Näin ostovoimakuoppa täyttyy sopimusratkaisulla: ”Inflaatiokehityksen ennustaminen on haastavaa”

Teollisuusliiton hallitus hyväksyi työnantajia edustavan Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n kanssa syntyneen neuvottelutuloksen työntekijöiden uudeksi työehtosopimukseksi lauantaina 22.2.2025. Samalla hallitus hyväksyi kemian perusteollisuuden, muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden sekä öljy-, maakaasu- ja petrokemian teollisuuden sopimusalalle syntyneet sekä malmikaivoksille syntyneen neuvottelutuloksen.

Sopimuksissa palkkojen on määrä korottua yhteensä 7,8 prosenttia kolmen vuoden sopimuskauden aikana. Kun korkoa korolle -efekti huomioidaan, sopimuskorotukset nostavat palkkoja keskimäärin 8 prosenttia vuoden 2027 loppuun mennessä.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto kertoi tiedotustilaisuudessa Helsingissä viikonloppuna, että saavutettu palkkaratkaisu täytti työehtosopimusneuvotteluihin asetetun tavoitteen työntekijöiden reaalipalkkojen ostovoimakuopan täyttämisestä.

Vuoden 2021 huhti–kesäkuussa palkansaajien reaaliansiotaso oli korkeimmillaan, minkä jälkeen ansiotaso lähti jyrkkään laskuun. Ostovoimakuoppa on nyt leventynyt yli kolmen vuoden mittaiseksi. Reaaliansiotaso saadaan vähentämällä nimellispalkoista inflaation vaikutus.

Reaalipalkkojen pitää nousta noin 4,3 prosenttia, jotta päästään sille tasolle kuin oltiin kevätkesällä 2021.

Teollisuusliiton erikoistutkija Timo Eklund kertoo, että inflaation raju kiihtyminen vuoden 2021 keväästä aiheutti reaaliansiotason selvän laskun, kun palkat eivät nousseet inflaation kiihtymisen tahtiin.

– Vaikka vuonna 2023 tehtiin nykyistä suuremmat palkkaratkaisut, eivät nekään auttaneet ostovoimakuopan täyttymisessä. Valtiovarainministeriö tuolloin moitti, että ei pidä ryhtyä luomaan palkkainflaatiokierrettä, Eklund selittää.

Vielä viime vuoden lopulla reaalipalkat olivat selvästi heikommat kuin vuoden 2021 keväällä.

– Kun tulimme viime vuoden loppuun, reaaliansiot olivat laskeneet noin 4,1 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että reaalipalkkojen pitää nousta noin 4,3 prosenttia, jotta päästään sille tasolle kuin oltiin kevätkesällä 2021, Eklund sanoo.

– Nyt 7,8 prosentin korotukset riittävät tähän, kun inflaatio on ennusteen mukaan 3,5 prosenttia.

INFLAATIOENNUSTEISSA EPÄVARMUUTTA

Solmittu sopimus nostaa palkkoja tänä vuonna 2,1 prosenttia yleiskorotuksella ja 0,4 prosenttia työnantajan jakamana eränä. Ensi vuonna yleiskorotus on 2,3 prosenttia ja työnantajan jakama erä 0,6 prosenttia. Vuonna 2027 palkat nousevat kaksi prosenttia yleiskorotuksella ja 0,4 prosenttia työnantajan jakamana eränä.

Korotusten taso on nyt tiedossa, mutta edelleen reaalipalkat voivat kehittyä toisin kuin nyt on arvioitu. Haasteen aiheuttaa inflaatio.

Inflaatiokehityksessä on riskinsä molempiin suuntiin.

Teollisuusliiton reaalipalkkojen laskelmissa on käytetty Suomen Pankin inflaatioennustetta. Suomen Pankki ennusti viime vuoden lopulla, että kuluttajahinnat nousevat tänä vuonna 0,8 prosenttia, ensi vuonna prosentin ja 1,7 prosenttia vuonna 2027.

– Inflaatiokehityksessä on riskinsä molempiin suuntiin. Inflaation ennustaminen on osoittautunut vaikeaksi oikeastaan koko vuosituhannen aikana. On vaikea tietää, mitä inflaatio on kolmen vuoden kuluttua, Eklund sanoo.

Ennakoitua parempi talouskehitys tai vaikkapa vuosien 2022–2023 kaltainen energiashokki kiihdyttäisivät inflaatiota.

– Mutta olemme myös nähneet vuosia, jolloin inflaatio yllätti meidät hitaudellaan. Meillä on etenkin euroalueen taloudessa tekijöitä, jotka pitävät hinnat kurissa.

KILPAILUKYKY SÄILYY

Tämänhetkisen arvion mukaan tehty sopimusratkaisu ei vaikuta inflaatioennusteisiin. Suomen Pankki arvioi omassa ennusteessaan viime vuoden lopulla, että ansiotaso nousee tänä vuonna 3 prosenttia ja seuraavina vuosina 2,6 prosenttia. Tehty palkkaratkaisu mahtuu siis ennusteiden sisään.

– Teollisten alojen nyt tehty palkkaratkaisu ei siis kiihdytä inflaatiota. Eikä se liioin heikennä kilpailukykyäkään, sillä ratkaisun palkkakehitys mahtuu myös tehtyjen kilpailukykyennusteiden sisään.