VIERAILIJA: Jukka Kärkkäinen: Miten sote vaikuttaa työterveyshuoltoon?

Noin 1,8 miljoonaa suomalaista kuuluu työterveyshuollon piiriin. Heistä 80 prosentilla on lakisääteisen ehkäisevän terveydenhuollon lisäksi oikeus käyttää sairaanhoidon palveluja. Työnantajat maksavat vuodessa noin 400 miljoonaa euroa työntekijöiden sairaanhoidosta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus (sote) voi muuttaa sairaanhoidon asemaa työterveyshuollon osana. Tulevaisuudessa työterveyshuoltoa voidaan painottaa nykyistä enemmän lakisääteiseen ehkäisevään työhön ja työhön liittyvien sairauksien hoitoon muun sairaanhoidon siirtyessä julkisen järjestelmän piiriin.

Työterveyshuollon painopisteen muutosta voidaan tukea myös poliittisin päätöksin kohdentamalla työterveyshuollon rahoituksesta nykyistä suurempi osuus ehkäisyyn, kuten työperäisten sairauksien torjuntaan. Tämän seurauksena työnantajat voivat kustannussyistä karsia sairaanhoitopalveluja. Osa työnantajista todennäköisesti kuitenkin edelleen jatkaa sairaanhoitopalvelujen järjestämistä, koska työntekijöiden sairauksien nopea hoito on yrityksen tuloksen kannalta etu. Lisäksi hyvä työterveyshuolto on työpaikan mainetekijä rekrytoitaessa uusia työntekijöitä.

Sairaanhoidon lisääntyminen työterveyshuollossa on ollut ennen muuta seurausta julkisen terveydenhuollon kyvyttömyydestä vastata riittävän joustavasti ja nopeasti työntekijöiden hoidon tarpeeseen. Jos sote-uudistuksessa onnistutaan lyhentämään julkisen terveydenhuollon jonotusaikoja, voivat työterveyshuollon käyntimäärät alkaa vähentyä.

”Työterveyshuollon sairaanhoitopalvelujen alasajo ei ole ratkaisu.”

Voidaan toki kyseenalaistaa työntekijöiden sairaanhoidon ja ehkäisevän terveydenhoidon erottaminen toisistaan. Työkykyä uhkaavien tekijöiden tunnistamista ja niihin puuttumista todennäköisesti edistää, kun työntekijät tunnetaan mahdollisimman hyvin työterveyshuollossa. Tämä taas puoltaa ainakin yleislääkäritasoisen sairaanhoidon säilyttämistä osana työterveyshuoltoa.

Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on kansalaisia eriarvoistava. Työterveyslääkärille pääsee yleensä jonottamatta, tarvittaessa nopeasti tutkimuksiin ja erikoislääkärikonsultaatioon. Työelämän ulkopuolella olevat, kuten eläkeläiset, työttömät, työkyvyttömät, koti-isät ja -äidit, lapset ja suuri osa opiskelijoista, jonottavat terveyskeskukseen, elleivät maksa hoitoaan itse tai yksityisellä vakuutuksella. Julkiselle erikoislääkärille jonotetaan yleensä vähintään muutamia viikkoja.

Sote-uudistuksen keskeinen tavoite on edistää yhdenvertaisia palveluja koko väestölle. Työterveyshuollon sairaanhoitopalvelujen alasajo ei ole kuitenkaan ratkaisu tähän. Terveydenhuollon jonot vain kasvaisivat työväen siirtyessä aikaisempaa enemmän julkisten palvelujen piiriin, eikä kukaan hyötyisi muutoksesta. Ensisijaisesti tulee vahvistaa julkista terveydenhuoltoa ja erityisesti terveyskeskuksiin on lisättävä resursseja. Näin voidaan vaikuttavasti vähentää kansalaisten eriarvoisuutta terveydenhuollossa.

JUKKA KÄRKKÄINEN
Kirjoittaja on lääketieteen tohtori, oikeustieteen kandidaatti, psykiatrian erikoislääkäri ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri.