Vuosi 2024 oli nousu­kauden odotusta – leikkaus­po­li­tiikka ajoi monet ihmiset ahtaalle

Vuosi 2024 on ollut Suomen teolli­suu­dessa odottava, kertoo Teolli­suus­liiton tutki­mus­pääl­likkö Anu-Hanna Anttila.

– Teolli­suuden työlli­syy­dessä ei ole tapah­tunut valtavan dramaat­tista. Viime sydän­talvi oli kaikkein huonoin aika. Maalis­kuun jälkeen työlli­syys alkoi parantua ja syksym­mällä taas heikentyä, Anttila kertoo.

Raken­nus­teol­li­suuden erittäin heikko tilanne ja kotimaisen kysynnän vähyys ovat paina­neet työlli­syys­lu­kuja alas, mutta teolli­suu­dessa tilanne on ollut rauhallisempi.

Syksyllä 2024 teolli­suu­dessa oli työllisiä enemmän kuin esimer­kiksi alkuvuonna 2022. Lokakuussa 2024 työmark­ki­noiden käytössä olevien Teolli­suus­liiton jäsenten työttö­myy­saste oli 6,8 prosenttia.

– Tunnelma on odottavan myönteinen. Signaa­leja parem­masta on nähtä­vissä, Anttila sanoo.

Teolli­suus­liiton erikois­tut­kija Timo Eklund kertoo, että viime vuoden­vaih­teen heikot talou­del­liset ajat osattiin ennustaa, mutta seuraavaa kasvun käännettä on odoteltu jo tovi.

– Odotet­tiin, että alkuvuoden aikana hiihto­lo­mien jälkeen olisi jo selkeää parane­mista talouden ja teolli­suuden tilan­teessa. Käänne on ollut paljon nihkeämpää kuin oletet­tiin, Eklund sanoo.

Korkeat korot ovat vähen­tä­neet raken­ta­mista ja muita inves­toin­teja, mikä näkyy Suomen teolli­suu­dessa, jossa tuote­taan merkit­tävä osa investointitavaroita.

– Kansain­vä­li­sessä vertai­lussa Suomen talous ja teolli­suus ovat erittäin herkkiä korkojen nousulle, Eklund sanoo.

VAROVAISUUTTA ILMASSA

Nyt korot ovat jo laskusuun­nassa, mutta inves­toijat ovat vielä varovaisia. Tärkeän vienti­maan Saksan ongelmat ja Venäjän kaupan sulkeu­tu­minen heijas­tuvat myös Suomeen.

– Venäjän kaupan loppu­minen vaikuttaa isommalta kolauk­selta kuin ensi alkuun näytti, Eklund sanoo.

Viime vuosina hinnat ovat nousseet kovaa tahtia, joten kotita­louk­sien ostovoima on ollut koetuk­sella. Tämä on näkynyt myös palve­lujen kulutuk­sessa ja tavaroiden hankinnoissa.

– Kotita­louk­sien ostovoima ei ole kovin kummoinen. Mahdol­li­suus kuluttaa on rajal­linen, Anttila sanoo.

Orpon-Purran halli­tuksen työvoi­ma­po­li­tiikka ei ole ollut aktii­vista eli konkreet­tisia toimia työlli­syyden paranemiseksi.

Osansa on tehnyt myös maan hallitus, joka on säätänyt lakeja, jotka tekevät ihmisten arjesta epävar­mempaa. Tästä ovat esimerk­keinä ansio­si­don­naisen työttö­myys­turvan leikkaukset ja muutos­turvan heikennykset.

– Orpon-Purran halli­tuksen työvoi­ma­po­li­tiikka ei ole ollut aktii­vista eli konkreet­tisia toimia työlli­syyden parane­mi­seksi. Sen sijaan heiken­nysten ja leikkausten avulla on haettu lasken­nal­lisia työlli­syys­vai­ku­tuksia, Anttila sanoo.

Paikal­lista sopimista laajen­tava lainsää­däntö on tulossa voimaan vuoden 2025 alusta. Työnte­ki­jä­puo­lella on arvioitu, että lakimuu­tokset ovat uhka työeh­to­so­pi­musten yleissitovuudelle.

