Lakossa UPM:n Seikun sahalla: ”Meidän­kin ääntämme on kuunneltava!”

”Maan halli­tus näyt­tää halua­van neuvot­te­luos­a­puo­leksi vain sellai­set tahot, joiden kanssa ei tarvitse edes neuvo­tella.” Seikun sahan pääluot­ta­mus­mies Markku Mäelle irti­sa­no­mis­laki oli todel­la­kin viimei­nen niitti ja lakon paikka, kun palkan­saa­jan ääntä ei maassa enää kuunnella.

24.10.2018

Markku Mäki toimii kuudetta vuotta UPM-Kymmene Oyj:n Seikun sahan pääluot­ta­mus­mie­henä Porissa. Saha on yksi Teol­li­suus­lii­ton tämän viikon lakkotaloista.

– Minulle henki­lö­koh­tai­sesti lakon syinä ovat nämä tois­tu­vat ja jatku­vat heiken­nyk­set palkan­saa­jan asemaan. On tehty heiken­nyk­siä työt­tö­mien, pitkä­ai­kais­työt­tö­mien ja lapsi­per­hei­den asemaan. Näitä tulee aina vain lisää ja lisää. Eikä tämä tähän (irti­sa­no­mis­la­kiin) jää, sitä on ihan turha kuvi­tella. Se on nyt nähty, mitä sieltä tulee, Mäki sanoo viita­ten Sipi­län halli­tuk­sen toimin­ta­mal­liin koko sen valta­kau­den ajalta.

Halli­tus ei halua kuun­nella työn­te­ki­jöitä edus­ta­via ammat­ti­liit­toja, olipa liitoilla miten perus­tel­tuja tai järke­viä ehdo­tuk­sia tahansa, Mäki arvioi. Sipilä tuntuu keskus­te­le­van vain niiden kanssa, jotka toivo­vat halli­tuk­selta yrit­tä­jille ja osak­kee­no­mis­ta­jille myön­tei­siä päätök­siä. Yrit­tä­jä­taus­tai­nen Sipilä neuvot­te­lee taval­laan mieluim­min itsensä kanssa, koska sopi­muk­seen pääse­mi­nen on niin nopeaa ja vaivatonta.

Kansa­kun­nan valtai­san suuren joukon edus­mie­het ja ‑naiset on näin suljettu pois neuvot­te­lu­pöy­distä. Nime­no­maan kolmi­kan­ta­neu­vot­te­lut ovat kuiten­kin olleet nosta­massa Suomea. Yhdessä sopi­mi­nen on ollut yksi raken­nuse­le­mentti kautta maail­man kuulussa ja arvos­te­tussa pohjois­mai­sessa yhteiskuntamallissa.

NIILTÄ OTETTU, JOILLA MUUTENKIN VÄHÄN

Aktii­vi­malli ykkö­nen on yksi osoi­tus siitä rankai­se­mi­sen johta­vasta peri­aat­teesta, jolla Sipilä näyt­tää halua­van maata hallita. Malli on alen­ta­nut hyvin suurelta osalta työt­tö­miä heidän jo muuten­kin pieniä päivärahojaan.

– Monet työt­tö­mät eivät saavuta aktii­vi­mal­lin ehtoja, vaikka haluai­si­vat­kin, Mäki muistuttaa.

Tilas­to­jen ja tutki­mus­ten mukaan häviä­vän pieni joukko työt­tö­mistä huiput­taa millään lailla tuki­jär­jes­tel­mää. Tästä huoli­matta kollek­tii­vi­nen rangais­tus lange­te­taan kaikille.

– Minusta tämä on väärä tie hoitaa asioita, Mäki summaa.

Palkan­saa­jien asemaa on heiken­netty heiken­tä­mis­tään. Ylei­nen ilma­piiri on luotu sellai­seksi, että yrit­tä­jien edus­taja on kehdan­nut sanoa julki­sesti tele­vi­siossa, että työn­tekijä on yrit­tä­jälle ”riski”.

– Työn­tekijä on voima­vara! Firma ei menesty, ellei ole työn­te­ki­jöitä. He teke­vät tuot­teet, jotka tuovat rahat yrittäjälle.

Irti­sa­no­mis­laki on Mäestä kelvo­ton useam­masta syystä. Nytkään Suomessa ei ole erityi­sen kireitä säädök­siä irti­sa­no­mi­sesta muihin maihin verrat­tuna. Ja aina ennen irti­sa­no­mista pitäisi ensin käyt­tää kaikki keinot neuvoista ja opas­tuk­sesta alkaen, jotta työn­tekijä voisi hoitaa työnsä.

– Ja aivan kuten on monen­lai­sia työn­te­ki­jöitä, on myös monen­lai­sia työnantajia.

MITEN KÄÄNNYTÄÄN OIKEALLE TIELLE?

Pääluot­ta­mus­mies Mäki kuvai­lee, että yhteis­kun­taan pitää taas luoda luot­ta­muk­sen ilma­piiri, jossa kaikilla on mahdol­li­suus uskoa tulevaisuuteen.

– Aiem­min, kun ihmi­nen pääsi töihin, hän pystyi luot­ta­maan siihen, että työt jatku­vat ja hän voi suun­ni­tella tulevaisuutta.

– Hän sai luot­taa siihen, että työpaikka pysyy ja rahaa tulee. Hän pystyi suun­nit­te­le­maan ehkä asun­non hank­ki­mista ja perheen perustamista.

– Nyt tarjo­taan pätkä­töitä, joita jatke­taan aina uudes­taan, vaikka työ olisi­kin vaki­naista. Nyt duuna­ria katso­taan kieroon, vaikka hän tekisi hommansa. Häneltä halu­taan ottaa kaikki edut pois, Mäki toteaa.

– Tässä meidän yhteis­kun­nas­samme täytyy kuiten­kin aina saada määrätty määrä rahaa, jotta saa ruokaa ja asun­non. Ei tämä käy niin kuten eräs monen yhtiön halli­tuk­sessa oleva liike­mies ehdotti. Hänen mukaansa työn­te­ki­jät eivät tarvitse mitään kunnon palk­koja, kun he voivat sitten hakea tukia.

Mäki pitää­kin näitä ajatuk­sia melkoi­sen ”haus­koina”, kun mies on itse aina vastus­ta­nut kaiken­laista yhteis­kun­nan tuki­po­li­tiik­kaa. Palk­ko­jen polke­mi­nen ja palkan­saa­jien aseman heiken­nyk­set eivät siis Mäelle käy, vaan myön­tei­syy­den kautta pitää yhteis­kun­taamme taas paimen­taa vakaam­malle polulle.

– Luot­ta­muk­sen ilma­piiri hyödyt­tää myös työnan­ta­jaa. Suomen maasta löytyy nykyi­sin­kin semmoi­sia firmoja, joissa jaetaan kannus­ti­mia työn­te­ki­jöille. Työn­te­ki­jöille anne­taan etuja, ja ne poiki­vat hyvää takai­sin työnan­ta­jalle, Mäki alleviivaa.

Nyky­ti­lan­teen täsmä­avuksi Mäellä on muutama ehdotus.

– Laite­taan koeaika ulot­tu­maan myös maan halli­tuk­seen. On nähty, millai­nen tyyppi siellä on. On nähty, ettei siitä mitään tule. Sipi­län halli­tus on huono työn­tekijä ja Suomen kansa on työnan­taja. Irti­sa­no­taan Sipilä ja otetaan uusi tilalle.

– Ei muuta kuin ehdo­tus irti­sa­no­mis­laista koko­naan pois. Ja sitten pohti­maan, miten oikeasti saadaan ihmi­siä työllistettyä.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT ERNO VÄLIMÄKI

TAUSTA

Teol­li­suus­lii­ton halli­tus päätti 24.8. mitta­vista, vaiheit­tain etene­vistä toimista päämi­nis­teri Juha Sipi­län halli­tusta vastaan.

Ensim­mäi­nen vaihe eli ylityö­kielto astui voimaan 17.9. ja jatkuu 26.10. asti.

Toinen vaihe eli lakko­päivä 3.10. pysäytti työt noin 150 liiton toimia­lo­jen työpai­kalla, joista oli lakossa noin 22 000 työntekijää.

Kolmas vaihe on kolmen päivän lakot vali­koi­duilla työpai­koilla viikoilla 43–45. Viikolla 43 lakossa on puutuote- ja erityi­sa­lo­jen sekto­reilla noin 7 000 työn­te­ki­jää ja 90 toimi­paik­kaa eri yrityksistä.

Liitto harkit­see painos­tus­toi­mista luopu­mista, jos halli­tus luopuu esityk­ses­tään uudeksi irti­sa­no­mis­laiksi ja sitou­tuu siihen, ettei se tuo enää uusia työelä­mää kurjis­ta­via esityk­siä eduskunnalle.