”Suomen nykyistä hyvinvointia ei ole luotu pakkolaeilla, vaan toimiva yhteiskunta on rakennettu yhteistyössä hallitusten, työnantaja- ja työntekijäliittojen kesken”, Teollisuusliiton hallituksen jäsen Sami Ryynänen sanoi liittohallintojen kokouksessa 5.10. Helsingissä.
SAK:laisten ammattiliittojen hallinnot pitivät yhteisen kokouksen 5.10. Helsingin Paasitornissa. Osana hallintojen edustajien puheenvuoroja Teollisuusliiton hallituksen jäsen Sami Ryynänen pohti vallitsevaa tilannetta työmarkkinoilla.
Ryynäsen mukaan maan hallitus on ajanut itsensä tilanteeseen, jossa SAK, STTK ja osa Akavan liitoista ovat lähentyneet toisiaan yhteistä vihollista eli maan hallitusta vastaan.
– On sääli, että Sipilän hallituksen härkäpäisesti ajamalla irtisanomisten heikennyksillä on jouduttu tilanteeseen, josta ulospääsy on vaikeaa ilman, että joku sopijaosapuoli menettää kasvonsa.
– Siksi toivon todella, että hallitus vetää esityksensä pois, ettei jouduta tilanteeseen, jossa joudutaan miettimään seuraavaa askelta nykyisten työtaistelutoimenpiteiden lisäksi. Omassa työpaikassani se askel voisi olla esimerkiksi kotimaisen polttoainejakelun keskeyttäminen, Nesteen Porvoon jalostamon pääluottamusmiehenä toimiva Ryynänen sanoi.
KUVA KITI HAILA
AY-LIIKE ON LUOTETTAVA SOPIMUSKUMPPANI
Ryynänen ehdotti aikalisän ottamista.
– Kun hallitus, huolimatta monista yrityksistämme, ei ole ottanut neuvoja kuuleviin korviinsa, on korkea aika viimeistään nyt ottaa aikalisä ja kutsua osapuolet neuvottelupöytään. Kyllä tässä maassa on sopimalla saatu ratkaisuja aikaan ennenkin ja tuntuu kohtuuttomalta, että tällaisessa tilanteessa niin ei voitaisi tehdä.
– Uuden työntekijän palkkaamisen ollessa riski pienessä yrityksessä, on siihenkin löydettävä ratkaisu, jonka kaikki osapuolet voivat hyväksyä. Ratkaisu ei kuitenkaan löydy lainsäädäntöä ja työntekijän asemaa heikentämällä, vaan osapuolten kesken aidosti yhdessä sopimalla.
– Kaiken tämän hulinan keskellä tuntuu unohtuvan, että ammattiyhdistysliike on aidosti luotettava sopijakumppani. Itse uskon, että parempi työelämä saavutetaan yhdessä sopimalla. Meillä on tapana pitää tehdyistä sopimuksista ja annetuista lupauksista kiinni, vaikeinakin aikoina.
Samalla Ryynänen muistutti, että liikkumavaraa yhdenvertaisuuden näkökulmasta tarkasteltuna ei ole. Toisaalta vaakakupissa painavat Sipilän hallitukselta aikaisemmin saadut lupaukset siitä, että työelämään kohdennettuja heikennyksiä ei enää kiky-sopimuksen jälkeen pitänyt tulla. Toisin on käynyt.
– Ay- liikkeellä ei ole mitään mahdollisuuksia hyväksyä lakia, joka tässä tapauksessa asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan riippuen työnantajayrityksen koosta. Toisaalta tultuamme tällä tavoin petetyksi osaamme myös puolustaa jäsentemme oikeuksia. Nyt on sen aika.
”TÄMÄN HOIDETAAN LOPPUUN ASTI”
Paasitornin tilaisuuteen osallistui noin 500 liittojen hallintojen edustajaa eri puolelta Suomea. Kun ohjelmassa siirryttiin yleisökeskusteluun, venyi jono hetkessä yli 30 halukkaaseen puheenvuoron käyttäjään. Heistä noin puolet edusti Teollisuusliittoa.
Yleisökommenttia antamassa Teollisuusliiton hallituksen jäsen Hanna-Kaisa Rokkanen. KUVA KITI HAILA
Puhujien viesti oli jaettu ja yhteinen. Maan hallituksen toimenpiteet työntekijöiden ja työttömien aseman heikentämiseksi pitää katkaista. Irtisanomislakiesitys on heikennysten ketjussa viimeinen lenkki. Jäseniä ja palkansaajia on puolustettava yhdenvertaisuuden ja reilun työelämän nimissä.
Teollisuusliittolaisista puheenvuoron käyttivät Jouni Jussinniemi, Daniel Hannus, Nina Päivärinta, Jani Kolmonen, Petri Partanen, Antti Salonen, Tommi Sauvolainen, Anna Andersson, Hanna-Kaisa Rokkanen, Jouni Lämpsä, Niina Malm, Raimo Kantonen, Jarkko Jokinen, Matti Rajala, Mikael Kölhi, Satu Heijari ja Juhani Jara.
Ääneen tilaisuudessa pääsi myös Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto, joka totesi, että irtisanomislain vastustaminen ei ole vain ay-johtajien hanke, vaikka julkisuudessa on senkin suuntaisia väitteitä esitetty.
– Tällä asialla on jäsenten tuki takana. Me hoidamme tämän yhdessä, ja tämä hoidetaan loppuun asti, Aalto tiivisti.
Millä askelmerkeillä kohti tulevaa? Vasemmalta puheenjohtajat SAK:n Jarkko Eloranta, JHL:n Päivi Niemi-Laine, Teollisuusliiton Riku Aalto, PAMin Ann Selin, SEL:n Veli-Matti Kuntonen ja PAU:n Heidi Nieminen. KUVA KITI HAILA
”Työelämän lainsäädännön on tarkoitus suojata työntekijää. Eihän sen heikentäminen missään määrin ole hyväksyttävää”, sanoo UPM:n Savonlinnan vaneritehtaan pääluottamusmies Kimmo Natunen.
Lakkopäivä on sujunut mallikkaasti, kertoo UPM Plywoodin Savonlinnan vaneritehtaan pääluottamusmies Kimmo Natunen.
Vaneritehtaan kahta porttia vartioitiin viiden lakkovahdin voimin. Rivit pysyivät suorana, kaikki 270 työntekijää olivat lakossa.
– Ei ole rikkureita näkynyt.
