Tekijä-lehden päätoimittaja Petteri Raito on saanut Metsämiesten Säätiön 70-vuotisjuhlan yhteydessä säätiön hopeisen ansiomitalin pitkäaikaisesta ja erityisen ansiokkaasta toiminnasta Suomen metsätalouden ja säätiön tarkoitusperien hyväksi. Ennen Teollisuusliittoa Raito työskenteli Puuliiton viestintäpäällikkönä ja Särmä-lehden päätoimittajana.
Hopeinen ansiomitali on Metsämiesten Säätiön korkein huomionosoitus. Luovutetuilla ansiomitaleilla Metsämiesten Säätiö haluaa nostaa esille sitä arvokasta työtä, jota yksilöt ja yhteisöt tekevät koko toimialan eteen. Osaavat ja motivoituneet ihmiset ovat metsäalan tulevaisuuden keskeisin menestystekijä ja alan toimintakulttuurin rakentaja.
TYÖYHTEISÖN HYVÄT TYYPIT
Metsämiesten Säätiö julkisti myös uudenlaisen Työyhteisön hyvät tyypit –stipendin. Metsämiesten Säätiö haluaa nostaa esille arjen työyhteisösankareita metsäalalla, sillä osaava ja motivoitunut ihminen on metsäalan tulevaisuuden keskeisin menestystekijä ja alan toimintakulttuurin rakentaja.
Metsäalan, sen yritysten ja yhteisöjen menestys rakentuu työyhteisöjen hyvien tyyppien varaan. Niinpä Metsämiesten Säätiön myöntää vuosittain 500 euron arvoisia stipendejä työssä oleville henkilöille.
Stipendin myöntämisperusteina ovat:
itsensä johtaminen (innostuu arjen onnistumisista ja kannustaa onnistumaan, uskaltaa pysähtyä ja olla läsnä)
vastuun ottaminen (tunnistaa omat ja muiden mahdollisuudet, huolehtii työkavereista, suhtautuu rohkeasti uuteen)
oppii ja opastaa (on vastuullisesti utelias ja valmis kehittymään, innostuu työelämän monimuotoisuudesta ja ajattelun laajuudesta)
sekä rehdin ja luotettavan metsämieshengen ylläpitäminen
Stipendin myöntämisperusteita eivät ole palvelusvuodet, merkkipäivä tai ulkoinen syy.
Teollisuusliitto lopettaa järjestöllisten toimien valmistelun. Toimien valmistelu on liittynyt maan hallituksen ns. irtisanomislakia koskevaan valmisteluun. Teollisuusliiton hallitus päätti asiasta torstaina 8.11. pitämässään kokouksessa.
Teollisuusliitto myös edellyttää, että eduskuntaan mahdollisesti annettavan esityksen on noudatettava sitä valmistelua, joka lain suhteen tehtiin kolmikantaisena.
– Päätöksemme tarkoittaa sitä, että emme nyt käynnistä emmekä valmistele tässä asiassa järjestöllisiä toimia. Seuraamme kuitenkin tarkasti lain valmistelun tilannetta ja lakiesityksen käsittelyä eduskunnassa ja sen valiokunnissa, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo.
Teollisuusliiton aloilla on vastustettu Juha Sipilän (kesk.) porvarihallituksen kaavailemaa irtisanomislain tiukennusta ylityökiellolla ja lakoilla. Liitto keskeytti voimatoimensa, kun maan hallitus muutti esitystään ja ilmoitti suostuvansa kolmikantaiseen valmisteluun asiassa.
Keskusjärjestö SAK:n hallitus totesi sittemmin yksimielisesti, etteivät lakiin tai sen perusteluihin tehtävät muutokset ole muuttamassa vallitsevaa oikeuskäytäntöä asiassa. Lisäksi järjestössä on pidetty myönteisenä hallituksen ilmoitusta siitä, että ns. aktiivimalliin tehtäviä muutoksia valmistellaan kolmikantaisesti.
Hyvänä on pidetty myös sitä, että hallituksen tänään antamaan lakiesitykseen sisältyy työsuhteen päättymisen perusteella asetettavan karenssiajan lyhentäminen nykyisestä 90 päivästä 60 päivään.
”En hyväksy mitään heikennyksiä irtisanomislakiin. Yrittäjillä ei ole osaamista eivätkä he tunne työehtosopimuksia tai maan työlakeja. Tämän takia he vaativat näitä muutoksia”, kuvaa lakkotaisteluun joutumisen taustasyitä Stora Enson Kiteen sahan pääluottamusmies Markku Karvinen.
Juha Sipilän hallitus on kutsunut seitsemän sanan muutostaan irtisanomislakiin ”yhteiskuntarauhan palauttamiseksi”. Karvinen ei ensinnäkään suostu astumaan rooliin, johon Sipilän hallitus hänet yrittää pakottaa lakkotalojen yhtenä pääluottamusmiehenä.
– Ei, en tunne itseäni yhteiskuntarauhan horjuttajaksi. Edunvalvonta on politiikkaa, ja politiikka on edunvalvontaa. Ei ihmisten tarvitse ottaa ihan kaikkea sitä niskaan, mitä hallitus laeiksi esittää. Ihmiset saavat ottaa kantaa ja taistella oikeuksiensa puolesta.
