Vientiteollisuus ja työllisyys teemaksi vaalikeskusteluihin

”Liki 1,1 miljoonalla suomalaisella on työpaikka vientiteollisuuden ansiosta. Sen toimintaedellytykset pitää turvata myös tulevaisuudessa”, totesi Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto vientiteollisuuden liittojen yhteisen vaalikiertueen mediainfossa.

Vientiteollisuuden työnantaja- ja työntekijäjärjestöt ovat päättäneet yhdessä nostaa vientiteollisuuden ja hyvinvoinnin rakentamisen välisen yhteyden osaksi eduskuntavaalikeskusteluja.

– Muistutamme kansanedustajaehdokkaita ja suurta yleisöä siitä, että vientiteollisuus on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ytimessä. Se tuo Suomeen 28 miljardin verokertymän ja 90 miljardin euron arvonlisän. Kymmenen vientiteollisuuden työpaikkaa tuo 13 työpaikkaa muille aloille, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen sanoi 22.1. Helsingissä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Kemianteollisuuden toimitusjohtajan Mika Aallon ja Metsäteollisuuden toimitusjohtajan Timo Jaatisen mukaan Suomen pitää olla houkutteleva maa investoida työllistää ja luoda uutta. Sen saavuttamiseksi on varmistettava, että suomalaisen teollisuuden kustannustaso ei ylitä keskeisten kilpailijamaiden tasoa. KUVA KITI HAILA

KOLME PÄRJÄÄMISEN AVAINTA

Tulevan menestyksen avaimet on vientiteollisuuden vaaliviestissä jaoteltu kolmeen ryhmään. Ensimmäinen niistä on koulutus, toinen tutkimus, tuotekehitys ja innovaatiot ja kolmas teollisuuden vakaa toimintaympäristö.

– Koulutuksessa on esimerkiksi mahdollistettava elinikäinen oppiminen, käynnistettävä laajoja muunto- ja lisäkoulutusohjelmia julkisen sektorin ja elinkeinoelämän yhteistyönä, onnistuttava ammatillisen koulutuksen reformissa ja hoidettava työperäisen maahanmuuton luvitus sujuvasti. Samalla on huolehdittava suomalaisten pelisääntöjen noudattamisesta, että ei synny kaksia työmarkkinoita.

– Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI) ajatellen on tarpeen laatia yli vaalikausien ulottuva suunnitelma TKI-rahoituksen nostamisesta. Samalla on varmistettava, että osaamme hyödyntää digitalisaation, robotisaation ja tekoälyn täysmääräisesti ja muistettava, että teollisuudessa uusi syntyy usein olemassa olevan yhteyteen.

– Uudenkaupungin autotehdas on hyvä esimerkki. Robotit eivät ole uusi asia. Niitä on ollut käytössä jo useiden vuosikymmenten ajan, ja tuotanto on säilynyt Suomessa, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoi.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ja Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola muistuttivat, että suomalainen teollisuus pärjää kansainvälisessä vertailussa ympäristökysymyksissä hyvin. KUVA KITI HAILA

Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jaakko Hirvola korosti teollisuuden vakaan ja ennakoitavissa olevan toimintaympäristön merkitystä sekä suomalaisen teollisuuden roolia ja mahdollisuuksia suhteessa ilmastokysymyksiin.

– Suomi ei saa omilla toimillaan heikentää teollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä. Suomalainen teollisuus on ympäristötehokasta ja haluaa säilyttää edelläkävijän aseman myös tulevaisuudessa. Globaalia ilmasto-ongelmaa ei pidä yrittää ratkaista supistamalla tuotantoa Suomessa, vaan pitämällä se Suomessa. Sen rinnalla on tarpeen keskittyä kehittämään puhtaan teknologian ratkaisuja. Myös niille on olemassa globaali kysyntä, Hirvola sanoi.

– Siinä työssä nimenomaan tutkimus- ja tuotekehityksen rahoituksen tason nostaminen on tärkeä tekijä samoin kuin esimerkiksi digitalisaation täysi hyödyntäminen. Suomalainen puhdas teollisuus on kasvun perusta, Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto sanoi.

KIERTUE KAIKISSA VAALIPIIREISSÄ

Teknologiateollisuus, Metsäteollisuus, Kemianteollisuus, Teollisuusliitto ja Paperiliitto toteuttavat kaikki vaalipiirit sisältävän yhteisen vaalikiertueen 16. tammikuuta ja 11. maaliskuuta välisenä aikana. Kiertueen tavoitteena on lisätä kansanedustajaehdokkaiden ymmärrystä teollisuuden merkityksestä kansantaloudelle ja kullekin vaalipiirille. Tilaisuuksia järjestetään 16.

Vientiteollisuuden eduskuntavaalitavoiteet -kiertueen Helsingin tiedotustilaisuus pidettiin 22.1. Allas Sea Poolissa. Teollisuusliiton Riku Aalto, Teknologiateollisuuden Jaakko Hirvola, Kemianteollisuuden Mika Aalto ja Metsäteollisuuden Timo Jaatinen. KUVA KITI HAILA

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT KITI HAILA

Teollisuusliiton vaalitavoitteet: Silmäteräksi teollisuuden toimintaedellytykset ja työllisyys

Teollisuusliiton mukaan teollisuuden toimintaedellytykset ja työllisyys on asetettava seuraavan vaalikauden keskeisiksi tavoitteiksi.

Teollisuusliitto julkaisi keskiviikkona 16. tammikuuta tavoitteensa vaalikaudelle 2019–2023. Samalla kysymys on niistä asioista, jotka kevään 2019 eduskuntavaalien jälkeen aloittavan maan hallituksen pitää Teollisuusliiton mukaan ohjelmassaan ottaa huomioon ja toteuttaa.

– Suomea on ennenkin rakennettu yhteistyöllä ja luottamuksella. Toivottavasti siihen voidaan jälleen palata. Se kuitenkin edellyttää kaikkien osapuolten tahtoa, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoi medialle järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Teollisuuden toimintaedellytysten parantaminen on Teollisuusliiton arvion mukaan asetettava seuraavan hallituksen strategiseksi painopisteeksi. Liitto esittää, että Suomeen perustetaan poikkihallinnollinen viennin ja teollisuuden kasvuohjelma. Keskeisiä elementtejä ovat osaamisen, koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen lisääminen.

