Riku Aalto: Teollisuusliitto ei voi ostaa työmarkkinasikaa säkissä – neuvotteluille ei vielä edellytyksiä

Puheenjohtaja Riku Aallon viesti liiton jäsenille on, että teknologiateollisuuden työehdot ovat jälkisuojan perusteella voimassa, vaikka uutta sopimusta ei olisi vielä vanhan umpeutuessa.

11.10.2021

KUVA YLLÄ: Teollisuusliiton teknologiasektorin neuvottelukunta käsitteli maanantaina 11. lokakuuta teknologiateollisuuden sopimustilannetta. Kuvassa liiton puheenjohtaja Riku Aalto, 1. varapuheenjohtaja Turja Lehtonen, sektorijohtokunnan jäsen Timo Mällinen sekä teknologiasektorin johtaja Jyrki Virtanen.

Teollisuusliitto katsoo, ettei uusi työnantajayhdistys Teknologiateollisuuden työnantajat ry ole vielä jäsenpohjaltaan riittävän laaja neuvottelemaan uutta valtakunnallista työehtosopimusta.

Tuoreimman tiedon mukaan yhdistyksen jäsenyrityksissä työskentelee noin 110 000 henkeä, eli noin kolmannes alan kaikista palkansaajista.

– Toivottavasti uuden yhdistyksen jäsenmäärä kehittyy niin, että pääsisimme aloittamaan neuvottelut mahdollisimman pian, toteaa Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto.

Työnantajayhdistys ei ole kertonut, mitkä yritykset ovat liittyneet sen jäseniksi tai mihin henkilöstöryhmiin yritysten työntekijät kuuluvat. Teollisuusliitto ei voi aloittaa neuvotteluja ennen kuin on tiedossa, ketä uusi yhdistys edustaa.

– Teollisuusliitto ei voi ostaa työmarkkinasikaa säkissä, Aalto toteaa.

LUOTTAMUS RAKENNETTAVA UUDELLEEN

Teknologiateollisuus ry ilmoitti maaliskuussa 2021 lopettavansa työehtosopimusten tekemisen ja perustavansa valtakunnallisia neuvotteluja varten uuden yhdistyksen, johon halukkaat yritykset voivat liittyä.

– Teknologiateollisuus romutti maaliskuisella ratkaisullaan luottamuksen, jota on rakennettu kymmeniä vuosia, Aalto toteaa.

Uusi työnantajayhdistys aloitti toimintansa vasta elokuussa, joten neuvottelujen alun viivästyminen oli Teknologiateollisuus ry:n valinta. Työehtosopimus umpeutuu marraskuun lopussa.

– Teknologiateollisuus torkutti herätyskelloa viisi kuukautta, jonka seurauksena on uhkana, että joudumme sopimuksettomaan tilaan, Aalto sanoo.

Teknologiateollisuus romutti maaliskuisella ratkaisullaan luottamuksen, jota on rakennettu kymmeniä vuosia.

Aalto pitää tilannetta erityisen valitettavana, sillä talouskasvu on vihdoin kunnolla päässyt vauhtiin. Vienti on elpynyt, ja useiden yritysten tilauskannat ovat täynnä. Samaan aikaan työrauha on päättymässä marraskuun lopussa.

– Teollisuusliitto haluaa kaikissa tilanteissa sopia. Emme kuitenkaan voi antaa työnantajille avointa sekkiä, Aalto sanoo.

Yrityskohtaisiin neuvotteluihin siirtyminen tarkoittaisi Suomen malliksi kutsutun vientivetoisen palkkamallin päättymistä.

– Mikäli Teollisuusliitolle ei löydy työnantajapuolesta neuvottelukumppania, liitto katsoo Etelärannan hylänneen yhteisen palkkakoordinaation, Aalto linjaa.

JÄLKISUOJA PITÄÄ TYÖEHDOT VOIMASSA

Puheenjohtaja Aalto viestittää Teollisuusliiton jäsenille, että teknologiateollisuuden työehtosopimuksen ehdot ovat jälkisuojan perusteella voimassa myös vanhan sopimuksen umpeutumisen jälkeen joulukuussa, vaikka uutta sopimusta ei vielä olisi tehty.

– Työntekijät voivat olla rauhassa, Aalto toteaa.

Esimerkiksi työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen on todennut, että Teollisuusliiton tulkinta on oikea, eikä työnantajapuoli pääse jälkisuojaa pakoon perustamalla itselleen seuraajan.

Teollisuusliitto vaatii myös Teknologiateollisuuden työnantajat ry:ltä selkeää kantaa työehtojen jälkisuojaan.

– Teollisuusliitto ei hyväksy tilannetta, jossa sen jäsenten työehtoja ryhdytään heikentämään keinotekoisin laintulkinnoin sopimusten umpeutumisen jälkeen, Aalto sanoo.

Teollisuusliiton tavoitteena on neuvotteluratkaisu, kunhan työnantajapuoli saa rivinsä järjestykseen.

– Liitto huolehtii neuvottelut, kun niiden aika on, Aalto viestittää liiton jäsenille.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVA KITI HAILA

”Kunnon työ on ihmisarvoista työtä, jolla elättää itsensä”

Kansainvälisen Kunnon työn päivän seminaarissa Helsingissä perehdyttiin Suomen kilpailijamaiden työmarkkinoihin ja keskusteltiin ajankohtaisista työmarkkina-asioista.

8.10.2021

Kansainvälistä kunnon työn teemapäivää vietettiin 7. lokakuuta. Helsingissä Teollisuusliitto, Paperiliitto, Ammattiliitto Pro ja YTN järjestivät teemapäivän seminaarin.

Piikiekkoja Vantaalla valmistavan Okmetic Oy:n pääluottamusmies Paavo Niskanen pitää Kunnon työn teemapäivän viestiä tärkeänä.

– Kunnon työ on ihmisarvoista työtä, jolla elättää itsensä, Niskanen sanoo.

Ammattiosastonsa kv-vastaavana toimiva Niskanen pohtii, että kunnon töihin on turvallista mennä ja sieltä voi lähteä hyvällä mielellä kotiin. Kansainvälisenä teemapäivänä on hyvä muistuttaa myös laajemmasta näkökulmasta: työn tulisi olla kunnollista kaikkialla.

– Meillä ei ole varaa sulkea silmiä siltä, mitä maailmalla tapahtuu, Niskanen sanoo.

Seminaarissa käsiteltiin Suomen kilpailijamaiden työmarkkinatilanteita ja -käytäntöjä. Ilmi tuli muun muassa, että luottamusmiesten asema on Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa on vahvempi kuin Suomessa, mikä on auttanut paikallista sopimista kilpailijamaissa.

Niskanen arvioi, että kilpailijamaiden hyvistä käytännöistä voi ottaa oppia, mutta suora matkiminen tuskin toimii.

– Eri maiden järjestelmät ovat erilaisia. Kulttuuri on kasvanut pikkuhiljaa, joten kopioiminen ei toimisi.

SUOMI JA RUOTSI MENOSSA ERI SUUNTIIN

Ruotsalaisen paperiliitto Pappersin neuvottelu- ja sopimuspäällikkö Robert Sjunnebo kertoi Ruotsin työmarkkinoiden historiasta yli sadan vuoden ajalta sekä Pappersin neuvotteluprosessista.

Ruotsissa työmarkkinat ovat kulkeneet keskitetystä mallista hajautettuun ja takaisin. 1990-luvulla työnantajapuoli luopui keskitetystä työmarkkinamallista, mikä johti isoihin palkankorotuksiin ja korkeaan inflaatioon. Sittemmin heiluri on kääntynyt takaisin kohti keskitetyn mallia.

– Teillä kehitys menee aivan päinvastaiseen suuntaan, Sjunnebo toteaa ja viittaa muun muassa Metsäteollisuus ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n irtiottoihin työehtosopimustoiminnasta.

Robert Sjunnebo kertoi paikallisen neuvottelukulttuurin toimimisesta Ruotsissa.

Ruotsissa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa ei ole kirjattu minimipalkkaa, vaan palkkauksesta on sovittu yritysten ja noin 50 ammattiosaston kesken. Tämä on tarkoittanut palkkoihin isoja eroja.

Työntekijöiden vipuvartena paikallisissa sopimusneuvotteluissa on se, että ilman paikallista sopimusta tehtaat seisovat juhlapyhinä.

– Työnantajan on pakko sopia paikallisesti, että saadaan tehtaat pyörimään vuoden ympäri, Sjunnebo kertoo.

Valtakunnallisesta työehtosopimuksesta voidaan sopia paikallisesti toisin vain sopimuksen tehneiden liittojen suostumuksella. Myös palkankorotukset sovitaan liittojen välillä.