– Ostovoima ei todel­la­kaan parane, jos palkka­taso hinnoi­tel­tai­siin nykyi­sessä eduskun­nassa. Se on rujo kuva, Anttila sanoo.

KOHTAAVATKO TYÖT JA TEKIJÄT?

Edellisen paremman suhdan­teen aikaan puhut­tiin paljon teolli­suuden työvoimapulasta.

– Useamman vuoden työvoi­ma­pula ei heijas­tunut siihen, että työnan­tajat olisivat alkaneet nostaa palkkoja. Markki­na­ta­lous ei toiminut siinä, Eklund sanoo.

Viime aikoina on ollut myös näkyvissä, etteivät muutos­neuvottelut ole koske­neet ensisi­jai­sesti työntekijöitä.

– Takavuo­sina irtisa­not­tiin työnte­ki­jöitä, nyt kohteena ovat toimi­hen­kilöt. Se kertoo osaltaan, että duuna­ri­väki on laitettu tuotan­nossa vähiin, Eklund sanoo.

Digita­li­saatio ja vihreä siirtymä muuttavat teolli­suutta ja teolli­suuden töitä. Uuden­lai­selle osaami­selle on tarvetta, mutta koulut­tau­tu­misen mahdol­li­suuksia on heiken­netty leikkaa­malla toisen asteen koulu­tuk­sesta ja lopet­ta­malla aikuiskoulutustuki.

– Talous­kas­vunkin kannalta olisi hyvä, että ihmiset hakeu­tui­sivat aloille, jossa tarvi­taan työvoimaa, Eklund sanoo.

PALVELUJEN ROOLI ON KASVANUT

Teollisen tavara­tuo­tannon merkitys on muuttunut kansantaloudessa.

– Tavaran­tuo­tanto ei enää kannat­tele samalla lailla kansan­ta­loutta ja käynnistä korkea­suh­dan­teita, Eklund sanoo.

Palve­lujen rooli on kasvanut, kun erilaisten suora­toisto- ja ohjel­mis­to­pal­ve­lujen kulutus on noussut.

– Maail­malla talous­kasvu ei painotu teolli­suu­teen, vaan monen­lai­siin palve­luihin, Eklund sanoo.

Suomen teolli­suus pystyy tuotta­maan enemmän, kun raha liikkuu maail­malla. Normaa­li­ti­lan­teessa Suomi kyllä pärjää

Osa yrityk­sistä on saanut liitettyä tuottei­siin erilaiset ylläpito- ja huolto­pal­velut, mutta paran­ta­misen varaa on.

– Palve­lujen ongelmat haittaavat kansan­ta­louden kehitystä, vaikka teolli­suus ja tavara­tuo­tanto pärjäi­sivät hyvin, Eklund sanoo.

Suomen teolli­suuden näkymä on positii­vinen, kun suhdanne kääntyy taas ylöspäin.

– Suomen teolli­suus pystyy tuotta­maan enemmän, kun raha liikkuu maail­malla. Normaa­li­ti­lan­teessa Suomi kyllä pärjää, Eklund sanoo.

Työttö­myys­tur­vaan rajut leikkaukset

– Vuosi on ollut kassan jäsenten ja kassan kannalta vaikea, kertoo Avoimen työttö­myys­kassan etuus­pääl­likkö Kaisa Tikka.

Vuoden alussa sekä huhti­kuussa, elokuussa ja syyskuussa on tullut voimaan lakimuu­toksia, jotka ovat muun muassa piden­tä­neet työttö­myyden alun omavas­tuu­aikaa, poista­neet päivä­rahan lapsi­ko­ro­tukset, poista­neet vuorot­te­lu­kor­vauksen ja leikan­neet ansio­päi­vä­rahan tasoa.

Leikkaukset näkyvät jo makse­tuissa etuus­mää­rissä, mutta ansio­päi­vä­rahan porras­tuksen vaiku­tukset tulevat näkyviin viiveellä. Ennen syyskuuta työttö­mäksi tai lomau­te­tuksi jääneet ovat vielä vanhojen sääntöjen piirissä.

Nykyisin työttö­myys­päi­vä­raha leikkaantuu kahden kuukauden työttö­myyden tai lomau­tuksen jälkeen 20 prosenttia, kahdeksan kuukauden jälkeen leikkaus kasvaa 25 prosenttiin.

– Kun porras­tukset tulevat voimaan täysi­mää­räi­sesti, on odotet­ta­vissa, että monen ahdinko syvenee.

Hallitus myös pidensi ansio­si­don­naisen työttö­myys­turvan saami­seen vaadit­tavaa työssä­oloehtoa kuudesta kuukau­desta kokonai­seen vuoteen. Työssä­oloehdon piden­tä­minen vähentää valtio­va­rain­mi­nis­te­riön arvion mukaan ansio­päi­vä­rahan saajien määrää noin 17 prosenttia.

– Lukema on järkyt­tävä, Tikka toteaa.

Kun porras­tukset tulevat voimaan täysi­mää­räi­sesti, on odotet­ta­vissa, että monen ahdinko syvenee.

Työuran loppu­vai­heessa olevista työttö­mistä yhä useampi joutuu jatkossa Kelan etuuk­sien varaan, sillä hallitus poisti myös ikäsi­don­naiset poikkeukset, kuten ikään­ty­neiden työllistämisvelvoitteen.

– Ikään­ty­neet eivät enää voi hyödyntää erityis­sään­töjä päästäk­seen ansio­si­don­naisen turvan piiriin.

Hallitus myös poisti suojaosan, joka aiemmin mahdol­listi keikka­luon­toisten töiden tekemisen 300 eurolla ilman, että tulot pienen­sivät ansio­si­don­naista työttö­myys­turvaa. Aikanaan suojaosa luotiin kannus­ta­maan lyhytai­kais­tenkin töiden ottamista.

– Osa-aikatyön tekeminen on nyt vähemmän kannat­tavaa. Tämä on iso leikkaus varsinkin heille, jotka tekevät osa-aika- ja keikkatyötä.

KIIREELLÄ MUTKIKKAITA MUUTOKSIA

Massii­visten muutosten teko yhden kalen­te­ri­vuoden aikana on johtanut päivä­ra­ha­ha­ke­musten käsit­te­ly­ai­kojen pitene­mi­seen. Siirty­mä­ai­kana kassojen on pitänyt tehdä päätöksiä sekä vanhan että uuden lainsää­dännön perusteella.

– Lakimuu­tosten toimeen­pano on mutki­kasta. Kassat ovat kommen­toi­neet lakie­si­tyk­siin, että lakimuu­tokset tulevat liian nopeasti.

Kiireellä tehdyt lakimuu­tokset ovat sattu­neet aikaan, jolloin monilla A‑kassan aloilla on korkea työttö­myys. Erityi­sesti raken­nusalan ahdinko on työllis­tänyt kassaa.

Vuosi­kym­meniä oikeus ansio­si­don­nai­seen työttö­myys­tur­vaan on perus­tunut tehtyihin työtun­teihin. Nyt on siirrytty järjes­tel­mään, jossa tarkas­tel­laan kuukauden aikana maksettua palkkaa.

– Monilla kassan jäsenillä on kahden viikon palkka­jakso. Lakia säädet­täessä on mietitty kuukausipalkkaisia.

Kassat ovat kommen­toi­neet lakie­si­tyk­siin, että lakimuu­tokset tulevat liian nopeasti.

Pidemmän päälle työssä­oloehdon eurois­ta­minen voi lisätä automaa­tiota ja nopeuttaa hakemusten käsit­telyä, mutta siirty­mä­vai­heessa monen­laisia ongelmia tulee vastaan.

– Olemme joutu­neet yhdis­te­le­mään vanhaa ja uutta työssäoloehtoa.

A‑kassa aloitti henki­lös­tönsä koulu­tukset ajoissa, mutta kaikkiin vastaan tuleviin tulkin­ta­ti­lan­tei­siin ei ole mahdol­lista valmis­tautua. Päivä­rahan hakijoiden tilan­teet ovat yksilöllisiä.

– On pohdittu, mitä voi tulla vastaan, mutta silti todel­li­suus yllättää aina. Kassana haluamme tulkita lakia jäsenen etu edellä.

KASSAN JÄSENYYS KANNATTAA

Kassan jäsenten antama palaute on ollut isolta osin ymmär­tä­väistä. Leikkauk­sista on keskus­teltu paljon julki­suu­dessa, joten on tullut selväksi, mistä toimet johtuvat.

