Turvallisuus on yhteistyötä

Kemianteollisuuden turvallisuuspalkinnot saaneiden Satatuote Oy:n ja Nokian Raskaat Renkaat Oy:n työsuojeluvaltuutetut kertovat, miten työturvallisuudesta pidetään huolta.

15.4.2021

Turvallisuustyöhön kannustavat Kemianteollisuuden turvallisuuspalkinnot jaettiin 13.4.

Yrityssarjoissa palkinnot saivat Nokian Raskaat Renkaat Oy, Kraton Chemical Oy sekä Satatuote Oy. Oppilaitoksista palkinnon saivat Careeria ja Tampereen seudun ammattiopisto Tredu.

”Pidämme toinen toisistamme huolta”

– Luovuutta on tarvittu, että on saatu tauot turvallisesti läpi. Toinen toisistamme pidetään huolta, kuvailee työsuojeluvaltuutettu Taiju Ojala Satatuote Oy:n koronajärjestelyjä, jotka havaittiin turvallisuuspalkinnon arvoisiksi.

– Kivaltahan palkinto tuntuu! Hyvä, että pienikin saa tällaista huomiota, laadunvarmistaja Ojala iloitsee palkinnosta, jonka noin 30 tuotantotyöntekijän Satatuote Oy sai.

Yritys valmistaa erilaisia pakkausmateriaaleja ennen kaikkea lääke- ja elintarviketeollisuuteen.

– Meidän työmme ovat oikeastaan lisääntyneet. Koulut ovat olleet kiinni ja ihmiset etätöissä. Kaupasta haetaan nyt valmisruokia ja salaatteja, ja usein ne ovat meidän rasioissamme.

KOHTAAMISET MINIMIIN KORONA-AIKANA

Ojala tekee työtä yhdessä niistä kuuden hengen ryhmistä, jotka paiskivat myös yövuoroja. Jokaisella vuorolla on omat sosiaalitilansa, jotta kaikki kohtaamiset saadaan minimoitua.

– Minun vuorolleni tuotiin pihaan parakki, jossa meille on oma kahvihuone ja omat pukeutumis- ja WC-tilat. Vaikka talvella oli paljonkin pakkasta, jopa 25 astetta, lämmintä siellä oli. Me sanomme, että eihän me sieltä enää koskaan pois lähdetäkään, Ojala toteaa nauraen.

Ruokailuun mennään vuorosta vain kaksi ihmistä kerrallaan. Ojala kuvaa, että vaatii melkoista suunnittelua, kun poissa ollaan kolmeen kertaan puoli tuntia.

– On myös tavoitteena, että syömään mentäisiin aina saman parin kanssa, juurikin kaikkien kohtaamisten vähentämiseksi.

PANDEMIAN TORJUNTA ON YHTEISTÄ TYÖTÄ

Yrityksen johto on Ojalasta paneutunut koronan leviämisen estämiseen hyvin, aivan kuten asiaan sitoutuneet työntekijätkin.

– Yhtiö tarjoaa maskit ja jos ei pysty maskia käyttämään, myös visiiriä saa käyttää. Yhtiö on antanut maskit kotiinkin. Muistutusta ja ohjeistusta tulee erittäin säännöllisesti.

Taustalla on Ojalan mielestä myös huoli siitä, ketkä tuotteita oikein tekisivät, jos korona pääsisi leviämään.

– Ei meidän alan työntekijöitä ole niin vain saatavilla, tuotanto pysähtyisi hyvin nopeasti.

Työsuojeluvaltuutettu painottaa, että koropandemian torjunta on yhteistä työtä: Pidetään toinen toisistamme huolta, pestään käsiä, laitetaan maski, muistetaan että nyt pysytään vain omalla koneella eikä lähde ”seikkailemaan”, jolloin ehkä kohdattaisiin muita, eikä ketään ulkopuolisia päästetä tuotantotiloihin.

Palkintokin on luvassa:

– Kun korona on ohi, pidetään semmoinen saunailta, että!

”Tuntuu ihan loistavalta”

– Palkinnon saaminen tuntuu ihan loistavalta. Useiden vuosien määrätietoinen työ tuottaa nyt hedelmää, kuvailee tuntojaan Nokian Raskaat Renkaat Oy:n työsuojeluvaltuutettu Ari Niemelä.

Operaattori Niemelä on ollut Nokian renkailla töissä 25 vuotta. Hän hoitaa nyt moninaisten eri luottamustoimien jälkeen työsuojeluvaltuutetun tehtävää ensimmäistä kauttaan. Tehtaan turvallisuuskulttuuri on todellakin tehnyt harppauksia, kuten palkintoraati perusteluissaan mainitsee.

– Vain kuolleet ilmoitettiin, karrikoiden sanoen, Niemelä liioittelee tehtaan aiempaa tyyliä.

Herääminen tapahtui Niemelän mukaan vuoden 2016 tienoilla.

– Havaitsimme, että työtapaturmat ja sairauslomat ovat aika korkealla tasolla. Ei ollut minkäänlaista tilastointia läheltä piti -tilanteista eikä turvallisuushavainnoista. Sitten aloimme tehdä määrätietoista työtä.

Vinkkiä siitä, mitä pitää tehdä, saatiin ekskursiolta eli tutustumisretkeltä sellaiseen yritykseen, jossa asiat olivat jo mallillansa. Niemelä kertoo, että nyt Nokian Raskailla on otettu käyttöön esimerkiksi työsuojelun parikierrokset. Työsuojeluvaltuutettu ja -päällikkö kiertävät kaikki tehtaan viisi osastoa joka kuukausi.

– Meillä on vaihtuva aihepiiri, eli tarkkailemme ja kyselemme ihmisiltä aina tietystä aiheesta.

Osaston työsuojeluasiamies ja esimies tekevät kierroksia omalla osastollaan.

TURVALLISUUS VAATII JATKUVAA TYÖTÄ

Niemelä toteaa, että Safety 10 -järjestelmän kautta löytyi myös turvallisuusasioista kiinnostuneita työsuojeluasiamiehiä. Järjestelmä tarkoitti sitä, että työnantaja maksoi pientä korvausta niille työntekijöille, jotka ilmoittivat korjaamista vaativista paikoista.

Työsuojeluvaltuutettu luettelee, mitä kaikkea on tehtaalla saatu ”heräämisen” jälkeen aikaiseksi. Tapaturmista johtuvat sairauspoissaolot ovat vähentyneet nollaan (vuonna 2020), kiitos myös käyttöön otetun korvaavan työn mallin. Työmenetelmät ja ergonomia ovat kohentuneet. Paloturvallisuus on tarkempaa. Kemikaaliturvallisuus on tiukempaa.

Mikä on koko edistymisen ydin?

– Pitää olla tuolla kentällä. Yksin valtuutetun kopissa istumalla ei saa asioita aikaan. Pitää keskustella ihmisten kanssa, haastaa heitä miettimään omaakin työtään ja sen turvallisuutta. Ja ihan ylin johto on saatava ymmärtämään työturvallisuuden merkitys. Ei ole kovin hyvää mainosta asiakkaidenkaan suuntaan, jos turvallisuus on firmassa retuperällä. Yläkerran kanssa on käytävä jatkuvaa vuoropuhelua, Niemelä selittää edistymisen avainasioita.

Entä olisiko Nokian Raskailla jotain petrattavaa?