Lakkovahdissa Savonlinnan UPM:llä pääluottamusmies Kimmo Natunen ja Jouko Immonen. KUVA MARKKU TISSARINEN
Natusen mukaan tehtaan työntekijöiltä on tullut myönteistä palautetta siitä, kuinka työntekijöiden oikeuksia nyt puolustetaan: Liitot hoitavat sitä tehtäväänsä, mitä varten ne on perustettu.
– Työelämän lainsäädännön on tarkoitus suojata työntekijää. Eihän sen heikentäminen missään määrin ole hyväksyttävää. Irtisanomissuojaa heikentävä lakiesitys olisi vielä ajamassa erikokoiset työpaikat eriarvoiseen asemaan, sekään ei ole ollenkaan hyväksyttävää, Natunen sanoo.
TYÖLLISTÄMISEN KEINOT ETSITTÄVÄ KOLMIKANNASSA
Natunen muistuttaa, että kun kilpailukykysopimus tehtiin, työntekijäpuolelle luvattiin, ettei työelämälainsäädäntöön tehdä tällä hallituskaudella enää uusia huononnuksia. Siitä täytyy pitää kiinni.
Lakkovahdit Jouko Immonen ja Mika Mononen. KUVA MARKKU TISSARINEN
Natusen mielestä liittojen järjestöllisiä toimia täytyy jatkaa, kunnes lakiesitys on kaatunut. Työllistämisen edistämiseen on toki hyvä etsiä ratkaisuja, mutta se pitää tehdä kolmikantaisen valmistelun kautta, hän näkee.
– Ihmiset tarvitsevat työssään työsuhdeturvaa. Työpaikoilla ei voi olla niin paljoa epävarmuuksia, etteivät ihmiset pysty rakentamaan omaa elämäänsä. Irtisanomisen pelko ei saa olla koko ajan läsnä.
Pääluottamusmies Kimmo Natunen. KUVA MARKKU TISSARINEN
TEKSTI ASKO-MATTI KOSKELAINEN KUVAT MARKKU TISSARINEN
”Tulevaisuudessa voisi tulla vielä kipeämpiäkin asioita, yleissitovuuteen puuttumista ja muuta. Siksi nyt ei pidä antaa periksi”, toteaa varapääluottamusmies Kalle Forsman. Teollisuusliiton jäsenten riveistä ei rikkureita ole ilmaantunut Nokian Renkaiden tehtaalla Nokialla.
– Salit ovat tyhjät, summaa varapääluottamusmies Kalle Forsman tilanteen oltuaan aamulla kuuden muun kanssa lakkovahtina.
Vahtien rivistössä oli myös edustajat Ammattiliitto Prosta ja Nokian Raskaiden Renkaiden puolelta. Yhteisrintamaa tullaan tarvitsemaan, sillä työministeri Jari Lindströmin eilen esittelemät muutokset irtisanomissuojaan eivät kelpaa.
Varapääluottamusmies Kalle Forsman. KUVA JYRKI LUUKKONEN
Varapääluottamusmies kuvailee, että porvarihallituksia saattaa olla maassa jatkossakin. Nyt on yksinkertaisesti laitettava stoppi työelämän uudistuksille, jotka ovat olleet vain huononnuksia. Noiden ”uudistusten” taustalla kurkkivat SY:n eli Suomen Yrittäjien propagandistit.
– Eihän tässä sinänsä mitään uutta ole. SY:n propaganda on jatkunut jo monta vuotta.
Sitä Forsman ihmettelee, että hallitus on ”hööpäytetty” soittamaan samaa viulua SY:n kanssa.
– Melkein sääliksi käy työministeri Lindströmiä. Puolentoista prosentin mies on heitetty susille, Forsman kuvailee.
Tässä Forsman viittaa siihen, että sinisiä edustava Lindström on pistetty kiertämään tv-studioita ja selittelemään asioita parhain päin. Hallituspuolue siniset kipuaa vaivoin sellaiseen prosenttilukemaan, että gallupien tekijät pystyisivät ylipäänsä tekemään havainnon puolueen kannattamisesta.
”JOS IRTISANOMISEEN ON SYYTÄ, SUOMESSA PYSTYY KYLLÄ IRTISANOMAAN”
Suomessa on lähes 200 000 työtöntä. Jos Suomessa irtisanominen olisi valtaisan hankalaa, he varmaan olisivat kaikki töissä. Forsman painottaakin sitä, että yrittäjäkunnan pitää tiedostaa omat ylimieliset asenteensa. Yrittäjienkin on noudatettava Suomen lakeja.
– Jos irtisanomiseen on syytä, Suomessa pystyy kyllä irtisanomaan työntekijän lakien ja asetusten mukaan. Yrittäjän ei pidä ihmetellä sitä, jos hän joutuu vaikeuksiin, kun irtisanoo laittomasti esimerkiksi sairauslomalla olevan henkilön.
Irtisanomissuojan hapertaminen ei tuo Suomeen uusia työpaikkoja. Forsman painottaa, että työväenpuolueista on jo noussut montakin hyvää ehdotusta työllisyyden parantamiseen.
– Ymmärrän kyllä, että pienyrittäjälle sen ensimmäisen tai toisen palkatun työntekijän ottaminen on iso kynnys. Mutta miksei työllistämistä voisi sitten tässä tilanteessa tukea? Forsman ihmettelee.
– Ja on muistettava, että jos pienyrittäjällä menee hyvin, hän saa voitot, ei työntekijä. Kun tulee huono paikka, yrittäjän riskiä ei saa kaataa vastaavasti työntekijän niskaan.
Nokian Renkailla lakkovahteina Risto Järvinen, Antti Sinilehto, Veli-Pekka Kallio ja Kalle Forsman. KUVA JYRKI LUUKKONEN
Kun ihmistä tuetaan silloin, kun hän on vaarassa syrjäytyä, tulee se valtavan paljon halvemmaksi kuin sen pelkääminen, että tuetaan työllistymistä, Forsman pohtii.
– Tämä ei ole huono paikka käyttää rahaa. Minusta yhteiskunnalla on vastuu ja moraalinen velvollisuus auttaa ihmisiä työllistymään. On niin paljon helpompaa saada uusi työpaikka, kun on jo töissä. Yhteiskunnan tuella työllistetystä työntekijästä voi tulla aikanaan vaikka veronmaksaja.
”Ollaan yksissä tuumin irtisanomislain heikentämistä vastaan. Kun lakkoon on aihetta, sitä on syytä käyttää. Ja nyt on aihetta”, sanoo Tornion terästehtaan pääluottamusmies Toni Keränen.
Outokumpu Stainlessin pääluottamusmies Toni Keränen kertoo, että Tornion terästehtaalla lakko on pitänyt hyvin. Lakkovahdit kokoontuivat aamuviideltä ja jakaantuivat tehtaan neljälle portille 2–3 jokaiselle. Lakonalaisia työntekijöitä on 1 500, joista 350 on ammattiliitto prolaisia. Hiljaista on ollut.