Kunnon työn päivän seminaarissa perehdyttiin myös työelämäkonsultti Jyrki Rainan tekemään selvitykseen henkilöstön edustajien asemasta paikallisessa sopimisessa Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa ja Hollannissa.

TAISTELU EI LOPU YHTEEN KIERROKSEEN

Teollisuusliiton teknologiasektorin johtaja Jyrki Virtanen piti seminaarissa katsauksen teknologiateollisuuden työehtosopimustilanteeseen.

Teknologiateollisuus ry ilmoitti maaliskuussa 2021, ettei se enää tee työehtosopimuksia, vaan jatkossa valtakunnallisista sopimuksista neuvottelee uusi Teknologiateollisuuden työnantajat ry, johon halukkaat yritykset voivat liittyä.

Virtanen kertoi, ettei uusi työnantajayhdistys vieläkään ole paljastanut, mitkä yritykset ovat liittyneet jäseniksi tai miten niiden työntekijät jakautuvat henkilöstöryhmittäin. Sektorijohtaja korosti, että neuvotteluja ei aloiteta, ennen kuin tiedetään keitä uusi yhdistys edustaa.

– Ei ole mieltä aloittaa neuvotteluja. Odotetaan edelleen, että yhdistykseen liittyisi lisää yrityksiä, Virtanen toteaa.

Kunnon työn päivä vietettiin Helsingissä seminaarin merkeissä. Etualalla Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala.
Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala osallistui Kunnon työn päivän seminaariin Helsingissä.

Kunnon työn päivän seminaarissa tehtiin katsaukset myös metsäteollisuuden työehtosopimustilanteisiin. Teollisuusliiton puutuotesektorin johtaja Jyrki Alapartanen ja Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala kertoivat yrityskohtaisten neuvottelujen etenemisestä.

Paperiliitto ja Stora Enso hyväksyivät 6.10. neuvottelutuloksen uudeksi yrityskohtaiseksi työehtosopimukseksi. Vanhala katsoi, että yleissitovuuden määrittelyä pitäisi muuttaa, sillä nykyisellään se on liian pitkälti työnantajapuolen käsissä. Hän myös korosti pitkää aikaväliä, eli nyt käytävät väännöt eivät ole väistymässä.

– Taistelu ei lopu yhteen kierrokseen, Vanhala sanoo.

Seminaarissa saatiin katsaukset myös toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden sopimustilanteisiin. Yhteisenä viestinä oli, että liittojen välistä ja työpaikkatason yhteistyötä tarvitaan haastavassa tilanteessa.

YMMÄRRYS TYÖMARKKINOISTA KASVUSSA

Pääluottamusmies Paavo Niskanen kertoo, että työmarkkinatilanne on keskusteluttanut työpaikalla.

– Vuorotyötalossa palkan lisien osuus on suuri. Huolena on, miten lisien ja työajan käy, Niskanen kertoo.

Työnantaja Okmetic Oy on kertonut hyvissä ajoin liittyvänsä uuteen teknologiateollisuuden työnantajayhdistykseen, mikä on osaltaan selkeyttänyt tilannetta.

Niskanen arvioi, että työnantajapuolen irtiotot ovat avanneet monien työntekijöiden silmät. Yhä useammat ovat heränneet pohtimaan, mistä on kyse sopimuskentällä ja sopimusyhteiskunnassa yleensä.

– Ihmisten ymmärrys työmarkkinoiden toiminnasta on kasvussa.

Alkukesällä luottamusmiehet kävivät Okmeticilla työntekijöiden kanssa läpi työehtosopimuksen ja työlainsäädännön erot työehtojen muodostumisessa.

– Se oli hyvin yksimielinen näkemys, että halutaan sopia työehtosopimuksia jatkossakin, Niskanen sanoo.

Myös eri henkilöstöryhmien yhteinen tekeminen on tärkeää epävakaassa työmarkkinatilanteessa.

– Yhteistyö on korostunut toimihenkilöiden kanssa. Samassa veneessä ollaan, Niskanen toteaa.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVAT KITI HAILA

Selvitys: Henkilöstön vahva asema helpottaa paikallista sopimista Suomen kilpailijamaissa

Työelämäkonsultti Jyrki Rainan tekemässä selvityksessä todetaan, että paikallisen sopimisen lisääminen ei ole tarkoittanut alakohtaisten sopimusten heikentämistä.

7.10.2021

Alakohtaiset työehtosopimukset ja vahva luottamusmiesten asema ovat paikallisen sopimisen perusta Suomen kilpailijamaissa, selviää työelämäkonsultti Jyrki Rainan tekemästä selvityksestä.

Teollisuusliitto, Paperiliitto, Ammattiliitto Pro ja YTN tilasivat keväällä 2021 Rainalta selvityksen Ruotsin, Tanskan, Saksan ja Hollannin metalli- ja paperiteollisuuden henkilöstön edustajien asemasta. Tarkastelussa oli erityisesti henkilöstön asema sovellettaessa ala- ja yrityskohtaisia työehtosopimuksia sekä sovittaessa palkankorotuksista paikallisesti.

– Alakohtaisissa sopimuksissa ei ole suurta eroa. Muualla paikallista sopimista on käytetty enemmän, koska luottamushenkilöiden asema on vahvempi, Raina vertailee selvityksessä mukana olleita maita Suomeen.

Esimerkiksi Ruotsissa luottamusmiehen asema perustuu lakiin ja Suomessa työehtosopimuksiin.

– Sopiminen on luontevampaa ja pohja on vankka, kun asema on turvattu laissa, Raina sanoo.

SUOMESSA VASTAKKAINEN SUUNTA

Suomessa Teknologiateollisuus ry ja Metsäteollisuus ry ovat lopettaneet työehtosopimustoiminnan vedoten paikallisen sopimisen lisäämiseen. Esimerkiksi teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa on kuitenkin ollut tähänkin asti noin 60 työehtoihin liittyvää kohtaa, joista on voitu paikallisesti sopia toisin.

Raina näkee paikallisen sopimisen vähäiseen käyttöön kaksi syytä.

– Joko paikallista sopimista ei ole tarvittu tai sitten ei ole osattu, Raina toteaa.

Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että työehtosopimustoiminnalla on myönteisiä taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Tes-toiminta muun muassa ehkäisee työssäkäyvien köyhyyttä ja vakauttaa yhteiskuntaa.

– Länsi-Euroopan valtiot ja OECD ovat todenneet, että työehtosopimuksilla on rauhoittava vaikutus, Raina sanoo.

Suomessa työnantajaleirin irtiotot työehtosopimustoiminnasta näyttävät vievän tilannetta vastakkaiseen suuntaan.

– Tuntuu, että työnantaja ei ollut miettinyt asiaa aivan loppuun saakka, kun ilmoitti irtiotoista, Raina pohtii.

LISÄÄ VAIKUTUSMAHDOLLISUUKSIA

Myös luottamusmiesjärjestelmän ohittaminen on ollut työnantajapuolen asialistalla, vaikka kilpailijamaissa paikallista sopimista on nimenomaan tehty vahvan henkilöstön edustuksen ja työehtosopimusten tarjoaman perälaudan ansiosta.

– Paikallinen sopiminen on lisääntynyt kaikkialla, mutta se ei ole vienyt pois alakohtaisia työehtosopimuksia, Raina kertoo.

Hän katsoo, että Suomessa luottamusmiesten asemaa pitäisi vahvistaa, koska se on heikompi kuin pahimmissa kilpailijamaissa. Esimerkiksi Saksassa työntekijöiden oikeudet ja vaikutusmahdollisuudet on turvattu ammattiliittojen lisäksi yritysneuvostojen kautta.

Jyrki Rainan tekemä selvitys julkistettiin 7.10. kansainvälisenä Kunnon työn päivänä. Selvitys on tehty asiantuntijahaastatteluiden sekä lakien, työehtosopimusten ja muiden kirjallisten lähteiden avulla. Raina on toiminut aiemmin pääsihteerinä Teollisuustyöntekijöiden maailmanliitossa, IndustriALL Global Unionissa.

Kunnon työn päivän seminaarissa keskusteltiin muun muassa työehtosopimustoiminnan kehittämisestä.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVA KITI HAILA

Hyvä malli kausityöläisten jäsenyyteen?

Saksan maataloustyöntekijöitä edustava IG BAU -liitto on avannut erityisjäsenyyden kausityöläisille.  He voivat liittyä liittoon vuoden ajaksi kohtuullisella kertamaksulla päästen nauttimaan monista jäseneduista. Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Riikka Vasama kannattaa lämpimästi vastaavanlaista jäsenyysmallia Suomeenkin.

