Minna Canthin -päivän Työelämän tasa-arvo ja perhevapaauudistus -tilaisuus Teollisuusliitossa 19.3.2019. Etualalla Heli Puura, Teollisuusliiton 2. varapuheenjohtaja.

Tasa­ver­tai­suu­dessa paran­ta­mista työpai­koilla – ”Eriar­voi­nen kohtelu on sukupuolittunutta”

Yli puolet teol­li­suu­den työn­te­ki­jöistä katsoo, että heidän työpai­kal­laan ei kohdella työn­te­ki­jöitä tasa­ver­tai­sesti. Naiset ovat tätä mieltä hieman useam­min kuin miehet. Teol­li­suus­lii­ton teke­män työil­ma­pii­ri­ky­se­lyn tulok­sia käsi­tel­tiin tasa-arvon päivänä Minna Canth ‑aamu­kah­vi­ti­lai­suu­dessa, jossa teemoina olivat työelä­män tasa-arvo ja perhevapaauudistus.

KUVA YLLÄ: Teol­li­suus­lii­ton 2. vara­pu­heen­joh­taja Heli Puura (etua­lalla) Minna Cant­hin päivän Työelä­män tasa-arvo ja perhe­va­paa­uu­dis­tus ‑tilai­suu­dessa Teol­li­suus­lii­tossa 19.3.2019.

Työil­ma­pii­ri­ky­se­lyyn vastasi yhteensä noin 2 500 eri teol­li­suusa­lo­jen työn­te­ki­jää. Kyse­lyn mukaan koke­muk­sia epätasa-arvoi­sesta kohte­lusta tuot­ti­vat työpai­kalla muun muassa tiedon­saan­nin ongel­mat, mahdol­li­suu­det lomien ja vapaa­päi­vien pitä­mi­seen, työteh­tä­vien jaka­mi­nen ja lomautukset.

Omakoh­tai­nen koke­mus eriar­voi­sesta kohte­lusta työpai­koilla oli varsin yleistä. Mies­vas­taa­jista sitä oli koke­nut vajaa puolet (48 %), nais­vas­taa­jista selvä enem­mistö (63 %). Nais­ten vastauk­sissa koros­tui myös suku­puoli eriar­voi­sen kohte­lun syynä.

– Kaiken kaik­ki­aan voi sanoa, että eriar­voi­nen kohtelu on suku­puo­lit­tu­nutta, tulkitsi kyse­lyn tulok­sia semi­naa­rissa esitel­lyt Teol­li­suus­lii­ton tutki­mus­pääl­likkö Anu-Hanna Anttila.

”Vaikut­taa siltä, että työn ja perheen yhteen­so­vi­tus ei ole aivan balans­sissa”, sanoi Teol­li­suus­lii­ton tutki­mus­pääl­likkö Anu-Hanna Anttila. Taus­talla Tekno­lo­gia­teol­li­suu­den työmark­kin­ajoh­taja Minna Helle. KUVA KITI HAILA

Työn ja perheen yhteen­so­vit­ta­mista koske­vista vastauk­sista nousi esiin nais­ten perhe­vas­tuu ja perin­tei­nen lasten­hoi­to­rooli. Sen seurauk­sena vastaa­jat koki­vat, että nais­ten on helpompi muun muassa kiel­täy­tyä ylitöistä ja jäädä kotiin perhe­syistä. Mies­ten mielestä perhe­va­paille pääse­mi­nen oli hankalaa.

– Vaikut­taa siltä, että työn ja perheen yhteen­so­vi­tus ei ole aivan balans­sissa, sanoi Anttila.

TYÖMARKKINAJÄRJESTÖJEN PERHEVAPAAMALLEISSA PALJON YHTEISTÄ

SAK:n perhe­va­paa­lin­jauk­sia esit­teli sosi­aa­li­po­liit­ti­nen asian­tun­tija Tuuli Glantz.

