Kassan puhelinpalvelu on avoinna maanantaista keskiviikkoon ja perjantaisin klo 8.30–15.00. Kassan puhelinpalvelu ei ole siis keskiviikkoisin avoinna klo 18 asti.
Muina aikoina voit ottaa yhteyttä kassaan muun muassa eAsioinnin kautta tai käyttämällä Ota yhteyttä -lomaketta.
KUVA YLLÄ: Pääluottamusmies Reijo Rusi ja työsuojeluvaltuutettu Hanna Hakanen kuvattiin Kiillon Turun tehtaan portilla työvuorojärjestelyjen takia eri aikoina.
18.5.2020
– Helmikuun lopussa alkoi huomata koronan vaikutuksia, ja tuotannossa ruvettiin tekemään ylitöitä. Tätä jatkui kolme viikkoa, mutta maaliskuun puolivälistä lähtien tehdas on käynyt ympäri vuorokauden ja viikon jokaisena päivänä, kertovat Kiillon Turun tehtaan pääluottamusmies, kiinteistönhoitaja Reijo Rusi ja työsuojeluvaltuutettu, tuotantotyöntekijä Hanna Hakanen.
Vakituisiksi uusia työntekijöitä ei ole palkattu, vaan heidän kanssaan on pääasiassa solmittu määräaikaisia työsopimuksia toukokuun loppuun. Uusista työntekijöistä moni on löydetty tehtaan vakiväen lähipiiristä.
– Kaiken ikäisiä on, mutta suurin osa nuoria, esimerkiksi kemian ja tekniikan opiskelijoita. Myös vanhoja kiireapuja ja kesätyöntekijöitä on tullut töihin, kertoo pääluottamusmies Rusi.
– Suurin osa työskentelee pakkaajina, mutta muutamia on koulutettu valmistajan ja laitosmiehen tehtäviin, lähinnä sitä alaa opiskelevia.
Vaikka käsihuuhde on nyt hurjan kysynnän kohteena, se on vain yksi jäsen Kiillon tuoteperheessä. Yhtiö valmistaa Turussa ja Hankasalmella pesu- ja puhdistusaineita, hygieniatuotteita ja teollisuuskemikaaleja. Lempäälässä tehdään rakentamiseen ja teollisuuden liimauksiin liittyviä tuotteita.
Koronakriisin seurauksena myös Hankasalmen tuotantolaitoksessa on ryhdytty valmistamaan käsidesiä. Turussa tuotannon nopea kasvattaminen vaati hieman luovuutta, mutta onnistui kuitenkin suhteellisen sujuvasti.
– Meillä on tehtaalla seitsemän tuotantolinjaa, joista kolmella voidaan tehdä desinfiointiaineita. Hieman täällä on pitänyt suunnitella paremmin valmistusta. Pukuhuoneet alkoivat käydä ahtaiksi, mutta onneksi saimme pihaan pari konttia, niitä käytetään nyt väliaikaistiloina, selvittää Reijo Rusi.
Poikkeusoloihin sopeutumista on helpottanut se, että työnteko koetaan juuri nyt erityisen mielekkääksi ja hyödylliseksi. Käsidesiä tekemällä osallistutaan yhteiskunnan kamppailuun koronaviruksen nujertamiseksi.
– Työ koronaa vastaan tuntuu varmasti monesta tosi tärkeältä. Eli halutaan panna oma korsi kekoon, ja varsinkin aluksi tehtiin paljon ylitöitä. Iloisella mielellä kaikki tuntuvat olevan, ja hyvän eteen tätä nyt tehdään, kuvailee työsuojeluvaltuutettu Hakanen tehtaan tunnelmia.
Vuorotyöhön sopeutuminen on oma lukunsa.
– Itse kaipaan välillä vanhoja työkavereita, heitä ei nyt näe kuin vuorojen vaihtuessa. Mutta uudet ihmiset toisaalta luovat mukavaa vaihtelua, kertoo Hakanen.
Etätöitä Kiillon henkilöstöstä tekevät ne, joille se on työtehtävien puolesta mahdollista. Tuotannossa käyttöön on otettu suojatoimenpiteet, kuten turvavälien pitäminen muihin työntekijöihin.
– Yhteiskäyttökoneille on laitettu ohjeistuksia käsien desinfioinnista. Ja kun konetta käyttää, pitää olla kertakäyttöhanskat kädessä. Siivousta on tehostettu, erityisesti kosketuspintojen desinfiointia. On myös ohjeistettu, että hanskoja olisi käytettävä tuotantotiloissa koko ajan, luettelee Hanna Hakanen varokeinoja.
Uusien työntekijöiden perehdytykseen ei ollut paljon aikaa, koska yritys joutui reagoimaan koronan tuomaan muuttuneeseen tilanteeseen vauhdikkaasti.
– Jokaiselle työntekijälle EHS-päällikkö (työsuojelupäällikkö) pitää turvallisuusperehdytyksen, ja sen jälkeen opastaja perehdyttää työtehtävään. Työt ovat nyt alkaneet todella pian työsopimuksen kirjoittamisesta, kertoo Hakanen.
Turvallisuuden perusasioista ei kuitenkaan ole tingitty. Ja ”apukädet” on Hakasen mukaan otettu hyvin vastaan.
– Kaikki ovat oppineet äkkiä ja nyt uudetkin osaavat jo auttaa niitä, jotka ovat vielä uudempia.
Tehtaalla noudatetaan muovi- ja kemianteollisuuden työehtosopimusta. Teollisuusliittoon kuuluu vakityöntekijöistä noin puolet.
– Nyt muutamia uusia on liittynyt jäseniksi, mikä tietysti tuntuu hyvältä, sanoo pääluottamusmies Rusi.
Miten kauan Kiillon uusilla työntekijöillä sitten riittää töitä? Koronaepidemian kestoa ei osaa kukaan ennustaa, ja niinpä myös käsihuuhteen kysyntäpiikin kestoa on jokseenkin mahdotonta arvioida.
– Kyllä se kysyntä varmaan jossain vaiheessa palaa normaalitasolle. Ja sitä tietysti toivotaan, että korona menisi ohi mahdollisimman pian, Rusi miettii.
Mutta toistaiseksi Turussa painetaan hommia kellon ympäri.
TEKSTI MIKKO NIKULA
KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ
15.5.2020
Työmarkkinakeskusjärjestöjen sopiman ”koronapaketin” mukaisesti yt-neuvottelut voidaan nyt käydä viidessä päivässä. Comfortan Mäntsälän pesulan pääluottamusmiehen Tarik Purhon kokemuksen mukaan tuo aika ei riittänyt asianmukaisiin neuvotteluihin, varsinkin kun siihen laskettiin mukaan viikonloppu.
– Neuvottelut alkoivat torstaina ja loppuivat maanantaina. Paljon asioita jäi selvittämättä, esimerkiksi kesälomat jäivät täysin auki.
Pyykin määrä putosi viikossa yli 70 prosenttia. Kaksi tuntia pestiin pyykkiä, kuusi tuntia mittailtiin seiniä.
Comfortalla on useita toimipisteitä ympäri Suomen, joten neuvottelut käytiin videon välityksellä.
– Siinä olivat kaikki luottamusmiehet ympäri Suomea ja pomo. Jossain vaiheessa pomo sanoi, että okei, nyt onkin saatu neuvottelut loppuun. Minun piti kysyä, että me oikein päätettiin.
Sekavaa tilannetta jouduttiin selvittelemään vielä neuvottelujen jälkeen, ja lopputulemana oli vuosilomalain mukainen ratkaisu, että kokoaikaisille työntekijöille maksetaan lomakorvaus kesäkuulta, osa-aikaisten korvaukset sovitaan erikseen.
– Kyllä neuvottelujen keston pitäisi minimissään olla sellainen, että viisi päivää olisi tehokasta neuvotteluaikaa eikä viikonloppua laskettaisi. Silloin se aika ehkä olisi meillekin riittänyt, että olisi saatu kaikki hoidettua kunnolla, Purho arvioi.
Pääluottamusmies myöntää, että lomautuksille sinänsä ei ollut vaihtoehtoa, koska töiden katoamisessa oli kyse äkkiromahduksesta. Tekstiilihuoltoalalle eli pesuloille koronakriisi on ollut erityisen tyly. Työntekijät näkivät rajun muutoksen omin silmin maaliskuun viimeisellä viikolla.
– Pyykin määrä putosi silloin yli 70 prosenttia. Kaksi tuntia pestiin pyykkiä, kuusi tuntia mittailtiin seiniä ja yritettiin keksiä jotain muka hyödyllistä tekemistä.
Seuraavalla viikolla alkoivat kolmen kuukauden mittaiset lomautukset. Kun ne haastatteluhetkellä olivat jatkuneet Comfortalla kuukauden, pyykkiä oli Purhon kuuleman mukaan enää noin viisi prosenttia kriisiä edeltäneestä määrästä. Pestävää ei tule, koska hotellit ovat kiinni.
Tosielämän pikakelatut yt-neuvottelut eivät oikein vastanneet sitä, mitä Purho oli treenannut. Koronakriisin saama romahdusmainen töiden katoaminen loi aivan odottamattoman tilanteen.
– Ne olivat minun elämäni ensimmäiset yyteet, ja hyvin opettavaiset kyllä. Kaksi kertaa olin kurssilla harjoitellut näitä varten. Mutta Kemianliiton opaskirjassa aikanaan ja Murikassa oli molemmissa lähtökohtana, että yt-neuvottelut käydään, koska työnantaja haluaa siirtää tuotannon Bangladeshiin.
Nyt Comfortan lomautetut yrittävät selvitä päivärahallaan, joka ei ole kummoinen.
– Suuri huoli on kaikilla, että mitenkäs ne ensi kuun vuokrat hoidetaan. Mehän työskentelemme pesula-alalla, yhdessä Suomen huonoimmin palkatuista duuneista. Moni elää kädestä suuhun, sanoo Purho.
– Kun on joskus niitä Ilta-Sanomien listoja, joissa on 300 ammattia palkkajärjestyksessä, niin me ollaan siellä sijalla 297 tai 298. Puutarha-apulaisen ja pizzakuskin välissä ehkä.
Työnantajansa tulevaisuutta arvioidessaan Purho on melko pessimistinen. Huolestuttavia merkkejä on runsaasti. Comfortan asiakkaita ovat hotellit, kun taas emoyhtiö Lindström vuokraa ravintoloille tekstiilejä; kumpikin bisnes on hyytynyt.
– Esimerkiksi Vierumäki meni juuri nurin, se oli meille suuri asiakas. Kun kokoontumiskielto on yli kymmenelle hengelle, niin järjestäpä siinä seminaareja. Ja ravintolat ovat kiinni. Eli aika huonolta tämä näyttää.
Mitä koronaviruksen kanssa tapahtuukin, ei Purho kuitenkaan usko hotellien täyttyvän nopeasti.
– Vaikka korona taikaiskusta häviäisi maailmasta, ei jengi silti varmaan ihan heti ala matkustella.
Pääluottamusmies Purho ei olisi yllättynyt, jos lomautetut pesulatyöntekijät hakeutuisivat toisille aloille.
– Jos ollaan kolme kuukautta lomautettuina ja sitten tulee soitto, että kolme kuukautta lisää, niin aika moni voi lähteä muihin hommiin.
On Purho itsekin miettinyt b-suunnitelmaa siltä varalta, että lomautuksen päätyttyä hänellä ei enää olisi työpaikkaa, johon palata.
– Ehkä varastoalalle, niitä töitä tein aikaisemmin monta vuotta. Tai maatiloille.
Hän on pyrkinyt vähentämään kulujaan ja sopeuttamaan niitä pienentyneisiin tuloihin.
– Heräteostokset ovat jääneet pois, esimerkiksi internetistä tykkäsin tilata kaikenlaista. Luottoa en käytä enää ollenkaan.
Muuten lomautetun päivät ovat kuluneet elokuvia katsellessa, musiikkia kuunnellessa ja pelien parissa – viihdykettä on tarjonnut esimerkiksi ”vanha klassikko” Doom 3.
– Vähän vanhempia kung fu -elokuvia olen myös katsellut, niihin ei tarvitse paljon ajatusta laittaa. Kävelemässä olen käynyt jonkin verran, kun huomasin, että paino alkaa nousta, Purho kertoo.
Tunne on selkärangassa, että jotain puuttuu. Se jokin on työnteko.
Sen Purho on jo ehtinyt huomata, että suhde vapaa-aikaan on muuttunut. Töissä käydessään hän toivoi aikaa itselleen, nyt pitää miettiä, miten ajan saa kulumaan. Vieläpä niin, että arki tuntuisi mielekkäältä.
– Kun tarpeeksi on katsonut elokuvia ja pelannut pelejä, niin tulee selvästi olo, että pitäisi tehdä jotain muutakin. Tunne on selkärangassa, että jotain puuttuu. Se jokin on työnteko.
TEKSTI MIKKO NIKULA
KUVAT PEKKA ELOMAA
15.5.2020
– Onhan tässä tulot tippuneet. Olen nyt perheen ainoa työssäkäyvä, vaimollakaan ei ole töitä, kertoo jälkikäsittelykoneen hoitajana työskentelevä Aki Vilén.
Vaikka talous on tiukilla, aika on kulunut kotona hyvin.
– Opiskelen uutta ammattia, teen kokin tutkintoa. Eli ei ole mitään vapaa-ajan ongelmaa kyllä tullut, kun on vielä nuo tytötkin kotona.
Toinen hänen tyttäristään on ammattikoulussa, toinen alakoulun viimeisellä luokalla, ja he käyvät nyt etäkoulua. Perheen kanssa vietettävän ajan lisäksi pienenä positiivisena puolena lomautuksessa on se, että Vilén saa opintojensa takia korotettua päivärahaa. Rahat ovat myös tulleet nopeasti Teollisuuden työttömyyskassasta tilille.
Lomautuksia St. Michel Printillä oli jo alkuvuodesta, mutta sitten koronaepidemia söi kevään työt vähiin ja tuotti toisen yt-kierroksen. Puhelinhaastattelua tehtäessä Vilénillä on menossa toinen viikko lomautusta, maaliskuussa pakkolomaa tuli yksi viikko.
– Maanantaina menen taas kahdeksi viikoksi töihin, sitten pidän kaksi viikkoa kesälomaa.
Toukokuun lopusta ei enää varmasti tiedäkään. Toisaalta Vilén on sellaiseen tottunut. Painotalossa lähitulevaisuudenkin ennakointi on vaikeaa.
– Saattaa niitä tilauksia myös tulla yhtäkkiä, ja sitten on taas töitä.
Vilénin kokkiopinnot ovat toistaiseksi vasta alkuvaiheessa. Niihin hän ryhtyi siksi, että ennen työntekijän näkökulmasta vakaa työnantaja on viime vuosina muuttunut epävarmaksi.
– Vuosi sitten meillä tuli ensimmäiset lomautukset. Silloin aloin miettiä, mitä ryhtyisin tekemään. Jos näyttää siltä, että nykyisiä töitä ei enää riitä, niin sitten on olemassa toinen ammatti, hän kertoo suunnitelmistaan.
Vaikka ihmiset vähentäisivät painotuotteiden käyttöä, niin syömistä he tuskin aikovat lopettaa. Vilén luottaa siihen, että kokeille riittää töitä.
– Nuorena jo opiskelin ammattikoulun ravintola- ja hotellilinjalla, mutta se jäi kesken ja päädyin sitten eri alalle. Ja ruoanlaitto on kyllä aina kiinnostanut.
St. Michel Printissä tuotanto on pyörinyt koko ajan, mutta alkuvuoden vajailla tehoilla. Lomautusten takia talossa olisi hiljaista ja tilavaa ilman koronaakin. Noin 40 työntekijän yrityksessä töissä olevat on voinut laskea yhden käden sormilla, mikä on tehnyt turvaetäisyyksien noudattamisen helpommaksi.
– Käsidesiä on käytetty ja annettu ohjeita, että pestään paljon käsiä, sanoo Vilén.
Jos koronaviruksesta mitään hyvää seuraa, niin se voisi olla kotimaisen työn arvostuksen kasvu.
– Kyllä meilläkin tietysti ihmisiä huolestuttaa ja onhan tämä taloudelle aika paha. Mutta olisiko tällä sellainen vaikutus, että alettaisiin tehdä enemmän Suomessa. Tämä hengityssuojahärdelli esimerkiksi pisti silmään. Nythän niitä suojaimia alettiin Suomessa valmistaa, miettii Vilén.
Mikäli 48-vuotias Vilén päätyy kokiksi tai muihin töihin, häneltä katkeaa St. Michel Printillä pitkä työura.
– Tulin taloon ensimmäisen kerran 1989, ja vuodesta 1995 olen ollut täällä yhtäjaksoisesti.
– Asiakkaat eivät tee päätöksiä, tai niiden tekeminen pitkittyy. Olemassa olevia tilauksia on siirretty myöhemmäksi, kuvailee pääluottamusmies Sami Pettinen koronakriisin vaikutusta St. Michel Printin liiketoimintaan.
Painotalo on erikoistunut ohkopaperiin eli paperiin, jota käytetään muun muassa Raamatuissa. Yrityksen tuotteita ovat Raamattujen lisäksi virsikirjat, lakikirjat, sanakirjat sekä luettelotyyppiset käyttäjämanuaalit. Noin 80 prosenttia tuotteista menee vientiin. Yksi töitä viime vuosina vähentänyt tekijä on, että lakipykälät ja vieraan kielen sanat voi kirjan selaamisen sijaan tarkistaa nopeasti älypuhelimesta. Lisäksi taskukalenterien teko on loppunut.
Kun painoalan yleisten vaikeuksien ja yrityksen omien haasteiden päälle tulivat vielä koronan vaikutukset, Mikkelissä käynnistettiin uusi yt-neuvottelujen kierros.
– Kirjapainoalalla on perinteisesti ollut alkuvuosi hiljaisempi. Ensimmäinen lomautusperiodi olisi kestänyt huhtikuun loppuun asti, lomautuksia oli tulossa 3–4 viikkoa per työntekijä. Nyt meillä on neuvottelut taas käynnissä, ja arvioidaan, että pahimmillaan lomautusten kesto voisi olla 10 viikkoa. Irtisanomisista neuvotellaan myös, kertoo Pettinen.
Tunnelmat ovat luonnollisesti matalalla, mutta pääluottamusmiehen mukaan vaihtoehdot ovat vähissä.
– Ansiotaso heikentyy lomautusten takia, niin eihän tässä hyvät fiilikset ole, kun palkka ei meillä ole muutenkaan korkea, sanoo Pettinen.
– Mutta ei täällä ole mitään kaneja hatusta vedetty, eikä yrityksellä paljon muita selviytymiskeinoja ole kuin lomautukset. Toivotaan, että tilanne palaa normaaliksi ja tilauksia tulee taas.
TEKSTI MIKKO NIKULA
KUVAT PAULA MYÖHÄNEN
14.5.2020
TEKNOLOGIASEKTORILLA on ollut havaittavissa koronatilanteen tahallista tai tahatonta, mutta joka tapauksessa lainvastaista hyväksikäyttöä, kuvaa teknologiasektorin johtaja Jyrki Virtanen.
– Näitä tapauksia on tullut vastaan, että yhteistoimintaneuvotteluja on käyty niin sanotusti varastoon. Sitten on kuviteltu, että sen jälkeen voidaan työntekijöitä lomauttaa pitkin vuotta, jos työt mahdollisesti vähentyvät. On totta, että yritys voi aina toki käydä yt-neuvottelut. Mutta neuvottelujen lopputulema ei voi olla lomautus, jos lomautusperustetta ei vielä ole olemassa. Lain mukaan lomauttaa voi vain tietyissä, perustelluissa tilanteissa.
– Isoissakin yrityksissä on ollut osaamattomuutta yt-neuvotteluissa, varsinkin jos ringissä ovat olleet uudet ihmiset.
– Työntekijäporukan kannalta tämä on tietysti roikkumista löysässä hirressä, Virtanen paheksuu.
Työntekijä, jolla on koko ajan pelko päällä mahdollisesta lomautuksesta, ei ole yritykselle se paras ja tehokkain työntekijä.
– Meidän pääluottamusmiehemme toimivat kyllä vastuullisesti ja ymmärtävät koronatilanteen vakavuuden. Yritystenkin tulee noudattaa yt-neuvotteluissa lain säädöksiä, Virtanen opastaa työnantajapuolen neuvottelijoita yhteisen edun nimessä.
Sektorijohtaja toteaa, että koronasta johtuva tilanne teknologiayrityksissä ei ole vielä mitenkään katastrofaalinen. Irtisanomisia ei paljoa ole, ja yrityksistä 10–15 prosentissa on lomautuksia. Yleiskuvana on se, että useissa yrityksissä tuotanto pyörii lähes normaalisti. Edunvalvonnan päivystysnumeroon tulee nyt tavanomainen määrä soittoja kahden–kolmen viikon puhelupiikin jälkeen.
– Mutta tämä ala on jälkireagoiva. Negatiiviset vaikutukset tulevat näkyviin pahimmin viimeistään syksyllä. Seisahdus voi olla lyhytkin, mutta vaikutusten keston pituutta voi tässä vaiheessa vain arvailla.
Uutisotsikoihin nousseita yritystukia ei Virtanen halua sen suuremmin kommentoida. Hänestä hallitus ei saisi kuitenkaan unohtaa työntekijöitä, vaikka jotain pientä hyvää, kuten omavastuun poisto työttömyyskorvauksesta, on saatukin.
– Onko tavallisten työntekijöiden tukemisen muotoja edes mietitty? Pitäisi huolehtia siitä, että pienipalkkaisilla ihmisillä ei olisi koronan jälkeen liian vaikeaa, etteivät he esimerkiksi joutuisi turvautumaan pikavippeihin toimeentulonsa turvaamiseksi. Jotkut järjestöt antavat ruoka-apua, pankit suhtautuvat myötämielisesti lainojen lyhennysvapaisiin, eivätkä monet kunnat peri lasten hoitomaksuja. Maan hallitus on ollut huolissaan yritysten pärjäämisestä koronakriisin aikana ja sen jälkeen, tämä on tietysti erittäin tärkeää. Toivoisin näkeväni hallitukselta niitäkin toimia, joilla autettaisiin työntekijöitä, joiden elämään koronakriisi iskee kaikkein rajuimmin.
