EDUSKUNTAVAALIT: Vapaiden valta­kunta ‑kampanja haluaa muuttaa politiikan suuntaa – kolme aktiivia kertoo miksi

Vapaiden valta­kunta ‑kampanja rakentuu vapaa­eh­toisten ja tukijoiden innos­tuk­selle muuttaa Suomen politiikan suuntaa. Kampanjan käynnis­tivät nuoret palkan­saajat syyskuussa 2018. Vapaa­eh­toiset aktiivit käyvät ennen vaaleja kymmeniä tuhansia keskus­te­luita työpai­koilla, kaduilla, kotio­villa ja puheli­messa. Kolme kampanjan aktiivia kertoo, miksi he ovat mukana.

 

KUVA JYRKI LUUKKONEN

”Duunari, sinulla on valtaa”

ANTTI MAIJALA Levyseppä-hitsaaja, pääluot­ta­mus­mies, Kumera Machi­nery Oy, Akaa, Etelä-Pirkan­maan teolli­suus­työ­väen ao. 169:n puheen­joh­taja ja liitto­val­tuuston jäsen.

– Duuna­reilla on valta muuttaa politiikan suunta, ja sitä valtaa on käytet­tävä. On ihan selvä juttu, että halli­tus­pohja on laitet­tava näillä vaaleilla uuteen uskoon.

Sen vähem­mästä ei Antti Maijalan mielestä ole näissä eduskun­ta­vaa­leissa kyse. Levyseppä-hitsaaja Maijala on akaalaisen Kumera Machi­nery Oy:n pääluot­ta­mus­mies, ammat­tio­sas­tonsa puheen­joh­taja ja liitto­val­tuuston jäsen.

Vapaiden valta­kunnan kampan­ja­tee­moista tärkeim­piin kuuluu Maijalan mielestä se, että sanelu­po­li­tii­kasta on palat­tava sopimi­seen. Tämä koskee niin työpaik­koja kuin niin sanottua kolmi­kantaa, missä asioita valmis­tel­laan valta­kunnan tasolla työnte­ki­jöiden, työan­ta­jien ja valtio­vallan edusta­jien kanssa yhteis­työssä. Samaten Maijala nostaa esiin sen, että työnte­ki­jöillä on oltava vapaus järjes­täytyä ammat­ti­liit­toon ja oikeus osoittaa mieltään.

– Meidät pitää nähdä voima­va­rana. Minusta SAK:n äskeinen kannan­otto siitä, että luotta­mus­miesten pitäisi päästä mukaan valmis­te­luun ja päätök­sen­te­koon, oli erittäin hyvä. Kun työssä sovitaan asioista, ei sanella, henki­löstö on tyytyväisempää.

”Tukija­lis­toilla me saamme näytettyä, että äänes­täjät haluavat muutosta! Joukko­voi­malla me saamme muutoksen aikaan. Nyt on aika miettiä tarkkaan, ketä äänestää.”

Maijala kertoo, että hänellä on ”hyvinkin vahva fiilis” siitä, että Sipilän halli­tuksen sanelu­po­li­tiikka on jalkau­tunut myös työpaikoille.

– Työpai­koilta kuulee koko ajan juttuja siitä, miten työnan­taja on koven­tanut ottei­taan. Sitä on tosin vaikeaa sanoa, kuinka paljon työnan­tajia painos­te­taan tähän ylhäältä päin. Historia on osoit­tanut, että tällais­takin tapahtuu.

Vaikea on Maijalan mielestä siis arvella, kuka lopulta pitää ohjaksia; EK, Suomen Yrittäjät vai Sipilän hallitus? Kaikkein kovimpia puheita julki­suu­dessa on pitänyt Suomen Yrittäjät, mutta onhan EK:kin harras­tanut jo pitkään paimen­kir­jeiden lähettämistä.

Maijalan osaston, Etelä-Pirkan­maan teolli­suus­työ­väen ao. 169:n, työpai­koilla kerätään nyt kampanjan tukijoiden allekirjoituksia.

– Reaktiot ovat vaihdel­leet, mutta koskaan täystyr­mäystä ei ole tullut. Toiset sanovat, hyvä juttu ja allekir­joit­tavat heti. Toiset sanovat kyllä äänes­tä­vänsä, mutta nimen antaminen on sitten eri juttu.

Pääluot­ta­mus­mies toteaa, että hän ei halua missään nimessä painostaa ketään vaali­asioissa. Mutta Maijala toteaa, että kunhan kampanja laajenee ja sille saadaan enemmän julki­suutta, kasvattaa se painetta polii­tik­kojen suuntaan.

– Tukija­lis­toilla me saamme näytettyä, että äänes­täjät haluavat muutosta! Joukko­voi­malla me saamme muutoksen aikaan. Nyt on aika miettiä tarkkaan, ketä äänestää.

 

KUVA ARI NAKARI

”Tehdään parempi yhteiskunta”

JENNI MATIKAINEN Sahatyön­te­kijä ja oppiso­pi­mus­opis­ke­lija, UPM:n Kaukaan tehdas, Lappeen­ranta, Lappeen­rannan Puualan ao. 724 nuori­so­vas­taava, alueel­lisen ja valta­kun­nal­lisen nuori­so­jaoston jäsen.