Karvinen vielä huomauttaa, että jos samalle Sipilän tasolle propagandan käytössä haluttaisiin alentua, voisi yhteiskuntamme tilanteen kuvata näin.
– Suomen Yrittäjät häiritsee täällä yhteiskuntarauhaa. Eihän Suomessa olisi ollut mitään hätää, ellei Sipilän ja Orpon takana ollut Suomen Yrittäjät olisi laatinut tällaista lakiehdotusta, Karvinen toteaa viitaten samalla sekä pääministerin että valtiovarainministerin taustaan ja neuvonantajiin. Heillä on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan erittäin vahvat sidokset SY-järjestöön.
AIDOT NEUVOTTELUT, EI SIPILÄ-KAHVEJA!
Kolmikantaneuvottelut ovat tätä kirjoitettaessa tiettävästi käynnissä.
– SAK:laisen liiton edustajana sanon, että irtisanomislaista on käytävä oikea kolmikantaneuvottelu. Kahvitilaisuudella tämä ei mene läpi. Kolmikannasta tulee sitten neuvottelutulos, jonka kaikki osapuolet voivat hyväksyä, Karvinen alleviivaa.
– Tehtaalla on nyt sellainen odottava tunnelma. Aika vähän on keskusteltu nykytilanteesta, pääluottamusmies kuvaa tehtaalaisten tämän hetken tunnelmia.
Karvinen uskoo, että lopulta mahdollisen uuden lain käytännön seuraukset tullaan näkemään lakituvissa.
– Siellä sitten paljastuu, mihin raja vedetään. Onko irtisanominen helpottunut vai ei.
Tiedotusvälineet ovat kirjoittaneet paljon irtisanomislain heikentämisyrityksistä.
– Mediakriittisyyttä löytyy. Kyllähän sieltä huomaa, mitkä tiedotusvälineet puhuvat työnantajan pussiin.
Karvinen ottaa esimerkiksi talousnobelin saaneen Bengt Holmströmin ajatukset.
Pääluottamusmies Markku Karvinen, vuorovastaava/laadunvalvoja Janne Toivanen ja jälkikäsittelijä/tasaamo Mika Timonen lakkovahdissa Stora Enson Kiteen sahalla 26.10. KUVA MARTTI ROSENDAHL
Karvinen suosittelee, että yrittäjien pitäisi tuntea nykylait ja työehtosopimusten sallimat oikeudet työsuhteen päättämisestä ja solmimisesta. Silloin vältyttäisiin monilta ristiriidoilta – ja laittomuuksilta.
Pääluottamusmies on nimittäin jo nähnyt, että pienissä firmoissa ei nykyisin ole osaamista eikä edes tietoa siitä, mitä Suomen laki edellyttää. Karvinen on ollut esimerkiksi välillisesti mukana auttamassa pienen alkutuotantoyrityksen eli Teollisuusliiton erityisalojen firman työntekijöitä puolustamaan oikeuksiaan.
– Siellä oli Teollisuusliiton jäseniä. Miehet painoivat 10–12 tuntia töitä lauantait ja sunnuntait mukaan lukien tuntipalkalla. Työsopimus oli jo lain vastainen. Siihen oli kirjattu, että ylitöistä ei makseta kuin vain perustuntipalkka.
Karvinen kertoo, että liiton avulla eräs kausityöntekijä sai lopulta muhkean lopputilin, kun työnantaja joutui maksamaan työntekijälle tessin mukaiset ylityökorvaukset.
JÄSENISSÄ EI RIKKUREITA
Kiteen Sahalla, jolla työskentelee 75 tuotannon työntekijää, lakkopäivät ovat menneet hyvin. Vain sahan lähetyksessä oleva ”villi porukka” on ryhtynyt rikkuriksi, eli sinne oli mennyt kolme YTK:laista töihin. Jäsenistön lakko on pitänyt 100-prosenttisesti.
Työnantaja on Karvisen mukaan suhtautunut asiallisesti Teollisuusliiton lailliseen lakkoon. Tätä seuraavaa Karvinen jäi tosin pohtimaan.
– Työnantaja kävi läpi kaikki YTK:laiset kysyen, tuletko töihin. Ei kai työnantaja saisi edes kysyä tuollaista?
Pääluottamusmies aprikoi, että laitetaan sitten ”seuraavalla kerralla” työnantaja toimimaan laillisissa puitteissa – jos lakkoja nyt vielä jouduttaisiin jatkamaan.
TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT MARTTI ROSENDAHL
Markku Karvisen kuvat otettu Teollisuusliiton lakkopäivänä 26.10.
Ammattiyhdistysliike on vahvistunut, kun se taistelee irtisanomislain heikennystä vastaan, arvioi Joensuun Exel Compositesin pääluottamusmies Marko Kemppainen.
– Teollisuusliitto tekee nyt sitä työtä, mitä varten se perustettiin. Jäsenistön silmissä liitto on näyttänyt vahvalta. Tämä on tiivistänyt rivejä, Marko Kemppainen kuvailee.
Tälläkin tehtaalla irtisanomissuojan heikentämisen vastainen taistelu on myös tihentänyt rivejä tiivistämisen ohella.
– Olemme saaneet 12 uutta jäsentä, pääluottamusmies kertoo.
Ammattiyhdistysliike on osoittanut, ettei se ole mikään ei-liike.
– Meiltä on tullut omia hyviä ehdotuksia. Ja me olemme ojentaneet yhteistyön kättä.
Pääluottamusmies painottaa, että myös muualta kuin ay-liikkeen omista riveistä on työtaistelutoimille tullut hyväksyntää.
– Nyt näkyy se, että Juha Sipilä ajaa omaa junttapolitiikkaansa. Kolmikantaneuvotteluissa saataisiin asioille kuitenkin yhteinen hyväksyntä. Kadun ihmistenkin mielestä olemme oikeutettuja tähän prosessiin, Kemppainen toteaa lakoista puhuessaan.
Pääluottamusmies Marko Kemppainen (vasemmalla) ja ammattiosaston puheenjohtaja Osmo Jokela lakkovahdissa Excel Compositesilla 3.10. KUVA JOHANNA KOKKOLA
ENTÄ NYT?
– Tietenkään ay-liikkeen ei pidä hyväksyä minkäänlaisia heikennyksiä irtisanomissuojaan. Pelaako Sipilä nyt vain aikaa? Kemppainen kuvailee omia mietteitään.
Tehtaan porukka meni lakkojen päättymisilmoituksen jälkeen ”ehkä vähän hämilleen”.
– Aika moni olisi ollut valmis painamaan täysillä päätyyn asti, kun siihen tunnetilaan oli päästy, Kemppainen kuvailee tehtaalaisten yleisiä fiilinkejä.
Nyt on siis ay-liikkeen puolelta ojennettu yhteistyön kättä ja neuvotteluyhteys luotu, mikä on Kemppaisen mielestä tietysti positiivista. Vaikeaa luottamuksen rakentaminen kuitenkin on, kun Sipilän hallituksen lakiraadot tästä matkan varrelta luetaan. Esimerkiksi kelpaa Kemppaisen mukaan hallituksen esitys siitä, että alle 30-vuotiaiden kanssa olisi saanut solmia määräaikaisia työsuhteita ilman perusteita.
– En tahdo löytää sanoja… Nämä Sipilän ehdotukset ovat niin älyttömiä. Olisiko tämäkään voinut mennä edes maaliin asti, koska se oli perustuslain vastainen? Mitään ei tutkita, Kemppainen puuskahtaa.
Nyt joensuulaisen tehtaan väki on Kemppaisen mukaan hyvin odottavalla kannalla. Katsotaan ja kuunnellaan, mitä neuvotteluissa tapahtuu. Pääluottamusmiehen mielestä on erittäin hyvä, että ay-liike on täysin hereillä – jos vaikka Sipilä ryhtyy taas ”kikkailemaan”.
– Meidän on näytettävä, että me olemme edelleen tosissamme. Pitää olla korkea valmius työtaistelutoimiin.
TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT JOHANNA KOKKOLA
Marko Kemppaisen kuvat otettu Teollisuusliiton lakkopäivänä 3.10.
Lait ja tuomioistuinkäytännöt sallivat jo nyt pelivaran yrityksen koon mukaan irtisanomistilanteissa. Ovakon Imatran tehtaan pääluottamusmies Niina Malm onkin vakuuttunut, että kaiken tavoitteena on luoda Suomeen kahdet työmarkkinat.
Sipilän keskusta-oikeistohallitus ei ole julkisesti puhunut palkkojen polkemisesta irtisanomislain yhteydessä. Siellä takana se kuitenkin Niina Malmin mukaan väijyy, yhdessä sen jo ääneenkin lausutun tavoitteen eli yleissitovuuden purkamisen kanssa.
– Olen vakuuttunut, että tavoitteena on luoda Suomeen kahdet työmarkkinat. Ihmiset ajetaan sellaiseen ahdinkoon, että he joutuvat ottamaan töitä vastaan vaikka 4 euron tuntipalkalla.
– Kun työnantaja voi irtisanoa työntekijän helpolla, on myös helppo sanoa, että tuolla portilla on paljon tulijoita. Työnantaja voi sanoa, että me maksamme vain tämän. Tilanne johtaa palkkakikkailuun ja kilpailuun aina vain huonommilla palkoilla, kun ei ole perälautaa.
– En ymmärrä, miksi Suomeen halutaan tällaista. Kun ihminen joutuu tekemään noilla palkoilla töitä, menee hän seuraavaksi sosiaalitoimiston tukiluukulle. Näin työntekijä maksaa omista veroistaan tuon toisenkin työntekijän toimeentulon. Mikä vastuu jää yrittäjälle, kun tämä vain olevinaan maksaa palkan, kun todellisuudessa työntekijän elämisen maksaa toinen työntekijä veroistaan?
Malm suorastaan tuohtuu, kun häneltä kysyy mielipidettä ehdotukseen siitä, että maahanmuuttajille voisi maksaa samasta työstä pienempää palkkaa ja vielä syrjiä maahanmuuttajia lohkaisemalla heiltä pala sosiaaliturvasta.
– Minä en tingi yhdenvertaisuudesta enkä tasa-arvosta. Kuinka kukaan voi vuonna 2018 mennä ylipäänsä esittämään, että ihmisiä saisi erotella syntyperän mukaan? Sama kuin minä menisin täällä Imatralla esittämään, että Vuoksen itäpuolella syntyneille voi antaa huonommat koulut ja eläkkeet kuin Vuoksen länsipuolella syntyneille.
SANELUA, EI SOPIMISTA
Malm hämmästelee, miksi Sipilällä on niin hirveä kiire muuttaa irtisanomislakia ja miksi hallituksen uusin esitys vain lisää ympäripyöreitä sanoja ja lauseita lakitekstiin.
– Miksi juuri tähän paikkaan ja tähän hetkeen pitäisi saada uusi laki?
Malm muistuttaa, että jo nyt yhteistyölaki kohtelee työntekijöitä eri lailla yrityksen koon mukaan, ja oikeuslaitoksen tuomiot ovat luoneet toimivat käytännöt riitatilanteisiin.
– Ja meidänhän piti olla uudistamassa yhteistyölakia. Eikös se ollut kaikkien yhteinen tavoite, jotta yhteistyölaki ei toimisi vain irtisanomislakina?
Malm kuvailee, että koko Sipilän nyt 3,5 vuotta jatkunut hallituskausi on negatiivisuudessaan ylittänyt kaikki pahimmatkin odotukset.
– Silloin, kun hallitus aloitti toimintansa, ajattelin, että hirveää tästä tulee. Mutta ikinä en olisi uskonut, että näin hirveää!
”Sanelupolitiikkaa säteilee alueille ja paikallistasolle. Työpaikoilla on sopimisesta tullut hirveän vaikeaa”, sanoo Ovako Imatran pääluottamusmies Niina Malm. KUVA ARI NAKARI
Tässä ei enää tarvitse kerrata kaikkien tietoisuuteen nousseita kiky-lupausten pettämisiä tai kaikkein vähävaraisimpien kansanosien elinehtojen heikentämistä. Pääluottamusmiehen näkövinkkelistä katsoen sanelu on saatu rantautumaan työpaikoillekin.
– Sanelupolitiikkaa säteilee alueille ja paikallistasolle. Työpaikoilla on sopimisesta tullut hirveän vaikeaa. Puhun paljon muiden luottamusmiesten kanssa. Kaikilla meillä on sama kokemus. Nyt on vaikeaa sopia paikallisesti mistään. On tämä maa vaan kiertynyt kummalliseen asentoon, kun samaan aikaan pitäisi kuitenkin sopia paikallisesti aina vain enemmän, Malm toteaa.
Julkisten tietojen mukaan Sipilän irtisanomislain kirjoittajissa on jopa suoraan Suomen Yrittäjien edustajia. Malm hämmästeleekin sitä, että tiedotusvälineissä ”ulkoparlamentaarista toimintaa” sanotaan harrastavan vain ay-liike, ei lobbareina häärivät yrittäjät.
– Miksi toiset ovat lobbareita, mutta toiset ovat ulkoparlamentaarisia voimia?
”YRITTÄJÄT TEKEVÄT MEIDÄN JÄSENHANKINTAAMME”
Malm ei kuitenkaan usko, että irtisanomislain heikentämisyrityksen ympärillä kuohunut julkisuus olisi vahingoittanut ay-liikettä. Päinvastoin.
– Meidän puolemme on esiintynyt maltillisesti ja hyvin, toisin kuin pääministeri tai Suomen Yrittäjät. Heidän toimintansa on ollut paras mahdollinen jäsenhankintakampanja, mitä ay-liike olisi koskaan voinut toivoa.
Ovakolla on saatu kymmenkunta uutta jäsentä Teollisuusliiton riveihin, noin puolet heistä entisiä YTK:laisia.
– Tämä kaikki on satanut ay-liikkeen laariin ja yhdistänyt rivejä. Esimerkiksi Paasitornissa (Helsingissä) pidetty SAK:n kokous ay-päättäjille oli upea tilaisuus. Tuli tunne, että olemme tässä yhdessä.
TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVA ARI NAKARI
Niina Malmin kuvat otettu Teollisuusliiton lakkopäivänä 3.10.
Teollisuusliitto on pidättäytynyt työtaistelutoimenpiteistä toistaiseksi. Liitto haluaa antaa irtisanomislaista syntyneen kiistan kolmikantaiselle ratkaisemiselle mahdollisuuden. ”Tavoite on totta kai se, että asia saadaan vietyä neuvotteluteitse siihen tilaan, että työtaistelutoimenpiteisiin ei enää tarvitse lähteä”, puheenjohtaja Riku Aalto linjaa.
Teollisuusliiton hallitus päätti 30. lokakuuta pidetyssä ylimääräisessä kokouksessa pidättäytyä poliittisista mielenilmauksista toistaiseksi. Näin päätettiin menetellä siihen asti, kunnes selviää, minkälaiseksi maan hallituksen kaavailema irtisanomislakiesitys ja sen perustelut muotoutuvat.
Näköala irtisanomislakiesityksestä syntyneen kiistan mahdollisesta ratkaisemisesta neuvotteluteitse aukesi viime viikon lopulla maan hallituksen annettua järjestyksessään kolmannen esityksensä uudeksi irtisanomislaiksi.