– Vielä kun saisi työntekijäkaartin enemmän aktivoitumaan, kun saisi niin työntekijät kuin esimieskaartinkin istumaan tämän asian päällä koko ajan, sillä turvallisuus ei ole pistemäinen suoritus eikä hanke. Pitää olla valmis tekemään töitä jatkuvasti, Niemelä painottaa.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI

Kemianteollisuuden turvallisuuspalkinnot kolmelle yritykselle ja kahdelle oppilaitokselle

Turvallisuustyöhön kannustavat palkinnot jaettiin Kemiat kohtaavat -virtuaalitilaisuudessa, jossa keskusteltiin myös tulevan talouskasvun edellytyksistä.

13.4.2021

Kemianteollisuuden turvallisuuspalkinnoilla kannustetaan yrityksiä ja oppilaitoksia turvallisuustyön kehittämiseen ja hyvien käytäntöjen jakamiseen. Vuoden 2021 palkinnot jaettiin 13.4. järjestetyssä Kemiat kohtaavat -virtuaalitilaisuudessa.

Suurten yritysten sarjassa palkittiin Nokian Raskaat Renkaat Oy. Palkintoraadin mukaan yritys on tehnyt muutaman vuoden aikana turvallisuuskulttuurin harppauksen ja saavuttanut tavoitteen nollasta tapaturmasta.

Keskisuurten yritysten sarjan voitti Kraton Chemical Oy, joka palkittiin nyt toista kertaa. Raadin mukaan yritys onnistuu vuosi vuoden jälkeen toteuttamaan uusia ennakoivan turvallisuustyön hankkeita ja on valmis jakamaan hyviä käytäntöjä muille alan yrityksille.

Pienten yritysten sarjassa palkittiin Satatuote Oy. Palkintoraati kiittää yritystä kyvystä ottaa koronatilanne haltuun sen eri vaiheissa: henkilöstön turvallisuudesta pidettiin huolta, ja samalla huoltovarmuuden kannalta tärkeä tuotanto pysyi keskeytyksittä käynnissä.

Nokian Raskaat Renkaat Oy:n ja Satatuote Oy:n työsuojeluvaltuutetut kertovat Tekijä-lehden haastattelussa, miten työntekijöiden turvallisuudesta on huolehdittu.

TURVALLISUUDEN KULTTUURIA OPPILAITOKSISSA

Oppilaitosten yleisen sarjan voitti itäisellä Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla toimiva ammatillinen oppilaitos Careeria. Palkintoraadin mukaan oppilaitoksessa on tartuttu systemaattisesti ja määrätietoisesti turvallisuuskulttuurin kehittämiseen. Oppilaitoksessa on ollut tavoitteena saada aikaan yhteisöllinen turvallisuuden ja hyvinvoinnin työskentelykulttuuri.

Oppilaitoksissa kemian sarjan voittajana palkittiin Tampereen seudun ammattiopisto Tredu. Raati kiittää tapaa, jolla oppilaitoksessa prosessiteollisuuden opinnot yhdistetään käytännönläheisesti ja innostavasti oikeiden tuotteiden valmistukseen. Koronavuonna oppilaitoksessa esimerkiksi aloitettiin käsidesin tuotanto.

PALKINNOT KANNUSTAVAT MUUTOKSENTEKIJÖITÄ

Palkintoraati sai lukuisia hyviä palkintohakemuksia. Tänä vuonna tuomaristo päätyi kannustamaan palkinnolla muutoksen tekijöitä.

– Palkitut ovat tarttuneet vahvasti turvallisuuskulttuurin kehittämiseen, ottaneet haltuun poikkeustilanteita ja jakaneet innovatiivisia uusia käytäntöjä myös muiden hyödynnettäväksi, kertoo raadin ajatuksista kilpailun koordinaattori Merja Vuori Kemianteollisuus ry:stä.

Palkinto on aiemmin jaettu neljä kertaa vuosina 2010, 2014, 2017 ja 2019. Oppilaitoksia palkittiin nyt kolmatta kertaa. Vuoden 2021 palkintovideo on katsottavissa YouTubessa.

Kilpailu järjestävät yhteistyössä Kemianteollisuus ry, Teollisuusliitto ry, Ammattiliitto Pro ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry. Palkintoraadissa oli järjestävien tahojen edustajien lisäksi ensimmäistä kertaa edustus Työturvallisuuskeskuksesta.

Kemianteollisuuden turvallisuuspalkinto on osa Responsible Care -vastuullisuusohjelmaa ja Työturvallisuuskeskuksen koordinoimaa Turvallisuuskumppani -yhteistyötä.

PANEELI POHTI TALOUSKASVUN TEKIJÖITÄ

Kemiat kohtaavat -verkkotapahtuman paneelikeskustelussa kysyttiin, miten pandemiasta ponnistetaan nousuun?

Keskustelemassa olivat Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto, Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n ekonomisti Sanna Kurronen, kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki ja sosialidemokraattien kansanedustaja Matias Mäkynen.

Paikallisen sopimisen tarpeellisuudesta panelistit olivat yleisellä tasolla yksimielisiä, mutta tarkemmissa sisällöissä ja toteutuksessa oli erilaisia näkemyksiä.

– Paikallisella sopimisella on saatu paljon hyvää aikaisesti, kun puhutaan nimenomaan sopimisesta. Jos puhutaan sanelusta, se ei tuo positiivista, Aalto totesi.

Hallituspuolueen Mäkynen linjasi, että paikallinen sopiminen on tärkeä jouston väline ja hallitusohjelman mukaisesti sopimista edistetään työehtosopimusten kautta. Oppositiopuolueen Lepomäki piti paikallista sopimista tärkeänä, minkä takia se tulisi kirjata lakiin. EVA:n Kurronen toivoi, että paikallisen sopimisen avulla yritysten reagointikyky paranisi suhdannevaihteluissa.

Valtion velkaantumisen pysäyttämisen keinoista panelistit olivat pääosin yksimielisiä. Yritysten toimintaympäristön parantaminen ja investointien tukeminen olivat kaikkien keinolistalla talouskasvun takaajina.

Panelisteilta myös kysyttiin, mitä konkreettista maan hallituksen pitäisi päättää kohta alkavassa kehysriihessään, jotta Suomeen saadaan lisää investointeja. Aalto nosti esiin teollisuuden sähköistämisen tuen ja Lepomäki kokonaisveroasteen laskemisen. Mäkynen ja Kurronen kannattivat yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tukea.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN

Jättirekrytointi on arkinen asia Uudenkaupungin autotehtaalla

Pääluottamusmies Jouni Varjonen kertoo, että Valmet Automotiven tuhannen työntekijän rekrytointikampanjaa ei välttämättä huomaa työpaikan arjessa. Uudet työntekijät saapuvat tehtaaseen perehdytyksen kautta tasaisena virtana ja jakautuvat töihin eri osastoille ja vuoroihin.

9.4.2021

KUVA YLLÄ: Uudenkaupungin autotehtaan opetuskeskukseen on rakennettu tuotantolinja töihin perehtymistä ja tehtävien harjoittelua varten.

Valmet Automotive ilmoitti 9.3. rekrytoivansa tuhat uutta työntekijää Uudenkaupungin ja Salon tehtaille. Jättirekrytointi ei kuitenkaan tarkoita mullistuksia työpaikan arkeen.

