Jenni Uljas: Työpai­koilla pitäisi kasvattaa toivoa teoilla

Maailman tilanne huoles­tuttaa ja Suomes­sakin on ankeaa. Työttö­myys on huippu­lu­ke­missa ja ostovoima alhaalla, sosiaa­li­turvaa ja palve­luita romute­taan, luonto­kato ja ilmas­ton­muutos vaanivat nurkan takana. Maan halli­tuksen tekemät työsuh­de­turvan heiken­nykset alkavat näkyä ja konkurs­si­aalto puskee päälle. Nuorilla on mielen­ter­veys­kriisi ja Suomeen syntyy liian vähän vauvoja.

Kuinka kukaan pystyy käsit­te­le­mään kaikkea tätä? Vaikeaa se on, mutta jostain pitää kaivaa toivo siitä, että jonain päivänä on paremmin. Ilman toivoa ei ole voimia työsken­nellä tulevai­suuden puolesta.

Koin taannoin toivon herää­misen. Kuulin alustuksen, jossa käsitel­tiin erilaisia muutoksia, murroksia ja kriisejä, joiden kourissa työelämä nyt on. Näkökulma oli erilainen kuin mikä yleensä niissä keskus­te­luissa, joissa olen ollut mukana. Asioita katsot­tiin tutkija silmin hyvin teoreet­ti­sesti ja laajasti jotenkin kaiken ulkopuo­lelta. Asiat olivat kylmän viileitä asioita ilman tunne­la­tausta. Alustuksen jälkeen keskus­telu eteni tyypil­li­sestä ongel­mien luette­le­mi­sesta ja päivit­te­le­mi­sestä eteenpäin.

Ilman toivoa ei ole voimia työsken­nellä tulevai­suuden puolesta.

Meille esitel­tiin työpai­koilta esimerk­kejä, kuinka kieli­muuri on ylitetty, kuinka on varau­duttu ilmas­ton­muu­tok­seen ja kuinka on saatu jengi jaksa­maan töissä. Keskeistä kaikissa esimer­keissä oli, että vaikeat ja kipeätkin ongelmat tunnis­tet­tiin, tunnus­tet­tiin ja ne päätet­tiin ratkaista. Ratkai­suja löytyy, jos asioihin tartu­taan rohkeasti.

Olen viime aikoina kartoit­tanut, mitä vaiku­tuksia ilmas­ton­muu­tok­sella voi olla työpaik­kojen työtur­val­li­suu­teen Suomessa. En siksi, että nauttisin ongel­missa piehta­roin­nissa, vaan siksi, että ainoas­taan ongelmat tunnis­ta­malla voimme varautua ongel­miin ja minimoida vahingot. Samaan aikaan täytyy koettaa toimia ilmas­ton­muu­tosta hillit­se­västi. Vaikka tapahtuu suuria asioita, niiden vaiku­tuk­sien kanssa voidaan sittenkin ehkä elää. Minusta se on lohdullista.

Suosit­telen kaikille työpai­koille ennakointia ja tulevai­suu­teen varau­tu­mista. Sisäinen luottamus ja yhteistyö auttavat tässä työssä. Suosit­telen lämpi­mästi myös Murikka-opiston kursseja. Toisten kurssi­laisten työpai­koilta saa hyviä vinkkejä ongel­mien ratkai­suun. Yhdessä asioiden puiminen ja välillä vaikeil­lekin asioille naura­minen antaa voimaa!

Kirjoit­taja on Teolli­suus­liiton työympäristöasiantuntija.