24.9.2021

Kansainvälinen ammattiyhdistysliike on tällä viikolla kampanjoinut ympäri Eurooppaa kausityöläisten työ- ja asuinolojen kohentamiseksi. Kampanjaviikko toteutettiin yhdessä EU:n työviranomaisen kanssa. Kampanjointiin liittyi myös eurooppalaisten elintarvike-, maatalous- ja matkailualojen ammattiliittojen järjestön eli EFFAT:in webinaari.

­– Euroopan elintarviketeollisuus ja maatalous ovat täysin riippuvaisia näistä kausityöläisistä. Mutta heillä on matalat palkat, huonot työolot ja kurjat asuinolot, eurooppalaisjärjestön maataloussihteeri Arnd Spahn summasi kausityöläisten kohtelun EU-maissa.

Spahn vaatikin näiden hyvin haavoittuvassa asemassa olevien työntekijöiden aseman parantamista. EU:n instituutioiden on lopultakin käytävä konkreettisiin toimiin, sillä puhetta asiasta on pidetty jo vuosikausia.

Erityisen ongelmallisena Spahn piti epämääräisten työvoiman välittäjien hääräämistä siirtotyöläisten keskuudessa. Maataloussihteeri vaatikin, että työnvälitystä on säädeltävä ja valvottava.

Euroopan työviranomaisen ELA:n viestintäpäällikkö Federico Pangaldi puolestaan painotti sitä, että työsuojeluviranomaisten on tärkeä päästä aivan paikan päälle tarkastuksia tekemään kansainvälisen yhteistyön merkeissä. ELA on tehnyt kampanjaviikolla esimerkiksi tarkastuksen belgialaiseen kananlihaa jalostavaan tehtaaseen. Mukana oli sekä belgialaisia että puolalaisia tarkastajia sekä eri kielten tulkkeja, jotta työntekijät voisivat vapaasti kertoa olosuhteistaan.

KAUSIJÄSENYYS MEILLEKIN?

Saksassa muiden muassa maataloustyöntekijöitä järjestävä IG BAU on juuri avannut eräänlaisen kausijäsenyyden ulkomaalaisille siirtotyöläisille. Alasta riippuen joko 146:n tai 187 euron kertamaksulla siirtotyöläinen pääsee jäseneksi 12 kuukaudeksi. Hän pääsee välittömästi myös oikeusavun piiriin ja saa liiton tuen joukkovoiman käytössä eli esimerkiksi lakossa. IG BAU on avannut myös kaikkiaan 9 vieraalla kielellä vastaavan neuvontapuhelimen siirtotyöläisiä varten.

– Kannatan ehdottomasti Teollisuusliiton nykyisen kannatusjäsenyyden kehittämistä vastaamaan kausityöläisten tarpeita, maatalousaloista vastaava sopimusasiantuntija Riikka Vasama sanoo.

Riikka Vasama

Kausityön todellisuushan on sitä, että työsuhteet ovat lyhyitä. Palveluiden piiriin olisi siksi päästävä heti. Jäsenmaksujen maksamiseen olisi saatava uudenlaisia malleja, sillä palkat maksetaan vasta kauden päättyessä. Kielitarjontaa pitää olla mahdollisimman kattavasti, sillä muuten kommunikointi kausityöläisten kanssa muodostuu mahdottomaksi. Siinä Vasaman luettelo toimista, joiden kehittäminen Teollisuusliitossa olisi kaikkein kiireellisintä.

Vasama pitää aivan erinomaisena piirteenä saksalaismallissa sitä, että kausijäsenyys takaa liiton oikeudellisen avun heti ensimmäisestä liittymispäivästä alkaen. Suuriin plussiin kuuluu sekin, että liittymislomakkeen täyttämisen jälkeen liitosta päin otetaan yhteyttä uuteen jäseneen.

– Meidänkin on Teollisuusliitossa jatkettava jäsenyysmallin kehittämistä. Ei riitä, että jaamme tietoa, vaikka sekin on hyvin tärkeää. Meidän on kehitettävä toimintamalleja, joilla saamme kausityöläiset liiton jäseniksi ja joilla pystymme puolustamaan heidän oikeuksiaan.

Teollisuusliitto on jo julkaissut alan työnantajaliittojen kanssa oppaan kausityöläisille maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksesta. Sopimus on yleissitova, eli sitä on noudatettava kaikilla alan työpaikoilla. Opas löytyy liiton verkkosivuilta suomen ja ruotsin ohella englanniksi, venäjäksi ja ukrainaksi.

EI VAIN LIITTOJEN ASIA

Sopimusasiantuntija iloitsee eurooppalaisen kampanjaviikon saavutuksissa erityisesti siitä, että mukana on ollut todella laaja rintama tahoja. Ammattiliittojen, työnantajajärjestöjen ja ELA:n lisäksi mukana olivat monissa maissa viranomaiset ja ministeriöt.

Suomessa esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut esitteen täällä noudatettavista työehdoista ja neuvoo, kuinka työntekijän tulee toimia, jos hän joutuu hyväksikäytön kohteeksi. Esitteessä on myös linkkejä työntekijöitä auttaviin tahoihin. Rikosuhripäivystyksen ja muiden sidosryhmien kanssa suunniteltu esite on julkaistu suomen, ruotsin, englannin, ukrainan, nepalin, venäjän ja thain kielillä. Esitteestä on verkossa saatavana PDF-tiedosto ja selailtava e-julkaisu.

Rikosuhripäivystyksellä oli tänä kesänä myös ensimmäistä kertaa neuvontapalvelu kausityöntekijöille.

VÄLIKÄDET KURIIN

Vasama painottaa muun eurooppalaisen ay-väen tapaan, että työntekijöiltä laittomasti palkkioita keräävien työnvälittäjien toiminta on saatava loppumaan. Sopimusasiantuntija on havahtunut siihen, että esimerkiksi ukrainalaisten tapauksessa hämäräperäinen ja kansainvälisten sopimusten vastainen toiminta on käynnissä myös Suomen kamaralla.

­­– Ukrainassa työnvälitys on laillinen ja valtaisa bisnes. Mutta Suomessa on laitonta, että firaabeli työnvälittäjä on työsuhteessa suomalaiseen työnantajaan ja hän lähtee sitten välittämään työnantajalleen lisää työntekijöitä siitä välistä rahaa vetäen. Suomalaiset työnantajat ovat usein yllättyneitä siitä, että huhut tällaisesta toiminnasta ovatkin totta.

Vasama painottaa, että parasta olisi, jos työnantajat pääsisivät suoriin kontakteihin työntekijöiden kanssa. Työnvälitys on ollut joskus Suomessakin jopa mafiatyyppistä rikollisuutta, mikä on saattanut kohdistua myös työnantajaan. Yhteistyö ammattiliittojen, työnantajajärjestöjen ja viranomaistahojen välillä olisi tässäkin omiaan kitkemään väärinkäytöksiä.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI

Riku Aalto: Uuden työnantajayhdistyksen jäsenmäärä näyttää vähäiseltä

Teknologiateollisuuden uusi työnantajayhdistys kertoi jäsenmäärästään ensi kertaa. Nykytiedoilla on vaikea arvioida, onko yhdistys todellinen neuvottelukumppani Teollisuusliitolle.

6.9.2021

Teknologiateollisuuden työehtosopimus päättyy marraskuun lopussa, mutta neuvottelukierroksen ympärillä on vielä useita avoimia kysymyksiä.

Tilanne johtuu Teknologiateollisuus ry:n maaliskuisesta ilmoituksesta luopua valtakunnallisten työehtosopimusten tekemisestä ja perustaa uusi työnantajayhdistys neuvottelemaan valtakunnallisesti.

Uusi Teknologiateollisuuden työnantajat ry kertoi 6. syyskuuta järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, että se on hyväksynyt jäsenikseen hieman yli 200 yritystä, joissa työskentelee noin 33 000 työntekijää. Näiden lisäksi noin 60 yritystä oli hakenut jäsenyyttä, mutta hakemuksia ei oltu vielä käsitelty.

Uudessa yhdistyksessä mukana olevia yrityksiä ei nimetty, joten tässä vaiheessa ei ole tietoa, kuinka moni yrityksistä ja niiden työntekijöistä toimii teollisuusliittolaisilla sopimusaloilla.

Työehdoista tulee koko alaa koskevia, eli yleissitovia, jos työehtosopimuksen neuvotelleen työnantajayhdistyksen jäsenyrityksissä työskentelee vähintään noin puolet alan työntekijöistä.