Pääluottamusmies Toni Keränen. KUVA JARNO VUORINEN
– Ihmiset tiesivät hyvin lakosta, Keränen summaa.
– No, yksi rikkuri tuli, ja kävin itse henkilökohtaisen keskustelun hänen kanssaan. Kysyin, minne hän on menossa, ja tietääkö hän, että se on lakonalaista työtä. Siinä käytiin keskustelu, mutta eihän portilla voi estää ketään menemästä, ja sinne hän katosi tehtaalle.
– Meillä on niin iso tehdas, että tietysti on yksittäisiä soraääniäkin. Mutta kyllä voi sanoa, että ollaan yksissä tuumin lakossa irtisanomislain heikentämistä vastaan. Se on niin iso asia. Laki suo meille tällaisen yhteiskuntavaikuttamisen keinon, ja silloin kun siihen on aihetta, sitä on syytä käyttää. Ja nyt on aihetta, Keränen sanoo.
SOLIDIUMIN KAUTTA SUORA YHTEYS
Julkisuudessa on käyty keskustelua siitä, että onko oikein, kun työnantaja kolmantena osapuolena joutuu kärsimään maan hallituksen ja ay-liikkeen välisestä kiistasta. Keränen kuitenkin näkee, että työnantajalla on omia kanaviaan pitkin mahdollisuus vaikuttaa maan hallitukseen.
– Ja toisaalta täysin valtion omistama Solidium on meidän yksi iso omistaja, joten sitä kautta on suorakin yhteys, Keränen näkee.
Lakkovahdissa Jouni Kurttio ja Kati Kangas. KUVA JARNO VUORINEN
Teollisuusliiton reilut kaksi viikkoa sitten aloittama ylityökielto on vaikuttanut terästehtaalla nopeasti. Työnantaja onkin paikannut työntekijätarvetta erilaisilla vuorojärjestelyillä sekä palkkaamalla aiempia kesätyöntekijöitä takaisin tehtaalle määräaikaisilla sopimuksilla.
– Ylityökiellolla on ollut heti työllistävä vaikutus, Keränen lohkaisee.
– On se ollut meillä tiedossakin, että tuotanto on pyörinyt paljon ylitöiden varassa.
SIPILÄN OLISI PARASTA PERÄÄNTYÄ
Tämän lakkopäivän voi nähdä eräänlaisena varoituslaukauksena maan hallitukselle. Jos hallitus ei tällä peräänny, niin mitä sitten?
– SAK:n ja liittojen hallinnot kokoontuvat tämän viikon perjantaina. Sieltä odotetaan lisää linjauksia, Keränen sanoo.
Pääministeri Juha Sipilälle hänellä on lähettää terveisiä.
– Pitäisiköhän ottaa lakki kouraan, myöntää että on tehty virhearviointeja ja perääntyä. Toivon, että nämä liittojen yhteiset terveiset ovat niin painavia, että se menee perille.
Outokummun Tornion tehtaalla lakkovahdissa Asko Sanaksenaho, Jouni Kurttio, Petteri Ylijoutsijärvi, Kati Kangas sekä Pertti Sillanpää. KUVA JARNO VUORINEN
TEKSTI ASKO-MATTI KOSKELAINEN KUVAT JARNO VUORINEN
Pääluottamusmies Marko Kemppainen meni aamukolmelta työpaikalleen Exel Compositesin Joensuun tehtaalle katsomaan, kuinka tehdas ajettiin yövuorossa alas.
– Pojat laittoivat hienosti tehtaan lepoasentoon. Se tapahtui normaalin viikonloppupesun mukaan. Ketään ei ole töissä, ei alihankintaa, ei mitään. Sali on täysin tyhjä, pääluottamusmies Marko Kemppainen toteaa.
Tehtaalla on tuotannossa 108 työntekijää. Järjestäytymisaste on yli 90 prosenttia. Kemppaisen mukaan lakon perustelut on ymmärretty työntekijöiden keskuudessa täysin.
Lakkovahteina Exel Compositesilla pääluottamusmies Marko Kemppainen ja Kiihtelysvaaran kemiantyöntekijöiden ammattiosaston puheenjohtaja Osmo Jokela. KUVA JOHANNA KOKKOLA
– Kilpailukykysopimuksesta eli kikystä on lähdetty, ja sitten on aktiivimalli ykköstä ja kakkosta, ja hallituksen aikaisempia lupauksia, että se ei puutu työntekijöiden asemaan tai työttömyysturvaan. Sellaiseen lupaukseen luottaenhan kikyyn omastakin mielestä lähdettiin hampaita kiristellen mukaan, mutta hallitus on syönyt sanansa. Sille ei näy loppua olevan, että nyt se on katkaistava tämä peli.
– Valitettavaahan tämä tietysti on, kun on töitäkin mitä tehdä, mutta siltä se nyt tuntuu, että olemme oikealla asialla. Kyllä voisi Sipilä ottaa tästä kuokkaansa ihan täysillä.
Lakkopäivä on sujunut Kemppaisen mukaan myös pääluottamusmiehen tehtävän hoitamisen näkökulmasta tarkasteltuna rauhallisesti.
– Yhteydenottoja ei ole tullut. Liitosta saatu selkeä ohjeistus ja tuki luottamusmiehelle ovat jättäneet kyselyt minimiin. Toisaalta lakkoavustus on koettu todella tärkeäksi.
KUVA JOHANNA KOKKOLA
MIHIN UNOHTUI YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA?
Kemppainen sanoo seuranneensa kummeksuen keskustelua, jonka johtotähdeksi on yrittäjien puolelta julkisessa keskustelussa noussut se, että työntekijöistä täytyy päästä eroon.
– Tuntuu kummalliselta, että ongelmien kohdatessa ensimmäisenä ajatuksena on antaa työntekijälle kenkää. Mihin on jäänyt ajatus ihmisten auttamisesta, yhteistoiminnasta työpaikalla tai vaikkapa riittämättömän ammattitaidon vahvistamisesta koulutuksella.
– Toisaalta ei ole yrittäjäkään tehtäviensä tasalla, jos ei kuuden kuukauden koeajalla huomaa, onko tietystä henkilöstä hänelle työntekijäksi vai ei.
”Tässä on kyse solidaarisuudesta”, Mölnlycke Healthcaren pääluottamusmies Atte Kilpinen toteaa. Työntekijät ymmärtävät, miksi koneet eivät lakkopäivänä pyöri tässä 400 hengen firmassa. Yllyttäähän ay-liikkeen uusin iskulausekin: Yksi kaikkien ja kaikki alle 20:n (tai 10:n) puolesta!
