20171024 Turku. Teollisuusliitto. Salon Seudun Sanomien painossa huoltomiehenä töissä olevan TEAM-liiton Tuomo Myllärinen Suvi Sajaniemen juttuun tasa-arvosta. Yhteystietonsa: tuomo.myllarinen@sss.fi, puh. 040 5732760.

”Kohtele toista kuten haluaisit itseäsi kohdeltavan”

”Tasa-arvo lähtee siitä, että kohtelet toista ihmistä kuten haluaisit itseäsi kohdel­tavan. Ja ajatuksia täytyy välillä vähän ravis­tella. Nykyisin totean, että jaaha, näinkin siis toimi­taan, kun vastaan kävelee henkilö pukeu­tu­neena eri sukupuolen vaattei­siin kuin mitä henkilö itse on.” TEAMista Teolli­suus­liit­toon siirty­neen Tuomo Myllä­risen mielestä yhden­ver­tai­suus on laaja-alainen juttu.

Salon Seudun Sanomat Oy:ssä huolto­mie­henä toimiva Tuomo Myllä­rinen on pitkän linjan ay-aktiivi. Tällä haavaa hän on Salon Kirja­työn­te­ki­jöiden ammat­tio­saston puheenjohtaja.

– Moni asia kiinnostaa minua, työelämän kehit­tä­minen yleises­tikin, mutta lähellä sydän­täni ovat yhden­ver­tai­suus, oikeu­den­mu­kai­suus ja tasa-arvo.

Omalla työpai­kalla ei Myllä­risen mielestä ole mitään isoja epäkohtia yhden­ver­tai­suu­dessa. Päinvas­toin, lehti­painon puolella, jossa työsken­telee yrityksen 60 palkka­lai­sesta noin 30, henki on hyvä. Mutta isoon TS-konser­niin kuuluva yritys ei noudata edes yhden­ver­tai­suus­lain minimi­vaa­ti­muksia, sen on Myllä­rinen saanut yllätyk­sek­seen havaita.

Salossa toimiva kirja­paino on siinä kokoluo­kassa, että yhden­ver­tai­suus­suun­ni­telma palkka­kar­toi­tuk­si­neen olisi pitänyt olla valmiina jo vuonna 2015. Myllä­rinen kävi TEAMin Yhden­ver­tai­suus­laki työpai­kalla ‑kurssin viime keväänä ja havahtui kysele­mään suunni­telmaa, jota ei kuiten­kaan löytynyt.

– Hyvä, että asia tuli esiin, sillä edes konsernin puolelta ei tätä lakisää­teistä asiaa ole hoidettu. Tietä­mät­tö­myys ei sinänsä poista velvol­li­suutta noudattaa lakia, Myllä­rinen huomauttaa.

Lieneekö sitten syytä myös valvonnan puutteessa? Työsuo­je­lu­vi­ran­omai­sil­lakin, joille lain valvonta myös kuuluu, on niin monta työsarkaa.

Tuosta puuttu­vasta suunni­tel­masta puhues­samme nousee esiin asia, joka Myllä­ri­sestä liittyy kiinteästi yhdenvertaisuuteen.

– Yhteis­toi­min­ta­neu­vot­te­lu­kunnan kokouk­sista meille ei tule enää mitään tietoa. Muutama vuosi sitten tuli. Jos halutaan, että raken­namme yhteis­työtä työpai­kalla, siinä tiedon­kulku on siinä keskeinen asia. Ymmärrän kyllä, että kaikkea ei voi tai tarvitse aina kertoa, mutta paljon pystyy tiedot­ta­maan. Työnte­ki­jällä ei ole silloin irral­lista oloa, hän voi ja saa vaikuttaa yhtei­siin asioihin ja muuhunkin kuin vain omaan työhönsä.

– En ole saanut vastausta siihen, miksi tiedo­tus­käy­täntöä on muutettu. Nostan tiedon­saannin hyvin isoksi asiaksi yhdenvertaisuudessa.

Toden totta iso asia!

TEAMin yhden­ver­tai­suus­kurssi oli Myllä­risen mukaan erittäin hyvä, vaikka se hyvin tiivis tieto­pa­ketti olikin. Sieltä Myllä­rinen sai vahvis­tusta siihen näkemyk­seen, että yhden­ver­tai­suus vaikuttaa paljon ja moneen asiaan. Joskus tasa-arvoi­suutta on myös erilainen kohtelu.

– Joskus voidaan työnte­ki­jöiden suoje­le­mi­seksi päätyä epätasa-arvoi­selta näyttä­vään kohte­luun. Työnte­ki­jällä voi olla vaikka jokin fyysinen liikun­ta­ra­joite, jonka takia tietä tasa-arvoi­seen asemaan ja mahdol­li­suuk­siin on tasoitettava.

Myllä­rinen toteaa, että hänellä itsel­lään ja lähipii­rillä ovat asiat hyvin. Pienen pientä lapsen­las­takin yhteis­kun­tamme on hoivannut ja palvellut esimer­kil­lisen hyvin. Mutta tasa-arvoa ja hyvin­vointia pitää Myllä­risen mielestä ajatella aivan kaikkien yhteis­kunnan jäsenten kannalta. Jo pelkkä vieras­pe­räinen nimi voi edelleenkin Suomessa estää pätevän ihmisen pääse­misen työnhaussa edes haastatteluun.

Myllä­rinen kannustaa ay-liikettä pitämään kiinni yhä edelleen kirkkaina loista­vista perus­ar­vois­taan; heikomman puolus­ta­mi­sesta ja tasa-arvosta.

Mitä ay-aktiivi tuumaa, noudat­taako ammat­tiyh­dis­tys­liike itse periaatteitaan?

– En osaa yksilöidä tarkkaan, mutta kysyisin, rekry­toi­daanko aina pätevin sukupuo­lesta tai muista tekijöistä riippu­matta? Siinä voisi olla ay-liikkeellä peiliin katso­misen paikka.

– Poliit­ti­seen toimin­taan lähtenyt voi olla myös tottunut toimi­maan yhteis­kun­nal­li­sesti. Eli ei se saa olla myöskään rasite. Mutta enene­vässä määrin ay-liike tarvitsee kaikkein pätevimmät ja aikaan­saa­vimmat ihmiset.

Uuteen yhdis­ty­vään Teolli­suus­liit­toon Myllä­rinen suhtautuu avoimin mielin, mutta hän vaatii ay-liikkeen ilmeen ”raikas­ta­mista”.

– Mihin on kadonnut edistyk­sel­li­syys ja aloit­teel­li­suus? Emme saa olla jarrut­ta­massa asioita vaan pitää esittää uusia, raikkaita ajatuksia.

Tästä lempeästä kritii­kistä huoli­matta Myllä­rinen kannustaa kaikkia lähte­mään mukaan ammat­ti­liit­tojen toimintaan.

– Minä olen vahvasti sitou­tunut ja kokenut, että olen saanut vaikuttaa, kunhan minulla on pätevät perus­telut ajamal­leni asialle. Mutta meidän pitää olla rohkeampia ulostu­lois­samme. Ei pidä varoa liikaa, että astumme ehkä jonkin jäsenistön osan varpaille. Meillä pitää olla avauksia keskus­te­luun siitä, millaista yhteis­kuntaa haluamme rakentaa.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ

LUE LISÄÄ SAMASTA AIHEESTA:

 

Työym­pä­ris­töyk­si­kössä ollaan asioiden ytimessä

Työym­pä­ris­tö­päivä: Mitä vielä pitää kohentaa?

Tekijä