Jukka Seppälä luotsaa jatkos­sakin Vaasan ja Keski-Suomen toiminta-aluetta Jyväs­kylän aluetoi­mis­tosta käsin. ”Jos jäsen tulee käymään tai soittaa aluetoi­mis­toon, hänen asiansa voi olla mitä tahansa taivaan ja maan väliltä”, Seppälä kertoo.

Kun Jukka Seppälä siirtyi vuonna 1998 Metal­li­työ­väen liiton keskus­toi­mis­tolta Helsingin Hakanie­mestä aluetoi­mit­si­jaksi Jyväs­ky­lään, arveli hän tulevan työnsä olevan ”monipuo­lista hommaa”. Arvio osui oikeaan: tyypil­listä työpäivää ei ole, ja työvii­kolla hän on mukana monenlaisessa.

Viikon aikana hän saattaa esimer­kiksi tehdä kampan­ja­työtä, hoitaa jäsenten ja luotta­mus­hen­ki­löiden kysymyksiä ja ongelmia, koulut­tautua, tehdä yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­mista tai toimin­nan­suun­nit­telua sekä hoitaa esimie­helle kuuluvia rutii­neja ja alueen tapah­tu­miin liittyviä järjestelyjä.

Liitto­fuusion valmis­telu toi työnku­vaan oman lisänsä: Seppälä oli mukana työryh­mässä, joka pohti järjes­tö­toi­mintaa ja sen myötä myös aluetoi­mintaa. Aluetoi­mis­tojen roolia hän luonnehtii ”kuin liitoksi pienois­koossa”. Erona on se, että alueella ollaan lähem­pänä seudun jäseniä, luotta­mus­hen­ki­löitä ja työpaik­koja. Esimer­kiksi Vaasa–Keski-Suomen alueella asuu noin 35 000 teollisuusliittolaista.

– Jos jäsen tulee käymään tai soittaa aluetoi­mis­toon, hänen asiansa voi olla mitä tahansa taivaan ja maan väliltä. Asiaa pyritään ratkai­se­maan täällä meillä niin pitkälle kuin mahdol­lista. Jos taas joudu­taan tekemään vaikkapa oikeus­a­pu­ha­kemus, asia siirtyy Helsin­kiin hoidet­ta­vaksi, hän kertoo.

LISÄÄ VAIKUTTAMISTA JA JÄRJESTÄMISTÄ

Millaista se aluetoi­minta sitten 1.1.2018 alkaen on? Seppälän mukaan alueilla säilyy niin edunval­vonta, järjes­tö­toi­minta kuin jäsenyys- ja kassa­pal­ve­lutkin. Eri sopimusa­lojen osaamista tarvi­taan mahdol­li­simman laajasti, mutta kun uudessa liitossa aloja on 33, ei jokai­seen sopimusa­laan erikois­tu­nutta henkilöä kuuden hengen toimis­tosta löydy. Yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­mi­seen Seppälä kaipaa lisää voimavaroja.

– Pitäisi olla enemmän yhtey­den­pitoa poliit­ti­siin päättä­jiin, virka­mie­hiin ja vaikkapa oppilai­tok­siin. Lisäksi Teolli­suus­liiton pitää näkyä ja kuulua myös mediassa. Siinäkin on kyse siitä, että jäsenten ja koko teolli­suuden asema yhteis­kunnan kivijal­kana vahvis­tui­sivat, hän pohtii.

Lisää resurs­seja hän kaipaa myös järjes­tä­mis­toi­min­taan. Käytän­nössä järjes­tä­minen tarkoittaa sitä, että tietyn työpaikan työnte­ki­jöitä valmen­ne­taan hoita­maan työpaikan edunval­vontaa ja ratkai­se­maan asioita työpai­kalla yhdessä. Seppälän mukaan etuna on, että se lisää aktii­vi­suutta ja aktii­veja ja tuo uusia jäseniä.

Niitä, jotka pelkäävät yhtei­söl­li­syyden katoa­mista suuressa liitossa, hän haluaa rauhoi­tella. Ammat­tio­sas­toja kannus­te­taan edelleen tekemään yhteis­työtä, ja aiemmin muodos­tu­neiden porukoiden toivo­taan pysyvän tiiviinä jatkossakin.

– Aluetoi­min­nassa löytyy paikkansa ihan varmasti kaikille jäsenille, jotka vain haluavat osallistua. Ensi vuoden tapah­tu­ma­ka­len­te­rissa on paljon eri kohde­ryh­mille suunnat­tuja tilai­suuksia ja koulu­tuksia. On nuorille, osastoak­tii­veille, luotta­mus­hen­ki­löille, valtuu­te­tuille ja ihan rivijä­se­nille sekä jäsenten perheille, hän listaa.