Uuden työnantajayhdistyksen toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi kertoi tiedotustilaisuudessa, ettei jo liittyneistä yrityksistä kerrota tarkemmin julkisuuteen, jotta jokainen yritys tekisi liittymispäätöksen omista lähtökohdistaan ja näin vältettäisiin ”sopuli-ilmiö”. Hän uskoi yleissitovuuden syntyyn teollisilla aloilla.

ONKO UUSI YHDISTYS NEUVOTTELUKYPSÄ?

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto toteaa, että uuden työnantajayhdistyksen jäsenmäärä näyttää vielä vähäiseltä. Lisätietoa tarvitaan muun muassa siitä, miten jäsenyritysten työntekijämäärä jakautuu sopimusaloittain ja henkilöstöryhmittäin.

– Ensin tutustutaan yhdistykseen ja sitten päätetään, onko uusi yhdistys neuvottelukypsä, Aalto toteaa.

Nykyisin teknologiateollisuudessa noin kaksi kolmesta yrityksestä on soveltanut työehtosopimusta yleissitovuuden perusteella.

– Yrityksissä, jotka eivät ole liittyneet uuteen yhdistykseen, voidaan valmistautua tilanteeseen, jossa ei ole työehtosopimusta joulukuun ensimmäisenä päivänä, Aalto sanoo.

Aalto viestittää Teollisuusliiton jäsenille, että tulipa teknologiateollisuuteen yleissitovuutta tai ei, liitto neuvottelee jäsentensä työehdot työehtosopimuksen tasolle.

– Se voi olla pitkä tie, mutta työntekijöiden ei tarvitse pelätä ehtojen heikkenemistä, Aalto sanoo.

AIKATAULU ON TIUKKA

Teollisuusliiton teknologiasektorin johtaja Jyrki Virtanen korostaa, että ennen neuvottelujen alkua pitää olla tiedossa, ketä uusi työnantajayhdistys edustaa.

Aikataulu käy tiukaksi, sillä ilman uutta sopimusta joulukuussa ollaan sopimuksettomassa tilassa, jossa työrauhavelvoitetta ei enää ole.

– Totta kai meidänkin tavoitteemme on, että saadaan neuvoteltua sopimus. Ei ole itsetarkoitus ajaa työmarkkinakenttää sekasortoiseen tilaan, Virtanen toteaa.

Jyrki Virtanen
Jyrki Virtanen

Paikallisen sopimisen lisääminen toistuu työnantajapuolen tavoitteissa. Virtanen muistuttaa, että teknologiateollisuuden nykyisessä työehtosopimuksessa voidaan 70 kohdasta sopia toisin paikallisesti.

– Työpaikalla osapuolilla pitää olla sopimisen kulttuuri. Asia ei ratkea sillä, että sopimus vaihdetaan, kun paikallinen sopiminen on mahdollista nykyisissäkin sopimuksissa, Virtanen sanoo.

ITSENÄINEN TOIMIJA VAI BULVAANI?

Uudessa työnantajayhdistyksessä katsotaan, että suomalaista vientivetoista palkkamallia ei ole kuopattu, vaikka työnantajapuoli on hajauttanut työehdoista sopimista.

– Onko mitään relevanssia vientivetoisella mallilla, kun työnantajat eivät tunnu itsekään uskovan malliin, Aalto kysyy.

Virtanen pitää erikoisena, että työnantajapuoli toisaalta ajaa vientivetoista mallia, jossa kustannukset olisivat kaikille samat, mutta toisaalta haluaisi osalle yrityksistä eri ehdot, joiden myötä myös työvoimakustannukset poikkeaisivat yhteisesti sovitusta mallista.

– Toistaiseksi mietityttää kovasti, onko uusi yhdistys oikeasti itsenäinen toimija vai eräänlainen bulvaani työmarkkinoilla, Virtanen sanoo.

Uusi työnantajayhdistys toimii ainakin tämän vuoden ajan yhteisillä resursseilla Teknologiateollisuus ry:n kanssa. Toimitusjohtaja Ruohoniemi vakuutti tiedotustilaisuudessa, että uusi työantajayhdistyksen hallitus tekee päätökset itsenäisesti ja yhdistys on ensi vuonna aloittamassa oman jäsenmaksun perimisen.

TYÖEHTOJA OLTAVA VALMIS PUOLUSTAMAAN

Teknologiateollisuudessa yritysten tilauskannat ovat nyt yleisesti ottaen hyvällä tasolla. Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n tiedotustilaisuudessa maalattiin kuitenkin kuvaa, jossa hyvä vaihe on väliaikainen ja johtuu koronatilanteen helpottamisesta ja julkisesta elvytyksestä.

Virtanen toteaa, ettei muista sopimusneuvotteluja, joiden alla työnantajien näkymä tulevaisuudesta olisi ollut positiivinen. Hän korostaa, että parasta on katsoa suurempaa kuvaa.

– Tilauskannat menevät ylös ja alas. Sopimukset pitää neuvotella johonkin siihen väliin.

Työnantajapuolen toimien takia tilanne on kiristynyt työmarkkinoilla, joten viimeistään nyt jokaisen työntekijän kannattaa kiinnostua työehtojen tulevaisuudesta.

– Jokaisen täytyy olla valmis puolustamaan omia työehtojaan, Virtanen sanoo.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVAT KITI HAILA

190 000 jäsenen Avoin työttömyyskassa aloittaa vuodenvaihteessa – ”Historiallinen päätös”

Teollisuuden työttömyyskassa, Rakennusalan työttömyyskassa ja työttömyyskassa Finka muodostavat kaikille palkansaajille avoimen kassan. Teollisuuden työttömyyskassan johtaja Irene Niskanen katsoo, että ison kassan on helpompi saada jäsenistön ääni kuuluviin ja palvella monipuolisesti.

15.6.2021

KUVA YLLÄ: Teollisuuden työttömyyskassan johtaja Irene Niskanen kassan edustajiston kokouksessa, joka järjestettiin etäyhteyksien avulla.

Avoin työttömyyskassa, eli A-kassa, aloittaa toimintansa vuodenvaihteessa 1.1.2022.

Asia varmistui tiistaina 15.6., kun Teollisuuden työttömyyskassa ja Rakennusalan työttömyyskassa päättivät kokouksissaan sulautumisesta Avoimeksi työttömyyskassaksi. Työttömyyskassa Finka vahvisti sulautumispäätöksen huhtikuussa.

– Olo on tosi helpottunut. Historiallinen päätös tehtiin, sanoo Teollisuuden työttömyyskassan johtaja Irene Niskanen kassan edustajiston kokouksen jälkeen.

Kaikille palkansaajille avoin A-kassa tulee olemaan 190 000 jäsenellään Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Teollisuuden työttömyyskassassa on nykyisin noin 135 000 jäsentä.

– Mahdollisuudet on parantaa palveluja, kun taustalla on isompi kassa, Niskanen arvioi tulevaa.

Lähtökohtana on, että A-kassalla on kattavat puhelin- ja sähköiset palvelut. Palveluja kehitetään jäsenistön palautteen pohjalta.

– Kun tulee laajempi kirjo aloja, niin myös palvelut kehitetään uuden jäsenistön mukaisiksi, Niskanen toteaa.

JÄSENYYDET SIIRTYVÄT AUTOMAATTISESTI

Kassojen sulautuminen ei edellytä toimenpiteitä perustajakassojen nykyisiltä jäseniltä, sillä jäsenyys siirtyy automaattisesti. A-kassan jäsenmaksu on euromääräinen ja asettuu kilpailukykyiselle tasolle.

Niskanen kertoo, että työttömyyskassojen toimiala elää muutoksien keskellä. Kassojen yhdistymiset ovat olleet tavallisia viime vuosina. 1980-luvulla Suomessa oli vielä satakunta työttömyyskassaa, mutta nykyään luku on parissa kymmenessä.

Ison toimijan on helpompi olla vaikuttamassa muutosten suuntiin.

– Mitä isompi kassa, sitä helpompi on saada jäsenistön ääni kuuluviin, Niskanen sanoo.

A-kassan vakavaraisuus ja monialaisuus tasaavat työttömyyteen liittyviä kausi- ja toimialapiikkejä. Perustavat työttömyyskassat maksoivat koronavuonna 2020 etuuksia yhteensä noin 421 miljoonaa euroa.

KETTERYYTTÄ SÄÄNTÖMUUTOKSILLA

Hallinnollisesti A-kassa syntyy siten, että Rakennusalan työttömyyskassa ja työttömyyskassa Finka sulautuvat Teollisuuden työttömyyskassan, joka muuttaa nimensä Avoimeksi työttömyyskassaksi.

