Paikallinen sopiminen on luottamuksesta kiinni

Erot paikallisessa sopimisessa yritysten välillä ovat suuria, kertoo teknologia-alan työpaikoilla tehty tutkimus.

Pellervon Taloustutkimus PTT ja Työterveyslaitos tutki 22 erikokoista yritystä, joilla on kokemusta Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton työehtosopimukseen kuuluvasta paikallisesta sopimisesta.

Tutkimuksen keskeinen tulos on, että paikalliseen sopimiseen vaikuttavat voimakkaasti monet yritykseen ja sen henkilöiden välisiin suhteisiin liittyvät tekijät.

Yritysten välillä on suuria eroja paikalliseen sopimiseen liittyvissä asenteissa, käytänteissä ja mahdollisuuksissa. Tärkeimmiksi eroja selittäviksi tekijöiksi nousivat yhteistyötapa ja luottamuksen määrä.

Sopimisen onnistuminen riippuu tutkimuksen mukaan työpaikalla vallitsevasta luottamuksesta ja yhteistyökyvystä. Sopimista voidaan tutkijoiden mukaan kuitenkin tukea viestinnän, oppimisen ja yhteistyön rakentamisen keinoin.

– Neuvotteluosapuolten välinen luottamus on paitsi paikallisen sopimisen edellytys myös yksi sopimisen lisäämisen suurista haasteista. Luottamusta ei voida tuoda yrityksiin ulkoa, vaan se on rakennettava itse. Tästä syystä yrityksissä käydään paikallisen sopimisen neuvotteluja hyvin erilaisista lähtökohdista, sanoo Työterveyslaitoksen tutkija Kirsi Timonen.

YKSINPUURTAJAT JA YHDESSÄ OIVALTAJAT

Luottamuksen ja yhteistyön määrän perusteella yritykset jakautuivat ryhmiin, jotka edustavat neljää paikallisen sopimisen mallia. Malleille annettiin nimet ”Yksinpuurtajat”, ”Siipirikot”, ”Yhteisölliset” ja ”Yhdessä oivaltajat”.

Yksinpuurtajissa työntekijät suhtautuvat sopimiseen usein epäillen.

Siipirikoissa luottamus osapuolten välillä on saanut kolauksia, ainakin hetkeksi.

Yhteisölliset ovat usein perheyritystaustaisia, ja niitä leimaa epämuodollinen toimintakulttuuri.

Yhdessä oivaltajissa vallitsee jatkuvan kehittämisen asenne. Siellä neuvottelujärjestelmä on toimiva ja sopiminen luonnollinen osa arkipäivää

SOPIMISTA MAHDOLLISTA KEHITTÄÄ

Tutkimuksen pohjalta tutkijat antavat suosituksia paikallisen sopimisen kehittämiseksi sekä yritystasolla että valtakunnallisesti.

– Ennen kaikkea neuvotteluosapuolten pitää tietää, mistä voidaan sopia ja mitkä ovat taustalla olevat lait ja sopimukset. Lisäksi pitää ymmärtää sopimusten vaikutukset. Paikallisen sopimisen lisääntyessä myös työntekijöiden edustaja tarvitsee yhä vankempaa liiketaloudellista osaamista, sanoo PTT:n liiketaloustutkija Raija Heimonen.

Yrityksissä paikallista sopimista edistävää kulttuuria voidaan tutkijoiden mukaan tukea yksinkertaisin keinoin: kehittämällä viestintää, edistämällä oppimista ja rakentamalla vuorovaikutusta.

– Paikallisesta sopimisesta tulisi tehdä luontainen osa yrityksen strategiaa ja johtamista läpi koko organisaation. Toimiva paikallinen sopiminen on yrityksille kilpailuetu markkinoilla, ja se on myös etu kilpailtaessa osaavasta työvoimasta.

Paikallisessa sopimisessa kannattaa kuitenkin edetä yrityksen valmiuksien mukaan, painottavat tutkijat. Kaikki yritykset eivät heidän mukaansa ole vielä valmiita paikalliseen sopimiseen, vaikka siihen olisikin halua.

LIITTOJEN YHTEISTYÖ TARPEEN

Jotta paikallinen sopiminen saadaan rullaamaan, tarvitaan tutkijoiden mielestä lisää yhteistyötä työnantaja- ja työntekijäliittojen välille. Kilpailukykynäkökulmasta tutkijat pitävät tärkeänä yhteisiä päämääriä työmarkkinaosapuolten välillä sekä koko Suomen kattavaa paikallisen sopimisen strategiaa. He ehdottavat myös tasomittarien luomista paikallisen sopimisen seurantaan.

Maan laajuinen paikallisen sopimisen strategia parantaisi tutkijoiden mielestä keskinäistä luottamusta ja samalla selkeyttäisi työmarkkinaosapuolten rooleja.

Pääsiäisen alla keskiviikkona julkaistu tutkimus oli toteutettu Työsuojelurahaston, Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton tuella.

”Kun puhutaan aidosta paikallisesta sopimisesta, niin mahdollisuus siihen on olemassa, sitä ei mikään estä.”

 

Paikallisia sopimuksia solmitaan joka päivä

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aallon mukaan liiton työpaikoilla paikallisia sopimuksia tehdään joka päivä erilaisista asioista.

Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton yhteisessä historiassa paikallinen sopiminen mahdollistettiin jo 1970- ja 1980-lukujen taitteessa.

– Raamit löytyvät lainsäädännöstä ja työehtosopimusten minimiturvasta, mutta muuten työpaikoilla on vapaat kädet asioista neuvotella ja sopia, sanoo Aalto.

Edellytys sopimiseen on Aallon mukaan se, että kummallakin osapuolella on riittävä perehtyneisyys kokonaisuuteen.

– Ei riitä pelkästään se, että osapuolet tuntevat työehtosopimuksen, ja työntekijöiden edustaja tuntee työntekijöiden ja yrityksen edustaja yrityksen asiat. Tiedonvälitys osapuolten välillä aivan olennaisessa roolissa, että syntyy yhteistä tahtoa tehdä paikallisia ratkaisuja.

Aallon mielestä olennainen asia on se, että millään mahtikäskyillä tai edes lainsäädännöllä ei paikallinen sopiminen edisty.