KOLMEN LIITON NÄKÖISTÄ TEKEMISTÄ

Teami­lai­sille aluetoi­mistot tulevat uutena asiana, mutta TEAMis­sakin on ollut aluetoi­mintaa. Pari vuotta ennen fuusiota liitossa lansee­rat­tiin matalan kynnyksen Uutta virtaa ‑toiminta, jonka tavoit­teena oli auttaa jäseniä verkos­toi­tu­maan yli työpaikka- ja osasto­ra­jojen sekä aktivoida myös uutta väkeä mukaan.

Käytän­nössä jäsenet järjes­tivät alueel­lisia tapah­tumia varsin omatoi­mi­sesti alueensa suunnit­te­lu­ryhmän johdolla ja kahden toimit­si­ja­kummin avulla. Seppälää innostaa malli, jossa jäsenet ottai­sivat vetovas­tuun tapah­tuman järjes­tä­mi­sestä ja markkinoinnista.

– Jotain sen tyyppistä olisi hyvä jossain vaiheessa saada mukaan uuteen liittoon, hän sanoo.

Aluepääl­li­köllä on hyvä tuntuma Keski-Suomen metal­lialan työpai­koista. Fuusion myötä työpaik­kojen kirjo laajenee, ja hän haluaa mielel­lään tutustua myös uusiin yrityk­siin ja jäseniin.

– Toivot­ta­vasti jäsenet vaikka kutsuvat käymään, koska vierai­luhan on ihan paras tapa tutustua työpaik­koihin ja työnte­ki­jöihin, hän sanoo.

TEKSTI SIRPA TASKINEN
KUVA HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN

Sivun yläreunan kuvassa Jukka Seppälä keskellä, Ilkka Terimaa (vas.), Paula Ikonen, Eliisa Haimakka, Aila Hämynen ja Kirsi Hyvönen.

JUKKA SEPPÄLÄ

Aluepääl­likkö

KOULUTUS Levyseppä-hitsaaja

TAUSTA Kotoisin Kuore­ve­deltä (nyk. Jämsä). Aktivoitui Metal­li­työ­väen liitossa luotta­mus­toi­mien ja nuori­so­toi­minnan kautta.

TOIMITSIJAURA Metal­li­liiton nuori­so­toi­mit­sija 1991, Jyväs­kylän aluetoi­mis­toon 1998, aluepääl­likkö 2003

6 ALUETTA

1.1.2018 alkaen

Helsinki–Uusimaa, Varsinais-Suomi–Satakunta, Vaasa–Keski-Suomi, Savo-Karjala–Kaakkois-Suomi, Häme–Pirkanmaa ja Oulu–Lappi.

14 ALUETOIMISTOA

Paikka­kun­nit­tain: Vantaa, Kotka, Turku, Hämeen­linna, Tampere, Mikkeli, Varkaus, Jyväs­kylä, Pori, Vaasa, Oulu ja Tornio

Verkos­toista Uutta virtaa

TEAMissa ammat­tio­sas­tojen verkos­toi­tu­minen ja yhteistyö on ollut vuosien 2016 ja 2017 painopiste. Yhteis­työllä on saatu toimin­taan uutta virtaa ja on voitu jakaa hyviä ideoita. Yhteistä tekemistä yli osasto­ra­jojen on järjes­tetty monin paikoin jo aiemminkin, mutta parina viime vuonna tavoit­teena on ollut vahvistaa olemassa olevia verkos­toja ja synnyttää uusia.

Yhteis­työn pohjaksi Suomi jaettiin viiteen löyhä­ra­jai­seen aluee­seen. Alueille nimet­tiin kummit liiton toimis­tolta. Heidän tehtä­vä­nään on ollut toimia alueen aktii­vien tausta­tu­kena. Kummien lisäksi alueille on nimetty jäsenten joukosta yhteys­hen­kilö ja suunnit­te­lu­ryhmä, jotka ideoivat alueen toimintaa.

– Hyödyl­li­sintä on ollut verkos­toi­tu­minen, kertoo Joroi­sissa asuva Aki Kakriainen.

28-vuotias Kakriainen toimii logis­tiik­kao­pe­raat­to­rina Oy Woikoski Ab:n Varkauden toimi­pis­teessä ja istuu ammat­tio­sas­tonsa eli Woikosken Kemian­työn­te­ki­jöiden halli­tuk­sessa. Hän lähti vajaat kaksi vuotta sitten mukaan Savo–Karjalan Uutta virtaa ‑tapah­tu­maan kaverin yllyt­tä­mänä ja tuli heti valituksi alueen suunnitteluryhmään.

Uutta virtaa ‑tapah­tu­miin on ollut sangen matala kynnys. Myös hyödyt ovat ilmeiset.

– Jos tulee ongelmia, voin nyt soittaa ja kysyä neuvoa saman­hen­ki­siltä ihmisiltä toisilla työpaikoilla.

– Jäsenet toivovat tällaista jatkos­sakin, rentoa yhdessä oloa ja yhdessä tekemistä, Kakriainen sanoo.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA PEKKA ELOMAA

LUE LISÄÄ SAMASTA AIHEESTA:

Isosta järjes­töstä saatava paljon irti

Toimii, sanoo järjestäjä