Niskanen arvioi, että tiistaina edustajiston kokouksessa hyväksytyt sääntömuutokset helpottavat tuleviin muutoksiin reagoimista. Jatkossa kassaa hallitsee vuosittain kokoontuva kassan kokous ja sen valitsema hallitus. Edustajiston kokousta uuden kassan säännöissä ei enää ole.

Avoimen työttömyyskassan hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto. A-kassan hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kimmo Palonen.

Hallituksen jäseniksi valittiin myös Turja Lehtonen, Timo Korpijärvi, Susanna Holmberg, Ville-Petteri Risberg, Tiina Nurmi-Kokko sekä Kimmo Lundén.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVA KITI HAILA

Kelpaisiko PK-yritykselle 800 000 euroa?

Työkaari kantaa – tuottavaa työhyvinvointia -hankkeessa PK-yritykset osallistivat henkilöstön, tukivat esimiehiä ja satsasivat vuorovaikutukseen. Konsultti Ossi Aura totesi hankkeen loppuwebinaarissa, että 20 miljoonan liikevaihtoa pyörittävässä yrityksessä tämä tarkoitti 800 000 euroa lisää käyttökatteeseen.

28.5.2021

Teknologiateollisuuden hanke on jatkoa aiemmin pitkään pyörineelle ensimmäiselle Työkaari-hankkeelle. Tämä jatkoprojekti saadaan maaliinsa ensi kuun lopussa. Käyntiin se oli laitettu elokuussa 2018. Hankkeessa ovat mukana kaikkia alan ammattiliitot eli Teollisuusliitto, Ammattiliito Pro ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN samoin kuin työnantajaliitto Teknologiateollisuus.

­­– Hankkeen tavoitteina olivat työhyvinvoinnin paraneminen, työurien pidentyminen, tuottavuuden hyvä kehitys ja yritysten ymmärryksen lisääminen työelämän murroksesta ja niiden auttaminen selviytymään jatkuvan muutoksen keskellä, kertoi projektipäällikkö Paula Varpomaa hankkeen loppuwebinaarissa.

Hanke tarjosi mukaan lähteneille yrityksille valmennusta, työpajoja ja korona-aikoina sitten seminaarien sijasta webinaareja. Yrityksissä pidettiin omia starttityöpajoja ja tehtiin kyselyitä ja analyysejä.

Hanke oli tarkoitettu ennen kaikkea pienille ja keskisuurille yrityksille. Hankkeen analysoidut tulokset saatiin 25 yrityksestä.

”IHAN TEORIAN MUKAAN”

– Eikö olekin metkaa? Kun toimitusjohtaja on aktiivinen ja kun esimiehet kokevat saavansa häneltä tukea, nämä tukevat puolestaan henkilöstöä, joka kehittyy osaavammaksi, sitoutuneemmaksi ja työkykyisemmäksi. Tämä menee ihan teorian mukaan, alleviivasi henkilöstötuottavuuden tutkija ja kehittäjä Ossi Aura hankkeen tuloksista tekemästään analyysistä.

– Ihmisten sitouttaminen ja heidän kuuntelemisensa ovat avaimia. Oman esimiehen tuella on valtava merkitys. Kun esimiehen palaute kasvoi, kasvoi myös kannattavuus. Kun esimiehen palaute pieneni, kannattavuuskin pieneni. Kun osallistetaan ja tuetaan ihmistä, olipa tämä yrityksessä missä asemassa tahansa, hän työskentelee paremmin.

Ossi Aura
Ossi Aura

Aura kuvasi, että henkilöstötuottavuudessa kasautuu kaikki se hyvä, mitä toimitusjohtajan aktiivisuudesta ja kaikkien esimiesten hyvästä johtamisesta seuraa. Tämä näkyi myös näiden hankkeessa tutkitun 25 yrityksen kannattavuudessa kahden vuoden seurannassa.

– Aktiiviset toimitusjohtajat saivat yrityksiään eteenpäin ja kannattavuus nousi 2,3 prosenttia. Yritysten liikevaihto oli keskimäärin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Vuodessa tämä ero tarkoittaa 800 000 euroa käyttökatteessa. Se on huima summa, Aura alleviivasi.

Lähde: Ossi Auran diaesitys

KUUNTELEMINEN POIKI IDEATULVAN

Paalutuskoneita valmistavan Junttan Oy:n toimitusjohtaja Satu Marjo kertoi, että kuopiolainen perheyritys oli mukana jo ensimmäisessä Työkaaressa. Tuon hankkeen niin sanotussa Yksilötutkassa eli henkilöstökyselyssä paljastuivat yrityksen prosessien kipukohdat.

– Oli esimiesvajetta. Johtamisen linja puuttui. Osastot olivat siiloutuneet. Oli me-hengen puutetta. Työntekijät kokivat, ettei heidän kehitysideoitaan kuunneltu.

Marjo kertoo, että hankkeen työryhmässä oli 5–6 aktiivista jäsentä edustaen myös kaikkia henkilöstöryhmiä. Jo aiemmin yrityksessä oli toteutettu ”hukkajahti”. Työntekijät olivat turhautuneita, kun prosesseissa oli paljon hukkakäyntiä, ihan kaikilla tasoilla.

– Keskeisimmäksi kehityskohteeksi valittiin töiden ja tuotteiden valmistamisen sujuminen. Kun työt tökkivät, miten saadaan kehitysideat esiin?

Vuoden aikana saimme tuotannon työntekijöiltä 500 kehitysideaa, joista toteutimme 400.

Yrityksen ideahautomoksi muodostui jatkuvan parantamisen työkalu Ponniste.

– Vuoden aikana saimme tuotannon työntekijöiltä 500 kehitysideaa, joista toteutimme 400. Määrä on huikea, ja edelleen tulee ideoita ja ehdotuksia.

Hankkeen poikimiin muihin työkaluihin kuuluvat tiimipalaverit, tietoiskut esimiehille ja muutenkin avoin tiedotus, omailmoituskäytäntö, työtapaturmien ja poissaolojen tiiviimpi seuranta, varhaisen välittämisen malli ja turvallisuushavainnot ja niihin reagoiminen systemaattisesti.

– Tuottavuus nousi merkittävästi hankkeen aikana, toimitusjohtaja totesi.

”MIKÄ ON KENENKIN TARKOITUS”

Lappeenrantalaisen alihankintakonepaja Jotex Works Oy:n toimitusjohtaja Outi Pikkusilta kuvaili, että yrityksessä oli ennen hankkeeseen mukaan lähtöä puutetta ”yhteiseen hiileen puhaltamisesta”. Tehtäväkuvatkaan eivät olleet selkeitä.

– Mikä on kenenkin tarkoitus tässä organisaatiossa?

Sellaistakin asiaa siis jouduttiin pohtimaan. Esimiehiä oli saatava lisää. Samaten yritys halusi pitää kiinni ammattilaisistaan, sillä osaavista tekijöistä on pulaa.

– On entistäkin tärkeämpää pitää ne ammattilaiset töissä, saada heidät viihtymään.

Pikkusilta kertoo, että hallintoon saatiin lisää kolme henkilöä. Kaikkien vastuut päivitettiin ja koko henkilökunnan kanssa käytiin aiempaa systemaattisemmat kehityskeskustelut. Esimiesvalmennus ja yhteistyön petraaminen työterveyshuollon kanssa kuuluivat nekin työkaluihin. Avoin tiedotus ja henkilöstön ja esimiesten mukaan otto kehitystyöhön ovat tämänkin yrityksen toimitusjohtajasta yrityksen eteenpäin menon avainasioita.

– Hankkeella oli vaikutusta kannattavuuteen ja kasvuun. Hanke oli ainakin meidän yrityksellemme todella hyvä, Pikkusilta summasi Työkaari-kokemuksensa.

KAIKKI KANNATTIVAT YHTEISTYÖTÄ

Webinaarissa käytiin myös ihan aidosti studiossa istuen paneelikeskustelu. Kaikkien hankkeessa mukana olleiden liittojen johtajisto vannoi sopuisasti yhteistyön ja ihmisiä kunnioittavan johtamisen nimiin.

– Tässä hankkeessa johtaminen ei ollut käskemistä, saati huutamista, vaan yhteisiin tavoitteisiin pyrkimistä, oli jo Ossi Aura täsmentänyt tuottavuutta kasvattavan johtamisen tyylin omassa alustuksessaan.

– Hankkeen tulokset ovat hyvin rohkaisevia, mutta eivät yllättäviä. Tämä oli tiedetty jo aiemmin, mutta nyt me voimme olla 100-prosenttisen varmoja siitä, että kun satsataan yhteiseen tekemiseen, avoimuuteen ja vuorovaikutukseen, tuottaa se hyviä tuloksia, totesi Teknologiateollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Helle.

