Lasinpuhaltajat ovat valmistaneet Oiva Toikan lintusarjaa Nuutajärvellä ja myöhemmin Iittalassa lähes viidenkymmenen vuoden ajan. Lintulajeja on yli 400 ja niillä on keräilijöitä ympäri maailman. Lintuihin käytetyissä tekniikoissa löytyy koko suomalaisen lasinpuhaltamisen historia aina Nuutajärven tehtaan perustamisen ajoilta 1793 lähtien. Toikan linnut ovat viesti myös lasintaiteen kulta-ajoilta, jolloin suunnittelija ja lasinpuhaltajat työskentelivät tiiviisti yhdessä.

BIRDS BY TOIKKA: NUUTAJÄRVEN JA IITTALAN LASINPUHALTAJAT 1972–

Kuovi

Kuovi syntyy vapaasti puhaltamalla. Linnun muoto sopii lasinpuhallukseen. Oiva Toikka ja puhaltajat kehittivät tekniikan, jossa linnun ruumis muovautui kaulan toimiessa puhalluspillin kiinnityspisteenä. Aukkoon lisättiin lasia päälaeksi ja nokaksi. Kuovin valmistus alkoi vuonna 1999. Sen höyhenistö on luotu marmoroinnilla. Lintu on viimeistelty mattauksella, mikä on poikkeuksellista Toikan sarjalle.

NÄIN SEN TEIMME

Verstakon yhteispeli on saumatonta. Hötkyillä ei kannata, muttei aikaillakaan. Muotoiltava lasi on pidettävä 1 000– 1 150 asteisena. Linnun valmistus vaatii useita uuneja ja lämpöä on hallissa riittämin. Tarvittaessa seinustan kaikki valtaisat lasiovet avataan pihalle. Lentävät lajitoverit eivät olet tervetulleita, mutta Iittalan Lasimäen vierailijoilla on arkisin iltaan asti vapaa pääsy parvelle. Mitä alhaalla tarkalleen tapahtuu, miten suupuhaltaen sulasta lasista syntyy kerta kerran jälkeen tarkat laatukriteerit täyttävä uljas Kuovi?

9. Katso miten lasinpuhallusmestari Heikki Hiukkamäki viimeistelee Kuovin.

Iittalan lasitehtaalla on erikseen lintuporukka. Noin 400 eri lintulajia puhaltaa viitisentoista nuutajärveläistä puhaltajaa ja pari iittalalaista. Kuovin synnyttäjät vasemmalta lukien mattaaja, lasinpuhaltaja Asmo Aalto, tarkastaja ja pakkaaja Heidi Jokiniitty, lasinpuhaltajamestari Heikki Hiukkamäki sekä lasinpuhaltajat Juhana Laihonen ja Leena Julin.

Iittalan Lasimäki on avoinna joka päivä klo 10–18, 16.5.–31.8. klo 10–20
Lasinpuhallusta voi käydä seuraamassa arkisin.

Lintusarja syntyi suunnittelijan ja lasinpuhaltajien tiiviinä yhteistyönä

OivaToikka: ”Pidän tiimityöstä. Olen hiukan laiska, hauskaa kun muut tekevät päätyön, ja he osaavat tehdä sen paremmin kuin minä. En osaa puhaltaa. Teemme jotain, ja jollei tullut hyvä, teemme muunnoksia, monia muunnoksia. Prosessi on niin nopea. Voit muuttaa mielesi. Jos kehotan jotakuta hakemaan punaista väriä, jollei hän lähde heti, sanonkin ota sinistä. Välillä lasinpuhaltajat eivät kuule kunnolla, tai minä en kuule kunnolla, ja sattuu väärinkäsityksiä.” Rakastan vahinkoja. Käännös videohaastattelusta vuodelta 2007, Glassblowing 1 ja 2

Heikki Hiukkamäki: ”Olen tehnyt taidelasia siitä lähtien kun menin Nuutajärvelle 1985. Kun vuosia oli työskennelty Oiva Toikan kanssa, saattoi olla niinkin, että Oiva kävi sanomassa minkä kokoinen lintu tai suurin piirtein minkä näköinen pyrstö, minkä värinen pää tai mihin suuntaan nokka pistetään. Seuraavana päivänä hän tuli ja sanoi, nämä ovat kivoja, tehdään näitä.”

LINNUN TIE

1963 Oiva Toikka muuttaa Urjalaan Nuutajärven Lasin suunnittelijaksi.

1972 Ensimmäinen lintu.

1975 Linnun nimeksi Sieppo ja tuotantoon uusi laji Kiikkuri.

1981 Lintusarjasta osa Nuutajärven tehtaan 300-juhlavuoden kokoelmaa, mukana kaupalliset menestykset Alli, Riekko ja Kiiruna.

1980-luvulla linnuista suosittuja yrityslahjoja.

1993 Nuutajärven vuosilintutraditio alkaa.

1994 Linnut omaksi Birds by Toikka –kokoelmaksi, joka saavuttaa keräilijöitä erityisesti Keski-Euroopasta.

1990-luvun lama lasitehtailla epävarmuuden aikaa. Iittalan ja Nuutajärven tehtaat Hackmanille.

2003 Toikan näyttely Washingtonissa menestys, linnuille näkyvyyttä Yhdysvalloissa.

2007 Iittala ja Nuutajärvi Fiskarsin omistukseen.

2008 Paikalliselta keräilijältä 250 linnun kokoelma kalifornialaiselle Mingei-museolle.

2014 Nuutajärveltä lasinvalmistus Iittalaan.

2019 Lintujen puhaltaminen ja yhteistyö Oiva Toikan kanssa jatkuu. Uusia lintulajeja suunniteltuna ja joitain aiempia lajeja varioidaan. Iittalassa valmiudet kaikkien yli neljän sadan lintulajin valmistukseen. Linnut valikoituvat kysynnän mukaan.

TEKSTI TAINA ILOMÄKI-VIRTA
KUVAT JYRKI LUUKKONEN