– Mikäli vientiteollisuus ei pärjää lyhyemmän aikavälin kustannuskilpailussa, se ei pysty investoimaan pidemmälläkään aikavälillä. Esimerkiksi tutkimusta ja kehitystoimintaa ei saada kasvuun pelkillä valtion varoilla, Aalto arvioi.

Suomi tulee toimimaan EU:n puheenjohtajana kuluvan vuoden jälkimmäisen puoliskon. Teollisuusliiton mukaan Suomen pitää nostaa puheenjohtajuuskautensa kärkiteemaksi valmistavan teollisuuden ja kiertotalouden kasvuohjelman luominen Eurooppaan.

Edellisten näkökohtien rinnalla energiapolitiikalle on määriteltävä selvä linja, jota noudattamalla Suomi ja kotimainen teollisuus saavat käyttöönsä riittävästi edullista, päästötöntä tai vähäpäästöistä sähköä. Suomen toimivaa vientitakuujärjestelmää on edelleen jatkettava. Vaalikauden aikana on myös tarpeen arvioida viennin edistämistä, yritysten kasvua ja kansainvälistymistä tukevan Business Finlandin toiminnan tehokkuus ja toteuttaa korjaavia toimenpiteitä, jos ne osoittautuisivat tarpeellisiksi.

TYÖLLISYYSASTE YLI 75 PROSENTTIIN

Väestön ikärakenteen vanhentuminen aiheuttaa julkiselle taloudelle kasvavan kustannuspaineen. Vastaus siitä aiheutuvaan julkisen talouden rahoitusproblematiikkaan on työllisyysasteen nostaminen yli 75 prosenttiin. Tärkeä keino sen saavuttamiseksi on työvoiman liikkuvuuden lisääminen rohkaisemalla ihmisiä muuttamaan työn perässä ja tukemalla sitä esimerkiksi verotuksen työasuntovähennyksen määrää nostamalla.

Koulutusjärjestelmän on pysyttävä elinkeinorakenteen muutosten perässä. Vaalikauden aikana on syytä arvioida ammatillisen koulutuksen uudistuksen tilanne ja tarpeet. Esimerkiksi työpaikalla tapahtuvan oppimisen resurssit on turvattava todellisen tarpeen mukaisesti.

Tulevan työvoiman merkittävä potentiaali on nuorissa. Nuorten työllistymisen edistämisen rinnalla on tärkeää etsiä keinot sen ehkäisemiseksi, ettei kukaan putoa nuorena yhteiskunnan ulkopuolelle. Ehyet mahdollisuuksia tarjoavat koulutusväylät ovat ratkaisevassa asemassa. Työperäisessä maahanmuutossa täytyy puolestaan huomioida, että yritykset noudattavat työehtoja ja että niiden noudattamista valvotaan. EU-maiden ulkopuolelta tulevien työntekijöiden saatavuusharkinta pitää säilyttää.

METSÄT JA KAIVOKSET VOIMAVARAKSI, HARMAA TALOUS KURIIN

Talousmetsien monipuolinen ja kestävä käyttö on tärkeää Suomen elinkeinoelämälle myös tulevaisuudessa. Päästövähennyksiä ajatellen on muistettava, että Suomen metsät ovat hiilinielu. Aktiivinen metsänkäyttö ja -hoito kasvattavat hiilinieluja. Metsien virkistys- ja talouskäyttö on sovitettava yhteen. Metsäalan toimijat ovat siinä avainasemassa.

Kestävän metsänhoidon saralla metsänomistajille maksettavan Kemera-tuen ehdoksi on asetettava se, että urakoitsija noudattaa lakisääteisiä velvoitteitansa ja työehtoja sekä maksaa veronsa. Se on yksi osa harmaan talouden torjuntaa, jonka toteuttamiseksi täytyy Teollisuusliiton mukaan laatia eri toimialat laajasti huomioiva kunnianhimoinen ja kattava toimenpideohjelma. Veronumerokäytäntö on laajennettava ravintoloihin, siivousalalle ja teollisuustoimialoille. Tilaajavastuulain perusteella sovellettavien sanktioiden kaltaiset laiminlyöntimaksut on otettava käyttöön myös työsuojelurikkomuksissa.

Kaivostoiminnassa Suomen kaivosklusteria ja sen arvoketjua on laajennettava. Mahdollinen kaivosvero on valmisteltava siten, ettei se aja investointeja pois Suomesta. Sen rinnalla kaivosteollisuuden vastuullisuuteen ja tuotannon jälkihoitoon on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota.

Valtion on pidettävä omistajaohjauksessa aktiivinen ote. Päätavoite on jalostusarvon kehittäminen Suomessa ja sinivalkoisen ankkuriomistajuuden vahvistaminen, ei valtion omaisuuden myynti.

Yritystukia käytetään kaikissa kilpailijamaissa. Siksi Suomessa ei Teollisuusliiton mukaan pidä säätää lakeja, jotka lisäävät teollisuuden kustannuksia kilpailijamaihin nähden. Toisaalta teollisuuden päästöoikeuden hinnannousun aiheuttama energialasku on korvattava teollisuudelle myös vuoden 2020 jälkeen täysimääräisesti.

TYÖMARKKINAYHTEISTYÖ VAHVISTAA KILPAILUKYKYÄ

Luottamukseen ja yhteistyöhön perustunut työmarkkina-asioiden valmistelu on Suomen talouskehityksen pitkän kaaren perusteella tarkasteltuna tuottanut kasvun kannalta parhaat lopputulokset.

Teollisuusliiton mukaan seuraavalla vaalikaudella on jälleen siirryttävä hyödyntämään työmarkkinaosapuolten osaamista ja kokemusta. Maan hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen onnistunut yhteistyö on tärkeä tekijä Suomen tulevan kasvun rakentamisessa ja kestävyysvajeen tilkitsemisessä.