– Viisaus ei asu yhdessä päässä. Osallistava ja arvostava johtamiskulttuuri ei onnistu ilman avointa vuorovaikutusta tai ilman tiedon jakamista, Helle jatkoi.

Paneelissa pohdittiin myös korona-ajan vaikutuksia, ennen kaikkea etätyötä. YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki uskoi etätyön nostavan tuottavuutta ”yllättävän paljon”, mutta hän oli myös huolissaan etätyöhön kätkeytyvistä vaaroista.

– Negatiiviset seuraukset voivat paljastua vasta viiveellä. Etätyö voi kuormittaa ja siihen liittyy työhyvinvoinnin kysymyksiä, Hankamäki kuvasi.

Etätyö voi kuormittaa ja siihen liittyy työhyvinvoinnin kysymyksiä.

Etätöitä tekevä esimies ei välttämättä huomaa etätöitä tekevässä alaisessaan näitä seurauksia. Ja sitten kun masennus tai muu työhyvinvoinnin ongelma iskee, ollaan jo myöhässä, Hankamäki arvioi.

Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen viittasi hänkin pelkän virtuaalisen yhteydenpidon sudenkuoppiin. Hän totesi, että korona-aikoina korostuu avoimen tiedonvälityksen ja vuorovaikutuksen tärkeys. Ne hiljaiset, jotka eivät edes niissä pöydän ääressä istuen pidetyissä kokouksissa sano sanaakaan, heistä on oltava erityisen huolissaan.

 KUKA MUISTAAKAAN DUUNARIA?

– Iso joukko minun edustamistani liiton jäsenistä ei ole poistunut minnekään etäälle töihin. Suuri osa töistä tehdään edelleen työpaikoilla. Miten otetaan huomioon he, jotka eivät voi olla koronaa karussa kotona?

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto kuvasi, että isolle joukolle jäsenistöä on kiusallista, että koronakeskustelu kääntyy aina etätöihin – kuten se kääntyi paneelissakin.

– Mutta teollisuudessa, samoin kuin palveluissa ja julkisella sektorilla, ei voi tehdä etätöitä, Aalto alleviivasi.

Erityisenä koronan luomana huolenaiheena Aalto nosti esiin koulujen etätyöskentelyn.

– Mikä jälki jää nuoriin, jotka ovat käyneet etäkoulua? Paljonko jää oppimisvelkaa? Miten, tai tuleeko tämä näkymään aikanaan työelämässä? Ja koulupudokkaita oli jo ennen koronaa.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI

”Osaavalle koneistajalle on aina hommia” – Taitaja-kilpailussa nuoret pääsivät näyttämään ammattitaitoaan

Teollisuusliitto palkitsee kilpailussa menestyneitä nuoria. Tänä vuonna Taitaja-kilpailu järjestettiin yleisölle virtuaalitapahtumana.

21.5.2021

KUVA YLLÄ: Valtteri Meurasalo voitti CNC-koneistus-lajin. KUVA SEPPO KOLEHMAINEN / SKILLS FINLAND

Ammattitaidon nuorten Suomen mestaruudet ovat ratkenneet. Taitaja2021 Oulu -kilpailu järjestettiin 18.–20.5. Karsintojen kautta finaaleihin pääsi noin 350 alle 22-vuotiasta nuorta.

CNC-koneistus-lajin voittanut siilinjärveläinen Valtteri Meurasalo kertoo, että voitto lämmittää mieltä. Kisatehtävissä testattiin tavallisia teollisuudessa tarvittavia tietokoneohjatun sorvauksen ja jyrsinnän taitoja.

– Tehtävät olivat tarpeeksi haastavia, että saadaan erot näkymään, Meurasalo toteaa.

Tehtävissä sorvattiin ja jyrsittiin kappaleisiin erilaisia ominaisuuksia, kuten kierteitä.

– Tarkkoja toleransseja piti saada osumaan, Meurasalo kertoo.

Kilpailuun kuului myös teoriaosuus, jossa testattiin yleisiä koneistajan tietoja ja laskutaitoja.

Tehtävät olivat tarpeeksi haastavia, että saadaan erot näkymään.

Taitaja-kilpailu oli Meurasalon koneistajaopintojen huipennus, sillä koululla tarvitsee enää käydä hakemassa tutkintopaperit.

– Kisasta sain viimeiset opintopisteet.

Korona-aikana opiskelut ovat sujuneet kohtalaisen normaalisti, sillä epidemiatilanne on ollut Savon suunnalla pääosin rauhallinen. Kasvomaskien käyttö on ollut selvin muutos verrattuna aikaan ennen koronaa.

Seuraavaksi Meurasalon tulevaisuudessa on armeijan suorittaminen ja työelämään siirtyminen. Työpaikka on jo hankittuna harjoittelujaksojen kautta Hydroline Oy:n tehtaalla, jossa hän tulee työskentelemään hydrauliikkaan ja pumppuihin liittyvissä tehtävissä.

– Osaavalle koneistajalle on aina hommia, Meurasalo arvioi alan työtilannetta.

HAASTAVAT TYÖT TAITAJAN MIELEEN

Vaatteenvalmistuksen lajin voittanut oululainen Ellen Kälkäjä kertoo, että kultamitali tuntuu hyvältä.

­– Vähän tuli tyhjä olo kisan jälkeen, kun ei enää tarvinnut stressata, Kälkäjä toteaa.

Lajin ennakkotehtävänä oli suunnitella kauneudenhoitoalalle pientuote. Kälkäjä teki valkoisesta keinonahasta valmistetun penaalia muistuttavan taiteltavan säilytystaskun kammoille ja muille työvälineille.

Toisena tehtävänä oli kauneudenhoitoalan työjakun toteutus. Tehtävä tarjosi haastetta, mikä oli Kälkäjän mieleen.

– Se oli ihana tehtävä. Tykkäsin siitä kaikkein eniten.

Kolmannen päivän tehtävänä oli suunnitella mallinuken päälle istuva vedoksellinen yläosa.

Vaatteenvalmistuksen lajin voittI Ellen Kälkäjä.
Vaatteenvalmistuksen lajin voittI Ellen Kälkäjä. KUVA PETTERI LÖPPÖNEN / SKILLS FINLAND

Toista vuotta OSAO:ssa mittatilausompelijaksi opiskeleva Kälkäjä kertoo, että näillä näkymin ammattitutkinto valmistuu ensi jouluksi. Korona-aikana opiskelu oli aluksi teoriapainotteista, mutta sittemmin on päästy käytännön pariin koululle.

Tulevan työuran kuviot ovat vielä suunnittelussa, mutta mieleisistä työtehtävistä on jo ajatuksia.

– Olisi kiva tehdä häämekkoja, niissä on haastetta, Kälkäjä kertoo.

TEOLLISUUSLIITTO PALKITSEE TAITAJIA

Teollisuusliitto palkitsee kolme parasta taitajaa neljässä kilpalajissa. Voittaja saa 800 euron palkinnon, toiseksi tullut 600 euroa ja kolmanneksi sijoittunut 400 euroa.

CNC-koneistus-lajin voitti Valtteri Meurasalo Savon ammattiopistosta. Toiseksi sijoittui Juho Saastamoinen Savon ammattiopistosta ja kolmanneksi sijoittui Miika Aaltonen Keudasta.

Vaatteenvalmistus-lajin voitti Ellen Kälkäjä OSAO:sta. Toiseksi sijoittui Elise Nikula Stadin ammatti- ja aikuisopistosta ja kolmanneksi sijoittui Saara Honka Omniasta.

Mediasuunnittelu-lajin voitti Ida Myllys Careeriasta. Toiseksi sijoittui Ilari Antila OSAO:sta ja kolmanneksi sijoittui Taru Puputti Careeriasta.

Koneenasennus ja kunnossapito -lajin voitti Justus Mäkelä Salpauksesta. Toiseksi sijoittui Viljam Mäenpää VAMIA:sta. ja kolmanneksi sijoittui Eetu Keskinen VAMIA:sta.

Mediasuunnittelu-lajin voitti Ida Myllys.
Mediasuunnittelu-lajin voitti Ida Myllys. KUVA LAURA TOLJAMO / SKILLS FINLAND

 

Koneenasennus ja kunnossapito -lajin voitti Justus Mäkelä.
Koneenasennus ja kunnossapito -lajin voitti Justus Mäkelä. KUVA TOMMI MIETTUNEN / SKILLS FINLAND

Myös huonekalupuuseppä-lajin kärki oli tarkoitus palkita, mutta Kalajoella järjestettäväksi suunnitellut sarjat jouduttiin perumaan alueen koronatilanteen takia.