– Mutta kun puhutaan aidosta paikallisesta sopimisesta, niin mahdollisuus siihen on olemassa, sitä ei mikään estä.

Minna Helle, Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja. KUVA KITI HAILA

PAIKALLINEN SOPIMINEN ELINEHTO

Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle sanoo olleensa harmissaan, kun julkisuudessa on laitettu yhtäläisyysmerkki paikallisen sopimisen ja esimerkiksi palkkojen leikkaamisen välille.

– Tämä on se kulma, millä asiat julkisuudessa esitetään, vaikka siitä ei ole kysymys. Kysymys on siitä, että haetaan tuottavuutta, työnhyvinvointia ja asioita, jotka auttavat yrityksiä ja niiden työntekijöitä pärjäämään.

Helteen mukaan paikallinen sopimus on elinehto vientiyrityksille.

– Sitä on pakko osata käyttää. Kysymys ei ole siitä, että työnantajat ja palkansaajat ovat vastakkain, vaan siitä, että työnantajat ja palkansaajat ovat samassa veneessä Suomi vastaan muu maailma –välisessä kilpailussa.

– Suomalaiset vientiyritykset luovat suoraan ja välillisesti 43 prosenttia suomalaisten työpaikoista. Kun keskustellaan siitä, että miten hyvinvointipalvelut rahoitetaan tai saadaan työllisyyttä ylös, niin on hyvä muistaa, että vientiyritykset ovat elinehto sille, että hyvinvointipalvelut pystytään rahoittamaan.

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVAT KITI HAILA

Noin puolet kansanedustajista kuuluu ammattiliittoon – Teollisuusliitosta viisi jäsentä Arkadianmäelle

Julkisen sektorin ongelmia ymmärretään tulevassa eduskunnassa hyvin, ainakin jos vastavalittujen kansanedustajien taustoja vertaa. Lääkäreitä, opettajia, sairaanhoitajia ja muita kunta-alan ammattilaisia meni läpi kymmenittäin.

”Opettajien puolue” on vahvasti edustettuna eduskunnassa. Opetusalan ammattijärjestö OAJ laskee, että valituista kansanedustajista 30 edustaa kasvatus- ja opetusalaa. Heistä 23 on opettajia ja 7 tutkijoita. Valtaosa näistä valittiin keskustan (6 henkilöä) ja kokoomuksen (5) listoilta.

Hallituspohja voi OAJ:n puolesta olla mikä vain, sillä opettajia riittää suurissa puolueissa. Vihreisiin, sosialidemokraatteihin ja perussuomalaisiin kuuluu kuhunkin kolme opettaja- tai tutkijataustaista kansanedustajaa.

ÄÄNIKUNINGATAR KUULUU JHL:OON

SAK:laisen Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n jäsenistä kaikkiaan 20 henkilöä valittiin eduskuntaan. Eniten JHL:n tiedossa olevia jäseniä on tulevassa SDP:n ryhmässä (12), seuraavaksi eniten vasemmistoliiton ryhmässä (5), heidän joukossaan vaalien äänikuningatar Li Andersson. Myös kaksi perussuomalaisten kansanedustajaa ja yksi keskustan edustaja, Antti Kaikkonen, kuuluvat JHL:oon.

Terveyden- ja sairaanhoitoalaa edustava Tehy sai eduskuntaan ennätysmäärän jäseniään, peräti 10. Heistä neljä kuuluu SDP:hen, ja loput edustavat perussuomalaisia (3), vihreitä (1), kokoomusta (1) ja keskustaa (1).

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty kertoo, ettei yksikään ehdolla ollut liiton jäsen tullut valituksi. Lähi- ja perushoitajia edustava SuPer ei ole kertonut, menivätkö ehdolla olleet jäsenet läpi.

Lääkäriliitto ei ole liioin tiedottanut eduskuntaan valituista lääkäreistä, mutta eduskuntaan valittiin muun muassa HUS:n entinen toimitusjohtaja Aki Lindén (sd).

Palvelualojen ammattiliiton jäsenistä eduskuntaan nousee viisi henkilöä, joista kolme kuuluu vasemmistoliittoon ja kaksi SDP:hen. Heistä uutena valittiin SDP:n Savo-Karjalan toiminnanjohtaja Seppo Eskelinen.

Rautatiealan unioni sai ainakin yhden puolestapuhujan, sillä eduskuntaan palasi tauon jälkeen Raimo Piirainen (sd). Auto- ja kuljetusajan työntekijäliiton AKT:n vaaleissa ehdolla olleista jäsenistä yksikään ei yltänyt tällä kertaa eduskuntaan.

TEOLLISUUDESTA VÄHÄN EDUSTAJIA

Kaikkiaan viisi valituista kansanedustajista kuuluu SAK:laiseen Teollisuusliittoon (SDP 2, vasemmistoliitto 2 ja Perussuomalaiset 1). Edustajista kolme on uusia: Imatran terästehtaan pääluottamusmies Niina Malm (sd), kokoonpanija Juha Mäkynen (ps) ja ammattiosaston tiedottaja Johannes Yrttiaho (vas). Paikkansa uudistivat Jukka Gustafsson (sd) ja Jari Myllykoski (vas).

Paperiliitosta ja Elintarviketyöläisten liitosta ei yksikään ehdolla ollut jäsen päässyt eduskuntaan. Eduskuntaan pääsi kuitenkin entinen paperiprosessinhoitaja ja entinen liiton työehtosihteeri, nykyinen puutarhuri Juho Kautto (vas).

Rakennusliittoon kuuluva Matti Semi (vas) valittiin uudelleen eduskuntaan.

STTK:lainen Ammattiliitto Pro kertoo, että heidän jäsenistään kaksi valittiin eduskuntaan, joista tunnetuin on SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne. Hänet mainitaan myös akavalaisen Lakimiesliiton läpimenneiden listalla.

Lisäksi osa ehdokkaista ei ole kertonut ammattiliiton jäsenyydestään.

TEKSTI BIRGITTA SUORSA / UP
KUVA KITI HAILA

Takaisku liikkuville työntekijöille – EU-jäsenmaat hylkäsivät alustavan sopimuksen

EU-jäsenmaat hylkäsivät sosiaaliturvan koordinaatioasetuksen uudistamisen vastoin ennakko-odotuksia.

Asetuksen kaatuminen on takaisku liikkuville työntekijöille. Uudistus olisi toteutuessaan selkiyttänyt heidän asemaansa.