– Minusta äänes­tä­minen on tärkeää. Mitään ei saa aikai­seksi, jollei äänestä. Kun me olemme tässä kaikki mukana, samoilla arvoilla, niin me voimme tehdä paremman Suomen.

Jenni Matikainen opiskelee oppiso­pi­muk­sella Lappeen­ran­nassa UPM:n Kaukaan tehtaalla sahatyön­te­ki­jäksi. Matikainen on oman ammat­tio­sas­tonsa nuori­so­vas­taava. Tämän ohella hän on jäsen sekä alueel­li­sessa että valta­kun­nal­li­sessa nuorisojaostossa.

Vapaiden valta­kunnan aktii­vina Matikai­selle on tärkeää koulu­tuksen tosia­sial­linen tasa-arvo.

– Koulut­tau­tu­misen pitäisi olla vapaata kaikille niille, jotka haluavat. Sosiaa­linen asema, sukupuoli sen enempää kuin ikä tai mikään muukaan ei saa olla esteenä.

Koulut­tau­tu­misen talous­taakan Matikainen on kokenut myös ihan henkilökohtaisesti.

– Ilman vanhem­pien apua en olisi pystynyt käymään lukiota, sillä esimer­kiksi lukio­kirjat maksavat niin paljon. Mutta kaikkien vanhemmat eivät pysty auttamaan.

”Minusta äänes­tä­minen on tärkeää. Mitään ei saa aikai­seksi, jollei äänestä. Kun me olemme tässä kaikki mukana, samoilla arvoilla, voimme tehdä paremman yhteiskunnan.”

Matikaisen mielestä Sipilän halli­tuksen nurja suhtau­tu­minen koulu­tuk­seen paljastui viimeksi silloin, kun kansa­lais­aloite toisen asteen koulu­tuksen maksut­to­muu­desta torpat­tiin ”tuosta noin vain”. Matikaista mureh­duttaa se, että maksul­li­suus ja koulu­tus­leik­kaukset tulevat vaikut­ta­maan vielä pitkälle tulevaisuuteen.

– Ammat­ti­kou­lu­tuk­sesta on leikattu kaikkein eniten, parisataa miljoonaa, minkä seurauk­sena koulu­päiviä on vähen­netty. Kaikille aloille ei pääse opiske­le­maan, ja tämä tulee vaikut­ta­maan työllistymismahdollisuuksiin.

Vapaiden valta­kunnan arvoista Matikainen nostaa esiin myös sopimisen tärkeyden pakot­ta­misen sijasta. Kiky pomppaa esiin Lappeenrannassakin.

– Minä saan palkan kiky-tunneista, mistä olen kiitol­linen. Mutta muut joutuvat menemään ilmai­seksi töihin. Tämä ei vaan ole oikeu­den­mu­kaista meille työtätekeville.

Matikainen kertoo jo kiertä­neensä puhumassa 200 hengen työpai­kal­laan kampan­jasta saaden myös jonkin verran tukijoita allekir­joi­tuk­si­neen. Kaveri­pii­riäkin on käyty jo läpi.

– Erilaisia mieli­pi­teitä on, mutta hyviä keskus­te­luja politii­kasta syntyy.

Vapaiden valta­kunnan aktiivi on tietoinen siitä, että kansa­lais­kam­panjan arvot – esimer­kiksi sanan­va­pauden ja miele­no­soit­ta­misen vapauden tärkeys, sopimisen etunoja saneluun verrat­tuna ja ihmisen oikeus tulla palkal­laan toimeen – ovat lähem­pänä joitain puolueita kuin joitain toisia.

– Minulla on käsitys, että jossain maissa ei voi valita eri puolueiden välillä. Minusta on hyvä, että meillä politii­kassa on vielä puolueita, joilla on joitain arvoja.

 

KUVA LAURI ROTKO

”Eroon kepistä ja kikystä”

JUKKA OLLILAINEN Hitsaaja, pääluot­ta­mus­mies ja työsuo­je­lu­val­tuu­tettu, Peikko Finland Oy, Lahti, Päijät-Hämeen Teolli­suus­liiton ao. 23:n halli­tuksen jäsen

– Viimeiset neljä vuotta ovat olleet pelkkää keppiä ja kikyä. Sipilä on halli­tusten kaikkien aikojen pohja­no­tee­raus, se on ollut vain leikkuria opiske­li­joille, nuorille, työttö­mille ja eläkeläisille.

– Jos ei äänestä, ei voi vaikuttaa.

Niin yksin­ker­tainen on eduskun­ta­vaa­lien yhtälö hitsaaja Jukka Ollilaisen mielestä. Lahte­laisen Peikko Finland Oy:n pääluot­ta­mus­mies ja työsuo­je­lu­val­tuu­tettu on nähnyt omalla työpai­kal­laan, mitä esimer­kiksi ammat­ti­kou­lu­tuksen leikkaukset ovat käytän­nössä tuoneet tullessaan.

