Teolli­suus­liiton tutkimus: Työt löytyvät nyt suorilla kontak­teilla – ”Ikä on keskeinen muuttuja”

TÄSTÄ ON KYSE

• Teolli­suus­liiton kysely­tut­kimus liiton työttö­mänä olleille jäsenille osoitti, että nuoremmat ja ammat­ti­tai­toiset löytävät nopeasti töitä. Sen sijaan yli 55-vuotiaiden on hankalaa löytää töitä, jolloin työttö­myys voi pitkittyä.
• Kysely­tut­ki­muksen tulok­sista käy ilmi, että myös duuna­ria­loilla töitä löytää parhaiten oman aktii­vi­suuden ja omien verkos­tojen kautta.
• Työnsaanti julkisten työvoi­ma­pal­ve­luiden kautta arvioi­tiin heikoksi.

Työmark­kinat muuttuvat duuna­ria­loil­lakin. Lukuisten työha­ke­musten tehtailu ja vain julki­siin työvoi­ma­pal­ve­luihin turvau­tu­minen eivät näytä helpot­tavan työnsaantia. Töitä löytyy olemalla itse aktii­vinen ja ottamalla suoraan yhteyttä työnantajayrityksiin.

Teolli­suus­liiton työttö­mille jäsenille suunnatun kysely­tut­ki­muksen mukaan ammat­ti­tai­toiset ja osaamista omaavat nuoret sekä keski-ikäiset löytävät usein töitä vain muutaman kuukauden työttö­myys­jakson jälkeen. Työnan­taja katsoo hakijan eduksi sen, että hän on saanut työko­ke­musta useamman työnan­tajan palve­luk­sesta. Myös valmius muuttaa työn perässä helpottaa työnsaantia.

Sen sijaan heiken­ty­neestä työky­vystä kärsi­villä ja osaami­sensa päivit­tä­mistä vaati­villa yli 55-vuotiailla miehillä näyttää olevan huomat­tavan suuri vaikeus löytää töitä. Heillä pitkä­ai­kais­työt­tö­myys oli muita ikäryhmiä yleisempää.

Tämä kysely vahvisti käsitys­tämme siitä, että alalla kuin alalla ikä on keskeinen muuttuja, kun työtä ei löydetä.

Kyselyn vastaus­het­kellä työttö­mänä olleiden jäsenten mielestä suurimmat esteet työnsaan­nille olivat ikään­ty­minen sekä vaikeus löytää kokoai­kaista työtä.

Moni vastaus­het­kellä työttö­mänä ollut koki myös, että työn perässä muutta­minen oli heille hankalaa. Nuorilla, alle 36-vuotiailla työnsaantia vaikeutti vähäinen työkokemus.

– Tämä kysely vahvisti käsitys­tämme siitä, että alalla kuin alalla ikä on keskeinen muuttuja, kun työtä ei löydetä. Tällöin työttö­myys­jaksot voivat pitkittyä, Teolli­suus­liiton tutki­mus­pääl­likkö Anu-Hanna Anttila sanoo.

– Tietysti täytyy muistaa, miksi työnan­tajat harjoit­tavat tällaista suoraa tai epäsuoraa ikäsyr­jintää. Iän myötä työnte­ki­jöille saattaa tulla erilaisia fyysisiä ongelmia, joiden vuoksi työkyky alenee. Myös sairaus­pois­saolot saattavat lisääntyä. Moni työnan­taja ei ole myöskään halukas koulut­ta­maan työnte­ki­jöitä työssä.

Anttila muistuttaa, että ilmiö on ongel­mien vyyhti, johon ei ole vuosi­kausiin pystytty löytä­mään ratkaisua.

PARAS VÄYLÄ LÖYTÄÄ TYÖTÄ ON SUORA KONTAKTI

Sen sijaan työtä löytä­neillä jäsenillä työnsaanti näyttää olleen kohtuul­lisen mutka­tonta. Yllät­tävää oli, että enemmistö kyselyyn vastan­neista oli vastaus­het­kellä töissä. Oman alansa osaamista ja koulu­tusta vastaa­viin töihin jäsenet olivat päässeet keski­määrin vain muutaman kuukauden työttö­myys­jakson jälkeen.

Muuta kuin oman alan tai vähemmän vaativaa työtä on otettu vastaan vasta, kun työttö­myys on pitkittynyt.

Selvästi parhain tapa löytää töitä on suora yhtey­den­otto työnan­ta­jay­ri­tyk­seen. 31 prosenttia kyselyyn vastan­neista oli löytänyt nykyisen työnsä juuri suoran yhtey­den­oton kautta. Toinen merkit­tävä työnsaan­ti­ka­nava oli perheen­jä­senet, ystävät ja tuttavat. Viidesosa (18 %) oli löytänyt töitä tätä kautta.

– Nämä ovat tämän tutki­muksen suurimpia löytöjä. Me tiedämme, että erilaiset verkostot ja siteet ihmisten välillä ovat olleet tärkeitä työnhaussa. Mutta tämä tutkimus osoittaa, että verkos­toi­tu­minen ja oma aktii­vi­suus näyttävät tulleen myös duuna­reiden työnhakukeinoiksi.

Anttilan mielestä suurin syy muutok­seen ovat kännykät. Niiden kautta on helppo olla kontak­tissa työnan­ta­jiin soitta­malla, teksti­vies­tein tai sähkö­pos­titse. Känny­källä pääsee myös nettiin, josta löytää helposti erilai­siin työnvälityspalveluihin.

– Nokian “Connec­ting People” näkyy verkostoissa.

Kyselyssä joka kymmenes vastaus­het­kellä työssä oleva oli saanut nykyisen työnsä inter­netin työnvä­li­tys­pal­ve­luiden, kuten Duuni­torin tai Joblyn kautta.

 Verkos­toi­tu­minen ja oma aktii­vi­suus näyttävät tulleen myös duuna­reiden työnhakukeinoiksi.

Anttilan mielestä on mielen­kiin­toista, että suorat kontaktit työnan­ta­jiin näyttävät olevan myös työttö­mille luote­tuin keino saada töitä. Kyselyn vastaus­het­kellä työttö­mänä olleista 69 prosenttia sanoi, että he ovat valmiita ottamaan itse yhteyttä suoraan työnan­ta­jiin ja hakemaan töitä sitä kautta.

– Työnan­tajat ovat jättä­neet ilmoit­ta­matta avoimista työpai­koista, koska he eivät miten­kään pysty käsit­te­le­mään valtavia hakemus­tulvia, mitä työpaik­kail­moitus tuottaa. Tiede­tään, että paras väylä on suora kontakti työnantajaan.

PAKKOHAKU ON AJANHUKKAA

Julkisten työvoi­ma­pal­ve­luiden kautta töitä on löytänyt vain erittäin harva. Vuoteen 2024 asti toimi­neiden TE-toimis­tojen kautta töitä oli saanut yhdeksän prosenttia vastaus­het­kellä työssä olevista jäsenistä.

Työvoi­ma­pal­velut siirtyivät kuntien hoidet­ta­vaksi vuoden 2025 alusta. Kyselyn perus­teella näyttää siltä, että siirto ei toistai­seksi ole vauhdit­tanut työttö­mien työnsaantia toivo­tusti. Vain kaksi prosenttia kyselyyn vastan­neista työssä olevista oli saanut töitä oman kunnan tai työlli­syy­sa­lueen tarjoa­mien työvoi­ma­pal­ve­luiden kautta.

– Tämä on suuri ongelma. Vaikka TE-palve­luiden siirto on aiheut­tanut yskintää eri puolilla Suomea ja meillä on tällä hetkellä suurtyöt­tö­myys, työttömät eivät tahdo saada esimer­kiksi aktivoivia palve­luita. Näyttää siltä, että TE-palve­luissa hoide­taan ainoas­taan minimi eli soite­taan työttö­mälle ja tehdään työllistämissuunnitelma.

Hyvin harva ikään­ty­neistä löytää töitä ilman aktivoivia työllistämistoimia.

Erityi­sesti pitkä­ai­kais­työt­tömät tarvit­si­sivat aktivoivia työvoi­ma­pal­ve­luita. Anttilan mielestä on yllät­tävää, että julki­sissa palve­luissa saatu apu on jäänyt vähäi­seksi. Työttö­mien on mahdo­tonta päivittää osaamis­taan, kun esimer­kiksi erilaiset työko­keilut tai työllis­tä­mis­kurssit ovat vain harvojen saatavilla.

– Minulle tämä oli ikävä, joskaan ei odotta­maton tieto. Kaikkein vähiten työttö­mänä olleet olivat saaneet sellaisia palve­luita, joissa voisi kerryttää osaamista, luoda verkos­toja sekä parantaa työelä­mä­tai­toja työelä­mässä. Vain harva oli ollut esimer­kiksi työko­kei­luissa tai työllistämiskursseilla.

Työttö­mien patis­ta­minen työnha­kuun erilaisin pakko­kei­noin ei näytä vauhdit­tavan työnsaantia juuri miten­kään. Työttö­myys­turvan ehdoksi asetetut määräl­liset työnha­ku­vel­voit­teet johtavat vain harvoin työpaikan löytymiseen.

Kyselyyn vastan­neista vain seitsemän prosenttia oli löytänyt töitä niin sanotun pakko­haun kautta, 93 prosenttia ei. Anttilan mielestä pakko­haku onkin työnha­ki­jalle lähinnä ajanhukkaa.

– Pakko­hausta ei ole hyötyä heille, jotka löytävät työtä muutenkin. Eli nuorem­mille ammat­ti­tai­toi­sille osaajille. Eikä pakko­hausta ei ole hyötyä myöskään ikään­ty­neille pitkä­ai­kais­työt­tö­mille, koska ikä estää pääse­mästä edes työhaas­tat­te­luun. Hyvin harva ikään­ty­neistä löytää töitä ilman aktivoivia työllis­tä­mis­toimia. Avain on elävät kontaktit työelämään.

TYÖTTÖMYYDEN PITKITTYMINEN ON RISKI HYVINVOINNILLE

Kysely osoitti myös, että työttö­myys on ihmisille iso rasite niin henki­sesti kuin talou­del­li­sesti. Vastaa­jista 37 prosenttia arvioi talou­del­lisen tilan­teensa heikoksi. Joka viides vastaaja puoles­taan sanoi, että heidän yleinen hyvin­voin­tinsa on heikko. Erityi­sesti pitkä­ai­kais­työt­tö­millä oli vaikeaa.

– Hyvin­vointi on paljolti kiinni siitä, millai­sessa elämän­ti­lan­teessa henkilö on jäänyt työttö­mäksi ja kuinka kauan työttö­myys kestää. Vauriot omaan jaksa­mi­seen ja elämän­hal­lin­taan syntyvät näiden yhteisvaikutuksesta.

Teolli­suus­liiton kysely­tut­ki­muk­sesta käy selvästi ilmi, että mitä pidemmän aikaa työttö­myys on jatkunut, sitä heikom­maksi ihminen arvioi oman jaksa­mi­sensa ja talou­del­lisen toimeen­tu­lonsa vuoden kuluttua.

Kyselyn vastan­neista yli 250 päivää yhtäjak­soi­sesti työttö­mänä olleista noin joka kolmas arvioi, että hänen hyvin­voin­tinsa on heikompi 12 kuukauden kuluttua kuin kyselyn vastaus­het­kellä. Enintään 30 päivää työttö­mänä olleista joka viides ennakoi hyvin­voin­tinsa heikentyvän.

– Pitkä­ai­kainen työttö­myys heikentää ihmisen mahdol­li­suuksia suunni­tella tulevaa ja ylipää­tään nähdä tulevai­suut­taan valoi­sana, Anttila sanoo.

– Olen erityisen huolis­sani niiden ikään­ty­vien ihmisten jaksa­mi­sesta ja toimeen­tu­losta, jotka joutuvat työttö­mäksi mutta joiden eläkei­kään on vielä vuosia aikaa. Heillä eläke tulee olemaan alhainen, koska viimeiset työvuodet ennen eläkeikää kartut­tavat eläkettä eniten. Meillä voi olla tulevai­suu­dessa tilanne, että takuu­elä­kettä ja muuta toimeen­tu­lo­turvaa tarvit­se­vien eläke­läisten joukko on suuri.

NÄIN KYSELY TEHTIIN

• Teolli­suus­liiton tutki­muksen tekemä kysely toteu­tet­tiin sähköi­senä vuoden 2025 loka–marraskuussa.
• Kysely lähetet­tiin kaikille 1. tammi­kuuta 2024 – 31. syyskuuta 2025 työttö­mänä olleille jäsenille. Kyselyyn vastasi 4 027 jäsentä. Kyselyn vastaus­pro­sentti oli 13.
• Kyselyyn vastan­neista vastaus­het­kellä töissä oli 1 828 jäsentä ja työttö­mänä 1 682 jäsentä.
• Teolli­suus­liiton sopimus­aloilta eniten vastauksia tuli metal­li­teol­li­suu­dessa työsken­nel­leitä jäseniltä (53 %). Vastaa­jista puutuo­te­teol­li­suu­dessa työsken­nel­leitä oli 14 prosenttia. Merkit­täviä vastaa­ja­ryhmiä olivat myös muovi- ja kemian­tuo­te­teol­li­suuden, media- ja painoalan sekä auto- rengas­aloilla työsken­nel­leet jäsenet.