– Koneet eivät pyöri eikä tuotantoa ole, pääluottamusmies Atte Kilpinen kertoo. Mikkelissä sijaitsevan tehtaan aamuinen lakkovahtivuoro on sujunut hyvissä tunnelmissa.
Pääluottamusmies on erityisen tyytyväinen siitä, että tällä tehtaalla myös Ammattiliitto Pro on täysillä mukana.
Teollisuusliittolaisten pääluottamusmies Atte Kilpinen ja Pron toimihenkilöiden luottamusmies Markus Mäkinen pitivät lakkovahtia Mölnlyckellä rinta rinnan. KUVA PAULA MYÖHÄNEN
– Meillä on jo entuudestaan erittäin hyvä yhteistyö Pron kanssa. Tuossahan minä patsastelin etuoven tuntumassa toimihenkilöiden pääluottamusmiehen Mäkisen Markuksen kanssa, Kilpinen naurahtaa.
Muutamalle rikkurille jouduttiin tehtaalle menosta huomauttamaan. Mutta tuotantoa he eivät saa pyöritettyä, joten siinä mielessä 100 prosentin onnistumislukemissa huidellaan.
”YRITYKSET OVAT HYÖTYNEET SIPILÄN HALLITUKSESTA”
Kilpinen kertoo, että lakkovahdit tekivät aamuvuoronsa kello viidestä kahdeksaan. Sitten käytiin kahvilla tehtaan ruokalassa.
– Tehtaan johtajakin kävi siinä juttelemassa, mutta ihan hyvällä tatsilla puheli, eikä meitä mitenkään syyllistänyt.
Eila Marttinen ja Ritva Tanninen lakkovahteina. KUVA PAULA MYÖHÄNEN
Johtaja oli toki harmitellut ja laskenutkin, kuinka paljon lakko teoreettisesti tehtaalle maksaa. Kilpinen oli puolestaan muistuttanut, että lakkohan olisi ollut helposti estettävissä, jos työnantajaliiton kautta menisi sen suuntainen viesti hallitukselle.
Kilpinen ei tarkoita omaa työnantajaansa, vaan yleisesti ottaen työnantajapuolta, kun hän huomauttaa Sipilän hallituksen myötämielestä työnantajapuolta kohtaan. Kiky-sopimuksen myötä esimerkiksi siirrettiin sosiaalimaksujen taakkaa työnantajilta työntekijöille.
– Yritykset ovat saaneet hirveästi hyötyä Sipilän hallituksen toimista. Mutta eipä sitä haluta julkisuudessa paljoa mainostaa. Eivät työnantajat ole tässä lakossa mitään sijaiskärsijöitä. Ne ovat hyötyneet ja tulevat hyötymään, Kilpinen toteaa.
Mira Karvinen ja Hemmo Kaaja lämmittelivät lakkovahdissa. KUVA PAULA MYÖHÄNEN
Entä sitten, jos päivän lakkomme ei saa Sipilän hallitusta näkemään järjen ja kolmikantaan paluun valoa? Kilpisellä ei ole vaikeuksia muotoilla napakkaa vastaustaan.
– Jatkotoimia pitää ryhtyä suunnittelemaan. Tästä ei periksi anneta.
Mölnlycken lakkovahdit vahtivuoron päättyessä. Vasemmalta Eila Marttinen, Ritva Tanninen, Atte Kilpinen, Hemmo Kaaja, Markus Mäkinen ja Mira Karvinen. KUVA PAULA MYÖHÄNEN
Pääluottamusmies Niina Malmin mukaan Ovakon Imatran terästehtaalla ei ole tarvinnut miettiä pitääkö lakko vai ei.
– Meillä on valveutuneita ihmisiä. Jokainen on käsittääkseni ymmärtänyt, miksi olemme lakossa, pääluottamusmies Niina Malm arvioi.
Imatran terästehtaalla työskentelee noin 470 Teollisuusliittoon järjestäytynyttä työntekijää. Järjestäytymisaste on 97,3. Tehdas tyhjeni ja seisahtui aamukuudeksi edellisen vuorokauden puolella työnsä aloittaneiden työntekijöiden poistuttua paikalta. Osa jutteli lähtiessään tovin lakkovahtien kanssa ja osa lähti pidemmittä puheitta kotiin päin.
– Minkäänlaista dramatiikka ei ollut, ei kiekumisia tai revittelyjä mihinkään suuntaan. Tehdas tyhjentyi aika nopeasti. Mitäpä sitä aamupimeässä ja koleassa pidemmälti seurustelemaan.
Imatran Ovakolla lakkovahtia pitivät Mikko Suortama, Mika Tanskanen ja pääluottamusmies Niina Malm. KUVA ARI NAKARI
Lakkopäivän juoksutus on sujunut Malmin mukaan jouhevasti.
– Olen ollut ennenkin lakossa, mutta tämä oli ensimmäinen toteutukseltaan vastuullani oleva työtaistelu. Siinä mielessä päivä oli jännittävä, mutta hyvin tämä on mennyt. Porukka on ollut todella ryhdikästä ja täsmällistä. Esimerkiksi lakkovahdit ovat olleet paikalla juuri kuten on sovittu.
SUOMALAISESTA SOPIMISESTA VIENTITUOTE
Malmin mukaan yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat ne kulmakivet, joista täytyy nyt pitää kiinni.
– Kaikille pitää olla samat säännöt. Toiveissani on, että yhdenvertainen työlainsäädäntö olisi koko Euroopan laajuinen ajatus. Ja nimenomaan sillä tavalla toteutettuna, että tämä Suomessa vielä hyvällä tasolla oleva työelämän sääntely levitettäisiin vientituotteena muualle Eurooppaan.
– En voi käsittää sitä, että maan hallitus on kovalla kädellä ruvennut yksipuolisesti ronkkimaan meillä hyvällä tolalla olevia asioita, saati sitä, että se on ruvennut murentamaan sopimisen kulttuuria laajemminkin kuin yksinomaan työmarkkinoilla. Tällainen meno ei voi jatkua.
”Kaikille pitää olla samat säännöt. Toiveissani on, että yhdenvertainen työlainsäädäntö olisi koko Euroopan laajuinen ajatus”, Niina Malm sanoo. KUVA ARI NAKARI
”Hienosti on lakko purrut. Olen ylpeä meidän porukoista”, pääluottamusmies Seppo Päivärinta sanoo tyytyväisenä. Hän on seissyt vuoronvaihdon aamuvarhaiset tunnit lakkovahtina Iskun tehtaan portilla Lahdessa. 350 tuotannon työntekijää on pysynyt poissa. Taistelutappioksi luetaan vain kaksi YTK:laista, jotka ovat kasvot peruslukemilla kiirehtineet porteista sisään.