Yritystoiminnalla ja kansainvälisellä kaupalla on suuri merkitys ihmisoikeuksien toteutumisessa. Teollisuusliitto on mukana #ykkösketjuun -kampanjassa, joka ajaa lakia yritysten ihmisoikeusvastuusta myös Suomessa. Joissakin Euroopan maissa, kuten Ranskassa ja Sveitsissä, tällainen yritysvastuulaki on jo säädetty.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVA KITI HAILA

KUVA YLLÄ: Puheenjohtaja Riku Aalto ja varapuheenjohtaja Turja Lehtonen esittelivät Teollisuusliiton vaalitavoitteet medialle keskiviikkona 16. tammikuuta Helsingissä.

LUE LISÄÄ:

Teollisuusliiton vaalitavoitteet vaalikaudelle 2019–2023

 

Tekijän päätoimittajalle Metsämiesten Säätiön ansiomitali

Tekijä-lehden päätoimittaja Petteri Raito on saanut Metsämiesten Säätiön 70-vuotisjuhlan yhteydessä säätiön hopeisen ansiomitalin pitkäaikaisesta ja erityisen ansiokkaasta toiminnasta Suomen metsätalouden ja säätiön tarkoitusperien hyväksi. Ennen Teollisuusliittoa Raito työskenteli Puuliiton viestintäpäällikkönä ja Särmä-lehden päätoimittajana.

Hopeinen ansiomitali on Metsämiesten Säätiön korkein huomionosoitus. Luovutetuilla ansiomitaleilla Metsämiesten Säätiö haluaa nostaa esille sitä arvokasta työtä, jota yksilöt ja yhteisöt tekevät koko toimialan eteen. Osaavat ja motivoituneet ihmiset ovat metsäalan tulevaisuuden keskeisin menestystekijä ja alan toimintakulttuurin rakentaja.

TYÖYHTEISÖN HYVÄT TYYPIT

Metsämiesten Säätiö julkisti myös uudenlaisen Työyhteisön hyvät tyypit –stipendin. Metsämiesten Säätiö haluaa nostaa esille arjen työyhteisösankareita metsäalalla, sillä osaava ja motivoitunut ihminen on metsäalan tulevaisuuden keskeisin menestystekijä ja alan toimintakulttuurin rakentaja.

Metsäalan, sen yritysten ja yhteisöjen menestys rakentuu työyhteisöjen hyvien tyyppien varaan. Niinpä Metsämiesten Säätiön myöntää vuosittain 500 euron arvoisia stipendejä työssä oleville henkilöille.

Stipendin myöntämisperusteina ovat:

  • itsensä johtaminen (innostuu arjen onnistumisista ja kannustaa onnistumaan, uskaltaa pysähtyä ja olla läsnä)
  • vastuun ottaminen (tunnistaa omat ja muiden mahdollisuudet, huolehtii työkavereista, suhtautuu rohkeasti uuteen)
  • oppii ja opastaa (on vastuullisesti utelias ja valmis kehittymään, innostuu työelämän monimuotoisuudesta ja ajattelun laajuudesta)
  • sekä rehdin ja luotettavan metsämieshengen ylläpitäminen

Stipendin myöntämisperusteita eivät ole palvelusvuodet, merkkipäivä tai ulkoinen syy.

Lue tästä lisää Metsämiesten Säätiön ansiomitaleista

Lue tästä lisää Työyhteisön hyvät tyypit -stipendistä ja hae stipendiä

Teollisuusliitto lopettaa painostustoimien valmistelun

Teollisuusliitto lopettaa järjestöllisten toimien valmistelun. Toimien valmistelu on liittynyt maan hallituksen ns. irtisanomislakia koskevaan valmisteluun. Teollisuusliiton hallitus päätti asiasta torstaina 8.11. pitämässään kokouksessa.

Teollisuusliitto myös edellyttää, että eduskuntaan mahdollisesti annettavan esityksen on noudatettava sitä valmistelua, joka lain suhteen tehtiin kolmikantaisena.

– Päätöksemme tarkoittaa sitä, että emme nyt käynnistä emmekä valmistele tässä asiassa järjestöllisiä toimia. Seuraamme kuitenkin tarkasti lain valmistelun tilannetta ja lakiesityksen käsittelyä eduskunnassa ja sen valiokunnissa, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo.

Teollisuusliiton aloilla on vastustettu Juha Sipilän (kesk.) porvarihallituksen kaavailemaa irtisanomislain tiukennusta ylityökiellolla ja lakoilla. Liitto keskeytti voimatoimensa, kun maan hallitus muutti esitystään ja ilmoitti suostuvansa kolmikantaiseen valmisteluun asiassa.

Keskusjärjestö SAK:n hallitus totesi sittemmin yksimielisesti, etteivät lakiin tai sen perusteluihin tehtävät muutokset ole muuttamassa vallitsevaa oikeuskäytäntöä asiassa. Lisäksi järjestössä on pidetty myönteisenä hallituksen ilmoitusta siitä, että ns. aktiivimalliin tehtäviä muutoksia valmistellaan kolmikantaisesti.

Hyvänä on pidetty myös sitä, että hallituksen tänään antamaan lakiesitykseen sisältyy työsuhteen päättymisen perusteella asetettavan karenssiajan lyhentäminen nykyisestä 90 päivästä 60 päivään.

Kiteen Stora Enson Markku Karvinen: ”Yrittäjät eivät tunne edes nykylakeja”

”En hyväksy mitään heikennyksiä irtisanomislakiin. Yrittäjillä ei ole osaamista eivätkä he tunne työehtosopimuksia tai maan työlakeja. Tämän takia he vaativat näitä muutoksia”, kuvaa lakkotaisteluun joutumisen taustasyitä Stora Enson Kiteen sahan pääluottamusmies Markku Karvinen.

Juha Sipilän hallitus on kutsunut seitsemän sanan muutostaan irtisanomislakiin ”yhteiskuntarauhan palauttamiseksi”. Karvinen ei ensinnäkään suostu astumaan rooliin, johon Sipilän hallitus hänet yrittää pakottaa lakkotalojen yhtenä pääluottamusmiehenä.

– Ei, en tunne itseäni yhteiskuntarauhan horjuttajaksi. Edunvalvonta on politiikkaa, ja politiikka on edunvalvontaa. Ei ihmisten tarvitse ottaa ihan kaikkea sitä niskaan, mitä hallitus laeiksi esittää. Ihmiset saavat ottaa kantaa ja taistella oikeuksiensa puolesta.