A‑kassa on viestinyt jäsenil­leen muun muassa teksti­vies­teillä, uutis­kir­jeillä ja verkko­sivun kautta.

– Ihmiset ovat ymmär­tä­neet, että nämä eivät ole meidän tekemiämme päätöksiä, vaan toimeen­pa­nemme maan halli­tuksen linjauksia.

Teolli­suus­liitto vakuuttaa jäsenensä työttö­myyden varalta A‑kassassa. Kassan jäsenyys siis sisältyy liiton jäsenmaksuun.

Halli­tuksen tekemät leikkaukset vaikut­tavat eniten ihmisiin, joiden työttö­myys pitkittyy. Alle kahden kuukauden työttö­myys­jak­soissa muutokset ovat maltillisempia.

– Vaikka leikkauksia on tullut, liiton ja kassan jäsenyys kannattaa edelleen, Tikka sanoo.

Ihmisiä auttavat järjestöt säästökuurille

Palve­luja tuotta­vien järjes­töjen tilanne on tiukka, sillä palve­luja ostavat hyvin­voin­tia­lueet ovat säästökuurilla.

– Vaikka tarve ei ole vähen­tynyt tilas­tol­li­sesti, ostot ovat vähen­ty­neet merkit­tä­västi, Vertti Kiukas sanoo.

Perin­teisten yleis­hyö­dyl­listen yhdis­tysten rahoitus on tänä vuonna ollut ennätys­ta­solla, mutta kolmen seuraavan vuoden aikana valtio leikkaa järjes­töjen avustuk­sista 130 miljoonaa euroa, eli kolmanneksen.

– Tulevai­suus­kuva on äärim­mäisen epäselvä ja synkkä. Monet järjestöt ovat käynnis­tä­neet yt-neuvotteluja.

KAKSINKERTAINEN LEIKKAUS

Sote-järjestöt tekevät muun muassa mielen­ter­veys­työtä, nuori­so­työtä ja tukevat eri elämän­ti­lan­teissa olevia ja heidän läheisiään.

Tukea tarvit­se­vien tilanne mutkistuu kaksin­ker­tai­sesti, kun hallitus leikkaa sosiaa­li­turvaa ja ‑palve­luja tarvit­se­vilta ihmisiltä sekä heitä tukevilta järjestöiltä.

Järjestöt ovat etukä­teen tuoneet ilmi, ettei toimien yhteis­vai­ku­tuksia ole arvioitu. Edessä on hyppäys tuntemattomaan.

– Halli­tuksen yhteis­kun­ta­po­li­tiikka leikkaa massii­vi­sesti sosiaa­li­turvaa ja korottaa sairas­ta­misen kustan­nuksia. Järjes­töillä on ollut vähän hyvää sanot­tavaa halli­tuksen politiikasta.

Halli­tuksen yhteis­kun­ta­po­li­tiikka leikkaa massii­vi­sesti sosiaa­li­turvaa ja korottaa sairas­ta­misen kustannuksia.

Leikkaukset toteu­te­taan kolmen vuoden aikana. Vuonna 2025 avustuksia leika­taan 80 miljoonaa euroa ja kahtena seuraa­vana vuonna molem­pina 25 miljoonaa lisää.

– Meidän alamme tilan­teesta on keskus­teltu vähemmän kuin kulttuuri- tai liikun­ta­leik­kauk­sista, vaikka meillä leikkaukset ovat isompia, Kiukas sanoo.

MYÖS VAPAAEHTOISTYÖ KÄRSII

Äkkisel­tään voisi ajatella, että leikkauk­sien jälkeen järjestöt korvaavat palkattua työtä vapaa­eh­tois­työllä. Tilanne ei kuiten­kaan ole näin yksin­ker­tainen, sillä palkattu työvoima puitteet vapaaehtoistyölle.

– Meidän sekto­ril­lamme yhdis­te­tään ammatil­lista työtä ja vapaa­eh­toista työtä. Jos puitteet katoavat, katoaa myös vapaa­eh­toinen työ.

Julki­sissa keskus­te­luissa on myös esitetty, että järjestöt voivat kohdentaa säästöt hallintoon.