Katso videolta lakkopäivän tunnelmia Lahden Iskulta. Haastateltavana pääluottamusmies Seppo Päivärinta. VIDEO LAURI ROTKO
Aamu on vilakka Isku Interiorin tehtaan portilla. Muutama edellisen vuorokauden puolella alkaneen yövuoron tehnyttä työntekijää on jo lähtenyt. Iskun alueella on usempi muu yritys, joiden työt eivät ole lakossa. Nyt kysytään jokaiselta tulijalta, minne on matka. Lakkovahtia pitävät pääluottamusmiehen ohella Iskun ammattiosaston hallituksen puheenjohtaja Eero Nieminen ja hallituksen jäsen Nina Päivärinta.
– Lankapajalle? Ok, hyvää työpäivää! Nina Päivärinta huikkaa iloisesti auton kuljettajalle, joka on pysäyttänyt autonsa lakkovahtien rintaman nähtyään. Oikeilla asioilla ollaan.
Seppo Päivärinta, Eero Nieminen ja Nina Päivärinta tarkistavat, että tulijat ovat oikeilla asioilla. KUVA LAURI ROTKO
Pääluottamusmies Seppo Päivärinta kertoo, että vakinaista tuotannon väkeä huonekalutehtaalla on täsmällisesti laskettuna 296 henkeä ja vuokraväkeä kuutisenkymmentä. Hän toteaa, että työntekijät ovat ymmärtäneet hyvin lakkoon menon syyt. Päivärinta itse alleviivaa sitä, miten kylmää on ollut kyyti jo pitkään.
– Vähävaraisia ja köyhiä on kohdeltu todella julmasti koko hallituskauden ajan. Työttömiä on kyykytetty. Vaikka täällä olevilla onkin nyt töitä, he ymmärtävät, että työttömyysturvan leikkaukset voivat joskus iskeä myös omalle kohdalle.
”MISSÄÄN NIMESSÄ EMME SAA NYT ANTAA PERIKSI”
Nina Päivärinta puolestaan kertoo viimeksi eilen jutelleensa hänelle entuudestaan vain hyvän päivän tutuksi jääneen tehtaalaisen kanssa lakon syistä.
– Kerroin miten asiat ovat, ja totesin, että meille (ammattiliitoille) ei jäänyt enää muuta keinoa. Hän oli hyvin ymmärtäväinen ja kannusti vielä, että missään nimessä emme saa nyt antaa periksi.
”Pakkohan meidän on kiristää ruuvia”, Nina Päivärinta sanoo. KUVA LAURI ROTKO
Päivärinnalla on erittäin hyvässä muistissa Sipilän hallituksen työntekijävastaisten toimien jatkumo, mikä lakkovahdin mielestä oikeuttaa täysin tämän päivän toimet, ja vielä muutakin.
– Pakkohan meidän on kiristää ruuvia, kun hallitus aloitti ensiksi vuonna 2015 pakkolaeilla. Sitten tuli se ruton ja koleran väliltä oleva kiky-sopimus. Sitten hallitus rikkoi kiky-sopimusta vastaan, kun tuli aktiivimalli ykkönen. Kikyssähän sovittiin, että enää ei tule heikennyksiä työttömyysturvaan, mutta niitä on tullut. Ansiosidonnaisesta päivärahasta leikattiin 100 päivää, ja aktiivimalli ykkönen on sekin leikannut työttömyysturvaa.
– On selvää, että jossain vaiheessa se viimeinen niitti tulee, ja se on nyt. Työministerin eiliset puheet eivät muuta yhtään mitään, sillä itse asia, epätasa-arvoisuus ei muutu. Minusta on tavattoman hyvä, että SAK:lta tuli yhtenäinen kanta. Mikään muu ei käy kuin lakiesityksen vetäminen pois!
”NÄIN PALJON EI KETÄÄN SAA ALISTAA”
Eero Nieminen kertoo, että hän on saanut – nimenomaan saanut, ei joutunut – keskustelemaan lakosta päivittäin.
– Työntekijöiden keskustelutyyli on ollut hyvä ja kannustava. Minulle, että sanottu, että hienoa, että liitto on työntekijöiden puolella konkreettisesti. Hyvä, että toimitaan.
”Hallituksen sanelupolitiikka sotii demokratiaa vastaan”, sanoo Eero Nieminen. Takana Nina Päivärinta. KUVA LAURI ROTKO
Nieminen kuittaa yrittäjäpuolelta tulleet väitteet ”ulkoparlamentaarisesta toiminnasta” asiattomiksi.
– Näin paljon ei työntekijöitä, tai ylipäänsä keitään ihmisiä, saa alistaa. Hallituksen sanelupolitiikka sotii demokratiaa vastaan. Kun hallitus itse sortaa työntekijöitä eikä suostu keskustelemaan tai neuvottelemaan, pakkohan meidän on silloin toimia.
Iskun lakkovahdit uskovat, että aivan toisenlaiset toimet kuin huterin perustein annettavat potkut ja karenssirangaistukset loisivat töitä Suomeen.
– Ylitöitä pitäisi rajoittaa. Ylityökielto on paljastanut, että isoillakaan tehtailla vuorot eivät pyöri, ne ovat pulassa. Olen ihmetellyt, kuinka ylityökielto voi vaikuttaa näin vahvasti, Nina Päivärinta huomauttaa.
– Jos ylitöiden enimmäisrajaa tiukennettaisiin, tulisi Suomeen todella paljon työpaikkoja. Tällä olisi iso vaikutus, Seppo Päivärinta komppaa.
”Jos ylitöiden enimmäisrajaa tiukennettaisiin, tulisi Suomeen todella paljon työpaikkoja”, Seppo Päivärinta sanoo. KUVA LAURI ROTKO
Niille porteista sisään luikahtaneille YTK:laisille Nina Päivärinta haluaa muistuttaa, että eipä ole Yleinen Työttömyyskassa täällä portilla työntekijöiden oikeuksia puolustamassa. Sehän on vain kassa, ei liitto. Eipä ole kuulunut YTK:lta lausuntoja siitä, miten väärin irtisanomissuojan heikentäminen on. Eikä lakkoavustus kuulu YTK:laisille.
– He ovat valintansa tehneet, Aallon Riku sanoi. Minusta se oli liiton puheenjohtajalta ihan hyvin sanottu.
”Me olemme isolla asialla. Ja täällä näin, että muutakin porukkaa on innolla mukana. Kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta!” Marika Kallio, vuoronsa luottamusmies Metsä Woodin Lohjan-tehtaalta, sai eilen Vantaalla koulutuksen ohella intoa ensi viikon lakkopäivään.
Ympäri Suomen Teollisuusliiton ykköskaartin luottamusmiehiä on koulutettu luotsaamaan ensi keskiviikon lakkopäivä mallikkaasti maaliin. Metsä Woodin Lohjan tehtaan luottamusmies Marika Kallio osallistui Helsinki-Uusimaan aluetoimiston järjestämään koulutukseen Vantaalla.
Kallio kuvaili, että hän ei enää vain suostu pyöriytymään Sipilän ohjailemassa oravanpyörässä, jonka vauhti kiihtyy kiihtymistään. Nyt on ”pienten ihmisten” se pysäytettävä.
– Meidän on nyt laitettava kampoihin, ja kun meitä on monta, me olemme todella iso joukko, Kallio alleviivasi.
Luottamusmies Kallio sanoi tyytyväisenä, että tilaisuudesta sai juuri oikeanlaiset eväät siihen, miten poliittinen lakko viedään tehtaalla läpi. Mitään lisäperusteluja lakkoon ryhtymisen tärkeydelle ei Kallion mielestä enää tarvita.
– Vaikka tämä lakiehdotus ei tällä hetkellä kaikkia työntekijöitä koskisikaan, tulee se kyllä jatkossa koskemaan.
”EN VOI LUOTTAA NYKYISEEN HALLITUKSEEN”
Tilaisuuden avannut aluepäällikkö Jari Kallio oli todennut, että Sipilän hallituksen lopullisena tavoitteena on yleissitovuuden purkaminen. Tämä irtisanomissuojan heikennys olisi vain pieni välilahja yrittäjille.
– Siltä se vaikuttaa. En voi lainkaan luottaa Suomen nykyiseen hallitukseen. Koko lakiesitys on rakennettu epätasa-arvosta ja epäluottamuksesta. Hallituksen lupaukset ovat olleet aivan jotain muuta kuin teot, Marika Kallio alleviivaa.
Koulutuksen aikana saapui tieto, että SEL eli Suomen Elintarviketyöläisten Liitto lakkoilee myös ensi keskiviikkona.
– Ihan mahtavaa! Mitä useammalta eri alalta porukkaa on mukana, sitä parempi. Tämä on kaikkien savotta, Kallio kuvaili.
”LAKON PERUSTELUT YMMÄRRETÄÄN HYVIN”
Tarik Purho. KUVA KITI HAILA
Mäntsälän Comfortan pääluottamusmies Tarik Purho kertoi naurahtaen, että koulutustilaisuuden pitopaikka eli vantaalainen hotelli saa puhtaat tekstiilinsä hänen työpaikaltaan.
– Mitä olen työkavereiden kanssa jutellut, lakon perustelut ymmärretään erittäin hyvin. Me olemme matalapalkka-ala. Eipä meillä paljon Kokoomusta kannateta, Purho kertoi pesulan työntekijöiden mietteistä.
Purho harmittelee, että maan hallitukset ovat olleet jo vuosia ellei vuosikymmeniä kokoomusvetoisia. Tämä on merkinnyt sitä, että mediassa on valta ollut oikeistolla ja ”rahamiehillä”. Nämä ovat saaneet työnnettyä ihmisten mieliin omaa propagandaansa.
– Surullisinta kaikesta on nähdä tavallinen duunari, joka puhuu pahaa ay-liikkeestä. Hän on todellakin lukenut Iltalehtensä, lukenut niin hyvin, että ampuu itseänsä jalkaan, jotta herroilla olisi asiat mukavasti. Propagandalla ihmiset lannistetaan niin, että he eivät liity instituutioon, joka ajaa heidän oikeuksiaan.
– Tämä on elämäni ensimmäinen lakko. Mutta minusta meidän olisi pitänyt laittaa stoppi tälle jo vuosia sitten. Nyt me tarvitsemme kaikki työntekijät mukaan. On muistettava, että lakiehdotushan koskee yli 90 prosenttia Suomen yrityksistä. Se merkitsee satoja tuhansia ihmisiä.
– Jos vaikka 200 000 ihmistä pistää takapuolen penkkiin, kyllä tämän maan talouskasvu loppuisi. Mutta mehän sen talouskasvun teemme. Se pysähtyisi ainakin meidän ehdoillamme, Purho totesi.
”TÄMÄ PITÄÄ KATSOA LOPPUUN SAAKKA”
Klaus Bäckström. KUVA KITI HAILA
Aluepäällikkö oli todennut liiton linjaksi tilaisuuden alussa: ”Tuumaakaan ei anneta periksi.” Samoilla linjoilla oli Teknoksen Pitäjänmäen pääluottamusmies Klaus Bäckström.
– Tämä pitää katsoa aivan loppuun saakka.
Sipilän hallituksen aivan poikkeuksellisen kovaa ja raakaa linjaa työntekijöitä kohtaan kuvannee Bäckströmin muistelus työuraltaan.
– En ole ollut 25 vuoden aikana päivääkään lakossa, Bäckström totesi.
Myös Bäckström iloitsi kokoukseen tulleesta tiedosta, että SEL on liittynyt yhteiseen rintamaan Sipilän hallituksen toimien pysäyttämiseksi. Teknoksen pääluottamusmiehelle rintaman on nyt pidettävä, sillä irtisanomissuojan heikentäminen olisi taas vain yksi askel pahempaan.
– Ei tätä vaan voi katsoa läpi sormien. Uskon täysin, että iso osa porukoista sen ymmärtää.
Lakkopäivän 3.10. järjestelyt puhuttivat luottamusmiehiä Teollisuusliiton Helsingin ja Uudenmaan alueen lakkokoulutuksessa 27.9. Tikkurilassa. KUVA KITI HAILA
Teollisuusliiton ylityökielto jatkuu toista viikkoa. Ylitöiden lopettaminen on paljastanut jatkuvan alimiehityksen monella teollisuuden työpaikalla – tuotantoa onkin pyöritetty ylitöiden varassa. Millaisia vaikutuksia jatkuvilla ylitöillä on tuotantoon ja työntekijöihin?
”On huolestuttavaa, miten nopeasti ylityökielto on purrut. Useat kymmenet tehtaat ovat vaikeuksissa, sillä niiden normaali operatiivinen toiminta pyörii ylitöiden varassa”, Teollisuusliiton kemian sektorin johtaja Toni Laiho kertoo.