– Lakiesityksestä poistui eriarvoisuutta tuottavia elementtejä kuten sen edellisessä versiossa ollut yritysten työntekijämäärän perusteella tehty yrityksiä ja työntekijöitä erotteleva tiukka rajanveto. Sen sijaan tuli yleisempi ilmaus, joka on jo osa vallitsevaa oikeuskäytäntöä.
– Toisaalta pääministeri Juha Sipilä ilmaisi samassa yhteydessä, että tarkoituksena on muuttaa lakia vain niin, että se vastaa vallitsevaa oikeuskäytäntöä yrityskoon huomioon ottamisessa, ja että yksilöperusteisen irtisanomisen helpottamiseen liittyviä lausahduksia ei lain perusteluihin tule.
– Kun pääministeri edellisen lisäksi avasi väylän kolmikantaiselle valmistelulle, päätimme tarttua mahdollisuuteen, ja katsoa, mitä neuvottelujen kautta voidaan saada aikaiseksi, Aalto kertaa asetelman taustat.
TAVOITE JA TAHTOTILA ENNALLAAN
Aallon mukaan Teollisuusliiton tavoite ja tahtotila irtisanomislain ja irtisanomissuojan suhteen ovat ennallaan. Irtisanomissuojan heikentämistä ei hyväksytä, eikä lain perusteluihin voida sisällyttää yksilöperusteista irtisanomista helpottavia aineksia. Muistissa on edelleen maan hallituksen ensimmäinen avaus irtisanomislaiksi, jonka mukaan työnantajan kokema luottamuksen horjuminen työntekijään olisi voinut toimia irtisanomisen perusteena.
– Jo alun pitäen olemme tuoneet esille, että epämääräiset termit koetun luottamuksen heikentymisestä eivät meille käy. Siellä taustallahan voisi olla esimerkiksi ammattiliittoon kuuluminen. Tällaiset kirjaukset eivät siten meille edelleenkään kelpaa sen enempää itse lakitekstiä kuin sen perustelujakaan ajatellen.
”Olemme hakemassa aitoa kolmikantaista valmistelua”, puheenjohtaja Riku Aalto sanoo. KUVA KITI HAILA
Kolmikantaisella valmistelulla Aalto ymmärtää ja tarkoittaa nimenomaan työmarkkinoilla tutuksi tullutta eri osapuolten näkökulmat ja tavoitteet huomioon ottavaa prosessia.
– Olemme hakemassa aitoa kolmikantaista valmistelua. Se tarkoittaa sitä, että osapuolet tuovat neuvottelupöytään omat näkemyksensä ja esityksensä asian ratkaisemiseksi, minkä pohjalta niistä ruvetaan yhdessä argumentoimaan ja neuvottelemaan, että minkälaisella yhteisellä näkemyksellä asiaa voidaan edistää tai lainsäädäntöä tehdä.
– Tapa, jolla maan hallitus viime viikolla esitteli irtosanomislakiesityksensä työntekijöitä edustavien keskusjärjestöjen puheenjohtajille vähän ennen kuin vei sen julkisuuteen, ei edusta aitoa kolmikantaista menettelyä. Nyt siihen on kuitenkin mahdollisuus olemassa.
– Kannattaa muistaa, että kolmikannassa valmistelluilla ja saavutetuilla tuloksilla on laajempi yleinen hyväksyttävyys kuin maan hallituksen yksin ajamilla asioilla. Tästä hyvä esimerkki on viimeisin eläkeratkaisu. Se oli asiana vaikea ja siihen kohdistui kritiikkiä, mutta yhdessä saavutettu ratkaisu pitää. Kolmikanta on keino ohjata asioita niin, että poliittisia mielenilmauksia tai työtaisteluita ei tarvita.
VALMISTELUT JATKUVAT
Maan hallituksen ilmoittaman alkuperäisen aikataulun mukaan irtisanomislakiesitys on tarkoitus jättää eduskunnalle viikolla 47.
– Nyt katsomme osana SAK:ta, miten hallituksen kanssa käytävät kolmikantaiset neuvottelut etenevät. Tavoite on totta kai se, että asia saadaan vietyä neuvotteluteitse siihen tilaan, että työtaistelutoimenpiteisiin ei enää tarvitse lähteä.
Edellisen ensisijaisen tavoitteen rinnalla Teollisuusliitto kuljettaa omaa valmisteluprosessiaan.
– Vaikka työtaisteluista ja mielenilmauksista on toistaiseksi pidättäydytty, on valmistelu mahdollisiin työtaistelutoimenpiteisiin käynnissä. Tämä siltä varalta, että irtisanomislakiesityksessä ei päästäisi meidän kannaltamme tyydyttävään ratkaisuun eli toisin sanoen esitys ei lopulta vastaisi pääministerin aikaisemmin antamaa ilmoitusta, Aalto sanoo.
Teollisuusliiton hallitus käsitteli 30.10. pidetyssä ylimääräisessä kokouksessaan maan hallituksen esitystä uudeksi irtisanomislaiksi. Kuvassa vasemmalta Antero Palomäki, Janne Naukkarinen, Mathias Pukkila, Pentti Iso-Aho ja Eero Holsti.