– Sellaisia hallin­toja ei ole ollut olemas­sa­kaan. Tällainen leikkaus ei voi mennä ohi, ettei se osuisi ihmisten kanssa tehtä­vään työhön.

Järjestöt kriti­soivat myös leikkausten toteutustapaa.

– Leikkaus on puhdasta juusto­höylää. Tässä kohtaa ei tehdä vaikut­ta­vuusar­viota, lähteekö raha hyödyl­li­sestä vai tehot­to­masta toiminnasta.

YHDISTYSTEN LUVATTU MAA?

Järjestöt ovat täyden­tä­neet julkisia palve­luja, joita on viime vuosi­kym­me­ninä kavennettu.

– Jos kolmannes järjes­tö­toi­min­nasta katoaa, se ei voi olla lisää­mättä julkisen palve­lu­jär­jes­telmän menoja. Järjes­töjen rooli on merkit­tä­vämpi tänään kuin 20 vuotta sitten.

Suomea on kuvailtu yhdis­tysten luvatuksi maaksi. Vuonna 2023 Suomessa toimi lähes 11 000 sote-alan järjestöä, joilla oli noin 1,3 miljoonaa jäsentä, puoli miljoonaa vapaa­eh­toista ja noin 50 000 työntekijää.

Kiukas arvioi, että vaikka leikkaukset tekevät loven suoma­lai­seen järjes­tö­kent­tään, on yhdistys jatkos­sakin toimiva tapa toimia paremman yhteis­kunnan puolesta.

– Järjestön perus­ta­minen on edelleen suoma­lainen tapa vastata ongelmiin.

Työperäisen hyväk­si­käytön torjun­nassa riittää tehtävää

– Pyrimme kehit­tä­mään omaa organi­saa­tio­tamme, että olisimme vastaa­not­ta­vaisia ja saisimme ulkomaa­lais­taus­taisia mukaan toimin­taan, kertoo uuden yksikön päällikkö Riikka Vasama.

Yksikön keskeinen työkalu on Teolli­suus­liiton Hermes ‑sovellus, joka tarjoaa ajanta­saista tietoa työelä­mästä ja Suomessa asumisesta.

Yhdek­sällä kielellä palve­le­vassa sovel­luk­sessa on nyt viiden teolli­suus­liit­to­laisen alan työehdot. Vasama kertoo, että vuonna 2025 sovel­luk­seen tulee seitsemän uutta sopimusalaa, viisi kemian sekto­rilta ja kaksi puutuotesektorilta.

– Sovellus on tarkoi­tettu avuksi ihan kaikille, Vasama sanoo.

Teolli­suus­liitto tekee työtä työperäisen hyväk­si­käytön ehkäi­se­mi­seksi ja esimer­kiksi kausi­työn työeh­tojen paran­ta­mi­seksi. Erilaisten ongel­mien korjaa­minen vaatii, että ongelmat tunnis­te­taan ja tunnustetaan.

– Yhteis­kun­nassa puhutaan paljon työpe­räi­sestä hyväk­si­käy­töstä. Se on nyt tunnus­tettu ilmiö.

KOLMEN KUUKAUDEN SÄÄNTÖ ON RISKI

Maan hallitus on muutta­massa ulkomaa­lais­lakia siten, että jatkossa EU:n ulkopuo­lelta tulevan työvoiman on työttö­mäksi jäätyään löydet­tävä uusi työpaikka kolmen kuukauden kuluessa. Jos työntekijä ei työllisty määrä­ajassa, hän menettää oleske­lu­lu­pansa. Erityis­asian­tun­ti­joille aikaraja olisi kuusi kuukautta. Hallitus haluaa lakimuu­tokset voimaan huhti­kuussa 2025.

– Suomi kilpailee ahkerista ja osaavista työnte­ki­jöistä monen muun maan kanssa. En ole ihan varma, ymmär­re­täänkö kaikkialla, millainen riski tällai­sella politii­kalla otetaan, Vasama sanoo.

Oikeis­to­hal­litus on kantanut huolta Suomen maaku­vasta muun muassa arvos­te­le­malla ja rajoit­ta­malla poliit­tisia lakkoja. Maakuvaa punni­taan myös silloin, kun ulkomaa­lainen työntekijä harkitsee, minne päin maailmaa suuntaa.