Taitaja2021-kisan kaikki tulokset löytyvät kilpailun verkkosivulta.

KORONA-AIKANA VIRTUAALINEN TAPAHTUMA

Taitaja-kilpailu järjestettiin hajautettuna 12 paikkakunnalle koronapandemian takia. Yleisölle verkossa lähetetyn kilpailun tallenteet ovat katsottavissa 3.6. saakka virtuaalitapahtuman verkkosivulla.

Teollisuusliitto oli nyt kolmatta kertaa Taitaja-kilpailun yhteistyökumppani. Teollisuusliiton järjestötoimitsija Petteri Männistö kertoo, että kilpailut ovat tärkeä osa ammatillisen koulutuksen osaamisen ja arvostuksen kehittämisessä. Koulutuksen korkea taso sekä tekniikan kehittyminen näkyvät joka vuosi pidettävissä kilpailuissa, ja niihin tulee tulevaisuudessakin panostaa.

Teollisuusliiton järjestötoimitsijat Petteri Männistö ja Tuomas Suihkonen sekä ammatillisen koulutuksen asiantuntija Kari Hyytiä osallistuivat kisatapahtumaan etäyhteydellä Helsingistä. KUVA KITI HAILA

Taitaja-kilpailuista Männistölle ovat jääneet mieleen uudet yhteydet opiskelijoihin, oppilaitoksiin sekä muihin yhteistyökumppaneihin. Tänä vuonna kilpailuun liittyvä messutapahtuma järjestettiin verkossa. Teollisuusliitto on panostanut korona-aikana etätoimintoihin, joten liitto rakensi Taitaja-kisaankin oman virtuaalisen messuosastonsa.

Männistö kertoo, että ensimmäistä kertaa pidetyillä virtuaalimessuilla pystyi esittelemään liiton toimintaa, mutta yleisön ohjautumisessa osastoille oli haasteita. Hän odottaa jo innolla seuraavia Taitaja-kilpailuja, jotka toivottavasti voidaan järjestää normaalisti paikan päällä.

Ensi vuonna Taitaja-kilpailu järjestään Porissa.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN

Työsuojeluvaltuutetun ABC julkaistu

”Norsua ei kannata syödä kokonaisena, vaan pala palalta. Tämä työ vaatii pitkäjänteisyyttä, taitoa toimia erilaisten ihmisten parissa ja ennen kaikkea kykyä asettua toisen ihmisen asemaan.” Huumorillakin höystetty työsuojeluvaltuutetun opas julkaistiin tänään Teollisuusliiton työympäristöwebinaarissa.

12.5.2021

– Halusimme tehdä tuleville työsuojeluvaltuutetuille starttausoppaan, jotta heillä olisi mahdollisimman matala kynnys aloittaa uudessa hommassaan. Mutta opas tarjoaa apua myös kokeneemmille työsuojeluvaltuutetuille.

Näin kuvasi upouuden Työsuojeluvaltuutetun ABC -oppaan tavoitteita liiton työympäristö- ja tasa-arvonjaoston jäsen Ari-Pekka Kurikka Oulusta.

– Tavoitteena on myös saada uudet valtuutetut osaksi liittoa. Me olemme samaa porukkaa, puhallamme yhteen hiileen, ja kynnyksen kysyä liitosta neuvoja on oltava matala, Kurikka totesi.

Opas kannustaa ymmärtämään, että valtuutetun pesti on mielenkiintoista yhteisten asioiden eteenpäin viemistä ja työpaikan työsuojelutoiminnan kehittämistä. ABC perehdyttää uuden valtuutetun hänen oikeuksiinsa ja velvollisuuksiinsa, tutustuttaa tärkeimpiin lakikohtiin, neuvoo mistä löytää koulutusta ja antaa kosolti käytännön neuvoja.

Opas muistuttaa, että Teollisuusliiton työvaltuutettuna ketään ei jätetä yksin. ”Tukena ovat mm. Teollisuusliiton työympäristöyksikkö, aluetoimistot, Työturvallisuuskeskus, aluehallintovirasto sekä kollegat muilta työpaikoilta. Tehtävämme on tukea toinen toisiamme!”

Työsuojeluvaltuutetun ABC on ladattavissa liiton verkkosivuilta.

”ME KOULUTAMME JATKOSSAKIN”

– Me Teollisuusliittona tulemme tekemään työehtosopimukset jatkossakin. Pidämme huolen siitä, että meidän työsuojeluvaltuutettumme ja luottamusmiehemme ovat osaavaa ykköskaartia. Tulemme satsaamaan siihen, että he pysyvät koulutettuina ja mukana tiedon virrassa.

Näin vakuutti Teollisuusliiton 1. varapuheenjohtaja Turja Lehtonen avatessaan jo perinteisen, mutta webinaariksi muuntuneet työympäristöseminaarin. Tilaisuus keräsi ruutujen ääreen lähes 90 jäsentä.

Lehtonen loi katsauksen työmarkkinoiden ”erittäin kuumaan tilanteeseen” viitaten Metsäteollisuuden ja Teknologiateollisuuden päätöksiin hylätä työehtosopimusten solmiminen valtakunnallisella tasolla.

Lehtonen muistutti, että koko suomalainen työlainsäädäntö perustuu yleissitoviin työehtosopimuksiin. Hän vielä huomautti, että edes oikeusoppineet eivät osaa ottaa kantaa, mitä tämä työnantajien irtiotto tulee merkitsemään. Teollisuusliiton perimmäistä tehtävää, työehtosopimusten solmimista jäsenten parhaaksi, irtiotot eivät kuitenkaan siis horjuta millään lailla.

DIGIAIKA TULI, MUTTA TARKASTUKSIA HALUTAAN

Sosiaali- ja terveysministeriön valvontajohtaja Arto Teronen kertoi menossa olevasta työsuojeluvalvonnan niin sanotusta runkokaudesta 2020–2023. Kauden iskulauseisiin kuuluu ”ilmiöpohjainen valvonta” ja hankkeisiin ”suppean kuormituksen valvonta”, millä yritetään saada työnantajat paremmin tunnistamaan työpaikan psykososiaaliset kuormitustekijät.

Teronen alleviivasi, että työsuojeluvalvonta jousti nopeasti koronavuoden tarpeisiin. Työsuojelutarkastajat tekivät työpaikoille virtuaali- ja asiakirjatarkastuksia, ja tyosuojelu.fi-sivustolla käytiin tutkimassa esimerkiksi lomautus-sivua vuoden 2020 maaliskuussa 120 000 kertaa.

Valvontajohtajan mielestä valtakunnallisesti tehtävät, saman teeman alla jopa eri toimialoille kohdistuvat tarkastukset samoin kuin innovatiivisuus digityövälineiden käytössä voivat tehostaa viiden, ympäri Suomea toimivan työsuojelun vastuualueen toimintaa.

Reaaliaikainen kysely webinaarin osallistujille kuitenkin paljasti, että työpaikoille toivotaan ennen kaikkea ennalta ilmoittamattomia työsuojelutarkastuksia. Samaa viestiä Teollisuusliiton työympäristöyksikkö saa työsuojeluvaltuutetuilta muutoinkin.

MITATAAN, IHMISTÄ UNOHTAMATTA

Elina Parviainen HumanProcess Consulting Oy:stä alleviivasi kerta toisensa jälkeen sitä, että hyvä ergonomia syntyy jo suunnitteluvaiheessa – ja vain siten, että ihminen otetaan kaikessa huomioon.

– Ergomia on ihmisen ja systeemin muiden osien vuorovaikutusta. Mutta miten hyvin yritykset huomioivat ihmiset valitessaan teknologioita ja järjestelmiä?

– Työ tulee tutkia ja mitata, jotta voidaan perustellusti suunnitella ja mitoittaa työt. Kellotusta kyllä tehdään, mutta todellinen työn tutkiminen on jäänyt katveeseen. Niin kauan kuin jo suunnitteluvaiheessa ei saada ihmistä mukaan, mikään järjestelmä ei tule toimimaan hyvin. Ja sitten jäädään vain reagoimaan tilanteeseen jälkikäteen.

Parviainen kuvaili, että työelämä muuttuu digitalisaation myötä yhä rajummalla vauhdilla ja yhä suuremmin rysäyksin.

– Minä pelkään, että digitalisaation ansiosta tulee antureita, jotka antavat hirveästi dataa ihmisestä, mutta sitten kaikki muut tekijät jäävät huomiotta.

Kuuntelijoilta tuli Parviaiselle kysymys: Miksi tehtaassa voidaan edelleen pultata lattiaan kallis uusi kone, mitään työn tekijöille etukäteen kertomatta tai millään lailla osallistamatta, ja sitten huomataan vasta jälkeenpäin, että ei siinä ihminen pystykään tekemään töitä?