Teollisuusliitto lopettaa kaikki työtaistelutoimensa puutuote- ja erityisalojen sektoreillaan 27. lokakuuta kello 06.00. Liitto myös pidättäytyy toistaiseksi uusista työtaistelutoimenpiteistä.
SAK:n hallitus suositteli perjantaina jäsenliittojaan ottamaan hallinnoissaan käsittelyyn maan hallituksen sovintoesityksen ns. irtisanomislakia koskevaan kiistaan. Samalla SAK edellytti, että irtisanomislain muutoksen yksityiskohtaiset perustelut valmistellaan kolmikantaisesti.
Hallituksen esitys ei asiantuntija-arvioiden mukaan muuta nykyistä irtisanomiskäytäntöä, jos esityksen perusteluihin ei tuoda eriarvoistavia osia. Lisäksi sovintoesitys lyhentää työsuhteen päättymisestä johtuvan karenssin 60 päivään ja antaa palkansaajajärjestöille mahdollisuuden osallistua ns. aktiivimallien uudelleen valmisteluun.
Teollisuusliiton hallitus käsittelee sovintoesitystä ylimääräisessä kokouksessaan 30. lokakuuta ja päättää samalla jatkotoimenpiteistä.
”Hyvin lakko on sujunut. Me olimme aamulla portilla vahtimassa. Ei tarvinnut paljon vahtia”, kertoo lakkovahtina toiminut Marko Kaipainen, mikkeliläisen puujalostusta harjoittavan Olavi Räsänen Oy:n pääluottamusmies.
KUVA YLLÄ: Lakkovahdit Harri Orava (vasemmalla), Marko Kaipainen ja Jere Helmola. KUVA MIKKO KANKAINEN
– Me menimme varttia vaille seitsemän portille ja yhtään työntekijää ei siellä näkynyt, eikä tarvinnut jututtaa. Hyvin rauhallinen aamu oli meidän osaltamme. Meillä ei tuotantoa ollut minkäänlaista, ainoastaan lähettämöt toimivat, Marko Kaipainen kertoo.
Hänen mukaansa lakkovahdeilla oli tiedossa etukäteen, ketkä menevät töihin.
– Kolme henkilöä 90:stä oli töissä, siinä mielessä lakko on pitänyt hyvin.
Kaipaisen mukaan lakon syy on ymmärretty työpaikalla.
– Olisin odottanut, että enemmänkin olisi ollut keskustelua. Ihmiset ovat hyvin ymmärtäneet asian minkä takia lakkoillaan. Ei ole ollut vastakaikuja.
”Ei tämä pitemmän päälle ole mukavaa työnantajalle eikä työntekijälle. Toivotaan, että tulisi jonkinlaisia ratkaisuja”, Marko Kaipainen sanoo. KUVA MIKKO KANKAINEN
NEUVOTTELURATKAISU TOIVOTTAVA
Kaipaisen mielestä irtisanomislaista ei työntekijän kannalta hyvää lakia saa tekemälläkään.
– En näe siinä mitään hyvää, niin kuin ei näe moni muukaan. Mutta eihän tässä pelkästään sen takia lakkoilla. On heikennyksiä muitakin tullut matkan varrella, jopa kikyn jälkeen. Lakkoon ei ole pelkästään tämä viimeinen lakiesitys syynä. Se on näiden kaikkien yhteissumma, kun mitta tuli viimein täyteen työntekijäpuolelta.
Kaipainen toivoo, että konfliktiin löydetään ulospääsytie.
– Ei tämä pitemmän päälle ole mukavaa työnantajalle eikä työntekijälle. Toivotaan, että tulisi jonkinlaisia ratkaisuja.
Mutta jos hallitus ei peräänny, kamppailu jatkuu.
– Onhan niitä jatkotoimia jo väläytelty. Tuskin tämä homma vielä tähän loppuu, eikä pidäkään loppua. Tämä varmasti katsotaan ainakin meidän liiton osalta loppuun asti.
Merkkejä saman pöydän ääreen istumisesta oli torstaina olemassa.
– Jonkinmoisia kompromisseja varmaan tarvittaisiin. Jotta lakoilta vältytään, tärkeää on, että lakiesitys vedetään pois ja ruvetaan neuvottelemaan puhtaalta pöydältä.
Pääluottamusmies Kari-Pekka Taponen Ahlström-Munksjön tehtaalta Kotkasta ei niele uusinta ”työllistämisehdotusta”. Talousnobelisti Holmström haluaa kahden kerroksen työmarkkinat ja eriarvoisuuden Suomeen työntekijän taustasta riippuen.
Suomalainen, Yhdysvalloissa uraa tehnyt talouden Nobelin saanut Bengt Holmström on juuri eilen ehdottanut, että yleissitovien työehtosopimusten suoja pitäisi murtaa. Ulkomaalaisille työntekijöille saisi maksaa työstä kehnompaa palkkaa kuin suomalaisille eikä näillä ihmisillä olisi samaa sosiaaliturvaa kuin suomalaisilla. Tällaista puolueettomana tiedemiehenä esiintyvä, hyvää palkkaa nauttiva professori on esittänyt, vaikka EU:ssakin on päätetty, että maassa on noudatettava maan omien yleissitovien työehtosopimusten vähimmäismääräyksiä.