Toni Laiho. KUVA KITI HAILA
Sektorijohtaja Toni Laiholta riittää ymmärrystä siihen, jos suurseisokki tai muu huoltotyö tehdään ylitöinä. Mutta liiton julistama ylityökielto on paljastanut, että osaa kemian sektorin tehtaista pyöritetään täysin ylitöiden varassa.
– Tämä ei ole tervettä. Nyt on jossain peiliin katsomisen paikka.
Epäterveen kehityksen taustalta löytyy Laihon mukaan useitakin selittäviä tekijöitä.
– Operatiivisesta toiminnasta on aikanaan saneerattu, rahalla ja tyylikkäästi, työntekijöitä pois. Nyt on ollut suorastaan surkuhupaisaa seurata, miten vaikeaa on pyörittää tavanomaista toimintaa työehtosopimuksen normityöajan puitteissa.
– Tehtaan johto ei välttämättä edes ole Suomen niemellä. Johdolta voi olla vaikeaa saada rekrytointilupaa. Vakinaisten työntekijöiden rekrytointiin ei ehkä saada lupaa myöskään kirjanpidollisista syistä. Vakinainen väki lasketaan kiinteisiin kuluihin, vuokratyöntekijät ja ylityöt muuttuviin kuluihin.
Laiho kertoo kuulleensa yrityksestä, jossa ylitöitä on perusteltu influenssaepidemialla – viimeiset seitsemän vuotta.
– Tämä ei kuulosta uskottavalta, ainakaan meistä.
TEHTAIDEN PITÄISI PYÖRIÄ NORMAALEILLAKIN TYÖAJOILLA
Työntekijöissä saattaa puolestaan olla heitä, jotka ovat laskeneet oman taloutensa ylitöiden varaan.
– Terveesti ahne saa olla, mutta ei koko työuraansa voi laskea ylitöiden varaan, siinä väsyy, Laiho toteaa.
Teollisuusliiton tutkimusosasto on tilastoinut eri sopimusalojen ylityömääriä. Öljy-, kaasu- ja petrokemianteollisuus on aivan kärjessä. Tällä alalla kaikista tehdyistä työtunneista melkein 10 prosenttia on ylitöitä. Laiho toistaa sen, että esimerkiksi suurseisokit voidaankin pyörittää ylitöiden varassa. Mutta silti jää paljon aivan arkista työtä, joihin pitäisi ottaa uutta väkeä.
– Ylitöitä ei pysty suoraan kääntämään uusiksi työpaikoiksi, mutta kyllä rekrytointi on se perusvastaus näin suuriin ylityömääriin. Myös työaikajärjestelmien muutoksella voidaan vähentää ylitöitä. Esimerkiksi keskeytyvästä vuorotyöstä siirrytään keskeytymättömään. Siirto siihen voi olla kuitenkin henkisesti iso kynnys, kun tehtaassa tehdään töitä myös viikonloppuisin. Mutta silloinkin syntyy tarve rekrytointiin, Laiho painottaa.
Kemian sektorilta tehtailta tullut viesti ylityökiellon vaikutusten nopeudesta on saanut Laihon aina vain mietteliäämmäksi yritysten toimintakulttuurista.
– Kyllä tehtaan pitäisi pyöriä normaaliaikana täysillä, vaikka ylityökielto olisi voimassa maailman tappiin. Kaikki ongelmathan eivät realisoidu heti. Tilanne tulee vain pahenemaan.
Piiloon jää paljon ylitöitä
”Tilastoidut ylityöt eivät kata kaikkea, vaan osa tehdyistä ylitöistä jää tilastoimatta. Todellisuus onkin tilastoja monimutkaisempi”, summaa Teollisuusliiton toimialojen ylityötilanteen liiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila.
Anu-Hanna Anttila. KUVA KITI HAILA
Lehdenjakajille on esimerkiksi kiintiöity alue ja aika, jonka puitteissa työt pitää hoitua. Jos jakamiseen meneekin kahden kiintiöidyn tunnin sijasta neljä, ei palkkaa tule yhtään lisää. Työaikapankeissa on saldoraja, jonka päälle tehtyjä tunteja ei enää kerry. Ja jos siivoojalle on mitoitettu viisi minuuttia yhden huoneen siivoamiseen, mutta siihen menee todellisuudessa kymmenen, ei palkkaa tule senttiäkään lisää.
Ja tässä ovat vasta vähäiset alkutunnit tilastoimattomille ylitöille.
– Teollisuudessa työskentelevien vuokratyöntekijöiden ylityötunneista ei ole teollisuutta koskevissa tilastoissa tietoa, sillä vuokratyöntekijät tilastoidaan palvelutyönantajien mukaan palvelualoille. Tai jos ihminen tekee kahta osa-aikatyötä päivän mittaan yhteensä 12 tuntia, eivät tunnit sisällä ylitöitä. Nollatuntisopimuslaisista tai tarvittaessa töihin kutsuttavien työntekijöiden ylityötunneista ei ole tietoa, koska työaika joustaa kovasti, Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila sanoo.
Anttila muistuttaa, että miespuolisten vuokratyöntekijöiden yleisin työllistävä ala on metalliteollisuus.
Erittäin iso ongelma ylityötuntien kokonaismäärän arviointiin on se, että EU:n päätöksellä alkutuotannossa olevien työntekijöiden tunteja ei tilastoida lainkaan virallisiin tilastoihin. Anttila arvioi, että EU:n suurissa maatalousmaissa on runsaasti paperittomia maataloustyöntekijöitä, joita ei maakohtaisissa tilastoissa näy.
– Heitä ei ole virallisesti tilastoitu, koska eivät ole kyseisten maiden kansalaisia, Anttila toteaa.
Myöskään Suomessa ei tarkkaan tiedetä, millaisia työtunteja ja ylitöitä esimerkiksi sadonkorjuun kausitöihin Baltiasta ja muista entisistä neuvostomaista tulevat työntekijät tekevät.
– Ikävä sanoa, mutta jos työtä ei valvota, tuppaa lipsumaan enimmäismääräyksistä.
YLITYÖT TYÖPAIKOIKSI
Suomen virallisen tilaston mukaan 14 prosenttia teollisuuden työntekijöistä tekee ylitöitä. Jos ne teetettäisiin tavallisen työajan puitteissa, Suomeen syntyisi laskennallisesti tuhansia uusia työpaikkoja.
– Laskennallisesti ylityötuntien määrä vastaa vähintään 6 000 henkilötyövuotta. Kun lukuun lisätään arvio tilastoimattomasta ylityöstä, henkilötyövuosia tulee reippaasti lisää, Anttila toteaa.
Teollisuuden ylityötuntimäärät ovat Anttilan mukaan tätä nykyä ”kestämättömällä” pohjalla. Kasvaneet tilausmäärät ja noususuhdanne lisäävät työmäärää. Silti hyvänäkin aikana työtehtäviä tehdään ylitöinä ja vuokratöinä, eikä palkata lisää väkeä. Vuokratyöntekijät eivät uskalla kieltäytyä töistä, sillä seuraavaa kutsua ei ehkä tulisi. Ihmiset uupuvat eikä näillä keinoin Suomessa pidennetä työuria, vaikka tuo tavoite niissä kauniissa juhlapuheissa kertautuukin.
Anttila kieltäytyy neuvomasta työnantajapuolta. Mutta tutkimuspäälliköllä on kyllä tukku ideoita siitä, miten Teollisuusliiton aloilla päästäisiin tuotantoa pyörittämään kestävämmällä pohjalla. Ensimmäiseksi on hylättävä raa´an kapitalismin hellimä puhe talouskurista.
– Yrityksiä pyöritetään liian pienellä väkimäärällä. Talouskurin retoriikka pelottelee yrittäjiä palkkaamasta työntekijöitä vedoten siihen, että eihän taloudella mene hyvin. Todellisuudessa Suomen taloudella on mennyt vuodesta 2016 lähtien oikein mukavasti.
Anttila ei myöskään lainkaan ymmärrä, miten yrittäjien puheissa on yleistynyt kuvaus omista työntekijöistä ”kustannuseränä” tai ”riskinä”.
– Työntekijä on voimavara! Minä olen nähnyt, miten ylpeitä meidän alojemme ihmiset ovat omista töistään ja yrityksestä, jossa he työskentelevät. Eivät kai he muuten esimerkiksi käyttäisi työnantajansa logolla leimattua takkia tai lippistä? Työntekijät ovat monella tavalla hyödyntämätön voimavara, Anttila kiteyttää.
Suomessa on kansainvälisten vertailujen mukaan erittäin joustavat työmarkkinat, esimerkiksi lomauttaminen on mahdollista tilausten notkahtaessa. Anttila muistuttaa vielä, että suomalaiset työntekijät venyvät projektien mukaan ja että he tekevät paljon paikallisia sopimuksia.
– Pidemmän päälle on yritysten etu sitouttaa työntekijänsä vakinaisella työsuhteella, hyvällä palkalla ja muilla hyvillä työehdoilla, Anttila toteaa.
Ylitöitä tehdään ilmaiseksi
”Kaikista palkansaajista on korvauksetta tehnyt ylitöitä 28 prosenttia, korvattuja ylitöitä 66 prosenttia. 15 prosenttia palkansaajista kertoo, että he tekevät ylitöitä enemmän kuin haluaisivat”, Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela kertoo viimeisimmästä eli vuoden 2013 työolotutkimuksesta.
Hanna Sutela. KUVA KITI HAILA
Erikoistutkija Hanna Sutela miettii, saisiko noista tilastoista jotain vastausta Tekijän kysymykseen ylitöiden tekemisen vapaaehtoisuudesta.
– Mikä on oikeasti vapaaehtoista? Voihan työntekijä tehdä ylitöitä siksi, että hän muuten pelkää menettävänsä työpaikkansa.
Sutela on ollut mukana tekemässä Tilastokeskuksen järeää tietoteosta Työelämän muutokset 1997–2013. Hän tuntee hyvin suomalaisten työolojen perusfaktat ja muutostrendit.
– Miesten ja naisten välillä ei ole ylitöiden teossa suuria eroja. Mutta miehet saavat korvauksen useammin rahana, naiset vapaana. Eniten ylitöitä tekevät parhaassa työiässä olevat suomalaiset.
Ylemmät toimihenkilöt tekevät kaikkein eniten korvauksettomia ylitöitä. Sutela toteaa, että he tekevät myös kaikkein eniten aikaan ja paikkaan sitoutumatonta työtä, esimerkiksi etätyötä, jossa riskinä on työpäivien venyminen.
– Suomalaisten työ toimihenkilöistyy koko ajan. Myös työntekijäammateissa on paljon liikkuvaa työtä, esimerkiksi sähkömies liikkuu usein paikasta toiseen.
– Työntekijöiltä vaaditaan entistä useammin itsensä ja oman työnsä johtamista, Sutela toteaa.
Tähän liittyy taukoamaton kirjallinen tilinteko. Sutela toteaa, että myös työntekijäammateissa saattaa erilaiseen raportointiin mennä ennen työtä, sen aikana ja työn jälkeen paljon aikaa. Kodinhoitajat ovat tyyppiesimerkki siitä, miten raportointia ei välttämättä ehdi tehdä työajan puitteissa, vaan kodinhoitajat tekevät sen korvauksetta omalla ajallaan.
LAMASTA TOIVUTTIIN YLITÖIDEN VOIMALLA
1990-luvun laman seurauksena ihmisiä irtisanottiin joukoittain. Kun tuosta lamasta noustiin, kiire ja ylityöt pesiytyivät suomalaisille työpaikoille.
– Lamasta toivuttua pyöritettiin paljon pienemmällä työvoimalla samaa taloutta. Vuonna 1997 tehtiin todella paljon ylitöitä.
Kiiretilastot ovat Sutelan mukaan tuon huippuvuoden jälkeen lähteneet hieman alaspäin yksityisellä sektorilla ja valtiolla, mutta kunnat kulkevat aivan omissa kiiresfääreissään. Ja tämä iskee ennen kaikkea naisiin, sillä Suomen työmarkkinat ovat tunnetusti hyvin jakautuneet nais- ja miesvaltaisiin aloihin.
– Kolmasosa palkansaajanaisista työskentelee sosiaali-, terveys- ja opetusalalla. Ryhmäkokoja kasvatetaan, resurssit vähenevät, kaikesta leikataan. Miehillä työpäivä tyypillisesti venyy, mutta naisilla pikemminkin työtahti on kiristynyt. Tämän näkee EU-tilastoistakin. Kiireen suhteen suomalaiset miehet sijoittuvat EU:n keskiarvon tietämille, naiset sijoittuvat kirkkaasti yläpuolelle. Suomalaisten naisten työtahti näyttäytyy hyvin tiukkana muiden maiden naisiin verrattuna.
Sutela toteaa, että suomalaiset tekevät töitä myös sairaina ollessaan, naisista 53 prosenttia, miehistä 44 prosenttia.
– Etenkin naisilla syynä oli se, ettei haluttu lisätä työtovereiden taakka. Toiseksi tärkein syy oli se, että poissa ollessa työt kasaantuvat.
TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT KITI HAILA GRAFIIKKA TAINA ILOMÄKI-VIRTA