Karvinen vielä huomauttaa, että jos samalle Sipilän tasolle propagandan käytössä haluttaisiin alentua, voisi yhteiskuntamme tilanteen kuvata näin.

– Suomen Yrittäjät häiritsee täällä yhteiskuntarauhaa. Eihän Suomessa olisi ollut mitään hätää, ellei Sipilän ja Orpon takana ollut Suomen Yrittäjät olisi laatinut tällaista lakiehdotusta, Karvinen toteaa viitaten samalla sekä pääministerin että valtiovarainministerin taustaan ja neuvonantajiin. Heillä on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan erittäin vahvat sidokset SY-järjestöön.

AIDOT NEUVOTTELUT, EI SIPILÄ-KAHVEJA!

Kolmikantaneuvottelut ovat tätä kirjoitettaessa tiettävästi käynnissä.

– SAK:laisen liiton edustajana sanon, että irtisanomislaista on käytävä oikea kolmikantaneuvottelu. Kahvitilaisuudella tämä ei mene läpi. Kolmikannasta tulee sitten neuvottelutulos, jonka kaikki osapuolet voivat hyväksyä, Karvinen alleviivaa.

– Tehtaalla on nyt sellainen odottava tunnelma. Aika vähän on keskusteltu nykytilanteesta, pääluottamusmies kuvaa tehtaalaisten tämän hetken tunnelmia.

Karvinen uskoo, että lopulta mahdollisen uuden lain käytännön seuraukset tullaan näkemään lakituvissa.

– Siellä sitten paljastuu, mihin raja vedetään. Onko irtisanominen helpottunut vai ei.

Tiedotusvälineet ovat kirjoittaneet paljon irtisanomislain heikentämisyrityksistä.

– Mediakriittisyyttä löytyy. Kyllähän sieltä huomaa, mitkä tiedotusvälineet puhuvat työnantajan pussiin.

Karvinen ottaa esimerkiksi talousnobelin saaneen Bengt Holmströmin ajatukset.

Pääluottamusmies Markku Karvinen, vuorovastaava/laadunvalvoja Janne Toivanen ja jälkikäsittelijä/tasaamo Mika Timonen lakkovahdissa Stora Enson Kiteen sahalla 26.10. KUVA MARTTI ROSENDAHL

Karvinen suosittelee, että yrittäjien pitäisi tuntea nykylait ja työehtosopimusten sallimat oikeudet työsuhteen päättämisestä ja solmimisesta. Silloin vältyttäisiin monilta ristiriidoilta – ja laittomuuksilta.

Pääluottamusmies on nimittäin jo nähnyt, että pienissä firmoissa ei nykyisin ole osaamista eikä edes tietoa siitä, mitä Suomen laki edellyttää. Karvinen on ollut esimerkiksi välillisesti mukana auttamassa pienen alkutuotantoyrityksen eli Teollisuusliiton erityisalojen firman työntekijöitä puolustamaan oikeuksiaan.

– Siellä oli Teollisuusliiton jäseniä. Miehet painoivat 10–12 tuntia töitä lauantait ja sunnuntait mukaan lukien tuntipalkalla. Työsopimus oli jo lain vastainen. Siihen oli kirjattu, että ylitöistä ei makseta kuin vain perustuntipalkka.

Karvinen kertoo, että liiton avulla eräs kausityöntekijä sai lopulta muhkean lopputilin, kun työnantaja joutui maksamaan työntekijälle tessin mukaiset ylityökorvaukset.

JÄSENISSÄ EI RIKKUREITA

Kiteen Sahalla, jolla työskentelee 75 tuotannon työntekijää, lakkopäivät ovat menneet hyvin. Vain sahan lähetyksessä oleva ”villi porukka” on ryhtynyt rikkuriksi, eli sinne oli mennyt kolme YTK:laista töihin. Jäsenistön lakko on pitänyt 100-prosenttisesti.

Työnantaja on Karvisen mukaan suhtautunut asiallisesti Teollisuusliiton lailliseen lakkoon. Tätä seuraavaa Karvinen jäi tosin pohtimaan.

– Työnantaja kävi läpi kaikki YTK:laiset kysyen, tuletko töihin. Ei kai työnantaja saisi edes kysyä tuollaista?

Pääluottamusmies aprikoi, että laitetaan sitten ”seuraavalla kerralla” työnantaja toimimaan laillisissa puitteissa – jos lakkoja nyt vielä jouduttaisiin jatkamaan.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT MARTTI ROSENDAHL

Markku Karvisen kuvat otettu Teollisuusliiton lakkopäivänä 26.10.

TAUSTA

Teollisuusliiton hallitus päätti 24.8. mittavista, vaiheittain etenevistä toimista pääministeri Juha Sipilän hallitusta vastaan.

Ensimmäinen vaihe eli ylityökielto astui voimaan 17.9. ja jatkui 26.10. asti.

Toinen vaihe eli lakkopäivä 3.10. pysäytti työt noin 150 liiton toimialojen työpaikalla, joista oli lakossa noin 22 000 työntekijää.

Kolmas vaihe oli suunnitellut kolmen päivän lakot valikoiduilla työpaikoilla viikoilla 43–45. Viikolla 43 lakossa oli puutuote- ja erityisalojen sektoreilla noin 7 000 työntekijää ja 90 toimipaikkaa eri yrityksistä.

Teollisuusliitto keskeytti työtaistelutoimet toistaiseksi 27.10. sen jälkeen, kun SAK:n hallitus oli käsitellyt maan hallituksen esitystä irtisanomislakikiistan ratkaisemiseksi ja siirtänyt asian jäsenliittojen hallintojen arvioitaviksi ja hyväksyttäviksi.

Teollisuusliiton hallitus edellytti 30.10., että Sipilän hallituksen uusi esitys työsopimuslain irtisanomispykälästä valmistellaan loppuun kolmikantaisesti. Liitto ei hyväksy työntekijän irtisanomissuojan heikentämistä.

Joensuun Exelin Marko Kemppainen: ”Ay-liike on vahvistunut”

Ammattiyhdistysliike on vahvistunut, kun se taistelee irtisanomislain heikennystä vastaan, arvioi Joensuun Exel Compositesin pääluottamusmies Marko Kemppainen.

