Enemmän töitä hyvillä ehdoilla!

”Mitä enemmän muualla päin maailmaa tehdään töitä huonoilla työehdoilla, sitä vähemmän tehdään työtä hyvillä ehdoilla eli meillä länsimaissa.” Tämä on Petri Partasen ydinmietelmä siitä, miksi ammattiyhdistysliikkeen aktiivin pitää olla aktiivi myös kansainvälisissä asioissa.

13.12.2017

Boli­den Kokko­la Oy:n teol­lisu­us­li­it­to­lainen päälu­ot­ta­mus­mies Petri Par­ta­nen on käynyt kan­sain­välisyysasioista kurssia kurssin jäl­keen.

– Varsinkin viime kesän Genèvek­oulu avasi silmiä, Par­ta­nen kuvaa.

Genèvek­oulu on pohjo­is­maisen ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keen kolmivi­ikkoinen kurssi, jol­la päästään seu­raa­maan samaises­sa Sveitsin kaupungis­sa kokoon­tu­vaa ILO:n yleiskok­ous­ta. ILO on YK:n alainen kan­sain­vä­li­nen työjär­jestö, jos­sa ovat edustet­tuina työn­tek­i­jät, työ­nan­ta­jat ja val­tiot. ILO:ssa sovi­taan ja valvotaan kolmikan­tais­es­ti työelämän vähim­mäise­hdoista ympäri maail­maa.

– ILO on ain­oa YK:n jär­jestö, joka toimii kolmikan­tais­es­ti. Mut­ta työ­nan­ta­japuoli toimii hirveän kaksi­naa­mais­es­ti. Vuodes­ta 2012 asti ILO:ssa on kytenyt riita siitä, kuu­luuko lakko-oikeus ihmis­ten peru­soikeuk­si­in. Työ­nan­ta­jien mielestä jokainen maan pitäisi saa­da itse päät­tää lakko-oikeudessa kansal­lises­sa lain­säädän­nössään. Lakko on kuitenkin ain­oa keino, mil­lä kehit­tyvis­sä tai epädemokraat­ti­sis­sa mais­sa ihmiset pystyvät kehit­tämään yhteiskun­nal­lisia olo­jaan, Par­ta­nen puuskah­taa.

Euroopan mai­hin, Kes­ki-Euroopas­sa jopa hal­li­tus­ta­solle asti, rantau­tunut rasis­mi huo­let­taa Par­tas­ta sekin. Par­ta­nen kuvailee pako­laisu­u­den todel­lisia syitä.

– Sota ei tunne rajo­ja, ter­ror­is­mi ei tunne rajo­ja, raha ei tunne rajo­ja, ilmas­ton­muu­tos ja saas­teet, eivät nekään tunne rajo­ja. Jos 50 vuo­den päästä jokin ydi­na­se­val­tio rom­ah­taa näistä syistä sisältä päin, mitä me sit­ten teemme?

– Rasis­tit eivät tah­do ymmärtää pako­laisu­u­den alkusy­itä. Nuo alkusyyt eivät tunne rajo­ja, eivätkä pako­laisetkaan voi tämän takia tun­tea rajo­ja.

Rasis­tit eivät tah­do ymmärtää pako­laisu­u­den alkusy­itä. Nuo alkusyyt eivät tunne rajo­ja.

Par­ta­nen pain­ot­taa, että teol­lis­tunei­den maid­en tulisi vaikut­taa asioi­hin jo ennal­ta. Ihmisiä on autet­ta­va siel­lä mis­sä he asu­vat. Tätä apua on annet­ta­va pait­si inhimil­li­sistä syistä, myös sik­si, että se vaikut­taa välil­lis­es­ti Suomen kaltaisen maan työn­tek­i­jöi­den työe­htoi­hin.

– Jos emme auta ihmisiä siel­lä, mis­sä heil­lä on hätä, tule­vat he meille ja tuo­vat mukanaan ne lieveilmiöt, joiden takia heil­lä alun alka­en oli hätä.

Tämä on Par­tasen toinen ydin­mi­etelmä eli erään­lainen vas­taus niihin kan­sain­välisi­in kysymyk­si­in, joi­ta hän sanoo miet­ti­neen­sä. Suurimpia kysymyk­siä on herät­tänyt globaali kaup­pa, sen mukanaan tuo­mat työe­hto­jen polkemiset ja ihmisoikeusrikko­muk­set. Par­tasen on ollut vaikea ymmärtää, mik­si suo­ma­lainen ammat­tiy­hdis­tys­li­ike on johdon­mukaises­ti poiken­nut julk­i­lausumis­saan monista euroop­palai­sista ja yhdys­val­ta­lai­sista ammat­tili­itoista. Jälkim­mäiset vas­tus­ta­vat kau­pan vapaut­tamista entis­es­tään.