– Holmström on taas nostettu kultajalustalle, ja hänen taakseen piiloudutaan. Mutta tämä ehdotus ei käy. Eriarvoisuutta siitä vain tulisi. Samoista töistä on maksettava sama palkka, Taponen toteaa.
Pääluottamusmies alleviivaa, että Holmströmin ajatusten toteuttamisen lopputulemana olisi vain se, että suomalaisten työttömyys lisääntyisi. Miksi työnantaja ottaisi isommalla palkalla suomalaisen töihin, kun samaa työtä tekevän saa halvemmallakin? Tosiasia on myös se, että ulkomaalaisenkin on maksettava leipänsä ja vuokransa suomalaiseen hintaan. Eivät ne ”jousta” palkan mukaan.
”VÄKI YMMÄRTÄÄ SYYT”
Taponen oli tänä aamuna lakkoa vahtimassa tehtaan portilla. Vartioimista ei tosin jäänyt. Yövuoron lähdettyä ei aamuvuoroon tullut sen enempää tuotannon kuin toimihenkilöpuolenkaan työntekijöitä.
– Väki ymmärtää lakon syyt. Tehtaalla on paljon keskusteltu kikystä, aktiivimalli ykkösestä ja kakkosesta. Tämä irtisanomislaki oli sitten viimeinen niitti.
Lakkovahdissa Tomi Hostikka, Kari-Pekka Taponen, Jukka Heinonen, Petri Ukkola ja Jarmo Kallström Ahlström-Munksjö Glassfibren tehtaanportilla Karhulassa 25.10.2018. KUVA JUHA METSO
Suomi on pieni markkina-alue, ja vienti vetää tai ei vedä maailmantalouden alati heilahtelevien suhdanteiden mukaan. Tehtaalaiset ovat tietoisia siitä, että viime aikojen työllisyyden nousussa on kyse nimenomaan noususuhdanteesta. Kikystä seuranneen työajan pidennyksen ansioksi sitä ei voida laskea.
– Meillä on itse työehtosopimuksessa mainittu kiky. Mutta meilläkin se pitäisi saada poistettua seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa, Taponen sanoo.
Pääluottamusmies kertoo, että myös itse irtisanomissuojasta on tehtaalla keskusteltu paljon. Nykyisinkin työntekijän saa kyllä erotettua, jos siihen on lailliset ja pätevät syyt. Riitatilanteisiin ja sitä kautta tuomioistuimiin joudutaan ehkä juurikin siksi, että irtisanomiseen ei ole laillisia syitä.
– Kyllä ihmisestä kuin ihmisestä pääsee eroon ihan normaalien käytäntöjen mukaan, jos aihetta on. Ensin huomautus, sitten kirjallinen varoitus ja sitten irtisanominen.
– Me olemmekin tehtaalla pohtineet sitä, onko kaikilla yrittäjillä puhtaat jauhot pussissa, kun irtisanomissuojaa halutaan heikentää? Toimiiko yleissitovuus pienissä firmoissa? Maksetaanko ylityökorvaukset kuten kuuluu? Tätä sopii epäillä.
– Kun olemme joutuneet tälle tielle ja lakkoon, toivottavasti hallitus ymmärtää vetää irtisanomislakinsa pois. Sipilälle lähettäisin sellaiset terveiset, että nyt olisi korkea aika perua suunnitelmat. Työmarkkinat rauhoittuisivat, Taponen toteaa.
”Maan hallitus näyttää haluavan neuvotteluosapuoleksi vain sellaiset tahot, joiden kanssa ei tarvitse edes neuvotella.” Seikun sahan pääluottamusmies Markku Mäelle irtisanomislaki oli todellakin viimeinen niitti ja lakon paikka, kun palkansaajan ääntä ei maassa enää kuunnella.
KUVA YLLÄ: UPM:n Seikun sahan työsuojeluvaltuutettu Jukka Alanko (vasemmalla) ja pääluottamusmies Markku Mäki lakkopäivänä 3.10. KUVA ERNO VÄLIMÄKI
Markku Mäki toimii kuudetta vuotta UPM-Kymmene Oyj:n Seikun sahan pääluottamusmiehenä Porissa. Saha on yksi Teollisuusliiton tämän viikon lakkotaloista.
– Minulle henkilökohtaisesti lakon syinä ovat nämä toistuvat ja jatkuvat heikennykset palkansaajan asemaan. On tehty heikennyksiä työttömien, pitkäaikaistyöttömien ja lapsiperheiden asemaan. Näitä tulee aina vain lisää ja lisää. Eikä tämä tähän (irtisanomislakiin) jää, sitä on ihan turha kuvitella. Se on nyt nähty, mitä sieltä tulee, Mäki sanoo viitaten Sipilän hallituksen toimintamalliin koko sen valtakauden ajalta.
Hallitus ei halua kuunnella työntekijöitä edustavia ammattiliittoja, olipa liitoilla miten perusteltuja tai järkeviä ehdotuksia tahansa, Mäki arvioi. Sipilä tuntuu keskustelevan vain niiden kanssa, jotka toivovat hallitukselta yrittäjille ja osakkeenomistajille myönteisiä päätöksiä. Yrittäjätaustainen Sipilä neuvottelee tavallaan mieluimmin itsensä kanssa, koska sopimukseen pääseminen on niin nopeaa ja vaivatonta.