– Nuorten koulu­tuk­sessa mennään aivan takapuoli edellä puuhun, kun opettajia on vähen­netty. Ei ainakaan meidän työpai­kalla työssä oppiminen ole parhaalla mahdol­li­sella tasolla. Ei ole aikaa sille oppilaalle, sillä hänen ohjaa­mi­sensa sitoisi melkein yhden työntekijän ajan. Minun mieles­täni koulussa pitää opettaa kaikki perus­asiat, ja työhar­joit­te­lussa opitaan sitten jotain lisää.

”Viimeiset neljä vuotta ovat olleet pelkkää keppiä ja kikyä. Sipilä on halli­tusten kaikkien aikojen pohja­no­tee­raus, se on ollut vain leikkuria opiske­li­joille, nuorille, työttö­mille ja eläkeläisille.”

Ollilainen toteaa, että kiky-tunnit näräs­tävät hänen työpai­kal­laan työnte­ki­jöitä kaikkein eniten.

– Työntekijän kannalta niissä ei ole mitään järkeä. Miten kiky voisi parantaa työlli­syyttä, kun jo töissä olevia rasite­taan entistä enemmän?

– Työnan­taja on tehnyt hyvää tulosta jo ennen kikyä. Palkan­ko­ro­tuk­setkin ovat olleet todella maltil­lisia. Minä en näe mitään tarvetta ilmai­sille, ylimää­räi­sille työtun­neille, Ollilainen puuskahtaa.

Pääluot­ta­mus­mies kertoo kysyneensä heiltä, joiden mielestä äänes­tä­mällä ei voi vaikuttaa: ”Haluatko tehdä kiky-tunteja?”

Yleensä vastaus on ollut kielteinen. Ollikainen toteaa, että sellainen päätelmä ei kanna, että eihän nyt yksi ääni mitään vaikuta.

– Jos kaikki ajatte­li­sivat noin, se olisi aika huono yhtälö. Jokainen ääni merkitsee.

Ollilainen yllyt­tääkin kaikkia vertaa­maan äänes­tä­misen aiheut­tamaa pientä vaivaa siihen, minkä äänes­tä­mällä voi voittaa.

– Jos joutuu vaikka vähän kävele­mään päästäk­seen äänes­tys­pai­kalle, niin kai siitä on enemmän hyötyä kuin haittaa? Kai siinä enemmän voittaa, kun silloin voisi saada tämän halli­tuksen vaihtoon?

 

MINKÄ PUOLESTA SINÄ OLET VALMIS ÄÄNESTÄMÄÄN?

Liity Vapaiden valta­kunta ‑kampanjan tukijaksi ja äänestä ehdokasta, joka:

➊ Ei painosta työnte­ki­jöitä kikyrat­kai­suihin (talkoo­päivät ja lomarahaleikkurit)
➋ Puolustaa työntekijän irtisanomissuojaa
➌ Puolustaa mieli­pi­teen­va­pautta, kuten lakko-oikeutta
➍ Ajaa aktii­vi­mallin työttö­myys­tur­va­leik­ku­rista luopumista
➎ Ajaa resurs­sien lisää­mistä koulutukseen
➏ Vaatii nolla­tun­ti­so­pi­musten kieltämistä
➐ Kannattaa mahdol­li­suutta tulla toimeen yhdellä työllä
➑ Puolustaa vapautta järjes­täytyä ja solmia työehtosopimuksia

 

VIELÄ EHDIT MUKAAN!

Kampan­jointi tiivistyy. Tukijaksi voit ilmoit­tautua kampan­ja­si­vus­tolla. Samalla voit ryhtyä myös aktii­viksi ja pyytää muitakin mukaan tukijoiksi, toimia verkkoak­tii­vina, osallistua kampanjan tapah­tu­miin tai ottaa isomman roolin ja järjestää itse toimintaa:

www.vapaidenvaltakunta.fi

Liitty­minen käy myös Ääni vapau­delle ‑mobii­li­so­vel­luk­sella. Voit seurata känny­källä tukija­määrän kasvua sekä kampan­ja­kuu­lu­misia. Sovellus toimii myös apuna, kun haluat kutsua uusia tukijoita mukaan: voit esimer­kiksi avata keskus­telun työelä­mä­tee­moista sovel­luk­sesta löytyvän kyselyn avulla:

Google Play

 App Store

Seuraa Vapaiden valta­kuntaa somessa:

Facebook

Twitter

 

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT JYRKI LUUKKONEN, ARI NAKARI JA LAURI ROTKO

 

LUE MYÖS EDUSKUNTAVAALEISTA:

Me ratkai­semme Suomen suunnan – työnte­ki­jöiden ääni kuulu­viin! (13.3.2019)

Näin eduskun­ta­puo­lueet vaalioh­jel­mis­saan – kannat työelä­mään ja tärkei­siin liiton jäsenen elämään vaikut­ta­viin kysymyk­siin (13.3.2019)

Teolli­suus­liit­to­laisia ehdolla eduskun­ta­vaa­leissa (Teolli­suus­liitto)