– Ei siinä mitään erikoista ole. On totuttu, että jatkuvasti tulee ihmisiä lisää, toteaa pääluottamusmies Jouni Varjonen Uudenkaupungin tehtaalta.

Hän kertoo, että uudet työntekijät tulevat porrastetusti ja jakautuvat eri osastoille ja eri vuoroihin, joten linjastolla rekrytointikampanjaa ei välttämättä huomaa. Uudenkaupungin autotehtaalla on neljä osastoa: hitsaamo, maalaamo, kokoonpano ja logistiikka.

Haastattelun aamuna Varjonen oli pitänyt perehdytystä noin 45 uudelle työntekijälle. Tällainen ryhmä on isoimmasta päästä, sillä kerralla tulee yleensä 20–50 uutta tekijää.

Ei siinä mitään erikoista ole. On totuttu, että jatkuvasti tulee ihmisiä lisää.

Perehdytys alkaa yleisten asioiden läpikäynnillä ja talon tavoille opettamisella. Seuraavaksi työn vaatimat taidot opitaan opetuskeskuksessa, eli training centerissä. Tämän jälkeen siirrytään töihin linjastolle, jossa perehdytys jatkuu.

Uusien työntekijöiden perehdytys hoituu siis rutiinilla. Vaihtuvuus voi silti olla myös kuormitustekijä työntekijöille.

– Yhden saa opetettua, niin tulee uusi tilalle. Onhan se stressaavaakin, Varjonen toteaa.

TILAUSKANTA VAHVISTUU, TEHTAITA VALMISTUU

Tuhannesta rekrytoitavasta työntekijästä 500 tulee Uudenkaupungin tehtaalle autonrakennukseen ja 200 akunrakennukseen. Salon akkutehtaalle haetaan 300 työntekijää.

Uudenkaupungin tehtaalla on nyt henkilöstöä noin 3 500, joista noin 2 900 on tuotannon työntekijöitä. Salon akkutehtaalla työskentelee noin 250 henkeä.

Rekrytointikampanjan taustalla ovat tilauskannan vahvistuminen sekä uusien akkutehtaiden valmistuminen.

Salon akkutehtaan laajennus valmistuu kesän aikana ja Uudenkaupungin tehtaalle valmistuu uusi akkutehdas loppuvuoden aikana. Akkutehtaille rekrytoidaan uusiin tehtäviin, autonrakennuksessa rekrytoinnit osittain korvaavat myös työntekijöiden vaihtuvuutta.

VAIHTUVUUTEEN EI YKSITTÄISTÄ SYYTÄ

Valmet Automotiven tuotantotyöntekijöiden vaihtuvuus oli viime vuonna noin 15 prosenttia työvoimasta. Uudenkaupungin tehtaan 2 900 työntekijästä laskettuna vaihtuvuus oli siis yli 400 henkeä. Vuonna 2019 vastaava vaihtuvuus oli noin 20 prosenttia.

Vaihtuvuuteen on monia syitä. Tuotantotyö ei vaadi koulutusta tai aiempaa työkokemusta, joten osa työntekijöistä on kokeilemassa alaa. Osa työskentelee välivuoden ajan ennen armeijaa tai opiskeluja.

Tällaisessa ihmismäärässä kohtaloita on niin monenlaisia.

Myös työnkuva aiheuttaa vaihtuvuutta. Kaikki eivät sopeudu liukuhihnatyöskentelyyn.

– Kolmivuorotyö on kuluttavaa ja raskasta. Lisäksi kuljetaan pitkiä matkoja töihin, Varjonen toteaa.

Uudenkaupungin tehtaalle on esimerkkisi Porista noin sadan kilometrin ja Turusta noin 80 kilometrin matka, joten niistä töissä käyvien työpäivät venyvät etäisyyksien takia.

Vaihtuvuuden taustalta on hankala erottaa yhtä muita merkitsevämpää syytä.

– Tällaisessa ihmismäärässä kohtaloita on niin monenlaisia. Ei ole yhtä yksittäistä syytä, vaan monta moninaista, Varjonen sanoo.

REKRYTOINNEISTA EI TILASTOPIIKKEJÄ

Työturvallisuuden kannalta perusteellinen perehdytys on tärkeää. Valmet Automotivella perehdytykseen kuuluvat työnkuvan mukaisten taitojen opettelun lisäksi muun muassa turvallisuus-, henkilöstö-, liitto-, terveys- ja ympäristöasiat.

– Henkilöt eivät aloita samaan aikaan vaan porrastetusti, jolloin perehdytykseen ja rauhalliseen oppimiseen voidaan käyttää tarvittava aika, sanoo työsuojeluvaltuutettu Jouni Wallin Uudenkaupungin autotehtaalta.

Hän kertoo, että rekrytointikampanjat eivät ole näkyneet piikkeinä tehtaan tapaturmatilastoissa.

Perehdytykseen ja rauhalliseen oppimiseen voidaan käyttää tarvittava aika.

Vuonna 2020 Valmet Automotiven autonrakennuksessa tapaturmataajuus (LTFI) oli 13,4. Tämä tarkoittaa, että miljoonaa tehtyä työtuntia kohti sattui 13,4 tapaturmaa, joista aiheutui enemmän kuin yksi työkyvyttömyyspäivä. Vuonna 2019 vastaava tapaturmataajuus oli 23,4.

Valmet Automotivella tilastojen parantumisen taustalla on panostus työturvallisuuteen.

– Kehitämme koko ajan yhteistyöllä prosesseja ja pyrimme olemaan askeleen edellä niin turvallisuuden, työergonomian kuin työhyvinvoinnin parantamisessa, Wallin kertoo.

Hän muistuttaa, että työturvallisuus on yhteinen asia.

– Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa oman työpaikan kehittämiseen, niin turvallisuuden kuin työhyvinvoinnin osalta, Wallin toteaa.

TYÖHAKEMUKSIA TULLUT 1 600

Valmet Automotiven viestintäpäällikkö Mikael Mäki kertoo, että kuukauden aikana yhtiö on saanut noin 1 600 työhakemusta. Korona-aika muokkaa myös rekrytointia.

– Kampanjointi on ensimmäistä kertaa siirretty tässä mittakaavassa verkkoon, Mäki kertoo.

Uusia työntekijöitä kaivataan suurimmalla kiireellä autonrakennukseen. Akkutehtailla työt alkavat, kun tehtaat valmistuvat tämän vuoden aikana.

Turvallinen työympäristö on ollut kampanjoinnin kohde pidempään.

Perehdytys on suunniteltu siten, että uusi työntekijä pystyy harjoittelemaan käytännön työtä ennen linjastolle siirtymistä.

– Training centeriin on rakennettu toimiva pätkä tuotantolinjaa, jossa pääsee harjoittelemaan käytännössä, Mäki kertoo.

Käytännön harjoittelu on erityisen tärkeää kokoonpano-osastolla, jossa tehdään eniten fyysistä työtä käsin. Hitsaamon ja maalaamon toiminnot on pitkälti automatisoitu robottien avulla.

Mäki muistuttaa, että koulutus ei pääty sen jälkeen, kun työntekijä on saatu perehdytettyä työskentelemään linjastolla. Tavoitteena on, että linjastolla töissä olevat osaavat hoitaa useampia tehtäviä. Töiden vaihtuvuus on tärkeää työergonomian ja tehtävien mielekkyyden kannalta.

Vuonna 2020 Valmet Automotiven tuotannossa työtapaturmat vähenivät ja työntekijöiden vaihtuvuus hidastui verrattuna edellisvuoteen. Mäki arvioi, että tämä kehitys on useiden tekijöiden summa.

– Ei ole mitään yhtä selkeää selitystä. Turvallinen työympäristö on ollut kampanjoinnin kohde pidempään, Mäki toteaa.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVA VALMET AUTOMOTIVE

”Olisi toivottu toisenlaista tulosta” – UPM Timber vähentää 43 henkeä

Kaukaan sahan pääluottamusmies Jarno Merisalo sanoo, että työntekijöiden vähentäminen ja tuotannon kiriminen sopivat huonosti yhteen.

31.3.2021

– Olisi toivottu toisenlaista tulosta, mutta sillä on mentävä, mitä työnantaja päättää, toteaa Kaukaan sahan pääluottamusmies Jarno Merisalo yt-neuvottelujen lopputuloksesta.

UPM Timber on yt-neuvottelujen jälkeen päättänyt vähentää 43 henkilöä. Kaukaan sahalla vähennys on noin 20 henkeä, josta 15 on tuotannon työntekijöitä ja loput toimihenkilöitä. Tuotannossa vähennyksestä noin puolet on määräaikaisuuksien päättymisiä.

Merisalo harmittelee vähennysten mallia, sillä Kaukaan sahalla vähennykset olisi ollut mahdollista hoitaa myös eläköitymisten kautta. Vähennystarve pieneni neuvottelujen aikana, alussa vähennystarve oli korkeintaan 60 henkeä.

OPTIMOINTIA JA UUDISTUSTA

UPM Timber kertoo sulkevansa Kaukaan pientukkilinjan, optimoivansa Korkeakosken sahan toimintaa, uudistavansa kaikkien neljän sahansa johtamismallin sekä virtaviivaistavansa toimitusketjuaan.

Kaukaalla pientukkilinjan sulkeminen kesäkuun loppuun mennessä ja päälinjan tehostaminen ovat iso haaste, kun samalla vähennetään työvoimaa.

– Jos ajatus on, että pienemmällä porukalla saadaan kasvatettua tuotantoa lähelle vanhaa tasoa, tulee vahvoja haasteita, Merisalo toteaa.

TYÖHYVINVOINTIA EI SAA UNOHTAA

UPM kertoo tarjoavansa tukea henkilöille, joita vähennykset koskevat. Tuki tarkoittaa uudelleentyöllistymistä tukevia palveluita ja koulutusta.

– Muutosturvapaketissa on hyviäkin ajatuksia. Ei haluta jättää ihmisiä aivan tyhjän päälle, Merisalo pohtii.

Myös työsuojeluvaltuutettuna toimiva Merisalo toteaa, että uuteen tilanteeseen sopeutuminen on haaste erityisesti nyt korona-aikana, kun epidemia uhkaa lisätä poissaoloja. Tähän asti poissaoloja on korvattu ylitöitä tekemällä.

– Pitää ensin katsoa, että työhyvinvointi ja työturvallisuus säilyvät. Ei voi ajatella, että jäljelle jäävä porukka tekisi vielä kovempaa tulosta, Merisalo sanoo.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVA MIINA MERISALO

Riku Aalto: Teollisuusliitto neuvottelee jatkossakin jäsentensä työehtosopimukset teknologiateollisuudessa

Puheenjohtaja Riku Aallon mukaan Teknologiateollisuus ry:n ilmoitus perustaa uusi yhdistys neuvottelemaan valtakunnallisista työehtosopimuksista käytännössä romuttaa alan työehtojen yleissitovuuden.

25.3.2021

Työnantajajärjestö Teknologiateollisuus ry ilmoitti 25.3. jakavansa toimintansa kahteen yhdistykseen. Jatkossa vastuu valtakunnallisista työehtosopimuksista on uudella Teknologiateollisuuden työnantajat ry:llä, jolla on kolme yritystä perustajajäseninä.

Vanha Teknologiateollisuus ry keskittyy muun muassa tukemaan uuteen yhdistykseen kuulumattomia yrityksiä yrityskohtaisissa neuvotteluissa. Järjestöllä on noin 1 600 jäsenyritystä.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto otti Teknologiateollisuuden ilmoituksen vastaan surullisella mielellä. Ilmoitus tarkoittaa käytännössä yleissitovuuden poistumista teknologiateollisuudesta, jos uuteen yhdistykseen ei tule kattavaa edustusta alan yrityksistä.

– Alan työehdot tulevat heikkenemään. Työehtosopimus on tarjonnut suojan myös niille alan työntekijöille, joilla ei ole riittävästi omaa neuvotteluvoimaa, Aalto sanoo.

Aalto tulkitsee, että Teknologiateollisuuden ilmoituksessa on pohjimmiltaan kyse samasta asiasta kuin Metsäteollisuus ry:n viime lokakuisessa ilmoituksessa lopettaa työehtosopimusten solmiminen.

– Asia on vain kääritty erilaiseen pakettiin, Aalto sanoo.

SOPIMISEN EDELLYTYKSET HEIKKENEVÄT

Teollisuusliiton hallitus käsitteli Teknologiateollisuuden ilmoitusta 26.3. Kokouksen jälkeen julkaistussa tiedotteessa liitto toteaa, että Teknologiateollisuuden ratkaisu heikentää paikallisen sopimisen edellytyksiä ja lisää epävarmuutta työmarkkinoille.

”Teollisuusliitto kiittää Teknologiateollisuutta vuosikymmeniä kestäneestä hyvästä ja vastuullisesta yhteistyöstä. Teollisuusliitto pitää valitettavana, ettei Teknologiateollisuus arvosta liittojen työehtosopimusten eteen tekemää työtä riittävästi jatkaakseen tätä yhteistyötä myös tulevaisuudessa”, tiedotteessa todetaan.

– Teknologiateollisuuden kanssa emme aloita neuvotteluita, sillä järjestö itse on todennut, ettei se enää sopimuksia neuvottele, Aalto kertoo.

Syyskuussa pystytään arvioimaan, onko uusi työnantajayhdistys varteenotettava neuvottelukumppani.

Teknologiateollisuus ry:n ja Teollisuusliitto ry:n välinen yleissitova työehtosopimus päättyy 30.11.2021. Työnantajapuolen uuden yhdistyksen on määrä aloittaa toimintansa elokuussa, joten neuvotteluille jää lyhyt aika sopimuksen ollessa vielä voimassa.

– Syyskuussa pystytään arvioimaan, onko uusi työnantajayhdistys varteenotettava neuvottelukumppani, Aalto sanoo.

LUOTTAMUSMIESJÄRJESTELMÄ LAINSÄÄDÄNTÖÖN

Valtakunnallisen työehtosopimuksen päättyessä myös kaikki kyseisen sopimuksen piirissä tehdyt paikalliset sopimukset raukeavat. Näillä näkymin kaikki sopimusasiat, kuten luottamusmiesjärjestelmä, tulevat syksyllä neuvottelupöytään.

– Tilanne on toinen, jos uusi yhdistys on kattava. Tulkintamme kuitenkin on se, että kaikki asiat joudutaan neuvottelemaan uudelleen, Aalto toteaa.

Teollisuusliitto linjasi tiedotteessaan, että paikallista sopimista ei voi edistää, jollei luottamusmiesten asemaa turvata lainsäädännöllä.

– Valitettavasti työnantajien toiminta on rapauttanut luottamusta niin paljon, että työehtosopimusten yleissitovuuden ollessa selvästi uhattuna on mielestämme välttämätöntä turvata järjestäytyneiden työntekijöiden asema lainsäädännöllä, Aalto toteaa.

LIITTO NEUVOTTELEE SOPIMUKSET JATKOSSAKIN

Teollisuusliittolaisille puheenjohtajan viesti on selkeä.

– Teollisuusliitto neuvottelee jatkossakin jäsentensä sopimukset valtakunnallisesti tai työpaikkakohtaisesti, Aalto sanoo.

Teollisuusliiton jäsenistä noin 71 400 työskentelee teknologiateollisuuden sopimusalalla.

Jäsenet työskentelevät erilaisissa ammateissa metallituoteteollisuudessa, elektroniikka- ja sähköteollisuudessa, metallien jalostuksessa sekä kone- ja kulkuneuvoteollisuudessa. Ammattinimikkeitä on useita satoja.

KOHTI RAUHATTOMAMPIA TYÖMARKKINOITA

Teknologiateollisuus perustelee ratkaisuaan paikallisen sopimisen lisäämisellä ja sitä kautta yritysten vientikilpailukyvyn parantamisella.

– Nykyinen työehtosopimus olisi mahdollistanut sen hyvän, mitä Teknologiateollisuus lupaa, Aalto toteaa.

Puheenjohtaja arvioi, että Teknologiateollisuuden ilmoittama malli voi toimia kilpailukykyä vastaan.

– Työmarkkinat tulevat olemaan tästä eteenpäin paljon rauhattomampia. Sopimuksilla on pystytty takaamaan vakaus ja ennustettavuus, Aalto sanoo.

Kun yhtä kulmaa heilutetaan, heiluu koko korttitalo.

Yleissitovan työehtosopimuksen päättyminen teknologiateollisuudessa tarkoittaa myös suomalaisen vientivetoisen palkkamallinloppumista.

– Jos sopimukset tehdään yrityskohtaisesti, eivät ne anna merkkiä muille aloille. Se ajattelu menee romukoppaan, Aalto toteaa.

Aalto muistuttaa, että työehtosopimusjärjestelmä on osa kokonaisuutta, johon kuuluvat myös työeläkejärjestelmä ja ansiosidonnainen työttömyysturva. Aika näyttää, millaisia keskusteluja kokonaisuudesta täytyy käydä.

– Kun yhtä kulmaa heilutetaan, heiluu koko korttitalo, Aalto sanoo.

Teollisuusliiton hallitus käsitteli Teknologiateollisuuden ilmoitusta perjantaina 26.3. Teollisuusliitto on julkaissut aiheesta tiedotteet 25.3 ja 26.3.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVA KITI HAILA

Uutista on täydennetty 31.3.2021

Rauman telakan koronatilanne helpottamassa – ”Raskas prosessi kaikkiaan”

Pääluottamusmies Hannu Liimola arvioi, että telakan koronatilanne voi kuormittaa työntekijöitä vielä myöhemminkin, kun jälkeen jääneitä töitä kiritään kiinni.

16.3.2021

Rauman kaupunki tiedotti 10. maaliskuuta, että Rauman telakan koronatilanne on rauhoittumassa. Alkuvuoden aikana telakan noin 1 000 työntekijän joukossa tartunta oli todettu 357:llä.

– Onhan se raskas prosessi ollut kaiken kaikkiaan, kertoo telakkayhtiö Rauma Marine Constructions Oy:n (RMC) pääluottamusmies Hannu Liimola työntekijöiden tunnelmista.

Pääosa telakan työntekijöistä on palannut karanteenien ja testausten jälkeen töihin. Esimerkiksi maaliskuun ensimmäisellä viikolla testattiin 643 karanteenista vapautumassa ollutta työntekijää. Karanteenissa oli 10.3. vielä 55 henkeä. Telakan noin tuhat työntekijää ovat jakautuneet RMC:n lisäksi kymmeniin verkostokumppaniyrityksiin.

Liimola pohtii, että koronatilanteen seuraukset voivat näkyä pitkälle, vaikka tartunnat saataisiin kuriin. Keskeytysten takia aikataulusta jälkeen jääneiden töiden kiriminen voi kuormittaa työntekijöitä.

TYÖPAIKAN ARKI MUUTTUNUT

Koronatestin jälkeen töihin palannut Liimola kertoo, että telakan portilla töihin saapuvat vielä kuvataan lämpökameralla kuumeisten tunnistamiseksi.

– Satunnaisesti kutsutaan testiin niitäkin, jotka ovat jo saaneet puhtaat paperit, Liimola kertoo.

Töihin palanneet työntekijät on jaettu tiimeihin lähikontaktien vähentämiseksi. Esimerkiksi kahvitauot on pidetty porrastetusti ja telakan ruokala on ollut kiinni.

Telakalla edenneen epidemian laajuus yllätti monet. Liimola pohtii, että korona eteni telakalla huomaamattomasti, sillä valtaosalla ei ollut oireita. Hänen tiedossaan on, että neljä ihmistä olisi käynyt sairaalassa koronaoireiden takia.

Koronaan liittyvät hygienia-, turvaväli- ja suojainohjeet ovat Liimolan arvion mukaan olleet kattavia.

– Ei voi sanoa, ettei olisi ohjeistettu, Liimola sanoo.

ASUMISJÄRJESTELYILLÄ OSANSA

Julkisuudessa on keskusteltu ulkomaalaisten työntekijöiden suuren määrän ja yhteisasumisjärjestelyjen vaikutuksista koronaepidemian etenemiseen.

Liimola laskee, että normaalisti noin puolet kerralla töissä olevasta työvoimasta on ulkomailta. Hän toteaa, että koronaohjeet ovat olleet kaikille samat.

Poikkeukselliseen kaikkien karanteenista vapautuvien testaamiseen päädyttiin Rauman kaupungin tiedotteen mukaan laajan levinneisyyden sekä yhteisasumisen takia.

Telakan tilanne on ollut kuuma keskustelunaihe Rauman seudulla. Kaupunki on viestinyt odottavansa, että vierastyöläisiä kohdellaan kunnioittavasti ja some-kirjoittelut pidetään asiallisina.

OPPIA MAHDOLLISTA OTTAA

Telakan koronatilannetta selvittämässä olleet tahot katsovat yhteistyön toimineen.

Yhteistyöpalaverissa 10.3. Rauman soten, sairaanhoitopiirin, aluehallintoviraston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä telakkayhtiö RMC:n edustajat totesivat yhteistyön sujuneen hyvin telakan koronatilanteen hoidossa.

Pääluottamusmies pohtii, että telakan koronakokemuksista on mahdollista ottaa oppia, mutta tulevaisuus näyttää, miten tilanne kehittyy.

– Opin ottaminen lähtee jokaisesta itsestään, Liimola sanoo.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVA JUHA SINISALO

Neste investoi Rotterdamiin – Porvoossa työntekijät odottavat konkretiaa jalostamon kehityssuunnitelmiin

Pääluottamusmies Sami Ryynänen Porvoon jalostamolta kertoo, että miljardi-investoinnin meneminen ohi suun harmittaa kovasti, mutta Nesteen päätös ei tullut täysin yllätyksenä.

15.3.2021

Neste on valinnut uuden uusiutuvien tuotteiden jalostamonsa sijaintipaikaksi Alankomaiden Rotterdamin. Toisena vaihtoehtona miljardi-investoinnille oli Porvoo. Yhtiö tiedotti asiasta 15. maaliskuuta.

– Harmittaa ihan perhanasti, mutta nyt ei voi enää mitään. On yritettävä katsoa eteenpäin, sanoo Nesteen Porvoon jalostamon pääluottamusmies Sami Ryynänen.

Porvoossa jalostamotoiminnassa on nyt noin 800 työntekijää. Uusiutuvien tuotteiden jalostamo olisi tuonut merkittävästi uusia työpaikkoja ja erityisesti rakennusvaihe olisi työllistänyt paljon.

– Jos alueelle olisi saatu laitos, olisi se helpottanut muiden investointien tekemistä uusiutuvalle puolelle, Ryynänen pohtii.

VUODEN PITUINEN KILPAILUTILANNE

Rotterdam ja Porvoo olivat kilpailutilanteessa noin vuoden verran. Ryynänen kertoo, että asia on ollut yleinen aihe työpaikan kahvipöytäkeskusteluissa, muttei suuremmin ole vaikuttanut ilmapiiriin.

Neste perustelee Rotterdamin valintaa pienemmillä kokonaiskustannuksilla. Porvooseen verrattuna kustannuseroja syntyi logistiikasta, rakennuskustannuksista ja vähähiilisen vedyn saatavuudesta.

Porvoon jalostamolla henkilöstö seurasi valintaprosessia välillä toiveikkaina, mutta lopulta valinta ei ollut suuri yllätys.

– Henkilöstö on osannut varautua. Rotterdam on ollut edellä pelkästään jo sijainnin ja logistiikan kautta, Ryynänen kertoo.

PORVOO OSAKSI UUTTA STRATEGIAA

Porvoon jalostamon nykytuotteet perustuvat pääosin fossiilisiin raaka-aineisiin. Neste on vahvasti suuntautunut uusiutuvien tuotteiden puolelle, josta yhtiön tulos on viime vuosina pääosin tullut.

– Johdollekin on haaste, että Porvoossa työskentelevä porukka kokisi olevansa osa Nesteen uutta strategiaa, Ryynänen sanoo.

Vuoden 2020 lopulla Neste ilmoitti lakkauttavansa Naantalin jalostamon, jonka alasajo on menossa samaan aikaan, kun päätös Rotterdamin valinnasta julkaistiin.

– Porvoossakin on pelkona, että kehitystä ei tapahdu, Ryynänen sanoo.

KONKRETIAA SUUNNITELMIIN

Neste on kertonut kehittävänsä Porvoon jalostamoa.

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) tviittasi Nesteen päätöksen julkaisun jälkeen, että Neste ei ole lähdössä Suomesta ja Porvoon jalostamoon tullaan investoimaan merkittävästi. Neste on pörssiyhtiö, jonka yksi omistaja on Suomen valtio.

Ryynänen toivoo, että yhtiö konkretisoisi suunnitelmiaan, jotta työntekijät voisivat katsoa tulevaan luottavaisemmin.

– Toisaalta se on hyvä juttu, että esiselvitykset tehty huolella. Pitää koettaa tehdä duunia, että seuraavia laitoksia mietittäessä Porvoo olisi sijoituspaikka, Ryynänen sanoo.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVA PEKKA ELOMAA

Riku Aalto: Kojamo on yksi sijoituskohteistamme

Puheenjohtaja vastaa kysymyksiin, jotka liittyvät Teollisuusliiton osittain omistamaan asuntosijoitusyhtiö Kojamoon. Aiheina ovat muun muassa rahoitus, vuokrat, osingot ja verotus.

26.2.2021

Asuntosijoitusyhtiö Kojamo Oyj:n hallitus esittää, että vuodelta 2020 osakkeenomistajille maksetaan osinkoa 0,37 euroa osaketta kohti. Teollisuusliitto on saamassa osinkoa noin yhdeksän miljoonaa euroa noin kymmenen prosentin omistusosuudellaan. Osingonmaksusta päättää Kojamon varsinainen yhtiökokous 17. maaliskuuta.

– Kojamo on yksi sijoituskohteistamme, joista saamme sijoitustoiminnan tuloja, joilla voimme rahoittaa jäsenille tarjottavia palveluja, sanoo Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto.

Näitä palveluja ovat edunvalvonnan lisäksi muun muassa oikeusapu, urapalvelut, koulutus ja liiton lomakohteet. Sijoitustoiminnan tuotot ovat olleet mahdollistamassa myös satsauksia Murikka-opistoon.

HISTORIA OMASSA ASUNTOTUOTANNOSSA

Teollisuusliiton Kojamo-omistusten taustalla on Metallityöväen liiton oma asuntotuotanto 1970–80-luvuilla. Liitto rakensi tuolloin jäsenilleen asuntoja paikkakunnille, joilla oli työpaikkoja, mutta ei riittävästi muuta asuntotarjontaa.

1990-luvun alussa Metalliliitto ja moni muu ammattiliitto myivät omistamansa asunnot silloiselle Valtakunnalliselle vuokratalo-osuuskunta VVO:lle. Liitot saivat vastineeksi osuuskunnan osuuksia.

VVO muutettiin osuuskunnasta osakeyhtiöksi vuonna 1997, jolloin osuuspääomat muuttuivat yhtiön osakkeiksi. Yhtiö muutti nimensä Kojamo Oyj:ksi vuonna 2017 ja listautui Helsingin pörssiin kesäkuussa 2018.

Meidän tehtävämme on huolehtia liiton taloudesta mahdollisimman hyvin.

Vuoden 2018 alussa toimintansa aloittaneen Teollisuusliiton nykyinen noin kymmenen prosentin omistusosuus Kojamossa pohjautuu Metalliliiton, TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton ja Puuliiton osakkeisiin.

– Meidän tehtävämme on huolehtia liiton taloudesta mahdollisimman hyvin. Yksi osa sitä on sijoittaa varallisuutta, eli jäsenten rahoja, tuottavasti ja turvallisesti, jotta pystymme turvaamaan toiminnan tulevaisuudessakin, Aalto toteaa.

Varallisuus myös takaa, että Teollisuusliitto on uskottava osapuoli työmarkkinaneuvotteluissa ja työtaistelutilanteissa.

LIITTO YKSI OSAKKEENOMISTAJISTA

Riku Aalto toimi Kojamon hallituksen puheenjohtajana vuosina 2007–2019. Sen jälkeen hallituksen puheenjohtajana on toiminut Mikael Aro, joka on aiemmin työskennellyt muun muassa VR Groupin toimitusjohtajana.

Suurimpana omistajana Teollisuusliitolla on puheenjohtajuus Kojamon nimitystoimikunnassa, joka tekee esityksen yhtiön hallituksen kokoonpanosta. Muutoin liitto on osakkeenomistaja muiden joukossa.

– Roolimme on lähinnä se, että yhtiöllä on hyvä ja toimiva hallitus. Seuraamme Kojamoa samalla lailla kuin muitakin pörssiyhtiötä, Aalto kertoo.

ARAVA SYNTYI HELPOTTAMAAN ASUNTOPULAA

Suomen noin kolmesta miljoonasta asunnosta noin miljoona on rakennettu valtion arava- tai korkotukilainalla. Näitä ARA-asuntoja omistavat kunnat, kuntayhtymät, yleishyödylliset yhteisöt ja niiden omistuksessa olevat tytäryhtiöt.

Sotien jälkeen luodulla järjestelmällä on pyritty helpottamaan muun muassa väestönkasvusta ja muuttoliikkeistä johtunutta asuntopulaa.

Varsinkin 1970-luvulla aravalainalla rakennettiin paljon asuntoja kaupungistuvaan Suomeen. Myös Metallityöväen liiton rakentamia asuntoja syntyi aravalainalla.

Aalto muistuttaa, että 1970–80-luvuilla aravalaina oli käytännössä ainut ratkaisu.

– Siinä rahoitustilanteessa pankit eivät lainanneet yksityistä rahaa vuokra-asuntotuotantoon, Aalto toteaa.

Aravalainat olivat korkeiden korkojen aikana edullisia, mutta esimerkiksi 2000-luvulla halvan rahan aikana aravalainojen korot ovat saattaneet olla markkinoilta saatavia lainoja kalliimpia.

ARA-ASUNNOISSA RAJOITUKSIA

ARA-asuntoihin liittyy erilaisia rajoituksia. Esimerkiksi vuokra määritetään omakustannusperiaatteen mukaan, eli pääpiirteissään vuokratuloilla saa kattaa asuntojen rahoitusmenot ja kiinteistönpidon kulut.

Käyttö- ja luovutusrajoitukset ovat voimassa pääsääntöisesti 40–45 vuotta. Vuokratalon vuokranmääritysrajoitus päättyy sen jälkeen, kun valtion tukema laina on maksettu. Käytännössä rajoitusten päättyminen tarkoittaa usein asuntojen arvon nousua.

Nykyisin Kojamon asuntotarjonnasta suurin osa on vapaiden markkinoiden asuntoja Lumo-brändin alla.

RAJOITUSTEN JÄLKEEN MARKKINAEHTOISIA

Aalto torjuu väitteet, joiden mukaan sääntelyn piiristä poistuneiden entisten ARA-asuntojen vuokraaminen markkinahintaan tai Kojamon jakamat osingot olisivat epäilyttävää tai yllättävää toimintaa.

– Kaikki ovat tienneet sen, että kun rajoitukset päättyvät, niistä tulee vapaita markkinaehtoisia asuntoja, Aalto toteaa.

Hän korostaa, että entiset ARA-asunnot on rakennettu lainarahalla, joka on maksettu takaisin.

Aalto myös muistuttaa, että Kojamon osingonjako on ollut maltillista suhteessa yhtiön tekemiin investointeihin.

– Yhtiö investoi vuosittain 3–4 kertaa enemmän kuin maksaa osinkoja. Omistajana liitto saa noin kahden prosentin tuoton.

VUOKRAT MÄÄRITTYVÄT MARKKINOILLA

Vuokrien nopea kasvu on ollut ongelma varsinkin Suomen kasvukeskuksissa. Julkisissa keskusteluissa on pohdittu myös Kojamon roolia vuokrien nousussa.

Vaikka Kojamo on Suomen suurin yksityinen asuntosijoitusyhtiö noin 35 800 omistamallaan asunnolla, osuus koko vuokra-asuntokannasta on pieni.

– Määräävää markkina-asemaa ei synny neljällä prosentilla. Vuokrat määräytyvät markkinoilla, Aalto sanoo.

Vuokra-asumisen hinnan ongelma on, että ei ole riittävästi asuntoja tarjolla.

Tilastokeskuksen mukaan kaikista Suomen asunnoista vuokra-asuntoja oli vuoden 2019 lopulla noin 1 008 000, joista vakinaisesti asuttuja oli 923 000.

Aalto muistuttaa, että vuokratasot eivät juuri eroa Kojamon Lumo-asuntojen ja kilpailevan SATO Oyj:n asuntojen välillä.

– Vuokra-asumisen hinnan ongelma on, että ei ole riittävästi asuntoja tarjolla.

SATO omistaa noin 26 800 vuokra-asuntoa. Sen hallitus on esittänyt vuodelta 2020 maksettavaksi osinkoa 0,50 euroa osaketta kohti.

VEROVAPAUKSIA YLEISHYÖDYLLISILLÄ YHTEISÖILLÄ

Yleishyödyllisen yhteisön tuloista verovapaita ovat muun muassa jäsenmaksut, osingot sekä lahjoitukset.

Tuloverolain pykälän 22 mukaan yhteisö on yleishyödyllinen, jos se toimii yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä. Tarkka määritelmä löytyy Finlex-lakipalvelusta.

Samassa lainpykälässä on esimerkkiluettelo yleishyödyllisistä yhteisöistä. Luettelossa mainitaan muun muassa maatalousseura, työväenyhdistys, työmarkkinajärjestö, nuoriso- tai urheiluseura ja puoluerekisteriin merkitty puolue.

Teollisuusliitto on toimintansa perusteella laissa tarkoitettu yleishyödyllinen yhteisö, joten sen sijoitustuotot ovat verovapaita. Näin ollen liitto ei maksa veroa myöskään Kojamon osingoista.

TEOLLISUUSLIITTO EI OLE POIKKEUS

Julkisesta keskustelusta on voinut saada käsityksen, että verovapaus koskisi erityisesti ay-liikettä. Vastaava verovapaus kuitenkin koskee kaikkia yleishyödyllisiä yhteisöjä, myös esimerkiksi työnantaja- ja yrittäjäjärjestöjä sekä erilaisia säätiöitä.

– Teollisuusliitto ei ole minkäänlainen poikkeus. Noudatamme olemassa olevia lakeja, Riku Aalto toteaa.

Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa linjataan, että hallitus selvittää, onko veropohjan tiivistämiseksi mahdollisuus ottaa käyttöön ulkomaisten rahastojen ja muiden osinkoveroista vapautettujen yhteisöjen saamille osingoille viiden prosentin lähdevero vuoteen 2022 mennessä.

Myös SAK on kannattanut viiden prosentin lähdeveron käyttöönottoa, joka koskisi myös ay-liikettä.

Aalto arvioi, että suurin vaikutus lähdeverolla olisi säätiöihin, eläkeyhtiöihin ja ulkomaisiin sijoittajiin. Esimerkiksi suomalaisilla säätiöillä on miljardien eurojen sijoitusomaisuus.

– Jos sijoitustoiminta menee verolle, sitten maksetaan verot, Aalto toteaa.

KOJAMO OYJ

Asuntosijoitusyhtiö, joka tarjoaa Lumo-brändin alla kaupallisia vuokra-asuntoja Suomen kasvukeskuksissa.
Omistaa vuokra-asuntoja noin 35 800.
Työntekijöitä noin 300.
Tunnettiin vuosina 1969–2017 nimellä VVO.
Yhtiön koko osakekannan markkina-arvo on noin 4 miljardia euroa.

Suurimpien omistajien omistusosuudet 31.1.2021.

Teollisuusliitto ry 10,04 %
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 8,31 %
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 7,83 %
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry 6,10 %
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry 4,82 %

Lue lisää: www.kojamo.fi

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVA KITI HAILA

UPM Timberin yt-ilmoitus tuli yllätyksenä

Kaukaan sahan pääluottamusmies Jarno Merisalo kertoo, että pientukkilinjan lakkautussuunnitelma tuli vastaan odotettua aiemmin.

17.2.2021

UPM Timber tiedotti 2.2.2021 tavoittelevansa toiminnan tehostamista, kannattavuuden parantamista ja kilpailukyvyn vahvistamista.

Suunnitelmissa on johtamismallin uudistaminen, toimitusketjun suoraviivaistaminen, Kaukaan sahan pientukkilinjan lakkauttaminen vuoden 2021 aikana sekä Korkeakosken sahan käyntiasteen optimointi.

Suunnitelmiin liittyvä henkilöstön kokonaisvähennystarve on enintään 60 henkilöä.

Lappeenrannassa sijaitsevan Kaukaan sahan pääluottamusmies Jarno Merisalo kertoo, että työntekijät ottivat yt-uutiset vastaan yllätyksenä ja epätietoisissa tunnelmissa.

– Kaukasta on aina pidetty turvallisena ja pitkät työurat tarjoavana työpaikkana, Merisalo toteaa.

TUOTTEILLA HYVÄ MENEKKI

Ensimmäisessä yt-tapaamisessa ei tullut lisävalaistusta julkisuudessa olleisiin tietoihin. Tässä vaiheessa on vielä epäselvää, miten esimerkiksi henkilöstön vähennystarve kohdentuu.

Kaukaan pientukkilinja työllistää Merisalon mukaan noin kymmenen henkeä. Linja muodostaa noin viidenneksen sahan puolen miljoonan kuution vuosikapasiteetista.

Pientukkilinjan lakkautussuunnitelma ei tullut yllätyksenä, mutta aikataulu on oletettua kireämpi.

– On annettu ymmärtää, että pientukkilinjalla olisi menty vielä joku vuosi, Merisalo kertoo.

Myöskään markkinatilanne ei tunnu perustelevan henkilöstön vähennystarvetta.

– On puhuttu, miten hyvältä tuotteiden menekki näyttää. Samaan syssyyn sitten vähennetään, Merisalo pohtii.

HAITTOJEN MINIMOINTIA

Pääluottamusmies kertoo, että Kaukaan sahalla noin 120 työntekijän ikähaitari on laaja. Töissä on sekä uusia nuoria tekijöitä että eläkeikää lähestyviä.

Hän odottaa, että yt-prosessi saadaan vietyä läpi hyvässä hengessä ja erilaisia ratkaisuja hakien.

– Pyrittäisiin minimoimaan kaikki haitat ja pitämään työntekijäkunta motivoituneena, Merisalo toivoo.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVA KITI HAILA

”Paikallinen sopiminen toimii” – Teknologiateollisuudessa sopimusten piirissä yli puolet työntekijöistä

Teollisuusliiton luottamusmiesten tekemien paikallisten sopimusten piirissä on tänä vuonna reilu puolet teknologiateollisuuden työntekijöistä.

KUVA YLLÄ: Valmet Automotive, Uusikaupunki, helmikuu 2017. KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ

9.2.2021

Paikallisen sopimisen piirissä on noin 53 prosenttia työntekijöistä ja 37 prosenttia työpaikoista. Työntekijöiden suurempaa osuutta selittää se, että paikallisia sopimuksia on tehty monissa suurissa yrityksissä.

Tiedot selviävät Teollisuusliiton teknologiasektorilla tammikuun lopussa tehdystä kyselystä, johon vastasi 606 pääluottamusmiestä. Palkkakyselystä voi lukea lisää Teollisuusliiton tiedotteesta.

Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuus sopivat reilu vuosi sitten, että sopimuskauden toisen vuoden palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti. Jos paikalliseen sopimukseen ei päästä, palkkoja korotetaan niin sanotun perälaudan mukaisesti 1,4 prosentin yleiskorotuksella ja 0,6 prosentin paikallisella erällä.

SOPIMISTA, EI SANELUA

– Voi todeta, että paikallinen sopiminen toimii työpaikoilla, koska sopimuksia on tehty noin laajasti, Teollisuusliiton teknologiasektorin johtaja Jyrki Virtanen sanoo.

Paikallisen sopimisen malli on ollut teknologiateollisuuden työehtosopimuksissa jo pitkään.

– Ei voi odottaa, että kaikki haluavat tehdä paikallisen palkkaratkaisun. Moni yritys viestii, että odottaa ratkaisujen tulevan liitoilta, Virtanen kertoo.

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen piirissä on monipuolista tuotantoa, kuten teräs-, auto- ja elektroniikkateollisuutta, joten kattavan työehtosopimuksen edellytyksenä on joustojen mahdollistaminen.

– Keskitietä pyritään neuvottelemaan, että saataisiin paikallinen sopiminen pysymään sellaisissa raameissa, että se on järkevää, eikä mene saneluksi tai kiristykseksi, Virtanen sanoo.

KOHTI YHTEISTÄ PÄÄMÄÄRÄÄ

Paikallinen sopiminen on usein esimerkiksi liittojen sopiman palkankorotuksen ajankohdan siirtämistä.

Virtanen korostaa, että paikallinen sopiminen koskee paljon muutakin kuin palkkoja. Usein paikallisesti sovitaan lähellä työarkea olevista asioista, kuten työaikajärjestelyistä.

Työpaikalla käytävä avoin keskustelu on sopimisen kulttuuriin kulmakivi.

– Paikallinen sopiminen on yksi työkalu yhteisen päämäärän saavuttamiseksi, Virtanen toteaa.

SOPIMINEN VAATII OSAAMISTA

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto katsoo, että isossa työmarkkinakuvassa paikallinen sopiminen kehittyy, kun sekä työnantajien että työntekijöiden edustajien osaamiseen panostetaan muun muassa koulutuksia järjestämällä.

– Sitä on tehty vuosikymmeniä ja se on jokapäiväistä hommaa, Aalto toteaa.

Aalto muistuttaa, että paikallisen sopimisen tarpeet vaihtelevat sekä teollisuudenaloittain että työpaikoittain. Vaihtelu on suurta.

– Yritykset ovat erilaisissa tilanteissa. Yksi malli ei sovi kaikille. On työpaikkoja, joissa pärjätään, vaikka ei neuvotella paikallisesti.

POSITIIVISET NÄKYMÄT

Työnantajia edustavassa Teknologiateollisuus ry:ssä viimeisimpiä palkantarkistusneuvotteluja on kuvattu sopimisen ”happotestiksi” ja korostettu paikallisen sopimisen merkitystä kilpailukyvylle.

Teknologiateollisuus ry tiedotti 4.2.2021, että ”Suomalaisessa teknologiateollisuudessa on tapahtunut selkeä käänne parempaan. Tilaukset kääntyivät viime vuoden lopulla selvään kasvuun, tilauskanta vahvistui ja myös tarjouspyyntöjen määrä hypähti ylöspäin.”

Aalto tulkitsee, että onnistuneella paikallisella sopimisella on osansa positiivisissa näkymissä.

– On helppo yhtyä satoja uusia ihmisiä tänä vuonna palkanneen Valmet Automotiven henkilöstöjohtajan sanoihin: vaikka aina jokin voisi sujua paremmin, tässä paikallisen sopimisen järjestelmässämme ei ole suuria ongelmia, Aalto toteaa Teollisuusliiton tiedotteessa.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN