­ty­nyttä ”catch-and-release” ‑kalas­tusta syyskuussa 38 vuotta täyttävä Åman ei ymmärrä. Kalas­tus­tapa on yleinen etenkin nuorem­pien kalas­tuksen harras­ta­jien parissa. Siinä ylös otettu kala laske­taan takaisin veteen.

Åman huomauttaa, että takaisin päästetyt kalat eivät aina virkoa ja niitä löytyy kuolleena virran alajuoksulla.

– Minä en leiki ruoalla, Åman sanoo.

Kun hän on saanut kalas­tettua kalas­tus­lu­paan kuuluvan kiintiön tai muutoin riittä­västi, hän lopettaa kalas­ta­misen siltä päivältä.

KEVÄT HUIPENTUU LAPPIIN

Åmanin kevät­kauden paras hetki on vuotuinen kalas­tus­retki Lappiin.

– Kun tullaan huhti­kuulle ja vedet aukeaa, niin lähden siikaon­gelle. Sitten teen Lapin reissun, ja kalastan harjusta ja siikaa. Tämä on vuoden kohokohta minulle.

Puroissa ja koskissa kalas­ta­minen on Åmanin mielestä kaikkein parasta.

– Kun on pitkään kalas­tanut jäiltä, niin ensim­mäinen purosta saatu kala on hieno kokemus. Kun kala tulee ensim­mäi­sellä heitolla, siitä tuleva polte on voimakas. Polte on vielä rajumpi, jos kala ensin karkaa. Sitten tulee sellainen polte, että se kala on saatava. Se saalis­vietti on tolkuton.

Touko­kuussa Åman onkii meressä vielä silakkaa ”litkalla” eli pitkällä siimalla, jossa on pieniä koukkuja. Toukokuu on myös siian­pyy­dys­tä­misen aikaa. Silloin siikaa saa onkimalla tai pohjaon­gilla rannoilta. Väliin Åman piipahtaa kirjo­lohia pyytä­mään kotikun­tansa koskilla.

– Kirjo­lohta en oikein pidä edes kalana. Se on kalamie­helle vähän niin kuin broileri. Se on istutettu ihmisen ravin­noksi. Kun kalamiehet kysyvät toisil­taan, että onko tullut kalaa, yleensä kirjo­lohia ei edes lasketa.

– Kesäkuussa kalastan kirjo­lohta ja käyn onkikil­pai­luissa. Sitten kun tullaan heinä­kuulle, niin edelleen jatkan kirjo­lo­hella ja onkikil­pai­luilla. Heinä­kuussa teen yleensä myös Lappiin ja Kainuuseen kalareissuja.

Åmanin mielestä heinäkuu eli pahin hyttys­kausi on parasta aikaa Lapissa.

– Silloin ei harras­te­lijat pyöri jaloissa, koska he pelkäävät itikoita. Kun on itikkaa mahdol­li­simman paljon, lohikalat ovat syönnillä. Eli ne syövät itikkaa pinnasta. Silloin kala ottaa hyvin perhoon.

Kesällä Åman myös uistelee.

– Se on laiskan miehen hommaa, mutta mukavaa vasta­painoa rannoilta heitte­lylle. Siinä on hyvin aikaa syödä eväitä ja nauttia kesästä.

”ISO MÖRKÖ” LIIKKUU ELOKUUSSA

Elokuun hämärät illat ja pimeät yöt ovat Åmanin mielestä hyvää aikaa kalastaa koskissa.

– Kun illat alkavat elokuussa pimetä, alkaa ”iso mörkö” eli taimen taas liikkua. Sitä kalas­te­taan pimeässä, sysimus­tilla hahmoilla. Ihan ääni- ja käsitun­tu­malla. Se on kalas­tuksen kunin­gas­muoto itsel­leni. Kalapaik­koja ei näe, vaan ne pitää tietää. Päivällä täytyy käydä ensin treenaa­massa, ja sitten mennään samalle paikalle yöllä.

Syyskuussa Åman kalastaa isoa ahventa rannoilta ja veneestä pilkillä.

– Sitten kun tullaan marras­kuulle, niin mietin, että vieläkö pääsisi joelle yksit­täi­sille kokei­luille. Käyn katso­massa viimeisen paikat. Sitten tuleekin uudet jäät ja uusi kierto.

PASI ÅMAN

Karkkila
Virta­ve­sien hoito­yh­distys ry
Kosken­kun­nos­taja

Katso videolta Pasi Åmanin vinkit virrassa kalastukseen.

TEKSTI ALEKSI VIENONEN
KUVAT JA VIDEO PEKKA ELOMAA