Kansakunnan valtaisan suuren joukon edusmiehet ja -naiset on näin suljettu pois neuvottelupöydistä. Nimenomaan kolmikantaneuvottelut ovat kuitenkin olleet nostamassa Suomea. Yhdessä sopiminen on ollut yksi rakennuselementti kautta maailman kuulussa ja arvostetussa pohjoismaisessa yhteiskuntamallissa.
NIILTÄ OTETTU, JOILLA MUUTENKIN VÄHÄN
Aktiivimalli ykkönen on yksi osoitus siitä rankaisemisen johtavasta periaatteesta, jolla Sipilä näyttää haluavan maata hallita. Malli on alentanut hyvin suurelta osalta työttömiä heidän jo muutenkin pieniä päivärahojaan.
– Monet työttömät eivät saavuta aktiivimallin ehtoja, vaikka haluaisivatkin, Mäki muistuttaa.
Tilastojen ja tutkimusten mukaan häviävän pieni joukko työttömistä huiputtaa millään lailla tukijärjestelmää. Tästä huolimatta kollektiivinen rangaistus langetetaan kaikille.
– Minusta tämä on väärä tie hoitaa asioita, Mäki summaa.
Palkansaajien asemaa on heikennetty heikentämistään. Yleinen ilmapiiri on luotu sellaiseksi, että yrittäjien edustaja on kehdannut sanoa julkisesti televisiossa, että työntekijä on yrittäjälle ”riski”.
– Työntekijä on voimavara! Firma ei menesty, ellei ole työntekijöitä. He tekevät tuotteet, jotka tuovat rahat yrittäjälle.
Irtisanomislaki on Mäestä kelvoton useammasta syystä. Nytkään Suomessa ei ole erityisen kireitä säädöksiä irtisanomisesta muihin maihin verrattuna. Ja aina ennen irtisanomista pitäisi ensin käyttää kaikki keinot neuvoista ja opastuksesta alkaen, jotta työntekijä voisi hoitaa työnsä.
– Ja aivan kuten on monenlaisia työntekijöitä, on myös monenlaisia työnantajia.
UPM:n Seikun sahan työsuojeluvaltuutettu Jukka Alanko ja pääluottamusmies Markku Mäki (keskellä) antavat haastattelua lakkopäivänä 3.10. Satakunnan Kansan Sakari Muuriselle. KUVA ERNO VÄLIMÄKI
MITEN KÄÄNNYTÄÄN OIKEALLE TIELLE?
Pääluottamusmies Mäki kuvailee, että yhteiskuntaan pitää taas luoda luottamuksen ilmapiiri, jossa kaikilla on mahdollisuus uskoa tulevaisuuteen.
– Aiemmin, kun ihminen pääsi töihin, hän pystyi luottamaan siihen, että työt jatkuvat ja hän voi suunnitella tulevaisuutta.
– Hän sai luottaa siihen, että työpaikka pysyy ja rahaa tulee. Hän pystyi suunnittelemaan ehkä asunnon hankkimista ja perheen perustamista.
– Nyt tarjotaan pätkätöitä, joita jatketaan aina uudestaan, vaikka työ olisikin vakinaista. Nyt duunaria katsotaan kieroon, vaikka hän tekisi hommansa. Häneltä halutaan ottaa kaikki edut pois, Mäki toteaa.
– Tässä meidän yhteiskunnassamme täytyy kuitenkin aina saada määrätty määrä rahaa, jotta saa ruokaa ja asunnon. Ei tämä käy niin kuten eräs monen yhtiön hallituksessa oleva liikemies ehdotti. Hänen mukaansa työntekijät eivät tarvitse mitään kunnon palkkoja, kun he voivat sitten hakea tukia.
Mäki pitääkin näitä ajatuksia melkoisen ”hauskoina”, kun mies on itse aina vastustanut kaikenlaista yhteiskunnan tukipolitiikkaa. Palkkojen polkeminen ja palkansaajien aseman heikennykset eivät siis Mäelle käy, vaan myönteisyyden kautta pitää yhteiskuntaamme taas paimentaa vakaammalle polulle.
– Luottamuksen ilmapiiri hyödyttää myös työnantajaa. Suomen maasta löytyy nykyisinkin semmoisia firmoja, joissa jaetaan kannustimia työntekijöille. Työntekijöille annetaan etuja, ja ne poikivat hyvää takaisin työnantajalle, Mäki alleviivaa.
Nykytilanteen täsmäavuksi Mäellä on muutama ehdotus.
– Laitetaan koeaika ulottumaan myös maan hallitukseen. On nähty, millainen tyyppi siellä on. On nähty, ettei siitä mitään tule. Sipilän hallitus on huono työntekijä ja Suomen kansa on työnantaja. Irtisanotaan Sipilä ja otetaan uusi tilalle.
– Ei muuta kuin ehdotus irtisanomislaista kokonaan pois. Ja sitten pohtimaan, miten oikeasti saadaan ihmisiä työllistettyä.
