Liiton jäse­net pitä­vät työpe­räistä maahan­muut­toa hyväk­syt­tä­vänä – mutta eivät ilman ehtoja

Teol­li­suus­lii­ton kahdek­sas jäsen­pa­neeli koot­tiin syys­kuussa 2025, jolloin panee­liin kutsut­tiin työmark­ki­noi­den käytet­tä­vissä olevat jäse­net. Pane­lis­teja ilmoit­tau­tui 3 877.

Panee­lin ensim­mäi­sessä kyse­lyssä jäse­net vasta­si­vat muun muassa työpe­räi­seen maahan­muut­toon liit­ty­viin kysymyksiin.

”Työpe­räi­nen maahan­muutto on hyväk­syt­tä­vää, kunhan nouda­te­taan suoma­lai­sia työeh­toja.” ‑väit­teen kanssa täysin tai jokseen­kin samaa mieltä on 87 prosent­tia vastaajista.

– Jäse­nistö näkee hyväk­syt­tä­vänä, että työka­ve­reina on muualta tulleita. Liiton jäsen aset­taa ilmi­öön kuiten­kin ehtoja, sanoo Teol­li­suus­lii­ton yhteis­kun­ta­suh­de­pääl­likkö Timo Neva­ranta.

– Keskei­sin ehto on, että suoma­lai­sia työeh­toja on nouda­tet­tava. Jos tästä jous­te­taan, ilmiön hyväk­syt­tä­vyys heikkenee.

Jäsen­pa­nee­lin vastaa­jat halua­vat työeh­to­jen valvon­taan jämä­käm­pää otetta.

”Työnan­ta­jat on laitet­tava nykyistä kovem­paan vastuuseen ulko­maa­lais­ten työn­te­ki­jöi­den työeh­to­jen polke­mi­sesta” ‑väit­teen kanssa täysin tai jokseen­kin samaa mieltä on 86 prosent­tia vastaajista.

– Jäse­net tietä­vät, että meillä ei tässä maassa saada vilun­kiy­rit­tä­jiä vastuuseen, Neva­ranta sanoo.

NÄPERTELYN AIKA OHI

Teol­li­suus­liitto vaati lain­sää­dän­töön muutok­sia, jotta työpe­räi­nen hyväk­si­käyttö ja harmaa talous saadaan kuriin. Lisäksi lakien valvon­taan tarvi­taan lisää voimavaroja.

Keskei­nen vaati­mus on palk­ka­var­kau­den krimi­na­li­sointi. Nykyi­sin lakien ja työeh­to­so­pi­mus­ten mukais­ten palk­ko­jen maksa­matta jättä­mi­nen ei ole riko­soi­keu­del­li­sesti rangaistavaa.

Teol­li­suus­liitto vaatii merkit­tä­viä lainsäädäntömuutoksia.

Neva­ranta antaa esimer­kin: 20 sentin arvoi­sen tikka­rin näpis­täjä saa teos­taan sakko­tuo­mion, mutta satoja tai tuhan­sia euroja palk­kaa maksa­matta jättävä työnan­taja ei saa muita seuraa­muk­sia kuin maksa­matta jäte­tyn palkan suorittamisen.

– Suomessa yritys­ten on helppo päästä pälkä­hästä. Pitää olla huonoa tuuria, että joudut vastuuseen.

Työpe­räi­nen hyväk­si­käyttö on laaja ilmiö, joten sen valvon­taan tarvi­taan nykyistä järeäm­piä työka­luja. Ammat­tiyh­dis­tys­liik­keelle tarvi­taan ryhmä­kan­neoi­keus, jotta liitot voivat viedä asioita oikeu­teen työn­te­ki­jöi­den puolesta.

– Teol­li­suus­liitto vaatii merkit­tä­viä lain­sää­dän­tö­muu­tok­sia. Lain­sää­tä­jien ja puoluei­den pitää herätä ja antaa asialle se painoarvo, mikä sille kuuluu. Näper­te­lyn aika on ohi, Neva­ranta sanoo.

EPÄREILUT EDUT POIS

Jonkin työn­te­ki­jä­ryh­män työeh­to­jen polke­mi­nen on uhka kaik­kien työn­te­ki­jöi­den työeh­doille. Epäre­hel­li­set yrityk­set saavat kilpai­lue­tua teet­tä­mällä töitä lakien ja työeh­to­so­pi­mus­ten vastaisesti.

– Ei ole ukrai­na­lai­sen vika, jos hänelle makse­taan palkka päivä­ra­hoina. Se on työnan­ta­jan vastuulla, Neva­ranta sanoo.

Kaikki yrityk­set eivät näytä kanta­van vastuutaan.

– Kun katsoo viime­ai­kaista keskus­te­lua, monilla työnan­ta­jilla ei ole tahtoa noudat­taa työeh­toja. Ei, vaikka henkilö olisi paen­nut sotaa.

Tämän ei pitäisi olla vain työn­te­ki­jä­puo­len vaatima asia. Pitäisi olla yhteisrintama.

Työeh­to­jen polke­mi­sen estä­mi­nen ja harmaan talou­den kitke­mi­nen on kaik­kien rehel­lis­ten taho­jen etu.

– Se on oikein suoma­lai­sia työn­te­ki­jöitä kohtaan. Se on oikein hyväk­si­käy­tön uhreja kohtaan. Se on oikein rehel­li­siä yrit­tä­jiä kohtaan.

Neva­ranta ihmet­te­lee, miksi työnan­ta­ja­jär­jes­töillä ei ole nykyistä suurem­paa intoa harmaan talou­den torjun­taan ja rehel­lis­ten jäse­ny­ri­tys­tensä puolustamiseen.

– Tämän ei pitäisi olla vain työn­te­ki­jä­puo­len vaatima asia. Pitäisi olla yhteisrintama.

HUOLET OTETAAN VAKAVASTI

Työt­tö­myys­lu­vut ovat Suomessa nyt korkeim­mil­laan sitten 1990-luvun laman. Moni Teol­li­suus­lii­ton jäsen on lomau­tet­tuna tai työt­tö­mänä, ja moni on huolis­saan töiden jatkumisesta.

Jäsen­pa­nee­lin kyse­lyn vastauk­sis­ta­kin näkyy, että jäse­nis­tössä on huolta, miten työpe­räi­nen maahan­muutto vaikut­taa työeh­toi­hin ja työttömyyteen.

– Molem­mat ovat huolia, jotka on syytä ottaa vaka­vasti. Siksi saata­vuus­har­kin­nasta on tärkeä pitää kiinni, Neva­ranta sanoo.

Työvoi­man saata­vuus­har­kinta on järjes­telmä, jolla pyri­tään estä­mään työvoi­man tuonti aloille, joilla on työt­tö­myyttä. Lähtö­kohta on, että yritys­ten tulee palkata työn­te­ki­jät Suomesta tai EU- ja ETA-alueelta. Jos työvoi­maa ei löydy omalta talous­a­lu­eelta, on mahdol­lista palkata kauempaa.

– Saata­vuus­har­kinta on keskei­nen elementti työt­tö­myy­den torjun­nassa ja työeh­to­jen varmis­ta­mi­sessa. Siihen ei pidä tehdä aukkoja.

Myös reilu­jen työeh­to­jen puolus­ta­mi­nen tukee koti­maista työl­li­syyttä. Jos alipalk­kaus ja muu vilunki on yrityk­selle aito riski, ei yrityk­sillä ole nykyi­sen kaltaista houku­tusta hakea kilpai­lue­tua työeh­toja polkemalla.

VALMISTAUTUMISTA VAALEIHIN

Syys­kuussa jäsen­pa­nee­lille tehty kysely on osa liiton valmis­tau­tu­mista kevään 2027 eduskuntavaaleihin.

– Kysymme jäse­niltä mieli­pi­teitä keskei­sistä yhteis­kun­nal­li­sista teemoista. Niiden pohjalta liitto valmis­te­lee kannan­ot­toja ja ohjel­mia, Neva­ranta kertoo.

Työpe­räi­seen maahan­muut­toon liit­ty­vät kysy­myk­set tuli­vat erit­täin ajan­koh­tai­siksi syys­kuun lopussa, jolloin uuti­soi­tiin Turun tela­kalla tapah­tu­neesta ulko­mais­ten työn­te­ki­jöi­den hyväksikäytöstä.

Syys­kuun lopussa julkais­tiin myös toimit­taja Paavo Teit­ti­sen kirja Pitkä vuoro – Kuinka moderni orjuus juur­tui Suomeen ‑kirja. Teit­ti­nen kirjoit­taa laajasta työpe­räi­sen hyväk­si­käy­tön kult­tuu­rista ja antaa useita esimerkkejä.

– Jäsen­pa­nee­lin kysy­myk­set tuli­vat sattu­malta ajan­koh­tai­siksi. Kysy­myk­se­na­set­te­lut oli tehty ennen kuin laaja keskus­telu harmaasta talou­desta alkoi, Neva­ranta kertoo.

TEOLLISUUSLIITON JÄSENPANEELI

• Jäsen­pa­neeli on avoin kaikille työelä­män käytet­tä­vissä oleville Teol­li­suus­lii­ton jäse­nille, joilla on toimiva sähköpostiosoite.
• Panee­lin avulla toteu­te­taan kyse­lyjä, jotka liit­ty­vät työelä­mään, yhteis­kun­nal­li­siin asioi­hin ja muihin liiton toimin­taan liit­ty­viin ajan­koh­tai­siin asioihin.
• Tarkoi­tus on hahmot­taa jäse­nis­tön näke­myk­siä, mitata tuntoja ja tunnus­tella yleistä ilma­pii­riä. Nykyi­nen jäsen­pa­neeli koos­tet­tiin syys­kuussa 2025.
• Kaikki jäsen­pa­nee­lin vastauk­set käsi­tel­lään täysin luottamuksellisesti.
• Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/jasenpaneeli