– Olen itse vapaakaup­pa­sopimuk­sia vas­taan. Ymmärtääk­seni SAK on perus­tanut kan­natuk­sen­sa siihen, että his­to­ri­al­lis­es­ti kau­pan vapaut­ta­mi­nen on hyödyt­tänyt teol­lisu­us­mai­ta. Tätä en enää pidä automaat­ti­na.

– Tehtaat vai­h­ta­vat paikkaa maas­ta toiseen niin nopeasti ja esimerkik­si vapaakaup­pa­sopimusten välim­iesoikeudet toimi­vat täysin epädemokraat­tis­es­ti. Ja muis­te­taan nyt se ILO, jos­sa lakko-oikeus on kyseenalais­tet­tu.

Välim­iesoikeu­den tuomiot voivat tun­netusti var­jel­la yri­tys­ten oikeuk­sia niin, että kansalais­ten oikeudet pol­je­taan maa­han.

– Eihän tämä nyt ole mis­tään kotoisin! Minä saatan demokraat­ti­sis­sa vaaleis­sa äänestää puoluet­ta, joka halu­aa säätää esimerkik­si uut­ta ympäristölain­säädän­töä. Ja sit­ten tulee jokin ylikansalli­nen elin (välim­iesoikeus), joka antaa val­ti­olle sakot.

Jär­jestämi­nen on kaikkein tehokkain­ta kehi­tysy­hteistyötä, siitä on jo ihan tutkit­tua tietoa.

Par­ta­nen toivoo, että Teol­lisu­us­li­it­to jatkaisi SASKin eli Suomen Ammat­tili­it­to­jen Sol­i­daarisu­uskeskuk­sen ja sen – yhdessä eri liit­to­jen kanssa – toteutet­tu­jen sol­i­daarisu­ushankkei­den tukemista. Ulko­min­is­ter­iö on juuri arvioin­ut SASKin toim­intaa, ja se on saanut tuol­ta viral­liseltakin tahol­ta aivan huip­puarvion.

– SASKin touhut tun­tu­vat minus­ta kaikkein järke­vim­miltä. Globaalien tuotan­toketju­jen alkupäät ovat Afrikas­sa ja Aasi­as­sa. Rahakin on siel­lä tehtait­ten muo­dos­sa. Mut­ta työn­tek­i­jät eivät osaa tai uskalla vaa­tia omaa osu­ut­taan tuos­ta rahas­ta.

Par­tasen mukaan tuo osu­us vähen­täisi kuitenkin yhtä pako­laisu­u­den perussyytä, köy­hyyt­tä.

– Kaikkein paras­ta on jär­jestää työn­tek­i­jät ammat­tili­it­toi­hin. Ei kan­na­ta hakea muille kaivos­ta vet­tä, kan­nat­taa opet­taa hei­dät käymään kaivol­la itse. Jär­jestämi­nen on kaikkein tehokkain­ta kehi­tysy­hteistyötä, siitä on jo ihan tutkit­tua tietoa, Par­ta­nen toteaa viitat­en nimeno­maan tuo­hon ulko­min­is­ter­iön selvi­tyk­seen.

”Tiedon­jano” kuu­luu Par­tasen omien sano­jen mukaan hänel­lä jo perus­lu­on­teeseen. Kun vas­tauk­sia kysymyk­si­in on käy­ty hake­mas­sa ulko­mail­takin, mitä muu­ta kuu­luu kan­sain­välisyysak­ti­ivin tehtäväkent­tään? Selvästikin vaik­ka blo­gin pitämi­nen.

– Min­ul­la on ollut sel­l­ainen tapa, että jos min­ul­la on tieto­ja ja mielip­iteitä, minä myös lev­itän niitä ja kir­joi­tan niistä.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA JYRKI LUUKKONEN

LUE LISÄÄ SAMASTA AIHEESTA:

Kan­sain­välisyys kier­tyy yhteisek­si eduk­si
Asi­amme on yhteinen, kaikkial­la
Kolmikan­nas­sa har­joitel­tua jär­jestämistä