– Vapaat olisi voitava pitää siinä järjes­tyk­sessä kuin perhe itse haluaa. Olisi myös mahdol­lis­tet­tava vapai­den pitä­mi­nen osa-aikai­sesti ja lyhem­missä jaksoissa, näki Glantz.

SAK:n lähtö­koh­tana on jakaa kaikki vapaat tasan vanhem­pien kesken, kertoi SAK:n sosi­aa­li­po­liit­ti­nen asian­tun­tija Tuuli Glantz. KUVA KITI HAILA

Mallin tavoit­teena on edis­tää tasa­ver­taista vanhem­muutta. Lähtö­koh­tana on jakaa kaikki vapaat tasan vanhem­pien kesken, kuten myös vanhem­pain­raha ja hoito­raha. Myös erilai­set perhe­muo­dot tulisi SAK:n mielestä saat­taa tasa­ver­tai­siksi keskenään.

Työnan­ta­ja­lei­rin näke­myk­siä aiheesta esit­te­li­vät työmark­kin­ajoh­ta­jat Minna Helle Tekno­lo­gia­teol­li­suu­desta ja Jyrki Hollmén Metsäteollisuudesta.

Miehiä on teol­li­suu­den työn­te­ki­jöinä noin 85 prosent­tia, ja Helle näkisi mielel­lään suku­puo­li­ja­kau­man tasaantuvan.

”Naisilla ei ole varaa siihen, että heillä on vuosien pois­sao­loja työelä­mästä. Eikä Suomella”, sanoi Tekno­lo­gia­teol­li­suu­den työmark­kin­ajoh­taja Minna Helle. KUVA KITI HAILA

– Kaikki kunnia miehille, mutta me tarvit­semme enem­män naisia. Tytöt eivät vali­tet­ta­vasti koe tekno­lo­giaa merki­tyk­sel­li­senä, siksi he eivät hakeudu tälle alalle. Mutta tekno­lo­giaa kiin­nos­ta­vam­paa on se, mitä tekno­lo­gialla voi ratkaista, Helle sanoi.

Työnan­ta­jien katto­jär­jestö EK lähtee omassa perhe­va­paa­mal­lis­saan siitä, että nais­ten työs­sä­käyn­tiä ja työmark­kina-asemaa tulisi paran­taa. Esimer­kiksi koti­hoi­don tuen EK rajaisi siihen saakka, kun lapsi täyt­tää 18 kuukautta. Vanhem­pain­va­paita EK kiin­tiöisi vahvem­min äideille ja isille, jotta perhe­va­paat jakau­tui­si­vat tasaisemmin

– Naisilla ei ole varaa siihen, että heillä on vuosien pois­sao­loja työelä­mästä. Eikä Suomella, perus­teli Helle ja korosti lain­sää­dän­nön ohjausvaikutusta.

”Jos naisia tulisi lisää metsä­teol­li­suu­teen, sekin jo kaven­taisi ansio­tu­lo­jen eroja suku­puol­ten välillä”, sanoi Metsä­teol­li­suus ry:n työmark­kin­ajoh­taja Jyrki Hollmén.

Jyrki Hollmén­kin toivoi metsä­teol­li­suu­den palk­ka­lis­toille enem­män naisia. Nyt naisia on työn­te­ki­jöistä vain 12 prosent­tia ja toimi­hen­ki­löistä 34 prosenttia.

– Naiset ovat niin vahvasti alie­dus­tet­tuina, että jos heitä tulisi lisää, sekin jo kaven­taisi ansio­tu­lo­jen eroja suku­puol­ten välillä.

Tärkeim­pinä tasa-arvo­toi­men­pi­teinä Hollmén piti työmark­ki­noi­den suku­puo­li­jaon tasaan­tu­mi­sen lisäksi nais­ten etene­mis­mah­dol­li­suuk­sien paran­ta­mista sekä perhe­va­pait­ten tasai­sem­paa jakamista.

TEKSTI MIKKO NIKULA
KUVAT KITI HAILA