– Teollisuusliitto tekee nyt sitä työtä, mitä varten se perustettiin. Jäsenistön silmissä liitto on näyttänyt vahvalta. Tämä on tiivistänyt rivejä, Marko Kemppainen kuvailee.

Tälläkin tehtaalla irtisanomissuojan heikentämisen vastainen taistelu on myös tihentänyt rivejä tiivistämisen ohella.

– Olemme saaneet 12 uutta jäsentä, pääluottamusmies kertoo.

Ammattiyhdistysliike on osoittanut, ettei se ole mikään ei-liike.

– Meiltä on tullut omia hyviä ehdotuksia. Ja me olemme ojentaneet yhteistyön kättä.

Pääluottamusmies painottaa, että myös muualta kuin ay-liikkeen omista riveistä on työtaistelutoimille tullut hyväksyntää.

– Nyt näkyy se, että Juha Sipilä ajaa omaa junttapolitiikkaansa. Kolmikantaneuvotteluissa saataisiin asioille kuitenkin yhteinen hyväksyntä. Kadun ihmistenkin mielestä olemme oikeutettuja tähän prosessiin, Kemppainen toteaa lakoista puhuessaan.

Pääluottamusmies Marko Kemppainen (vasemmalla) ja ammattiosaston puheenjohtaja Osmo Jokela lakkovahdissa Excel Compositesilla 3.10. KUVA JOHANNA KOKKOLA

ENTÄ NYT?

– Tietenkään ay-liikkeen ei pidä hyväksyä minkäänlaisia heikennyksiä irtisanomissuojaan. Pelaako Sipilä nyt vain aikaa? Kemppainen kuvailee omia mietteitään.

Tehtaan porukka meni lakkojen päättymisilmoituksen jälkeen ”ehkä vähän hämilleen”.

– Aika moni olisi ollut valmis painamaan täysillä päätyyn asti, kun siihen tunnetilaan oli päästy, Kemppainen kuvailee tehtaalaisten yleisiä fiilinkejä.

Nyt on siis ay-liikkeen puolelta ojennettu yhteistyön kättä ja neuvotteluyhteys luotu, mikä on Kemppaisen mielestä tietysti positiivista. Vaikeaa luottamuksen rakentaminen kuitenkin on, kun Sipilän hallituksen lakiraadot tästä matkan varrelta luetaan. Esimerkiksi kelpaa Kemppaisen mukaan hallituksen esitys siitä, että alle 30-vuotiaiden kanssa olisi saanut solmia määräaikaisia työsuhteita ilman perusteita.

– En tahdo löytää sanoja… Nämä Sipilän ehdotukset ovat niin älyttömiä. Olisiko tämäkään voinut mennä edes maaliin asti, koska se oli perustuslain vastainen? Mitään ei tutkita, Kemppainen puuskahtaa.

Nyt joensuulaisen tehtaan väki on Kemppaisen mukaan hyvin odottavalla kannalla. Katsotaan ja kuunnellaan, mitä neuvotteluissa tapahtuu. Pääluottamusmiehen mielestä on erittäin hyvä, että ay-liike on täysin hereillä – jos vaikka Sipilä ryhtyy taas ”kikkailemaan”.

– Meidän on näytettävä, että me olemme edelleen tosissamme. Pitää olla korkea valmius työtaistelutoimiin.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT JOHANNA KOKKOLA

Marko Kemppaisen kuvat otettu Teollisuusliiton lakkopäivänä 3.10.

 

LUE MYÖS

LAKOSSA 3.10. Joensuun Exelillä: ”Meillä on täysin tyhjä tehdassali”

 

TAUSTA

Teollisuusliiton hallitus päätti 24.8. mittavista, vaiheittain etenevistä toimista pääministeri Juha Sipilän hallitusta vastaan.

Ensimmäinen vaihe eli ylityökielto astui voimaan 17.9. ja jatkui 26.10. asti.

Toinen vaihe eli lakkopäivä 3.10. pysäytti työt noin 150 liiton toimialojen työpaikalla, joista oli lakossa noin 22 000 työntekijää.

Kolmas vaihe oli suunnitellut kolmen päivän lakot valikoiduilla työpaikoilla viikoilla 43–45. Viikolla 43 lakossa oli puutuote- ja erityisalojen sektoreilla noin 7 000 työntekijää ja 90 toimipaikkaa eri yrityksistä.

Teollisuusliitto keskeytti työtaistelutoimet toistaiseksi 27.10. sen jälkeen, kun SAK:n hallitus oli käsitellyt maan hallituksen esitystä irtisanomislakikiistan ratkaisemiseksi ja siirtänyt asian jäsenliittojen hallintojen arvioitaviksi ja hyväksyttäviksi.

Teollisuusliiton hallitus edellytti 30.10., että Sipilän hallituksen uusi esitys työsopimuslain irtisanomispykälästä valmistellaan loppuun kolmikantaisesti. Liitto ei hyväksy työntekijän irtisanomissuojan heikentämistä.

 

Imatran terästehtaan Niina Malm: ”Sipilä haluaa kahdet työmarkkinat”

Lait ja tuomioistuinkäytännöt sallivat jo nyt pelivaran yrityksen koon mukaan irtisanomistilanteissa. Ovakon Imatran tehtaan pääluottamusmies Niina Malm onkin vakuuttunut, että kaiken tavoitteena on luoda Suomeen kahdet työmarkkinat.

Sipilän keskusta-oikeistohallitus ei ole julkisesti puhunut palkkojen polkemisesta irtisanomislain yhteydessä. Siellä takana se kuitenkin Niina Malmin mukaan väijyy, yhdessä sen jo ääneenkin lausutun tavoitteen eli yleissitovuuden purkamisen kanssa.

– Olen vakuuttunut, että tavoitteena on luoda Suomeen kahdet työmarkkinat. Ihmiset ajetaan sellaiseen ahdinkoon, että he joutuvat ottamaan töitä vastaan vaikka 4 euron tuntipalkalla.

– Kun työnantaja voi irtisanoa työntekijän helpolla, on myös helppo sanoa, että tuolla portilla on paljon tulijoita. Työnantaja voi sanoa, että me maksamme vain tämän. Tilanne johtaa palkkakikkailuun ja kilpailuun aina vain huonommilla palkoilla, kun ei ole perälautaa.

– En ymmärrä, miksi Suomeen halutaan tällaista. Kun ihminen joutuu tekemään noilla palkoilla töitä, menee hän seuraavaksi sosiaalitoimiston tukiluukulle. Näin työntekijä maksaa omista veroistaan tuon toisenkin työntekijän toimeentulon. Mikä vastuu jää yrittäjälle, kun tämä vain olevinaan maksaa palkan, kun todellisuudessa työntekijän elämisen maksaa toinen työntekijä veroistaan?

Malm suorastaan tuohtuu, kun häneltä kysyy mielipidettä ehdotukseen siitä, että maahanmuuttajille voisi maksaa samasta työstä pienempää palkkaa ja vielä syrjiä maahanmuuttajia lohkaisemalla heiltä pala sosiaaliturvasta.

– Minä en tingi yhdenvertaisuudesta enkä tasa-arvosta. Kuinka kukaan voi vuonna 2018 mennä ylipäänsä esittämään, että ihmisiä saisi erotella syntyperän mukaan? Sama kuin minä menisin täällä Imatralla esittämään, että Vuoksen itäpuolella syntyneille voi antaa huonommat koulut ja eläkkeet kuin Vuoksen länsipuolella syntyneille.

SANELUA, EI SOPIMISTA

Malm hämmästelee, miksi Sipilällä on niin hirveä kiire muuttaa irtisanomislakia ja miksi hallituksen uusin esitys vain lisää ympäripyöreitä sanoja ja lauseita lakitekstiin.

– Miksi juuri tähän paikkaan ja tähän hetkeen pitäisi saada uusi laki?

Malm muistuttaa, että jo nyt yhteistyölaki kohtelee työntekijöitä eri lailla yrityksen koon mukaan, ja oikeuslaitoksen tuomiot ovat luoneet toimivat käytännöt riitatilanteisiin.

– Ja meidänhän piti olla uudistamassa yhteistyölakia. Eikös se ollut kaikkien yhteinen tavoite, jotta yhteistyölaki ei toimisi vain irtisanomislakina?

Malm kuvailee, että koko Sipilän nyt 3,5 vuotta jatkunut hallituskausi on negatiivisuudessaan ylittänyt kaikki pahimmatkin odotukset.

– Silloin, kun hallitus aloitti toimintansa, ajattelin, että hirveää tästä tulee. Mutta ikinä en olisi uskonut, että näin hirveää!

”Sanelupolitiikkaa säteilee alueille ja paikallistasolle. Työpaikoilla on sopimisesta tullut hirveän vaikeaa”, sanoo Ovako Imatran pääluottamusmies Niina Malm. KUVA ARI NAKARI

Tässä ei enää tarvitse kerrata kaikkien tietoisuuteen nousseita kiky-lupausten pettämisiä tai kaikkein vähävaraisimpien kansanosien elinehtojen heikentämistä. Pääluottamusmiehen näkövinkkelistä katsoen sanelu on saatu rantautumaan työpaikoillekin.

– Sanelupolitiikkaa säteilee alueille ja paikallistasolle. Työpaikoilla on sopimisesta tullut hirveän vaikeaa. Puhun paljon muiden luottamusmiesten kanssa. Kaikilla meillä on sama kokemus. Nyt on vaikeaa sopia paikallisesti mistään. On tämä maa vaan kiertynyt kummalliseen asentoon, kun samaan aikaan pitäisi kuitenkin sopia paikallisesti aina vain enemmän, Malm toteaa.

Julkisten tietojen mukaan Sipilän irtisanomislain kirjoittajissa on jopa suoraan Suomen Yrittäjien edustajia. Malm hämmästeleekin sitä, että tiedotusvälineissä ”ulkoparlamentaarista toimintaa” sanotaan harrastavan vain ay-liike, ei lobbareina häärivät yrittäjät.

– Miksi toiset ovat lobbareita, mutta toiset ovat ulkoparlamentaarisia voimia?

”YRITTÄJÄT TEKEVÄT MEIDÄN JÄSENHANKINTAAMME”

Malm ei kuitenkaan usko, että irtisanomislain heikentämisyrityksen ympärillä kuohunut julkisuus olisi vahingoittanut ay-liikettä. Päinvastoin.

– Meidän puolemme on esiintynyt maltillisesti ja hyvin, toisin kuin pääministeri tai Suomen Yrittäjät. Heidän toimintansa on ollut paras mahdollinen jäsenhankintakampanja, mitä ay-liike olisi koskaan voinut toivoa.

Ovakolla on saatu kymmenkunta uutta jäsentä Teollisuusliiton riveihin, noin puolet heistä entisiä YTK:laisia.

– Tämä kaikki on satanut ay-liikkeen laariin ja yhdistänyt rivejä. Esimerkiksi Paasitornissa (Helsingissä) pidetty SAK:n kokous ay-päättäjille oli upea tilaisuus. Tuli tunne, että olemme tässä yhdessä.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA ARI NAKARI

Niina Malmin kuvat otettu Teollisuusliiton lakkopäivänä 3.10.

 

LUE MYÖS:

LAKOSSA 3.10. Imatran Ovakolla: ”Meillä on valveutuneita ihmisiä”

 

TAUSTA

Teollisuusliiton hallitus päätti 24.8. mittavista, vaiheittain etenevistä toimista pääministeri Juha Sipilän hallitusta vastaan.

Ensimmäinen vaihe eli ylityökielto astui voimaan 17.9. ja jatkui 26.10. asti.

Toinen vaihe eli lakkopäivä 3.10. pysäytti työt noin 150 liiton toimialojen työpaikalla, joista oli lakossa noin 22 000 työntekijää.

Kolmas vaihe oli suunnitellut kolmen päivän lakot valikoiduilla työpaikoilla viikoilla 43–45. Viikolla 43 lakossa oli puutuote- ja erityisalojen sektoreilla noin 7 000 työntekijää ja 90 toimipaikkaa eri yrityksistä.

Teollisuusliitto keskeytti työtaistelutoimet toistaiseksi 27.10. sen jälkeen, kun SAK:n hallitus oli käsitellyt maan hallituksen esitystä irtisanomislakikiistan ratkaisemiseksi ja siirtänyt asian jäsenliittojen hallintojen arvioitaviksi ja hyväksyttäviksi.

Teollisuusliiton hallitus edellytti 30.10., että Sipilän hallituksen uusi esitys työsopimuslain irtisanomispykälästä valmistellaan loppuun kolmikantaisesti. Liitto ei hyväksy työntekijän irtisanomissuojan heikentämistä.

Riku Aalto: Irtisanomissuojan heikentämistä emme hyväksy

Teollisuusliitto on pidättäytynyt työtaistelutoimenpiteistä toistaiseksi. Liitto haluaa antaa irtisanomislaista syntyneen kiistan kolmikantaiselle ratkaisemiselle mahdollisuuden. ”Tavoite on totta kai se, että asia saadaan vietyä neuvotteluteitse siihen tilaan, että työtaistelutoimenpiteisiin ei enää tarvitse lähteä”, puheenjohtaja Riku Aalto linjaa.

Teollisuusliiton hallitus päätti 30. lokakuuta pidetyssä ylimääräisessä kokouksessa pidättäytyä poliittisista mielenilmauksista toistaiseksi. Näin päätettiin menetellä siihen asti, kunnes selviää, minkälaiseksi maan hallituksen kaavailema irtisanomislakiesitys ja sen perustelut muotoutuvat.

Näköala irtisanomislakiesityksestä syntyneen kiistan mahdollisesta ratkaisemisesta neuvotteluteitse aukesi viime viikon lopulla maan hallituksen annettua järjestyksessään kolmannen esityksensä uudeksi irtisanomislaiksi.

– Lakiesityksestä poistui eriarvoisuutta tuottavia elementtejä kuten sen edellisessä versiossa ollut yritysten työntekijämäärän perusteella tehty yrityksiä ja työntekijöitä erotteleva tiukka rajanveto. Sen sijaan tuli yleisempi ilmaus, joka on jo osa vallitsevaa oikeuskäytäntöä.

– Toisaalta pääministeri Juha Sipilä ilmaisi samassa yhteydessä, että tarkoituksena on muuttaa lakia vain niin, että se vastaa vallitsevaa oikeuskäytäntöä yrityskoon huomioon ottamisessa, ja että yksilöperusteisen irtisanomisen helpottamiseen liittyviä lausahduksia ei lain perusteluihin tule.

– Kun pääministeri edellisen lisäksi avasi väylän kolmikantaiselle valmistelulle, päätimme tarttua mahdollisuuteen, ja katsoa, mitä neuvottelujen kautta voidaan saada aikaiseksi, Aalto kertaa asetelman taustat.

TAVOITE JA TAHTOTILA ENNALLAAN

Aallon mukaan Teollisuusliiton tavoite ja tahtotila irtisanomislain ja irtisanomissuojan suhteen ovat ennallaan. Irtisanomissuojan heikentämistä ei hyväksytä, eikä lain perusteluihin voida sisällyttää yksilöperusteista irtisanomista helpottavia aineksia. Muistissa on edelleen maan hallituksen ensimmäinen avaus irtisanomislaiksi, jonka mukaan työnantajan kokema luottamuksen horjuminen työntekijään olisi voinut toimia irtisanomisen perusteena.

– Jo alun pitäen olemme tuoneet esille, että epämääräiset termit koetun luottamuksen heikentymisestä eivät meille käy. Siellä taustallahan voisi olla esimerkiksi ammattiliittoon kuuluminen. Tällaiset kirjaukset eivät siten meille edelleenkään kelpaa sen enempää itse lakitekstiä kuin sen perustelujakaan ajatellen.

”Olemme hakemassa aitoa kolmikantaista valmistelua”, puheenjohtaja Riku Aalto sanoo. KUVA KITI HAILA

Kolmikantaisella valmistelulla Aalto ymmärtää ja tarkoittaa nimenomaan työmarkkinoilla tutuksi tullutta eri osapuolten näkökulmat ja tavoitteet huomioon ottavaa prosessia.

– Olemme hakemassa aitoa kolmikantaista valmistelua. Se tarkoittaa sitä, että osapuolet tuovat neuvottelupöytään omat näkemyksensä ja esityksensä asian ratkaisemiseksi, minkä pohjalta niistä ruvetaan yhdessä argumentoimaan ja neuvottelemaan, että minkälaisella yhteisellä näkemyksellä asiaa voidaan edistää tai lainsäädäntöä tehdä.

– Tapa, jolla maan hallitus viime viikolla esitteli irtosanomislakiesityksensä työntekijöitä edustavien keskusjärjestöjen puheenjohtajille vähän ennen kuin vei sen julkisuuteen, ei edusta aitoa kolmikantaista menettelyä. Nyt siihen on kuitenkin mahdollisuus olemassa.

– Kannattaa muistaa, että kolmikannassa valmistelluilla ja saavutetuilla tuloksilla on laajempi yleinen hyväksyttävyys kuin maan hallituksen yksin ajamilla asioilla. Tästä hyvä esimerkki on viimeisin eläkeratkaisu. Se oli asiana vaikea ja siihen kohdistui kritiikkiä, mutta yhdessä saavutettu ratkaisu pitää. Kolmikanta on keino ohjata asioita niin, että poliittisia mielenilmauksia tai työtaisteluita ei tarvita.

VALMISTELUT JATKUVAT

Maan hallituksen ilmoittaman alkuperäisen aikataulun mukaan irtisanomislakiesitys on tarkoitus jättää eduskunnalle viikolla 47.

– Nyt katsomme osana SAK:ta, miten hallituksen kanssa käytävät kolmikantaiset neuvottelut etenevät. Tavoite on totta kai se, että asia saadaan vietyä neuvotteluteitse siihen tilaan, että työtaistelutoimenpiteisiin ei enää tarvitse lähteä.

Edellisen ensisijaisen tavoitteen rinnalla Teollisuusliitto kuljettaa omaa valmisteluprosessiaan.

– Vaikka työtaisteluista ja mielenilmauksista on toistaiseksi pidättäydytty, on valmistelu mahdollisiin työtaistelutoimenpiteisiin käynnissä. Tämä siltä varalta, että irtisanomislakiesityksessä ei päästäisi meidän kannaltamme tyydyttävään ratkaisuun eli toisin sanoen esitys ei lopulta vastaisi pääministerin aikaisemmin antamaa ilmoitusta, Aalto sanoo.

Teollisuusliiton hallitus käsitteli 30.10. pidetyssä ylimääräisessä kokouksessaan maan hallituksen esitystä uudeksi irtisanomislaiksi. Kuvassa vasemmalta Antero Palomäki, Janne Naukkarinen, Mathias Pukkila, Pentti Iso-Aho ja Eero Holsti.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT KITI HAILA

Teollisuusliitto keskeyttää lakot

Teollisuusliitto lopettaa kaikki työtaistelutoimensa puutuote- ja erityisalojen sektoreillaan 27. lokakuuta kello 06.00. Liitto myös pidättäytyy toistaiseksi uusista työtaistelutoimenpiteistä.

SAK:n hallitus suositteli perjantaina jäsenliittojaan ottamaan hallinnoissaan käsittelyyn maan hallituksen sovintoesityksen ns. irtisanomislakia koskevaan kiistaan. Samalla SAK edellytti, että irtisanomislain muutoksen yksityiskohtaiset perustelut valmistellaan kolmikantaisesti.

Hallituksen esitys ei asiantuntija-arvioiden mukaan muuta nykyistä irtisanomiskäytäntöä, jos esityksen perusteluihin ei tuoda eriarvoistavia osia. Lisäksi sovintoesitys lyhentää työsuhteen päättymisestä johtuvan karenssin 60 päivään ja antaa palkansaajajärjestöille mahdollisuuden osallistua ns. aktiivimallien uudelleen valmisteluun.

Teollisuusliiton hallitus käsittelee sovintoesitystä ylimääräisessä kokouksessaan 30. lokakuuta ja päättää samalla jatkotoimenpiteistä.

Lue lisää:

Työtaistelutoimet on keskeytetty toistaiseksi (Teollisuusliitto 26.10.2018)

KUVA LAURI ROTKO

LAKOSSA 25.–27.10. Mikkelin Olavi Räsäsellä: ”Ihmiset ymmärtävät miksi lakkoillaan”

”Hyvin lakko on sujunut. Me olimme aamulla portilla vahtimassa. Ei tarvinnut paljon vahtia”, kertoo lakkovahtina toiminut Marko Kaipainen, mikkeliläisen puujalostusta harjoittavan Olavi Räsänen Oy:n pääluottamusmies.

KUVA YLLÄ: Lakkovahdit Harri Orava (vasemmalla), Marko Kaipainen ja Jere Helmola. KUVA MIKKO KANKAINEN

– Me menimme varttia vaille seitsemän portille ja yhtään työntekijää ei siellä näkynyt, eikä tarvinnut jututtaa. Hyvin rauhallinen aamu oli meidän osaltamme. Meillä ei tuotantoa ollut minkäänlaista, ainoastaan lähettämöt toimivat, Marko Kaipainen kertoo.

Hänen mukaansa lakkovahdeilla oli tiedossa etukäteen, ketkä menevät töihin.

– Kolme henkilöä 90:stä oli töissä, siinä mielessä lakko on pitänyt hyvin.

Kaipaisen mukaan lakon syy on ymmärretty työpaikalla.

–  Olisin odottanut, että enemmänkin olisi ollut keskustelua. Ihmiset ovat hyvin ymmärtäneet asian minkä takia lakkoillaan. Ei ole ollut vastakaikuja.

”Ei tämä pitemmän päälle ole mukavaa työnantajalle eikä työntekijälle. Toivotaan, että tulisi jonkinlaisia ratkaisuja”, Marko Kaipainen sanoo. KUVA MIKKO KANKAINEN

NEUVOTTELURATKAISU TOIVOTTAVA

Kaipaisen mielestä irtisanomislaista ei työntekijän kannalta hyvää lakia saa tekemälläkään.

– En näe siinä mitään hyvää, niin kuin ei näe moni muukaan. Mutta eihän tässä pelkästään sen takia lakkoilla. On heikennyksiä muitakin tullut matkan varrella, jopa kikyn jälkeen. Lakkoon ei ole pelkästään tämä viimeinen lakiesitys syynä. Se on näiden kaikkien yhteissumma, kun mitta tuli viimein täyteen työntekijäpuolelta.

Kaipainen toivoo, että konfliktiin löydetään ulospääsytie.

– Ei tämä pitemmän päälle ole mukavaa työnantajalle eikä työntekijälle. Toivotaan, että tulisi jonkinlaisia ratkaisuja.

Mutta jos hallitus ei peräänny, kamppailu jatkuu.

– Onhan niitä jatkotoimia jo väläytelty. Tuskin tämä homma vielä tähän loppuu, eikä pidäkään loppua. Tämä varmasti katsotaan ainakin meidän liiton osalta loppuun asti.

Merkkejä saman pöydän ääreen istumisesta oli torstaina olemassa.

– Jonkinmoisia kompromisseja varmaan tarvittaisiin. Jotta lakoilta vältytään, tärkeää on, että lakiesitys vedetään pois ja ruvetaan neuvottelemaan puhtaalta pöydältä.

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVAT MIKKO KANKAINEN

TAUSTA

Teollisuusliiton hallitus päätti 24.8. mittavista, vaiheittain etenevistä toimista pääministeri Juha Sipilän hallitusta vastaan.

Ensimmäinen vaihe eli ylityökielto astui voimaan 17.9. ja jatkuu 26.10. asti.

Toinen vaihe eli lakkopäivä 3.10. pysäytti työt noin 150 liiton toimialojen työpaikalla, joista oli lakossa noin 22 000 työntekijää.

Kolmas vaihe on kolmen päivän lakot valikoiduilla työpaikoilla viikoilla 43–45. Viikolla 43 lakossa on puutuote- ja erityisalojen sektoreilla noin 7 000 työntekijää ja 90 toimipaikkaa eri yrityksistä.

Liitto harkitsee painostustoimista luopumista, jos hallitus luopuu esityksestään uudeksi irtisanomislaiksi ja sitoutuu siihen, ettei se tuo enää uusia työelämää kurjistavia esityksiä eduskunnalle.