Ergonomia-asiantuntija totesi, että tämä onkin aivan valtakunnan tason kysymys, josta esimerkiksi Työterveyslaitoksen tulisi ottaa koppia. Työn todelliset tekijät tulisi osallistaa hankintojen suunnitteluun heti alkuvaiheessa, niin voisi viestin muotoilla.

– Jos ihmistä ei oteta huomioon jo suunnitteluvaiheessa, ei se kalliskaan kone voi toimia parhaalla mahdollisella tavalla, Parviainen totesi.

MUUTETAAN YMPÄRISTÖÄ, EI TYÖNTEKIJÄÄ

– Ergonomia on ennen kaikkea suunnittelua. Kehittämiskohteet liittyvät aina työympäristöön ja toimintajärjestelmään. Periaatteena ei ole muuttaa yksilön suorituskykyä, totesi MSK Cabin Group Oy:n työsuojelupäällikkö ja ergonomi Teemu Suokko.

Kehittämisen kohteina pitää olla työprosessit, menetelmät, järjestelmä, apuvälineet, tuotteet, koneet, laitteet,lay-outit ja työjärjestelyt, Suokko opasti. Mutta samanlaisia toimia työhyvinvoinnin ja tuottavuuden eteen on vaikea monistaa eri yrityksiin. On tunnettava ihmiset ja toiminta, silloin on mahdollisuus onnistua.

Terveyden edistäjät olettavat antavansa asiantuntijuutensa yritysten käyttöön yksikön kautta, Suokko kuvaili. Koko terveydenhoitojärjestelmä hoitaa, infoaa, kontrolloi ja kuntouttaa yksilöä, ja yleensä vasta jälkikäteen. Työelämän kehittäjät puolestaan olettavat kehittävänsä työtä irrallisena ihmisestä.

Tyypillisessä työhyvinvointiprojektissa ryhdytään Suokon mukaan järjestämään tyky-päiviä, annetaan ravintoneuvontaa ja kehotetaan liikkumaan. Samaan aikaan yrityksessä kärsitään laatuongelmista ja häiriöistä.

– Ne laatuongelmat jäävät, vaikka sinä söisit kuinka terveellisesti, Mutta jos kehitettäisiin niitä työmenetelmiä ja -prosesseja, ja kun se tehtäisiin yhteistyössä ja osallistavasti, minä väittäisin, että voisivat ne sairauslomatkin vähentyä, Suokko kuvaili.

– Tuottavuus kasvattaa työhyvinvointia ja se tarvitsee osallistavaa ergonomiaa, työsuojelupäällikkö tiivisti.

Suokko vaatikin eri asiantuntijaryhmiltä terveydenhuollon ja työelämän kuilun ylittämistä. Hänestä koko asiantuntijatyössä on keskityttävä tekemään käytännön yhteistyötä.

– On keskityttävä toimintajärjestelmien kehittämiseen yhteistyössä yritysten kanssa, jotta ennuste koko henkilökunnan työkyvyn säilyttämiseksi ja työhyvinvoinnin edistämiseksi paranee.

Mitä tekisit, jos saisit 50 000 euroa henkilöstön työhyvinvoinnin parantamiseen? Suokko kysyi.

MSK Group Oy:öön kuuluvalla Juncarilla laitettiin rahat tilanteen selvittämiseen, hyödynnettiin tekniikkaa, tehtiin yhteistyötä ja osallistettiin työntekijät ja muutettiin ja kehitettiin toimintajärjestelmää. Tekijä-lehdessä 1/2021 julkaistiin artikkeli kehityshankkeen kulusta ja tuloksista tuotantotyöntekijöiden näkökulmasta.

Suokko kertoi, että tehtaan tuottavuus nousi 5 prosenttia. Sairauslomat vähenivät niin paljon, että yritys säästi parissa vuodessa yli 200 000 euroa. Tapaturmat ovat vähentyneet nollaan.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA JOHANNES TERVO

”Luottamus pitää olla molempiin suuntiin”

Yhteen hitsattu porukka -kirjoituskilpailussa kolmannen palkinnon voittanut Pertti Hagren kertoo 32-vuotisesta pääluottamusmieskaudestaan.

29.4.2021

– Luottamus pitää olla molempiin suuntiin, toteaa valkeakoskelainen Pertti Hagren, 74, joka toimi työurallaan 32 vuotta pääluottamusmiehenä.

Valkeakosken muovikalvotehtaalla 42-vuotisen työuran tehnyt Hagren sai kolmannen palkinnon Teollisuusliiton ja Työväen Arkiston toteuttamassa Yhteen hitsattu porukka -muistitietokeruuhankkeen kirjoituskilpailussa.

Pääluottamusmiehen roolissa hän piti periaatteena, että työnantajan ja työntekijöiden välillä sovitusta pidetään kiinni puolin ja toisin. Hagren pohtii, että pitkä luottamusmieskausi kertoo, että omilta löytyi luottoa, mutta samalta suunnalta tuli myös kipakka palaute.

– Sain kuulla, että olin työnantajan kätyri joidenkin mielestä, Hagren naurahtaa.

ALUSSA NIUKKA VAALIVOITTO

Pääluottamusmiehen pesti alkoi vuonna 1976, jolloin hän lupautui ehdolle tausta-ajatuksenaan, että läpimenon mahdollisuudet vaalissa ovat ohuet.

– Kommunisteille oli aiemmin hävitty monta kertaa, mutta tulin valituksi neljän äänen erolla, Hagren kertoo.

Pääluottamusmiestehtäviensä ohella Hagren työskenteli varastomiehenä. Viimeisen kymmenen vuotta hän oli päätoimisesti luottamustehtävissä.

Luottamustehtävät veivät myös Kemianliiton liittokokousedustajaksi ja liiton hallitukseen. Hän vaikutti myös työeläkeyhtiö Ilmarisen hallintoneuvostossa 20 vuotta.

Ilmarisen ja liiton pestejä hän pitää silmiä avaavina.

– Annan suuren arvon, kun näki ja kuuli muiden työpaikkojen tavoista hoitaa asioita, Hagren sanoo.

PAIKALLISTA SOPIMISTA VUOSIKYMMENIÄ

Hagren on seurannut viime aikojen keskustelua paikallisesta sopimisesta. Metsäteollisuus ry ja Teknologiateollisuus ry ovat tehneet irtiottonsa keskitetystä työehtosopimustoiminnasta ja kertovat panostavansa paikalliseen sopimiseen.

– Ihmettelen suuresti, mikä kauhea hinku on tullut paikalliseen sopimiseen, Hagren päivittelee.

Hän toteaa, että hän on itsekin tehnyt paikallisia sopimuksia vuosikymmenet esimerkiksi työaikajärjestelyissä. Valtakunnalliset työehtosopimukset ja lait ovat olleet hyvä pohja sopia paikallisesti.

Hagren ei erityisesti kannata tai vastusta paikallista sopimista. Yleissitovien työehtosopimusten murentamiselle on hankala keksiä monia selityksiä.

– En keksi muuta syytä, kuin työntekijän kyykyttämisen, Hagren sanoo.

AIHEISSA RUNSAUDENPULAA

Hagren kirjoittaa työelämäkerrassaan myös aloitetoiminnasta. 1990-luvun alussa hän teki aloitteen jätemuovin käytöstä rullalavojen suojakääreenä. Aloite hylättiin, mutta myöhemmin Hagren huomasi, että aloite oltiin panemassa toimeen. Valitusprosessin kautta hänelle maksettiin myös aloitepalkkio.

Hagren huomasi kirjoituskilpailun Teollisuusliiton viestinnästä, mutta kirjoitusten jättämisen takaraja ehti tulla vastaan ja työ jäi aloittamatta.

Ammattiosaston kokouksessa hän sai tiedon, että kirjoitusten jättöaikaa on jatkettu. Tuolloin kirjoitusinto syttyi, vaikka kirjoittamista hän ei pidäkään omana alanaan.

Kirjoitusurakan suurimmaksi haasteeksi muotoutui rajaus. Vuosikymmenien aikaan on sattunut monenlaista, joten kaikkea ei rajatussa ajassa pysty kirjoittamaan.

– Olisi kannattanut aikaisemmin aloittaa. Ei ollut niin helppoa, kuin luulin, Hagren naurahtaa.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVA EMMI KALLIO

Lue myös kirjoituskilpailussa ensimmäiseksi sijoittuneen Juha Kaasisen ja toiseksi sijoittuneen Taina Inkeri Lehdon haastattelut.