KEMIAN SEKTORILLA koronakriisin kielteiset vaikutukset tuntuvat voimakkaimmin autoalalla.
– Suurin osa kemian sektorin yt-neuvotteluista ja lomautuksista on tähän mennessä kohdistunut autoalan kaupan ja korjaamotoiminnan sopimusalaan. Sopimusala on jäsenmäärällä mitattuna kemian sektorin suurin. Ihmiset eivät ymmärrettävistä syistä liiku, jolloin autojen korjaustarvekin vähentyy. Myös innostus autokauppojen tekoon hiipuu koronakriisin seurauksena, sektorijohtaja Toni Laiho toteaa.
Sitä vastoin kemian tehtaat, lääketeollisuus, elintarvikepakkaus- ja eräät muovituotealan yritykset ovat Laihon mukaan pärjänneet olosuhteisiin nähden verrattain hyvin.
– Joidenkin yritysten tuotanto kasvaa. Ilmiö näkyy lähinnä pakkausalalla sekä lääke- ja kemikaalivalmistajien joukossa. Siellä tehdään uusia työaikajärjestelyjä ja palkataan jopa lisää väkeä kriisistä johtuvan tuotannon kiihtyessä. Olemme päässeet ratkaisemaan positiivisiakin ongelmia.
Yleinen trendi viime viikkoina on ollut yt-neuvottelujen lisääntyminen. Samankaltainen kehityssuunta jatkuu Laihon mukaan kemian sektorilla edelleen.
– Jos tämä pitkittyy syksyyn ja sitä edemmäs, niin se on meille tosi vaikea paikka. Toivotaan kuitenkin, että kaikilla osapuolilla pysyy maltti ja tehdään järkeviä ratkaisuja, ei hätiköityjä tai liian raskaita päätöksiä puoleen tai toiseen.
– Ymmärrämme hyvin, että hätä on yrityksillä suuri ja ennustettavuus tulevasta on poikkeuksellisen huono. Teemme tiivistä yhteistyötä työnantajien kanssa, ja yhdessä yritämme reagoida syntyviin tilanteisiin niin paljon kuin se on mahdollista.
– Pitkä marssi on edessä, mutta kimpassa tämä pitää vetää läpi. Yhdessä tästä selvitään, Laiho tiivistää.
Puutuotesektorilla työllisyys säilyi huhtikuussa koronakriisistä huolimatta vielä kohtuullisen hyvänä, kuvailee Teollisuusliiton puutuotesektorin johtaja Jyrki Alapartanen.
– Puutuoteteollisuudessa tämä lienee vasta alkusoittoa. Vaikeudet ovat vielä edessäpäin, ensi syksynä ja talvena.
Puutuoteteollisuuden tavallisessakin vuosisyklissä yrityksillä on vähiten kysyntää talviaikaan. Koronakriisi todennäköisesti lisää ongelmia.
– Ennuste on, että ainakin 60 prosentilla puutuotesektorin yrityksistä tulee olemaan ongelmia.
Puutuotesektorin vientiteollisuuden tilanne näyttää Alapartasen mukaan toistaiseksi siedettävältä. Mekaanisessa metsäteollisuudessa yli 60 prosenttia tuotannosta suuntautuu vientiin.
– Vaneripuolella näyttää vielä toistaiseksi hyvältä, sahapuolella on pieniä merkkejä kysynnän hidastumisesta, viilupuolella on käynnistetty ensimmäisiä yt-prosesseja. Jos muualla Euroopassa suunnitelmien mukaan avataan koronarajoituksia lähiaikoina, se saattaa kantaa hyvää työllisyyttä ainakin kesän yli.
– Valitettavaa on, että joissain yrityksissä on käynnistetty ennakoivia yt-prosesseja, vaikka todellista lomauttamistarvetta ei voida kohdentaa. Lomauttamisen peruste ja lomautusajankohta tulee yhteistoimintaneuvotteluiden päätteeksi pystyä toteamaan, ja vain näin lomautusilmoitukset voidaan laillisesti antaa.
Puusepänteollisuus on enemmän riippuvainen kotimaan markkinoista, ja sen osalta tilanne on Alapartasen mukaan vaikeampi.
Puutuoteteollisuus ry:n huhtikuussa tekemän kotimarkkinateollisuudessa toimivien yritysten kyselyn mukaan lähes puolet vastanneista yrityksistä on jo lomauttanut tai valmistautui lomauttamaan henkilöstöä lähikuukausina. Yli puolet yrityksistä arvioi tilanteen vain heikkenevän seuraavan kolmen kuukauden aikana. Ehdottomasti suurimpana ongelmana yritykset pitivät kysynnän heikentymistä olennaisesti.
– Voi olla, että kauppoja ei syksyksi vaan synny, Alapartanen tiivistää.
ERITYISALOJEN SEKTORILLA koronakriisi on aiheuttanut eniten lomautuksia viestintätaustaisilla aloilla.
– Noin 60 yritystä on yt-neuvottelujen piirissä media-, paino- ja viestintäaloilla. Print&Media -lehden kyselyn mukaan 48 prosenttia on saanut yyteet päätökseen ja 31 prosentissa ne ovat käynnistymässä, kertoo sektorin johtaja Marko Rosqvist.
Työn katoaminen viestinnästä uhkaa myös jakelua.
– On selvää, että jos ei paineta, niin kohta ei myöskään jaeta.
Kipeää kriisi tekee myös tekstiilihuoltoalalla.
– Hotelli-, ravintola- ja laivapyykki on pysähtynyt. Siellä on paljon lomautuksia ja yksi isompi irtisanomistapaus.
Yllättävää on Rosqvistin mukaan se, että metsäkonealalla on tullut sekä lomautuksia että irtisanomisia, jopa yksi 30 henkilön irtisanominen.
– Vaikka sukelletaan, irtisanomisten sijasta kannattaisi pitää maltti ja harkita esimerkiksi pitempää lomautusta.
Vähiten kriisi on vaikuttanut sektorin 16 sopimusalasta metsurien työhön.
– Metsätaimien istutuksessa on työvoimapulaa. Kuvittelisin, että sinnekin kotimaista työvoimaa ollaan saamassa, kun muuten kesätyö on aika lailla peruttu.
Maatalousalalle Ukrainasta saadaan vain 200 kesätyöntekijää aikaisempien vuosien tuhansien sijasta.
– Tämä tarkoittaa sitä, että se on hoidettava kotimaisella työvoimalla. Se on hyvä asia, mutta merkitsee sitä, että työntekijöiden perehdyttämiseen pitää varautua.
TEKSTI JARI ISOKORPI, ASKO-MATTI KOSKELAINEN, PETTERI RAITO JA SUVI SAJANIEMI
KUVAT KITI HAILA
11.5.2020
– Meillä on ollut noin viikon käsittelyaika siitä, kun hakemus saapuu meille, Teollisuuden työttömyyskassan asiakkuuspäällikkö Juha Vierimaa kertoo.
Koronakriisin seurauksena hakemusten määrä kasvaa koko ajan.
– Seuraamme tilannetta, että osaamme siihen varautua. Päivittäin tulee satoja hakemuksia. Arvioisin, että meillä on 5 000–6 000 päivärahansaajaa enemmän kuin normaaliaikana.
Kassan tekemien ennusteiden mukaan hakemusten määrä lisääntyy edelleen toukokuussa, mikä todennäköisesti johtaa siihen, että käsittelyaika kasvaa.
