Kurjuu­desta uuteen kukois­tuk­seen – Suomen viennin uudet valtit haussa

TÄSTÄ ON KYSE

• Suomen talous rämpii vaikeuk­sissa, mutta vahvojen insti­tuu­tioiden, koulu­tuksen ja kunnossa olevien teolli­suus­yri­tysten ansiosta meillä on toivoa tulevai­suuden suhteen.
• Insinöö­rio­saa­misen rinnalle on tuotava rohkeutta, luovuutta ja ennak­ko­luu­lot­tomia inves­toin­teja aineet­to­maan pääomaan. Menestys ei rakennu tulevai­suu­dessa yksit­täisten veturiy­ri­tysten, vaan teolli­suuden, startu­pien ja tutki­muksen uusien ekosys­tee­mien varaan.
• Vihreä siirtymä on globaali kilpai­luetu, ja vanhan säilyt­tä­misen sijaan valtion tukea kaiva­taan uudis­ta­viin hankkeisiin.

Suomi kahlaa kriisistä kriisiin ja talouden ja työlli­syyden kurja kierre ei ota oietak­seen. Uutis­vir­rassa seila­tessa ei tulevai­suu­de­nusko kohene, mutta toivoa on.

– Ehkä utelias suhtau­tu­minen tulevai­suu­teen on hukassa. Meillä on kyetty kuitenkin moder­ni­soi­maan monia asioita, meillä on kykyä mukautua ja meillä on osaavaa porukkaa, rohkaisee ajatus­paja Demos Helsingin perus­taja, tulevai­suu­den­tut­kija Aleksi Neuvonen.

Julki­suu­dessa kasvun tavoit­telua hoetaan, mutta ei ole luotu uskoa tulevaan.

– Vaikka ajatuk­sena on sopeuttaa raken­teita pitkällä aikavä­lillä, toimilla ajetaan ainakin väliai­kai­sesti taloutta isompaan ahdin­koon. Pitäisi kertoa, mihin uskoa ja tehostaa viestiä tutki­muk­seen ja innovoin­tiin satsaamisesta.

Neuvonen muistuttaa, että Suomessa perus­asiat ovat hyvässä kunnossa: Vahvat ja toimivat insti­tuu­tiot luovat perustaa kasvulle, ja Suomessa ne ovat kunnossa. Meillä on myös vahva koulu­tuksen infra­struk­tuuri ympäri maata – paljon parempi kuin muissa euroop­pa­lai­sissa maissa tai esimer­kiksi USA:n syrjäseuduilla.

TEOLLISUUDELLAKIN ON TULEVAISUUS

Suoma­laisia on moitittu insinöö­ri­kan­saksi, joka valmistaa maailman parhaita laitteita, mutta ei osaa myydä ja brändätä niitä ruotsa­laisten tavoin.

Insinöö­rio­saa­misen pitää olla Neuvosen mukaan jatkos­sakin arvos­saan, ja startup-maail­massa on nähty, että kyllä suoma­lai­nenkin osaa myydä – tästä on näyttöä peli‑, hissi- tai biotuotebisneksessä.

Vaikka startu­peissa riittää positii­vista kohinaa, perin­teinen teolli­suus­kaan ei ole aurin­gon­laskun ala. Tehtaat ja konepajat ovat meillä maailman huippua, mutta liian moni on ollut riippu­vainen yhdestä tai kahdesta veturiyrityksestä.

Keskeinen oivallus oli, että raken­ne­taan yritys osaavien tiimien ja ihmisten ympärille.

Neuvonen sanoo, että ratkai­suja voi löytyä uusista ekosys­tee­meistä, jossa suuret teolli­suus­yri­tykset, ketterät startupit ja tutki­mus­lai­tokset lyövät hynttyyt yhteen. Kierto­ta­lous, energia­murros tai datan hyödyn­tä­minen vaativat yhteistyötä.

– Jos siellä on vaikka uusiu­tuvaa energiaa, jota pitäisi muuntaa höyryksi tai vedyksi, se vaatii paikal­lista asioiden suunnit­telua, tekemistä ja rahoitusta.

Suomen vahvuuksia on tulevai­suu­des­sakin työelämän matala hierarkia, jonka ansiosta pomonkin ovelle uskaltaa koputtaa. Neuvonen nostaa esimer­kiksi peliyhtiö Supercellin menestyksen.

– Keskeinen oivallus oli, että raken­ne­taan yritys osaavien tiimien ja ihmisten ympärille, ei sille, että tuotetta piiska­taan ulos.

Neuvonen visioi nousun airuiksi myös muutamia kehit­tyviä kärki­kau­pun­keja. Ne tunne­taan hyvästä elämän­laa­dusta sekä yhtei­söl­li­sistä työpai­koista, joissa ihmisiä ja ammat­ti­taitoa kunnioi­te­taan. Myös pienem­millä paikka­kun­nilla on elinvoimaa erikois­tu­neen teolli­suuden ansiosta.

– Olemme ratkais­seet asioita, joiden kanssa muut vasta painivat. Olemme tulevai­suu­dessa päästötön, vahva kierto­ta­lous­yh­teis­kunta ja pystymme tekemään asioita, joita muut kopioivat.

MUUTOKSEN VAUHTI KIIHTYY

Myös Sitran johtaja Kalle Nieminen katsoo työkseen tulevai­suu­teen. Hän muistuttaa, että ongel­mis­taan huoli­matta Suomi on edelleen erinomainen kasvu­ym­pä­ristö: vakaa yhteis­kunta, vähäinen korruptio sekä korkea luottamus. Olemme myös vuodesta toiseen maailman onnel­lisin maa.

Maailma muuttuu, ja se muuttuu yhä nopeammin.

– On pitkään sanottu, että maailma muuttuu seuraavan 30 vuoden aikana enemmän kuin viimeisen 300 vuoden aikana. Mutta muuttuuko se sittenkin enemmän kuin viimei­sessä 3 000 vuodessa?

Sitrassa ei ole puutetta tulevai­suus­tie­dosta, mutta Niemisen kristal­li­pal­losta ei silti näy suoraan aloja, joista löytyy takuu­varmat menes­tyksen veturit. Esimer­kiksi vielä muutama vuosi sitten, ennen Venäjän hyökkäys­sotaa harva arvasi, millaista kysyntää suoma­lai­selle puolus­tus­tek­no­lo­gian osaami­selle aukeaa.

On pitkään sanottu, että maailma muuttuu seuraavan 30 vuoden aikana enemmän kuin viimeisen 300 vuoden aikana.

Toinen esimerkki nopeasta kehityk­sestä on ruotsa­lainen Lovable-yritys, jonka tekoälyn tuella kuka tahansa voi rakentaa verkkosivuja.

– Yrityksen perus­taja Anton Osika ei meinannut saada Power­Point-esitys­tään pyöri­mään Slush-tapah­tuman sivula­valla 2024. Vuotta myöhemmin yritys takoi miljar­di­kasvua ja Osika oli Slushin pääpuhujia.

LUOVUUS KUKKIMAAN

Voitta­ja­he­vosten veikkaa­minen voi olla vaikeaa, varsinkin kun pitäisi osata katsoa todella kauas. Nieminen pohtii, että uusien tekno­lo­gioiden yhteen­tuo­minen voi olla iso juttu.

– Miltä näyttää maailma, jos tekoäly ja kvant­ti­tek­no­logia tai biotek­no­logia ja suurte­ho­las­kenta lyövät kättä? Turval­li­suus on nouseva trendi myös arjessa, ja Suomi on turval­linen maa. Miltä näyttäisi tuotteis­tet­tuna maailman turval­lisin koulu­matka? Ja mitä kasvua sen ympärille voisi luoda?

Mitä lähem­pänä olet tekemistä, sitä paremmin näet, millä omaan työhön liittyvät ongelmat ratkotaan.

Suomi on nosta­massa tutkimus- ja kehit­tä­mis­toi­minnan osuutta neljään prosent­tiin brutto­kan­san­tuot­teesta. Prosent­teja tärkeämpää on se, mihin eurot käytetään.

– Tarvit­semme inves­toin­teja aineet­to­maan pääomaan: luovuu­teen, brändäyk­seen, johta­mi­seen, ohjel­mis­toihin ja uusiin raken­tei­siin. Aalto-yliopiston tutki­muk­setkin todis­tavat, että luovemmat yritykset ovat kannattavampia.

Luovuutta voi myös oppia. Nieminen sanoo, että luovuus on meissä kaikissa lapsesta asti. Ydinky­symys on, annetaanko luovuu­delle tilaa ja osataanko sitä johtaa. Luovuus on osa arjen ongelmanratkaisua.

– Mitä lähem­pänä olet tekemistä, sitä paremmin näet, millä omaan työhön liittyvät ongelmat ratko­taan. Einsteinkin sanoi, että ”Jos minulla olisi tunti aikaa ratkaista ongelma, käyttäisin 55 minuuttia sen ymmär­tä­mi­seen ja 5 minuuttia ratkaisemiseen.”

YRITYKSET HYVÄSSÄ KUNNOSSA

Teolli­suus ei ainakaan seiso Suomen kasvun tiellä. Teolli­suus­yri­tykset ovat meillä hyvässä kunnossa.

– Toimin­taym­pä­ristön epävar­muu­desta, geopo­li­tii­kasta, kauppa­po­li­tii­kasta ja julkisen talouden surkeasta tilan­teesta huoli­matta moni tekno­lo­giay­ritys on tehnyt oikeita asioita, sanoo Tekno­lo­gia­teol­li­suuden pääeko­no­misti Petteri Rauta­porras.

– Niukka kulutus ja raken­ta­misen lama heijas­tuvat toki teolli­suu­teenkin, mutta tilauksia tulee vähin­täänkin kohtuul­li­sesti. Yritysten hyvään kuntoon on osaltaan vaikut­tanut oikein mitoi­tetut palkka­rat­kaisut, joita olemme olleet tekemässä, Teolli­suus­liiton pääeko­no­misti Timo Eklund sanoo.

Suomen energia­po­li­tiikka ohjaa meitä kohti vähäpääs­töistä tai fossii­li­tonta energian­tuo­tantoa. Rauta­por­taan mukaan se on tuonut kilpai­luetua, joka on helppo havaita sähkön hintaa katsomalla.

Maail­malla vihreä siirtymä on kuitenkin monin paikoin vasta­tuu­lessa. Haittaako kehitys Suomen tulevai­suutta, varsinkin kun perus­suo­ma­lais­tenkin nihkeys ilmas­ton­muu­toksen torjun­taan tiedetään?

– Asiak­kaille on joka tapauk­sessa tärkeää, että koneet ja laitteet vievät mahdol­li­simman vähän energiaa. Energia­te­hok­kuus on hyvää bisnestä jo nyt – se säästää puhdasta rahaa, ja raha on edelleen hyvä konsultti, Rauta­porras sanoo.

UUSI OSAAMINEN KAIPAA TUKEA

Suomessa on kovaa osaamista tekno­logia-aloilla, jotka löytyvät EU:n listaa­mien kymmenen kriit­tisen tulevai­suuden tekno­lo­gian joukosta: esimer­kiksi kvant­ti­tek­no­lo­giassa, avaruus­tek­no­lo­giassa tai mikroe­lekt­ro­nii­kassa. Vielä kun osaamista saadaan myytyä maail­malle, voi syntyä suuria asioita.

Ekono­mistit kaipaavat julkisen vallan tukea hyville hankkeille, mutta kumpi­kaan ei kaipaa vanhaa teolli­suutta säilyt­täviä yritys­tukia. Silti pitää olla realisti. Sääntelyä on höllen­netty, ja monet maat jakavat surutta inves­toin­ti­tukia ja verohelpotuksia.

Optimaa­lista olisi, että kilpai­lu­kyky ei perus­tuisi missään tukiaisiin.

Yritykset käyttävät tilan­netta hyväk­seen ja uhkaavat inves­toin­tien perumi­sella, jos verotusta kiris­te­tään, kuten meilläkin on nähty.

– Optimaa­lista olisi, että kilpai­lu­kyky ei perus­tuisi missään tukiai­siin. Ja jos tukia annetaan, niiden tulisi kohdistua uudis­ta­vaan toimin­taan, Rauta­porras sanoo.
Eklundin mukaan Suomi on toiminut kuitenkin fiksummin kuin moni tukien jakaja.

– Suomi on valinnut linjaksi valtion osakkuuden tai ”valtio­ny­rit­tä­jyyden”. Tämä on parempi tapa kuin suora rahan jakaminen, koska omista­jana valtio pääsee myös osalli­seksi tuotoista.

SUOMEN VIENTI

• Suomen tavaroiden ja palve­luiden viennin arvo vuonna 2024 oli 115,6 miljardia euroa, tuonnin 114,4 mrd €. Tavara­kaupan osuus kokonai­suu­desta on noin 72–74 mrd €.
• Suomi vie eniten metalli- ja koneteol­li­suuden (32 %), metsä­teol­li­suuden (27 %), kemian­teol­li­suuden (20 %) sekä sähkö- ja elekt­ro­niik­ka­teol­li­suuden (11 %) tuotteita. Palve­luiden viennissä pelien, ICT-palve­luiden ja konsul­toinnin osuus on kasvanut merkittävästi.
• Suurimmat vienti­mark­kinat ovat euroalue (erit. Saksa ja Ruotsi), muu Eurooppa, Iso-Britannia ja Yhdys­vallat sekä Aasia (erit. Kiina).
• Suomessa asuu noin 0,07 prosenttia maailman väestöstä, mutta osuus maail­man­kau­pasta on noin 0,4 prosenttia. Vuosi­tu­hannen vaihteessa osuus oli 0,8 %.
• Kasvavia tai lupaavia vientia­loja ovat tällä hetkellä mm. lääke­teol­li­suus ja terveys­tek­no­logia, elintar­vik­keet (mm. kaura­tuot­teet), tekno­lo­gian erityis­tuot­teet (mittarit, sensorit), vihreä vety ja power-to-X-tuotteet, biotuot­teet (tekstii­lien ja muovien korvaajat) ja kvanttiteknologia.

Lähteet mm: Tulli, Tilas­to­keskus, ETLA, Teknologiateollisuus