Asetuksen uudistamisesta oli saavutettu EU:n puheenjohtajamaan Romanian johdolla alustava sopu Euroopan parlamentin, EU-komission ja jäsenmaiden kesken. Se kuitenkin kaatui suurlähettiläskokouksessa, kun Ruotsi, Tanska, Saksa, Hollanti, Belgia, Luxembourg, Tshekki ja Itävalta vastustivat uudistusta.

Puola, Unkari ja Malta pidättäytyivät äänestämästä. Näin ollen esitys ei saanut tuekseen riittävää enemmistöä.

Esityksen kaataneet pohjoiset jäsenvaltiot kokivat, että uudistus olisi uhannut niiden verrattain anteliaita sosiaaliturvajärjestelmiä, mikäli esimerkiksi Itä-Euroopan maiden työntekijät olisivat saaneet oikeuden sosiaaliturvaan niissä valtioissa, joissa työskentelevät.

ETUC PETTYI RATKAISUUN

Alustavaa sopua seurannut asetuksen kaatuminen on poikkeuksellinen tapaus EU:ssa. Euroopan ammattiyhdistysliikkeiden kattojärjestö ETUC ilmaisi pettymyksensä uudistuksen vesittäneisiin maihin heti päätöksen jälkeen. Liittosihteeri Liina Carrin mukaan uudistus olisi helpottanut sosiaaliturvan väärinkäytösten torjuntaa.

Uudistuksen tarkoituksena oli selkeyttää yhdestä jäsenmaasta toiseen muuttavien työntekijöiden sosiaaliturvan sääntöjä. Uudistetut säännöt olisivat helpottaneet esimerkiksi toisessa jäsenmaassa työttömäksi joutuneiden työntekijöiden asemaa.

Keskiviikkona 17. huhtikuuta ilmestyvässä Tekijä-lehdessä oleva aihetta käsittelevä uutinen edustaa toteutuneen ratkaisun seurauksena vanhentunutta tietoa.

Lue asiasta lisää FinUnionsin verkkosivulla

Palkkojen nousu jatkuu Euroopassa – idän roimat korotukset kurovat kiinni eroa länteen

Itäisen Euroopan tuoreet työehtosopimukset kaventavat maanosamme palkkaeroja. Myös Länsi-Euroopan maiden ammattiliitot ovat saaneet solmittua hyviä sopimuksia.

KUVA YLLÄ: Työntekijät säätivät moottoreita kokoonpanolinjalla Skodan Mlada Boleslavin tehtaalla Tsekin tasavallassa maaliskuussa. Vuosi sitten tehtaalla tehtiin 20 prosentin korotukset tuonut sopimus, ja tänä vuonnakin huhtikuun alusta palkat nousivat 4,9 prosenttia. KUVA LEHTIKUVA / AFP / MICHAL CIZEK

Unkarissa ruotsalaisomisteisen Autoliv-autonosatehtaan maaliskuinen sopimus nostaa palkkoja 16 prosenttia. Sopimukseen sisältyy 13:nnen kuun palkka sekä parempi bonusjärjestelmä. Ruotsin IF Metall -liitto tuki sopimusneuvotteluja olemalla yhteydessä tehtaan paikalliseen, alkujaan ay-vastaiseen johtoon.

Hankook Dunaujváros -autonrengastehtaassa Unkarissa solmittiin maaliskuussa 13,6 prosentin korotuksista. 1 700 työntekijän lakolla syntynyt sopimus sisältää lisäksi parannuksia bonusjärjestelmään.

Tammikuussa Audin autotehtaalle Unkarin Györissä solmittiin vuodessa 18 prosentin korotukset tuova sopimus. Tehtaalla on 13 000 työntekijää ja se tuottaa 1,4 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Sopimusta vauhdittanut lakko lamautti nopeasti Audin tehtaan Baijerin Ingolstadtissa tarvittavien osien puuttumisen vuoksi.

Skodan autotehtaalla Tsekin tasavallassa tehtiin vuosi sitten 20 prosentin korotukset tuova sopimus. Nyt huhtikuun alusta palkat nousivat uudella vuoden sopimuksella 4,9 prosenttia. Toukokuussa maksetaan lisäksi 2 500 euron vuosibonus. Tehtaan keskipalkka on noin 2 000 euroa kuussa.

Helmikuussa Tsekin tasavallassa toimiva, ruotsalaisomisteinen lämmityslaitteita sekä ohjausjärjestelmiä valmistava NIBE/Backer suostui 15 prosentin korotuksiin tehtaansa työntekijöille. Toimihenkilöiden palkka nousee 5,5 prosenttia.

METSÄALAN PALKAT NOUSUUN ESPANJASSA

Liitot onnistuvat muuallakin. Espanjan CCOO:n teollisuusliitot sopivat maaliskuussa metsätyön palkkojen nousevan neljässä vuodessa 20–22 prosenttia. Sopimus kattaa 33 000 työntekijää.

Tekstiiliteollisuuden palkat Espanjassa nousevat tänä ja ensi vuonna yhteensä 3,8 prosenttia. Inflaatiosta riippuen korotus voi nousta vielä 0,5 prosenttia. Lisäksi mukana on kolmen prosentin erä, jolla kaikki alan palkat nostetaan vähintään 14 000 euroon vuodessa.

Kreikan ja Espanjan vasemmistohallitukset nostivat vähimmäispalkkaa tänä vuonna. Se vaikuttaa suoraan kaikkein pienituloisimpiin. Kreikassa 11 prosentin korotus oli ensimmäinen lähes vuosikymmeneen. Espanjassa nousu oli 22 prosenttia.

Alankomaiden 150 000 metallityöntekijää varmistivat helmikuussa 3,5 prosentin korotukset 18 kuukauden sopimuksella. Lisäksi maksetaan 58 tai 116 euron kertakorvaus. Sopimukseen kuuluva sukupolvisopimus mahdollistaa sujuvamman osa-aikaeläkkeelle siirtymisen ja nuorten palkkaamisen alalle.

Pohjoismaista Norjassa on tuore keskusjärjestöjen 165 000 työntekijää kattava puitesopimus palkoista. Sen kustannusvaikutus on 3,2 prosenttia. Sopimus takaa lisäkorotuksen kaikille, joiden tulot ovat alle 90 prosenttia teollisuuden keskipalkasta 49 645 euroa vuodessa.

Ruotsissa kolmivuotinen 6,5 prosentin teollisuussopimus on voimassa ensi vuoden maaliskuuhun. Tänä vuonna Ruotsissa neuvotellaan vain 30 työehtosopimuksesta. Vuosi 2020 on ruuhkaisempi; silloin auki on 500 sopimusta, jotka kattavat 2,8 miljoonaa työntekijää.

Tanskassa teollisuuden kolmivuotinen sopimus on voimassa ensi vuoteen.

TEKSTI HEIKKI JOKINEN

Lasse Laatunen ei jättäisi työlainsäädäntöä poliitikoille – kolmikanta pelastettava vaikka uudella kokoonpanolla

Työelämän kehittäminen on edennyt huonosti viime aikoina. Uudet toimijat eli Suomen Yrittäjät ja Keskuskauppakamari eivät osaa pelisääntöjä. Työmarkkinaneuvotteluiden konkari, työmarkkinajuristi emeritus Lasse Laatunen ruoti maanantaina 1.4. työmarkkinoiden tilaa ja esitti keinoja sopimisen edistämiseksi.

Lasse Laatunen vertasi näitä uusia toimijoita jalkapallon pelaajiin, jotka kentälle päästessään istuutuvat pallon päälle.

Työmarkkinoita ei voi Laatusen mukaan uudistaa hallituskausi kerrallaan, vaan siihen vaaditaan pitkäjänteistä työtä. Hän huomautti, että Juha Sipilän (kesk) hallitus ei osannut lukea työehtosopimuksissa olevia pykäliä ja uudistaa lainsäädäntöä sen pohjalta.

– Irtisanomislain muutos olisi kaatunut joka tapauksessa yhdenvertaisuuslakiin. Lopulta päädyttiin kirjoittamaan lakiin nykyinen oikeuskäytäntö.

Hän arvosteli, että tällaiseen päädytään, kun työlainsäädännön uudistaminen jätetään poliitikoille. Työelämän muutokset ja mahdolliset lainmuutostarpeet tiedetään parhaiten työpaikoilla ja alan järjestöissä.

Laatusen mukaan Suomen tulee edelleen pitää kiinni kolmikannasta eli palkansaajien, työnantajien ja valtiovallan yhteisestä valmistelusta työ- ja sosiaalilainsäädännössä. Yhtenä pelkona on, että eduskunta päättää perustulosta ja lasku siitä tulee työnantajien ja palkansaajien maksettavaksi.

Hyvänä esimerkkinä kolmikantaisesta sopimisesta on työeläkeuudistus. Laatunen epäili, ettei se olisi vieläkään valmis, jos asia olisi jätetty pelkästään poliitikkojen valmisteluun.

Laatusen analyysi Sopimisen edistäminen työmarkkinoiden murroksessa julkistettiin maanantaina. Analyysin tilasi Teollisuuden palkansaajat TP.

UUDENLAINEN KOLMIKANTA?

Jollei kolmikanta onnistu työmarkkinakeskusjärjestöjen kesken, neuvotteluihin voisivat osallistua teollisuuden, palvelu- ja julkissektorin keskeiset etujärjestöt, Laatunen linjaa. Jo kansainvälisen työjärjestön ILO:n periaatteiden mukaan työelämän ehdoista on päätettävä kolmikannassa. Näin Suomi hoitaisi kansainväliset velvoitteet.

Laatunen varoittaa, että mikäli työlainsäädäntöä ei voida uudistaa kolmikannassa, lainmuutosvalmistelut nousevat esiin liittokohtaisissa neuvotteluissa. Tämä tietää yleensä työtaisteluita.

Pk-sektorin tarpeet ja edustus tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon kolmikannassa.

TYÖEHDOISTA PUITESOPIMUKSET

Liittojen neuvottelemia työehtosopimuksia Laatunen muuttaisi siten, että niistä tulisi enemmän puitesopimusten kaltaisia. Työaikoihin ja työnteon muotoihin tulisi saada lisää joustoa siten, että lopullinen perälauta olisi asiaa koskeva direktiivi. Näin pystyttäisiin hänen mukaansa vastaamaan paremmin kansainväliseen kilpailuun.

Sopimuskierroksen avauksen Laatunen säilyttäisi vientiliitoilla siten, että palkankorotuslinjaa valvoisi valtakunnansovittelija. Laki työmarkkinoiden sovittelusta antaa Laatusen mukaan tähän mahdollisuuden.

Palkkakierrosten tulisi analyysin mukaan noudattaa kunkin alan palkanmaksukykyä ja vastata paremmin niiden kilpailukykyä ja työllisyyttä. Nyt osa liitoista ”kyttää” aiheettomasti vientialan korotuslinjaa, vaikka vastaaviin korotuksiin ei olisi varaa.

TEKSTI BIRGITTA SUORSA / UP
KUVA MARJA LUUMI / DEMOKRAATTI

Analyysi 2/2019: Lasse Laatunen: Sopimisen edistäminen työmarkkinoiden murroksessa on julkaistu Teollisuuden palkansaajien Edistys-julkaisusarjassa:
www.tpry.fi

Saksassa sopimusvuosi alkoi reiluilla palkankorotuksilla – 3,7%, 4,9%, jopa 5,5% lisää liksaa

Saksassa vuosi on alkanut useilla teollisuusaloilla reippailla palkankorotuksilla. Esimerkiksi Luoteis-Saksan terästeollisuuden työntekijät ovat saaneet maaliskuun alusta 3,7 prosentin palkankorotukset, kun taas Länsi-Saksan tekstiiliteollisuuden työntekijät saavat uudella työehtosopimuksella kahdessa vuodessa jopa 4,9 prosentin korotukset.

KUVA YLLÄ: IG Metall -ammattiliittoon kuuluvat terästyöntekijät vauhdittivat työehtosopimusneuvotteluja varoituslakolla 11. maaliskuuta Duisburgissa Saksassa. KUVA THOMAS RANGE / IG METALL

Länsi-Saksan tekstiiliteollisuuden satatuhatta työntekijää saavat IG Metall -liiton helmikuussa solmimalla työehtosopimuksella 4,9 prosentin palkankorotukset.

Kaksivuotinen sopimus nostaa palkkoja elokuussa 2,6 prosenttia ja ensi vuoden syyskuussa 2,3 prosenttia. Lomarahoja nostetaan vastaavilla prosenteilla. Helmi-elokuun korotus katetaan kaikille maksettavalla 340 euron kertakorvauksella.

Oppisopimustyöntekijät saavat 170 euron kertakorvauksen sekä 30 euron korotuksen jokaista sopimusvuottaan kohti.

Työntekijöiden keski-ikä alalla on korkea ja osa-aikaeläkkeen kehittäminen on liiton tärkeä tavoite. Tähän asti työnantaja on maksanut 536 euron lisän kuukaudessa. Uusi sopimus nostaa summan syyskuusta 570 euroon ja vuoden 2020 syyskuusta 600 euroon kuussa.

Sopimus ei syntynyt ilman lakkoja. Kymmenentuhatta liiton jäsentä osallistui eri puolilla maata vauhdituslakkoihin.

Neuvottelut itäisen Saksan tekstiiliteollisuuden sopimuksesta ovat nyt käynnissä. Liitto vaatii vähittäistä työajan lyhennystä 40 tunnista 37 tuntiin viikossa, samaan kuin lännessä jo on. Osa-aikaeläkelisää on korotettava ja palkkoja on korotettava kuusi prosenttia, liitto vaatii.

VIISI UUTTA VAPAAPÄIVÄÄ TERÄSTEOLLISUUTEEN

Luoteis-Saksan terästeollisuuden 72 000 työntekijää saavat maaliskuun alusta 3,7 prosentin palkankorotukset. Tammi- ja helmikuulta maksetaan kaikille ylimääräinen sadan euron kertakorvaus.

IG Metall -liiton solmima 26 kuukauden mittainen työehtosopimus sisältää lisäksi erityisen tuhannen euron vuosittaisen lomarahalisän ensi vuodesta alkaen. Tämän voi joko ottaa rahana heinäkuun lopussa tai vaihtaa viiteen vapaapäivään.

Oppisopimuksella työskentelevien palkka nousee 9,9–18,7 prosenttia. Euroina korotus on 88–188 euroa kuukaudessa; summa riippuu työssäolon pituudesta.

Liiton puheenjohtaja Jörg Hofmann pitää uusien vapaapäivien tuomaa työntekijöiden itsemääräämisoikeuden lisääntymistä tärkeänä askeleena oikeaan suuntaan.

Sopimuksen syntyä vauhdittivat terästeollisuuden 26 000 työntekijän lakot.

Painoteollisuuden sopimusneuvottelut ovat jumiutuneet. Verdi-liitolla ja työnantajilla on hyvin erilainen näkemys korotuksista.

Lisäksi työnantaja vaatii liiton mukaan alan työehtoja säätelevän yleissopimuksen (Manteltarifvertrag) rankkaa huonontamista. Alalla ei ole yleissitovaa sopimusta ja siksi yleissopimuksen ehdot ovat tärkeitä.

Vuoden alusta Verdi on järjestänyt vauhdituslakkoja useissa kymmenissä painotaloissa.

Paperia, kartonkia ja muovia käyttävän teollisuuden palkat nousevat maaliskuusta 5,5 prosenttia Verdin solmimalla 27 kuukauden sopimuksella.

IG BCE -liitto solmi maaliskuussa sopimuksen, joka nostaa itäisen Saksan energiahuollon palkkoja kuusi prosenttia 27 kuukauden sopimuksella.

Liiton potaska- ja vuorisuolateollisuuden helmikuinen vuoden sopimus nostaa palkkoja 5,4 prosenttia ja kohdistaa liiton jäsenille oman lisän. Heidän lomarahaansa nostetaan tänä vuonna 150 eurolla tuhanteen euroon ja ensi vuonna vielä sadalla eurolla lisää.

TEKSTI HEIKKI JOKINEN

Tasavertaisuudessa parantamista työpaikoilla – ”Eriarvoinen kohtelu on sukupuolittunutta”

Yli puolet teollisuuden työntekijöistä katsoo, että heidän työpaikallaan ei kohdella työntekijöitä tasavertaisesti. Naiset ovat tätä mieltä hieman useammin kuin miehet. Teollisuusliiton tekemän työilmapiirikyselyn tuloksia käsiteltiin tasa-arvon päivänä Minna Canth -aamukahvitilaisuudessa, jossa teemoina olivat työelämän tasa-arvo ja perhevapaauudistus.

KUVA YLLÄ: Teollisuusliiton 2. varapuheenjohtaja Heli Puura (etualalla) Minna Canthin päivän Työelämän tasa-arvo ja perhevapaauudistus -tilaisuudessa Teollisuusliitossa 19.3.2019.

Työilmapiirikyselyyn vastasi yhteensä noin 2 500 eri teollisuusalojen työntekijää. Kyselyn mukaan kokemuksia epätasa-arvoisesta kohtelusta tuottivat työpaikalla muun muassa tiedonsaannin ongelmat, mahdollisuudet lomien ja vapaapäivien pitämiseen, työtehtävien jakaminen ja lomautukset.

Omakohtainen kokemus eriarvoisesta kohtelusta työpaikoilla oli varsin yleistä. Miesvastaajista sitä oli kokenut vajaa puolet (48 %), naisvastaajista selvä enemmistö (63 %). Naisten vastauksissa korostui myös sukupuoli eriarvoisen kohtelun syynä.

– Kaiken kaikkiaan voi sanoa, että eriarvoinen kohtelu on sukupuolittunutta, tulkitsi kyselyn tuloksia seminaarissa esitellyt Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila.

”Vaikuttaa siltä, että työn ja perheen yhteensovitus ei ole aivan balanssissa”, sanoi Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila. Taustalla Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle. KUVA KITI HAILA

Työn ja perheen yhteensovittamista koskevista vastauksista nousi esiin naisten perhevastuu ja perinteinen lastenhoitorooli. Sen seurauksena vastaajat kokivat, että naisten on helpompi muun muassa kieltäytyä ylitöistä ja jäädä kotiin perhesyistä. Miesten mielestä perhevapaille pääseminen oli hankalaa.

– Vaikuttaa siltä, että työn ja perheen yhteensovitus ei ole aivan balanssissa, sanoi Anttila.

TYÖMARKKINAJÄRJESTÖJEN PERHEVAPAAMALLEISSA PALJON YHTEISTÄ

SAK:n perhevapaalinjauksia esitteli sosiaalipoliittinen asiantuntija Tuuli Glantz.

– Vapaat olisi voitava pitää siinä järjestyksessä kuin perhe itse haluaa. Olisi myös mahdollistettava vapaiden pitäminen osa-aikaisesti ja lyhemmissä jaksoissa, näki Glantz.

SAK:n lähtökohtana on jakaa kaikki vapaat tasan vanhempien kesken, kertoi SAK:n sosiaalipoliittinen asiantuntija Tuuli Glantz. KUVA KITI HAILA

Mallin tavoitteena on edistää tasavertaista vanhemmuutta. Lähtökohtana on jakaa kaikki vapaat tasan vanhempien kesken, kuten myös vanhempainraha ja hoitoraha. Myös erilaiset perhemuodot tulisi SAK:n mielestä saattaa tasavertaisiksi keskenään.

Työnantajaleirin näkemyksiä aiheesta esittelivät työmarkkinajohtajat Minna Helle Teknologiateollisuudesta ja Jyrki Hollmén Metsäteollisuudesta.

Miehiä on teollisuuden työntekijöinä noin 85 prosenttia, ja Helle näkisi mielellään sukupuolijakauman tasaantuvan.

”Naisilla ei ole varaa siihen, että heillä on vuosien poissaoloja työelämästä. Eikä Suomella”, sanoi Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle. KUVA KITI HAILA

– Kaikki kunnia miehille, mutta me tarvitsemme enemmän naisia. Tytöt eivät valitettavasti koe teknologiaa merkityksellisenä, siksi he eivät hakeudu tälle alalle. Mutta teknologiaa kiinnostavampaa on se, mitä teknologialla voi ratkaista, Helle sanoi.

Työnantajien kattojärjestö EK lähtee omassa perhevapaamallissaan siitä, että naisten työssäkäyntiä ja työmarkkina-asemaa tulisi parantaa. Esimerkiksi kotihoidon tuen EK rajaisi siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 kuukautta. Vanhempainvapaita EK kiintiöisi vahvemmin äideille ja isille, jotta perhevapaat jakautuisivat tasaisemmin

– Naisilla ei ole varaa siihen, että heillä on vuosien poissaoloja työelämästä. Eikä Suomella, perusteli Helle ja korosti lainsäädännön ohjausvaikutusta.

”Jos naisia tulisi lisää metsäteollisuuteen, sekin jo kaventaisi ansiotulojen eroja sukupuolten välillä”, sanoi Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén.

Jyrki Hollménkin toivoi metsäteollisuuden palkkalistoille enemmän naisia. Nyt naisia on työntekijöistä vain 12 prosenttia ja toimihenkilöistä 34 prosenttia.

– Naiset ovat niin vahvasti aliedustettuina, että jos heitä tulisi lisää, sekin jo kaventaisi ansiotulojen eroja sukupuolten välillä.

Tärkeimpinä tasa-arvotoimenpiteinä Hollmén piti työmarkkinoiden sukupuolijaon tasaantumisen lisäksi naisten etenemismahdollisuuksien parantamista sekä perhevapaitten tasaisempaa jakamista.

TEKSTI MIKKO NIKULA
KUVAT KITI HAILA

Vientiteollisuus ja työllisyys teemaksi vaalikeskusteluihin

”Liki 1,1 miljoonalla suomalaisella on työpaikka vientiteollisuuden ansiosta. Sen toimintaedellytykset pitää turvata myös tulevaisuudessa”, totesi Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto vientiteollisuuden liittojen yhteisen vaalikiertueen mediainfossa.

Vientiteollisuuden työnantaja- ja työntekijäjärjestöt ovat päättäneet yhdessä nostaa vientiteollisuuden ja hyvinvoinnin rakentamisen välisen yhteyden osaksi eduskuntavaalikeskusteluja.

– Muistutamme kansanedustajaehdokkaita ja suurta yleisöä siitä, että vientiteollisuus on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ytimessä. Se tuo Suomeen 28 miljardin verokertymän ja 90 miljardin euron arvonlisän. Kymmenen vientiteollisuuden työpaikkaa tuo 13 työpaikkaa muille aloille, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen sanoi 22.1. Helsingissä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Kemianteollisuuden toimitusjohtajan Mika Aallon ja Metsäteollisuuden toimitusjohtajan Timo Jaatisen mukaan Suomen pitää olla houkutteleva maa investoida työllistää ja luoda uutta. Sen saavuttamiseksi on varmistettava, että suomalaisen teollisuuden kustannustaso ei ylitä keskeisten kilpailijamaiden tasoa. KUVA KITI HAILA

KOLME PÄRJÄÄMISEN AVAINTA

Tulevan menestyksen avaimet on vientiteollisuuden vaaliviestissä jaoteltu kolmeen ryhmään. Ensimmäinen niistä on koulutus, toinen tutkimus, tuotekehitys ja innovaatiot ja kolmas teollisuuden vakaa toimintaympäristö.

– Koulutuksessa on esimerkiksi mahdollistettava elinikäinen oppiminen, käynnistettävä laajoja muunto- ja lisäkoulutusohjelmia julkisen sektorin ja elinkeinoelämän yhteistyönä, onnistuttava ammatillisen koulutuksen reformissa ja hoidettava työperäisen maahanmuuton luvitus sujuvasti. Samalla on huolehdittava suomalaisten pelisääntöjen noudattamisesta, että ei synny kaksia työmarkkinoita.

– Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI) ajatellen on tarpeen laatia yli vaalikausien ulottuva suunnitelma TKI-rahoituksen nostamisesta. Samalla on varmistettava, että osaamme hyödyntää digitalisaation, robotisaation ja tekoälyn täysmääräisesti ja muistettava, että teollisuudessa uusi syntyy usein olemassa olevan yhteyteen.

– Uudenkaupungin autotehdas on hyvä esimerkki. Robotit eivät ole uusi asia. Niitä on ollut käytössä jo useiden vuosikymmenten ajan, ja tuotanto on säilynyt Suomessa, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoi.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ja Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola muistuttivat, että suomalainen teollisuus pärjää kansainvälisessä vertailussa ympäristökysymyksissä hyvin. KUVA KITI HAILA

Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jaakko Hirvola korosti teollisuuden vakaan ja ennakoitavissa olevan toimintaympäristön merkitystä sekä suomalaisen teollisuuden roolia ja mahdollisuuksia suhteessa ilmastokysymyksiin.

– Suomi ei saa omilla toimillaan heikentää teollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä. Suomalainen teollisuus on ympäristötehokasta ja haluaa säilyttää edelläkävijän aseman myös tulevaisuudessa. Globaalia ilmasto-ongelmaa ei pidä yrittää ratkaista supistamalla tuotantoa Suomessa, vaan pitämällä se Suomessa. Sen rinnalla on tarpeen keskittyä kehittämään puhtaan teknologian ratkaisuja. Myös niille on olemassa globaali kysyntä, Hirvola sanoi.

– Siinä työssä nimenomaan tutkimus- ja tuotekehityksen rahoituksen tason nostaminen on tärkeä tekijä samoin kuin esimerkiksi digitalisaation täysi hyödyntäminen. Suomalainen puhdas teollisuus on kasvun perusta, Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto sanoi.

KIERTUE KAIKISSA VAALIPIIREISSÄ

Teknologiateollisuus, Metsäteollisuus, Kemianteollisuus, Teollisuusliitto ja Paperiliitto toteuttavat kaikki vaalipiirit sisältävän yhteisen vaalikiertueen 16. tammikuuta ja 11. maaliskuuta välisenä aikana. Kiertueen tavoitteena on lisätä kansanedustajaehdokkaiden ymmärrystä teollisuuden merkityksestä kansantaloudelle ja kullekin vaalipiirille. Tilaisuuksia järjestetään 16.

Vientiteollisuuden eduskuntavaalitavoiteet -kiertueen Helsingin tiedotustilaisuus pidettiin 22.1. Allas Sea Poolissa. Teollisuusliiton Riku Aalto, Teknologiateollisuuden Jaakko Hirvola, Kemianteollisuuden Mika Aalto ja Metsäteollisuuden Timo Jaatinen. KUVA KITI HAILA

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT KITI HAILA

Teollisuusliiton vaalitavoitteet: Silmäteräksi teollisuuden toimintaedellytykset ja työllisyys

Teollisuusliiton mukaan teollisuuden toimintaedellytykset ja työllisyys on asetettava seuraavan vaalikauden keskeisiksi tavoitteiksi.

Teollisuusliitto julkaisi keskiviikkona 16. tammikuuta tavoitteensa vaalikaudelle 2019–2023. Samalla kysymys on niistä asioista, jotka kevään 2019 eduskuntavaalien jälkeen aloittavan maan hallituksen pitää Teollisuusliiton mukaan ohjelmassaan ottaa huomioon ja toteuttaa.

– Suomea on ennenkin rakennettu yhteistyöllä ja luottamuksella. Toivottavasti siihen voidaan jälleen palata. Se kuitenkin edellyttää kaikkien osapuolten tahtoa, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoi medialle järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Teollisuuden toimintaedellytysten parantaminen on Teollisuusliiton arvion mukaan asetettava seuraavan hallituksen strategiseksi painopisteeksi. Liitto esittää, että Suomeen perustetaan poikkihallinnollinen viennin ja teollisuuden kasvuohjelma. Keskeisiä elementtejä ovat osaamisen, koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen lisääminen.

– Mikäli vientiteollisuus ei pärjää lyhyemmän aikavälin kustannuskilpailussa, se ei pysty investoimaan pidemmälläkään aikavälillä. Esimerkiksi tutkimusta ja kehitystoimintaa ei saada kasvuun pelkillä valtion varoilla, Aalto arvioi.

Suomi tulee toimimaan EU:n puheenjohtajana kuluvan vuoden jälkimmäisen puoliskon. Teollisuusliiton mukaan Suomen pitää nostaa puheenjohtajuuskautensa kärkiteemaksi valmistavan teollisuuden ja kiertotalouden kasvuohjelman luominen Eurooppaan.

Edellisten näkökohtien rinnalla energiapolitiikalle on määriteltävä selvä linja, jota noudattamalla Suomi ja kotimainen teollisuus saavat käyttöönsä riittävästi edullista, päästötöntä tai vähäpäästöistä sähköä. Suomen toimivaa vientitakuujärjestelmää on edelleen jatkettava. Vaalikauden aikana on myös tarpeen arvioida viennin edistämistä, yritysten kasvua ja kansainvälistymistä tukevan Business Finlandin toiminnan tehokkuus ja toteuttaa korjaavia toimenpiteitä, jos ne osoittautuisivat tarpeellisiksi.

TYÖLLISYYSASTE YLI 75 PROSENTTIIN

Väestön ikärakenteen vanhentuminen aiheuttaa julkiselle taloudelle kasvavan kustannuspaineen. Vastaus siitä aiheutuvaan julkisen talouden rahoitusproblematiikkaan on työllisyysasteen nostaminen yli 75 prosenttiin. Tärkeä keino sen saavuttamiseksi on työvoiman liikkuvuuden lisääminen rohkaisemalla ihmisiä muuttamaan työn perässä ja tukemalla sitä esimerkiksi verotuksen työasuntovähennyksen määrää nostamalla.

Koulutusjärjestelmän on pysyttävä elinkeinorakenteen muutosten perässä. Vaalikauden aikana on syytä arvioida ammatillisen koulutuksen uudistuksen tilanne ja tarpeet. Esimerkiksi työpaikalla tapahtuvan oppimisen resurssit on turvattava todellisen tarpeen mukaisesti.

Tulevan työvoiman merkittävä potentiaali on nuorissa. Nuorten työllistymisen edistämisen rinnalla on tärkeää etsiä keinot sen ehkäisemiseksi, ettei kukaan putoa nuorena yhteiskunnan ulkopuolelle. Ehyet mahdollisuuksia tarjoavat koulutusväylät ovat ratkaisevassa asemassa. Työperäisessä maahanmuutossa täytyy puolestaan huomioida, että yritykset noudattavat työehtoja ja että niiden noudattamista valvotaan. EU-maiden ulkopuolelta tulevien työntekijöiden saatavuusharkinta pitää säilyttää.

METSÄT JA KAIVOKSET VOIMAVARAKSI, HARMAA TALOUS KURIIN

Talousmetsien monipuolinen ja kestävä käyttö on tärkeää Suomen elinkeinoelämälle myös tulevaisuudessa. Päästövähennyksiä ajatellen on muistettava, että Suomen metsät ovat hiilinielu. Aktiivinen metsänkäyttö ja -hoito kasvattavat hiilinieluja. Metsien virkistys- ja talouskäyttö on sovitettava yhteen. Metsäalan toimijat ovat siinä avainasemassa.

Kestävän metsänhoidon saralla metsänomistajille maksettavan Kemera-tuen ehdoksi on asetettava se, että urakoitsija noudattaa lakisääteisiä velvoitteitansa ja työehtoja sekä maksaa veronsa. Se on yksi osa harmaan talouden torjuntaa, jonka toteuttamiseksi täytyy Teollisuusliiton mukaan laatia eri toimialat laajasti huomioiva kunnianhimoinen ja kattava toimenpideohjelma. Veronumerokäytäntö on laajennettava ravintoloihin, siivousalalle ja teollisuustoimialoille. Tilaajavastuulain perusteella sovellettavien sanktioiden kaltaiset laiminlyöntimaksut on otettava käyttöön myös työsuojelurikkomuksissa.

Kaivostoiminnassa Suomen kaivosklusteria ja sen arvoketjua on laajennettava. Mahdollinen kaivosvero on valmisteltava siten, ettei se aja investointeja pois Suomesta. Sen rinnalla kaivosteollisuuden vastuullisuuteen ja tuotannon jälkihoitoon on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota.

Valtion on pidettävä omistajaohjauksessa aktiivinen ote. Päätavoite on jalostusarvon kehittäminen Suomessa ja sinivalkoisen ankkuriomistajuuden vahvistaminen, ei valtion omaisuuden myynti.

Yritystukia käytetään kaikissa kilpailijamaissa. Siksi Suomessa ei Teollisuusliiton mukaan pidä säätää lakeja, jotka lisäävät teollisuuden kustannuksia kilpailijamaihin nähden. Toisaalta teollisuuden päästöoikeuden hinnannousun aiheuttama energialasku on korvattava teollisuudelle myös vuoden 2020 jälkeen täysimääräisesti.

TYÖMARKKINAYHTEISTYÖ VAHVISTAA KILPAILUKYKYÄ

Luottamukseen ja yhteistyöhön perustunut työmarkkina-asioiden valmistelu on Suomen talouskehityksen pitkän kaaren perusteella tarkasteltuna tuottanut kasvun kannalta parhaat lopputulokset.

Teollisuusliiton mukaan seuraavalla vaalikaudella on jälleen siirryttävä hyödyntämään työmarkkinaosapuolten osaamista ja kokemusta. Maan hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen onnistunut yhteistyö on tärkeä tekijä Suomen tulevan kasvun rakentamisessa ja kestävyysvajeen tilkitsemisessä.

Yritystoiminnalla ja kansainvälisellä kaupalla on suuri merkitys ihmisoikeuksien toteutumisessa. Teollisuusliitto on mukana #ykkösketjuun -kampanjassa, joka ajaa lakia yritysten ihmisoikeusvastuusta myös Suomessa. Joissakin Euroopan maissa, kuten Ranskassa ja Sveitsissä, tällainen yritysvastuulaki on jo säädetty.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVA KITI HAILA

KUVA YLLÄ: Puheenjohtaja Riku Aalto ja varapuheenjohtaja Turja Lehtonen esittelivät Teollisuusliiton vaalitavoitteet medialle keskiviikkona 16. tammikuuta Helsingissä.

LUE LISÄÄ:

Teollisuusliiton vaalitavoitteet vaalikaudelle 2019–2023

 

Tekijän päätoimittajalle Metsämiesten Säätiön ansiomitali

Tekijä-lehden päätoimittaja Petteri Raito on saanut Metsämiesten Säätiön 70-vuotisjuhlan yhteydessä säätiön hopeisen ansiomitalin pitkäaikaisesta ja erityisen ansiokkaasta toiminnasta Suomen metsätalouden ja säätiön tarkoitusperien hyväksi. Ennen Teollisuusliittoa Raito työskenteli Puuliiton viestintäpäällikkönä ja Särmä-lehden päätoimittajana.

Hopeinen ansiomitali on Metsämiesten Säätiön korkein huomionosoitus. Luovutetuilla ansiomitaleilla Metsämiesten Säätiö haluaa nostaa esille sitä arvokasta työtä, jota yksilöt ja yhteisöt tekevät koko toimialan eteen. Osaavat ja motivoituneet ihmiset ovat metsäalan tulevaisuuden keskeisin menestystekijä ja alan toimintakulttuurin rakentaja.

TYÖYHTEISÖN HYVÄT TYYPIT

Metsämiesten Säätiö julkisti myös uudenlaisen Työyhteisön hyvät tyypit –stipendin. Metsämiesten Säätiö haluaa nostaa esille arjen työyhteisösankareita metsäalalla, sillä osaava ja motivoitunut ihminen on metsäalan tulevaisuuden keskeisin menestystekijä ja alan toimintakulttuurin rakentaja.

Metsäalan, sen yritysten ja yhteisöjen menestys rakentuu työyhteisöjen hyvien tyyppien varaan. Niinpä Metsämiesten Säätiön myöntää vuosittain 500 euron arvoisia stipendejä työssä oleville henkilöille.

Stipendin myöntämisperusteina ovat:

  • itsensä johtaminen (innostuu arjen onnistumisista ja kannustaa onnistumaan, uskaltaa pysähtyä ja olla läsnä)
  • vastuun ottaminen (tunnistaa omat ja muiden mahdollisuudet, huolehtii työkavereista, suhtautuu rohkeasti uuteen)
  • oppii ja opastaa (on vastuullisesti utelias ja valmis kehittymään, innostuu työelämän monimuotoisuudesta ja ajattelun laajuudesta)
  • sekä rehdin ja luotettavan metsämieshengen ylläpitäminen

Stipendin myöntämisperusteita eivät ole palvelusvuodet, merkkipäivä tai ulkoinen syy.

Lue tästä lisää Metsämiesten Säätiön ansiomitaleista

Lue tästä lisää Työyhteisön hyvät tyypit -stipendistä ja hae stipendiä