– Näillä näkymin ennuste sanoo, että pahin ruuhka olisi toukokuun puolivälissä. Ennuste perustuu luottamusmiehiltä saatuihin ilmoitusmääriin. Tämä tilanne elää, Teollisuuden työttömyyskassan palvelupäällikkö Elina Laine sanoo.
– Me lähdemme tähän tilanteesta, jossa meille on tullut jo tosi paljon hakemuksia, ja niiden määrä koko ajan kasvaa. Toistaiseksi olemme hyvin päässeet mukaan tähän imuun.
Hakemusten käsittelyn kestoa voi seurata ajantasaisesti kassan verkkosivulla.
Teollisuuden työttömyyskassassa eletään kiireistä aikaa, mutta Laineen mukaan tilanne on hallinnassa.
– Meillä on ylityöt käytössä ja rekrytoimme lisää porukkaa.
Koronakriisi on aiheuttanut runsaasti muutoksia kassan toiminnassa.
– Selkein on se, että koronan takia on siirrytty pitkälti etätyöhön, sanoo Laine.
Kassassa oli noin 85 työntekijää, ja heitä palkataan lisää.
– Viisi uutta määräaikaista etuuskäsittelijää aloitti 27.4. Me teemme lisää rekrytointeja ja tavoite on, että seuraavat uudet pääsisivät aloittamaan toukokuun puolivälissä.
Teollisuusliiton puolelta apuun on tullut 40 työntekijää.
– Edellisellä viikolla liiton työntekijät olivat vastanneet jo 40 prosenttiin puhelinpalveluumme tulleista puheluista.
Vierimaan mukaan ammattitaito palvelussa karttuu koko ajan.
– Pyrimme mahdollisimman tehokkaaseen toimintaan puhelinpalvelussa, jotta saamme vastattua mahdollisimman monelle soittajalle.
Laineen mukaan kannattaa seurata kassan verkkosivuja jo ennen kuin soittaa, koska sieltä löytyy vastaus moneen kysymykseen.
– Sieltä saa viimeisimmän tiedon nopeimmin. Jos joutuu lomautetuksi ensimmäistä kertaa elämässään, sieltä löytyy ohjeet ja videota, miten menetellä.
– Olemme julkaisseet verkkosivuilla valmista materiaalia ja usein kysyttyjä kysymyksiä. Siellä on vastaukset moneen sellaiseen kysymykseen, joita meille tulee puhelinpalveluun. Olemme tekemässä myös viron- ja venäjänkielistä osiota.
Vierimaan mukaan kassan henkilöstön tavoittaa myös sähköisen asioinnin kautta.
– Siellä voi täyttää hakemuksen, lähettää sen kassaan liitteineen ja seurata hakemuksen käsittelytilannetta. Käsittelyn jälkeen maksupäivä on nähtävillä. Lisäksi asioinnin kautta voi lähettää kassalle viestejä suojatulla yhteydellä.
Luottamushenkilöille on Laineen mukaan omat sivut, joilla on heille ohjeita.
– On monia sellaisia henkilöitä, joiden luottamusaikana ensimmäistä kertaa tulee vastaan lomautuksia. Heille on sivuille koottu paljon tietoa. Luottamushenkilöille on myös erillinen puhelinpalvelu.
Kassa on valmistelemassa tietoiskuja usealla eri kielellä.
– Jos työpaikalla on porukkaa, joka ei oikein hyvin osaa suomea tai englantia, niin sivuilta löytyy materiaalia, jota luottamushenkilö voi tulostaa.
Vierimaa toivoo, että luottamushenkilöt jakavat tietoa työntekijöille, jotta hakemukset tulevat kassalle mahdollisimman oikein täytettynä.
– Se on tärkeää, että meidän ei tarvitse enää kysellä lisää hakemuksesta, vaan saadaan ne kerralla maksuun.
TEKSTI JARI ISOKORPI
Seuraa Teollisuuden työttömyyskassan verkkosivuja: www.teollisuuskassa.fi
KUVA YLLÄ: Pääluottamusmies Ronny Norrgård. Kuva maaliskuulta 2019.
8.5.2020
– Meidän piti nopeasti löytää ratkaisuja koska mehän haluamme, että meillä on työpaikka myös tulevaisuudessa. Maat, joissa meillä on tärkeitä asiakkaita, käytännössä seisoivat. Myynti sukelsi Yhdysvalloissa, monet Euroopan maat olivat kiinni, ja Intiassa miljardi ihmistä oli käytännössä kotiarestissa, pääluottamusmies Ronny Norrgård sanoo.
Norrgårdin mukaan uutiset lomautuksista otettiin vastaan vaihtelevasti. Jotkut ovat olleet tyytyväisiä ”lisävapaisiin”, kun taas toiset ovat olleet huolissaan – varsinkin te-toimiston byrokratia ja työttömyyskassan lappujen oikein täyttäminen herättää kysymyksiä.
– Olen pitänyt vähän niin kuin ”lääkärin vastaanottoa” ja auttanut TE-toimiston ilmoitusten kanssa. On tässä varmaankin sataa autettu viimeisen parin päivän aikana. Oli hyvä, että sain apuja työsuojeluvaltuutetulta, Jepuan ja Pietarsaaren tuotantotyöntekijöiden pääluottamusmies sanoo.
Meidän piti nopeasti löytää ratkaisuja koska mehän haluamme, että meillä on työpaikka myös tulevaisuudessa.
Norrgårdin vastaanotto on pidetty väliaikaisesti parakissa tehtaan pihalla ja ovi on käynyt tiuhaan. Oman haasteensa on siinä, etteivät läheskään kaikki työntekijät puhu äidinkielenään ruotsia tai suomea. Eikä TE-keskuksen byrokratia ole helppoa kaikille kotimaan kieliä taitavillekaan.
– Emme ole oikein tottuneet lomautuksiin täällä. Toki jotkut ovat huolestuneita, mutta olen varma, että tästä selvitään. Eikä yt-neuvotteluissa puhuttu irtisanomisista mitään, Norrgård sanoo.
Mirkalla työskentelee Suomessa yli 800 henkilöä. Tehtaan lisäksi Uudenkaarlepyyn Jepualta löytyy tuotekehitysosastot sekä pääkonttori. Oravaisissa sijaitsee myös tuotantoyksikkö sekä varastotiloja. Karjaalla valmistetaan hiomaverkkotuotteita ja Pietarsaaressa asennetaan hiomakoneita.
Jepuan tehtaalla työskentelee tuotannossa 245 henkeä. Oravaisissa 180, Karjaalla noin 50 ja Pietarsaaressa 35.
Norrgård kertoo, että tulevaisuusennuste, jonka pohjalta Mirkalla toimitaan, lähtee siitä, että pahin olisi jo kesällä ohi.
Tämän tyyppisiä signaaleja onkin jo havaittavissa maista, joissa yhteiskuntaa parhaillaan avataan ja teollisuustuotantoa käynnistellään.
– Jos ei, niin sitten on kesäkuussa tehtävä uusia päätöksiä. Hiukan minua huolettaa koronaviruksen mahdollinen toinen aalto ja mitä se mahtaisi meille tarkoittaa. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi samanlainen lyhyt tuotantotauko ja lomautukset. Yritän kuitenkin pitää porukan mielialaa korkealla.
”HYVÄ ETTÄ VAIN KAKSI VIIKKOA”
– Ei tälle tilanteelle oikein voi mitään. Muillakin firmoilla on ollut samanlaisia ongelmia kysynnän nopean laskun kanssa. Hyvä kuitenkin, että lomautettiin vain kahdeksi viikoksi eikä lyöty heti kolmea kuukautta, sanoo Janne Rintala, yksi Mirkan 813 työntekijästä Suomessa.
Rintalan mielestä on harmi, että jotkut yövuorolaiset saivat tiedon yt-neuvotteluista lehdestä.
– Tämän jälkeen asiat ovat lähteneet rullaamaan ja työnantaja on hoitanut tiedottamisen oikein hyvin, Rintala sanoo.
Yritetään pitää lippu korkealla. Ei tilanne synkistelemällä paremmaksi muutu.
Rintala on työskennellyt kymmenisen vuotta Mirkan tehtaalla Jepualla. Viime vuodet ovat vierähtäneet lähinna sivellyskoneella. Suunnilleen saman verran aikaa on vierähtänyt viime lomautuksistakin, silloin maailmanlaajuisen finanssikriisin vanavedessä 2008–09.
– Yritetään pitää lippu korkealla. Ei tilanne synkistelemällä paremmaksi muutu.
Rintalan kotikulmilla Pietarsaaressa ei kovinkaan montaa covid-19-tapausta ole todettu, mutta kaupungilla ei kuitenkaan tule kovin paljoa liikuttua, Rintala toteaa.
– Kotona muksun kanssa olemista lähinnä. Hän on tietysti myös ihmeissään ja kyselee miksi ei voi tavata kavereita.
Kesälomien kohtalo jäi akuutissa koronakriisissä hiukan auki.
– Ei ehditty vielä kesälomia lyödä lukkoon. Jos tässä uusia lomautuksia tulee, niin se menee varmaan heinäkuulle.
Elämä on muuttunut monella tapaa keväällä 2020.
– Olen monta kertaa ajatellut, että en enää valita mistään turhasta. Sitä muistelee, kuinka kivaa ihan tavallinen elämä oikeastaan on, kun kaikki oli niin kuin ennenkin.
Rintala on seurannut koronatilannetta ja siitä kumpuavaa keskustelua mediassa tarkkaan.
– Netissä pitää tiettyihin sivustoihin suhtautua kriittisesti. Tervettä järkeä pitää olla ja pitäytyä luotettavissa lähteissä, Rintala sanoo.
Konsernijohdon puolelta on julkisuudessa tämä vuosi todettu tuhoon tuomituksi. Pahimmillaan se voi tarkoittaa myös ensi vuotta.
Tummista koronapilvistä huolimatta KWH-konserni investoi Mirkaan. Tämä koskee muun muassa uusia toimistotiloja ja keittiötä.
– Mikä on kerran aloitettu, on myös rakennettava valmiiksi. Kyllähän se tiettyä uskoa tulevaisuuteen luo, että ovat tässä tilanteessa valmiita satsaamaan yli 100 miljoonaa euroa. Kyse ei kuitenkaan ole ihan pikkurahoista, Norrgård sanoo.
TEKSTI JOHANNES WARIS
KUVAT JOHANNES TERVO
Tuotanto Mirkan yksiköissä käynnistyy 11. toukokuuta.
15.4.2020
KUVA YLLÄ: Scott Health & Safety Oy:n työntekijät Erja Näsman, Maija-Helena Lahola, Thomas Dahl ja pääluottamusmies Riitta Tanskanen Vaasan tehtaan edustalla tehtaan lopettamisuutisen jälkeen marraskuussa 2012. KUVA JOHANNES TERVO
Viime viikot on kohistu siitä, miten vaikeaa maailmalta on löytää riittävän korkeatasoisia hengityssuojaimia. Niitä on kiireellä etsitty isollakin rahalla ja etsinnässä on ollut piirteitä, jotka ovat johtaneet poliittiseen jälkipyykkiin.
Toisinkin voisi olla. Harva nimittäin taitaa muistaa, että Suomi oli pitkään edelläkävijämaa hengityssuojaimissa. Se oli paljolti valtionyhtiö Kemiran ansiosta. Kemira ja sen edeltäjät suunnittelivat maskeja ja suodattimia sota-ajasta lähtien aina 2000-luvun alkuun saakka. Tuotteet valmistettiin Kemira Safety Oy:n Vaasan tehtaalla, jonka työntekijät olivat järjestäytyneet Kemianliittoon ja sittemmin Teollisuusalojen ammattiliitto TEAMiin. Molemmat ovat Teollisuusliiton suoria edeltäjiä.
Kemira luopui suojainbisneksestä vuonna 2000. Ostaja oli amerikkalainen Scott Technologies -konserni, joka oli suojainalan ykköstoimija maailmassa.
Pitkään näytti siltä, että Scott olisi vakaa omistaja, mutta kaikki muuttui vuonna 2012, jolloin Scott teki päätöksen Vaasan tehtaan lopettamisesta. Tuotanto ajettiin vaiheittain alas kesään 2015 mennessä. Työpaikkoja menetettiin satakunta. Niistä pääosa oli työntekijävakansseja.
Tuotanto siirrettiin Englantiin. Eräitä Vaasassa kehitettyjä tuotteita valmistetaan edelleen ja niitä pidetään huippulaadukkaina.
Jo yt-menettelyn kestäessä tehtaan luottamushenkilöt protestoivat voimakkaasti erityisesti sen takia, että tehdas oli pitkään ollut kannattava, jopa hyvin kannattava. Se ei auttanut. Myöskään henkilöstön ja TEAM-liiton vetoomukset huoltovarmuuden säilyttämisestä eivät vaikuttaneet lopputulokseen.
– Tehdas on ollut tuottava, on tehty tosi hyvää tulosta. Tuntuu omituiselta, että meiltä loppuvat työt sen takia, että joku haluaa vielä lisää voittoa siirtämällä tuotannon halvempien kustannusten maahan, totesi Scottin Vaasan tehtaan pääluottamusmies Riitta Tanskanen TEAMin Intiim-lehdessä joulukuussa 2012.
Tänään, koronakriisin oloissa Vaasan tehtaan lopettaminen herättää tietysti voimakkaita tuntemuksia.
– Nyt tehdasta todella tarvittaisiin ensinnäkin koronaviruksen leviämisen ehkäisyyn. Toiseksi tehtaan tuotteet olisivat myös vientivaltteja ja tehdas olisi näinä aikoina varsinainen rahasampo, josta seuraa, että sillä olisi myös työllistävää merkitystä, sanoo TEAM-liiton puheenjohtajana tehtaan lopettamisen aikoihin toiminut Timo Vallittu.
Hän uskoo, että huoltovarmuus on koronaepidemian takia paljon aiempaa vahvempi osatekijä, kun teollista tuotantoa koskevia päätöksiä tehdään. Hän on myös tyytyväinen siitä, että suomalaiset yritykset ovat jo ryhtyneet toimiin hengityssuojainten tuotannon käynnistämiseksi.
Esimerkiksi ompelimot ovat saaneet uusia suojautumiseen liittyviä tilauksia. Suuremmassa mittakaavassa on liikkeellä pörssiyhtiö Ahlstrom-Munksjö, joka alkaa jo nyt huhtikuussa tuottaa hengityssuojamateriaaleja Tampereella tehtaassaan, jossa yleensä valmistetaan teollisuuden suodatinmateriaaleja.
Lisäksi julkisuudessa olleiden tietojen mukaan ollaan rakentamassa yritysryhmää, jonka rahkeet mahdollistaisivat laajan ja laadukkaan suojaintuotannon. Osa näistä yrityksistä olisi suomalaisia.
– Suomessa on itse asiassa paljonkin teollisuutta, jolla on puhtauteen ja suojaamiseen liittyvää erityisosaamista. Ahlstromin lisäksi esimerkiksi Suominen ja Mölnlycke. Ei ole epäilystäkään, etteivätkö ne pystyisi luomaan korkeatasoista hengityssuojaintuotantoa, Vallittu uskoo.
TEKSTI TUOMO LILJA
8.4.2020
– Meidän lomautusjärjestelmämme on hyvä esimerkki siitä, miten paljon työmarkkinat joustavat, teknologiasektorin johtaja Jyrki Virtanen huomauttaa. Töiden loppuessa voivat lomautukset alkaa, ja silloin loppuu yritykseltä myös palkkojen maksu. Työnantajapuolen väitteistä huolimatta järjestelmämme ei ole jäykkä.
Koronaviruksen aiheuttama kriisi on iskenyt Virtasen mukaan yhtä lailla niin pieniin kuin suuriin, niin kotimaan kuin ulkomaankin markkinoilla toimiviin yrityksiin. Korona vaikuttaa kaikkiin valmistusaloihin, samoin läpi eri toimitusketjujen.
– Koronaepidemian aiheuttama tilanne koskee kaikkia osapuolia. Meidän pääluottamusmiehemme ymmärtävät asian vakavuuden. He ovat toimineet sen mukaan ja tehneet vaikeitakin päätöksiä. Meillä on oltava toimintakelpoisia ja -kykyisiä yrityksiä vielä kriisin jälkeenkin, mutta myös työntekijöille on taattava riittävä toimeentulo tämän vakavan tilanteen aikana.
Toivon mukaan yritykset harkitsevat nyt toimensa tarkkaan.
Teknologiasektorilta on kuitenkin tullut tietoon niitäkin yrityksiä, jotka yrittävät käyttää kriisiä hyväkseen. Tavoitellaan taloudellista etua ja työehtojen heikennystä.
– Nyt käydään ”puhdistus-yt-neuvottelut” koronan varjolla. Mutta nämä yritykset tulevat varmasti saamaan imagoonsa tahran, ja silloin toivottavasti myös heidän asiakkaansa reagoivat tähän.
Virtanen toteaa, että sääntöjä rikkovien yritysten toimia tullaan selvittelemään kriisin jälkeen.
– Toivon mukaan yritykset harkitsevat nyt toimensa tarkkaan. Onko nyt aika jakaa osinkoa, vai sijoitetaanko rahat yrityksen tulevan toiminnan turvaamiseen?
TEKSTI SUVI SAJANIEMI
Kemian sektorin johtajan Toni Laihon mukaan osa kemianteollisuuden yrityksistä pärjää kohtuullisesti, mutta osa on kohdannut suuria vaikeuksia koronaepidemian takia.
– Yhteiskunnan kriittisiin toimintoihin lukeutuvat yritykset, kuten vesikemikaalien valmistajat ja energiayhtiöt, pärjäävät jotenkuten, mutta niidenkin tilanne on heikompi kuin ennen koronaepidemiaa.
– Tuotanto jatkuu myös lääketehtaissa ja pakkausteollisuudessa, joiden tuotteita tarvitaan koko ajan. Osa yrityksistä on muuttanut tuotanto-ohjelmiaan ja ryhtynyt valmistamaan esimerkiksi käsidesiä.
– Toisaalta on yrityksiä, kuten kulutustavaratuotteiden valmistajat, joiden tilanne on kaamea, Laiho tiivistää.
Välillä on tuntunut siltä, että yt-prosesseissa hyökkäillään vähän yli.
Yritysten heikentynyt tilanne on johtanut yt-neuvottelujen nopeaan lisääntymiseen.
– On hyvä, että yritykset ovat ajoissa liikkeellä, mutta välillä on tuntunut siltä, että yt-prosesseissa hyökkäillään vähän yli ja rakennellaan varmistuksen varmistuksia. Tässä on hyvä nähdä, että sopimusaloillemme neuvotellut työmarkkinoiden kriisipakettiin pohjautuvat määräaikaiset erillissopimukset antavat mahdollisuuden nopeaan reagointiin vaihtelevissa tuotantotilanteissa.
– Toivon, että pää kylmänä ja sydän lämpimänä mennään eteenpäin, epävarmuudesta huolimatta.
Teollisuusliitto ja työnantajia edustavat liitot, kuten Kemianteollisuus ry, ovat pitäneet tiivistä yhteyttä kriisin aikana.
– Katsomme työnantajien kanssa päivittäin, kuinka alat voivat ja mietimme, mitä voimme tehdä yritysten ja työpaikkojen pelastamiseksi. Me olemme täällä auttamassa niiltä osin kuin osaamme ja pystymme, Laiho sanoo.
TEKSTI PETTERI RAITO
Monet puutuotesektorin yritykset käynnistivät maaliskuussa yt-neuvottelut liittyen koronakriisiin, kertoo puutuotesektorin johtaja Jyrki Alapartanen. Huhtikuun alussa puutuotesektorin sopimusaloilla oli noin 5 000 työntekijää lomautusuhan alla, ja määrä oli kasvamassa. Yt-neuvotteluilmoitusten etulinjassa ovat mekaaninen metsäteollisuus ja puusepänteollisuus.
– Jo viime syksynä yrityksillä oli lomautuksia tuotannollisista ja taloudellisista syistä, ja sitten oli vielä työtaistelutoimet joulu–helmikuussa, jotka osaltaan vaikuttavat myös.
– Toki voi olla yksittäisiä yrityksiä, jotka käyttävät nyt hyväksi koronatilannetta ja muuttuneita määräyksiä, mutta en pidä sitä suurena ilmiönä. Luottamusmiehille on kuitenkin sanottu, että irtisanomisten kohdalla täytyy perustelujen vaatimisessa olla selvästi tarkempi kuin lomautusten perusteluissa. Yritysten pitäisi nyt pidättäytyä irtisanomista, koska tämänkin kriisin jälkeen tulee taas uusi nousu.
Kun kesä kääntyy syksyyn, tilanne on toivottavasti jo selvästi parempi.
Menneestä lakkotalvesta huolimatta koronakriisin vaatimat neuvottelut puutuotesektorin työnantajaliittojen kanssa sujuivat Alapartasen mukaan asiallisesti, ja keskusjärjestöjen suosittelemat työehtosopimusten poikkeusmääräykset saatiin sovittua yhteistyössä. Alan yrityksiltä Alapartanen toivoo nyt vastuullisuutta.
– Osalta sektorin yrityksistä onkin tullut viestiä, että osingonjakoa siirretään, mutta osa on ilmoittanut sen jatkuvan normaalisti. Maan hallituksen lailla toivomme, että osingonjako tukisi pelkästään yritysten omavaraisuusastetta, jotta turhat lomautukset ja irtisanomiset voitaisiin välttää.
– Kun kesä kääntyy syksyyn, tilanne on toivottavasti jo selvästi parempi. Silloin ne yritykset, jotka ovat elinvoimaisia, jatkavat taas vauhdilla.
TEKSTI ASKO-MATTI KOSKELAINEN
– Kelvoton tilanne, että tuommoiset osingot jaetaan, kommentoi Teollisuusliiton erityisalojen sektorin johtaja Marko Rosqvist joidenkin yritysten osingonjakointoa koronakriisin keskellä.
Rosqvist pitää yrityksiltä huonosti harkittuna ilmoitusta mittavasta osinkojen jaosta heti sen jälkeen, kun työntekijä- ja työnantajajärjestöt ovat sopineet lomautusten helpottamisesta yritysten talouden suojelemiseksi.
– Lomautusten helpottaminen tehtiin ajatuksella, että hoidetaan hommaa yhdessä. Oli ajatus, että bonukset ja osingot pannaan pikkusen boikottiin ja kaikki ovat talkoossa mukana. Useissa yrityksissä ei siitä ole välitetty vähääkään. Tämä ahdistaa, koska olemme aika ison kriisin äärellä. Kaikkien pitäisi osallistua talkoisiin, sanoo Rosqvist.
Kun ihmisiä ei päästetä maahan, herää huoli, että marjat jäävät poimimatta.
Erityisaloilla esiintyy Rosqvistin mukaan lomautuksia ja muita hankaluuksia, hieman erilaisia 16:lla eri sopimusalalla. Iso ratkaisua vaativa ongelma on maatalousaloilla.
– Esimerkiksi marjatilat toimivat ulkomaisen työvoiman varassa. Kun ihmisiä ei päästetä maahan, herää huoli, että marjat jäävät poimimatta. Tässä asiassa Teollisuusliitto yhdessä MTK:n kanssa on toivonut valtiovallalta toimenpiteitä. Muun muassa työttömyysturvan kautta pitäisi saada joitain helpotuksia, että ulkomaista työvoimaa saataisiin korvattua kotimaisella.
Rosqvistin mukaan sama kausityövoimaan liittyvä huoli on taimitarha-alalla.
– Siellä mietitään, miten saadaan ne taimet, jotka ovat olleet pakkasessa, istutettua. Olisi ikävä, jos ne joudutaan hautaamaan, koska taimien istutus on merkittävä ilmastoteko.
TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVAT KITI HAILA
8.4.2020
Teollisuusliiton erikoistutkijan Timo Eklundin mukaan valtion kriisitukien jakoon pitää saada sellaiset sopimukset, etteivät rahat valu yritysten osinkoihin.
– Kriisissä teollisuus joutuu yleensä kärsimään enemmän kuin talous kokonaisuudessaan. Esimerkiksi Pellervon taloustutkimuksen ja Etlan varsin johdonmukaisilta vaikuttavien analyysien mukaan Suomen bruttokansantuote supistuisi tänä vuonna viitisen prosenttia.
– Tutkimusyksiköllämme on kolme erilaista näkymää vuodelle 2020. Vuositasolla optimistisimman arvion mukaan teollisuustuotanto supistuisi 11 ja synkimmän ennusteen mukaan 24 prosenttia. Mutta työllisyys ei laske yhtä paljon.
Tutkimusyksikkö ennakoi, että vuosien 2008–2009 talouskriisiin verrattuna tuotannon ja työllisyyden notkahdus on vielä rajumpi – mutta niin on nousukin. Jo kesällä 2020 kaikki näyttää valoisammalta. Optimistisimman ennusteen mukaan Suomessa tuotanto on vanhoilla urillaan jo tämän vuoden lokakuussa. Tutkimusyksikön synkimmässä ennusteessa tuotanto on vuoden 2021 maaliskuussa 10 prosenttia matalammalla tasolla kuin mitä se olisi ilman koronavirusepidemiaa.
– Etupäässä kaikki riippuu siitä, miten epidemia saadaan hoidettua Suomessa ja muualla. Miten nopeasti saadaan lääkkeitä ja miten saadaan hoitohenkilökuntaa – niin, ylipäänsä lääketieteestä.
Koko 2000-luvun ajan yritykset ovat rakentaneet liiketoimintansa vahvasti kansainvälisten tuotantoketjujen varaan.
– Samaan aikaan varastot on pyritty pitämään pieninä. Näin tuotannosta on tullut häiriöherkkää, ja tämä herkkyys on nyt koronaepidemiassa kostautunut, Eklund kuvailee.
– Ensin epidemia aiheutti häiriöitä Kiinassa, sitten Euroopassa. Ei saada osia koneiden ja laitteiden valmistamiseen.
– Meillä on se hyvä tilanne, että tuotantomme on korkean jalostusasteen tuotantoa. Mutta tämän seurauksena melkein kaikki osat ovat kriittisiä komponentteja, joita ei voi korvata toisilla osilla. Tällaisia komponentteja käyttävät laitokset pysähtyvät nopeasti. Tunnetut isot konepajat – Sandvik, Metso, Ponsse, Outotec, Valtra – kaikki ovat ilmoittaneet lomautuksista, ja tuotanto ja työllisyys tulevat leikkautumaan rajusti.
– Kysyntääkään ei välttämättä ole, vaikka tuotantoa saataisiinkin pyöritettyä. Myöskään logistiikkaketjut eivät toimi normaaliin tapaan, kontteja ei ole.
Tutkimusyksikkö on pystynyt keskittymään lähinnä teollisuustuotannon arviointiin koronakriisin keskellä. Mutta myös muihin Teollisuusliiton aloihin epidemian vaikutukset ulottuvat ”rajusti”.
– Voihan jollain kemian tehtaallakin yksi tärkeä sidosaine puuttua, eikä tuotanto voi jatkua. Maatalousaloilla ei ainakaan vielä keväällä saada ulkomaista työvoimaa.
– Vähän yllättäen myös esimerkiksi autokauppa sekä autojen huolto ja korjaus ovat nekin pysähdyksissä, vaikka syiden ja seurausten suhde on eri kuin teollisuudessa. Pesuloissakin tullaan näkemään lomautuksia.
– On hyvä, että hallitus ja eduskunta ovat aktiivisesti antaneet sen viestin, että yrityksistä pidetään huolta tässä kriisissä. Mutta ”piikki on auki” -ratkaisut eivät ole kaikkein tehokkaimpia.
Eklund näkisi järkevänä, että nyt jo kriisin aikana tukien jakaminen selkeytetään ja tehdään sopimus, joka estää kriisituen valumisen osinkojen maksamiseen.
– Tämä on välttämätöntä jo yleisen oikeudenmukaisuuden kannalta.
– Julkisella taloudella on tiukat budjettiraamit. Rahaa ei välttämättä enää löydy, jos Suomessa muiden maiden tavoin julkinen velka nousee koronakriisin takia aivan uudelle tasolle. On vaikea ajatella, että pelkästään kulutusta tai tavallisia palkansaajia verottamalla selviydyttäisiin, kun koronalaskua ruvetaan maksamaan.
– Kun laskua maksetaan, pitää elinkeinoelämän, yritysten ja varakkaampien kansalaisten olla mukana.
Eklundin mukaan yksi hyvä keino syntyvän velkataakan jakamiseen olisi valtiolle suunnattu osakeanti. Pankkikriisistä on otettava nyt opiksi.
– Pankkikriisin aikana ei harrastettu pankkien osakkeiden ostamista valtiolle. Jos osakkeita olisi ollut, niitä olisi voinut sitten myydä tilanteen parannuttua. Veronmaksajille olisi jäänyt pienempi siivu hoidettavaksi pankkikriisin jälkimaksuista.
Myöskään sosiaalisia tukia, vanhemmuuteen liittyviä tukia tai työttömyyskorvauksia ei pitäisi kriisissä pienentää.
– Yleinen näkemys on, että sellaisia rahoja, jotka menevät suoraan kulutukseen, ei pidä kriisissä pienentää. On tärkeää, että tällaiset suhdannevaihteluja tasaavat, niin sanotut automaattiset vakauttajat, pitävät talouden rattaat pyörimässä.
TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT KITI HAILA