– Kiris­tykset aiheut­tavat sen, että ihmiset kokevat, etteivät ole terve­tul­leita ja valit­sevat vastaa­not­ta­vai­semman maan.

Suomi kilpailee ahkerista ja osaavista työnte­ki­jöistä monen muun maan kanssa.

Lakimuutos tekee ulkomaa­lai­sista työnte­ki­jöistä entistä alttiimpia hyväk­si­käy­tölle. Kolme kuukautta on kenelle tahansa lyhyt aika löytää uusi työ, mutta haaste on monin­ker­tainen, jos työmark­ki­noiden ja työelämän käytännöt eivät ole tuttuja.

– Jos työsuhde päättyy, on vaara, että tukalassa tilan­teessa joutuu ottamaan vastaan työtar­jouksen, joka ei ole mistään kotoisin.

Maan hallitus haluaa myös laajentaa paikal­lista sopimista tavalla, joka työnte­ki­jä­puolen tulkinnan mukaan kasvattaa työnan­ta­jien valtaa suhteessa työntekijöihin.

Jos sopiminen ei ole tasapai­nossa, työnte­kijät saattavat tehdä itsel­leen epäedul­lisia sopimuksia. Ulkomaa­lai­sille työnte­ki­jöille tilanne on hankala, jos heillä ei ole tietoa suoma­lai­sesta työelämästä.

– Jos vain toinen tuntee yksityis­kohdat, sopiminen keikah­tanut epäta­sa­pai­noon. Se on suuri huolenaihe.

Vasama korostaa, ettei kyse ole ainoas­taan ulkomaa­lais­taus­taisten työnte­ki­jöiden asemasta, vaan työeh­tojen polke­minen vaikuttaa pidemmän päälle kaikkiin työntekijöihin.

HALLITUSOHJELMASSA MYÖS HYVÄÄ

Maan halli­tuksen ohjel­massa on myös hyviä linjauksia, jotka ovat olleet vielä taka-alalla vaali­kauden alussa.

Halli­tus­oh­jel­massa linja­taan muun muassa kiskon­ta­lain­sää­dännön muutta­mi­sesta. Jos suunni­telmat toteu­tuvat, jatkossa työelä­mässä tapah­tuvan kiskonnan ei enää tarvitse täyttää syrjinnän piirteitä ja rangais­tukset ovat nykyistä kovempia.

– Halli­tus­oh­jel­massa on hyviäkin ehdotuksia, jotka ansait­sevat tulla maini­tuksi, Vasama sanoo.

Halli­tus­kauden aikana on laadittu myös työperäisen hyväk­si­käytön vastainen toimen­pi­deoh­jelma. Seuraa­vaksi odote­taan, että linjaukset ja ohjelmat laite­taan toteen.

”Seuraavat pari vuotta näyttävät paremmilta”

Korkeat korot ovat paina­neet inves­toin­teja alas Suomessa ja maail­malla. Heikko ostovoima puoles­taan on leikannut kotimaista kysyntää, joten seuraavaa noususuh­dan­netta odote­taan innolla.

Raken­ta­misen aallon­pohja ja hiljaiset asunto­mark­kinat ovat pikku­hiljaa piris­ty­mässä korkojen laskun ansiosta. Ekono­misti Juho Kostiainen arvioi, että ensin elpyy korjaus­ra­ken­ta­minen ja seuraa­vaksi uusrakentaminen.

– Asunto­kaupat ovat pikkusen piris­ty­neet kesästä lähtien.

Jos talous­kasvu lähtee liikkeelle vuoden­vaih­teessa, vaiku­tukset näkyvät ihmisten elämässä viiveellä.

– Yleensä menee puoli vuotta, että työlli­syys seuraa perässä.

Viime vuosina kiihtynyt työperäinen maahan­muutto luo uuden­laista tulevai­suus­kuvaa Suomeen. Toivoa sopii, että tilas­to­kes­kuksen viimeisin väestö­en­nuste toteutuu.

– Jos työikäinen väestö kasvaa, tuo se kasvu­dy­na­miikkaa koko talouteen.

AJOITUKSET VOISIVAT OLLA PAREMPIA

Maan hallitus on laittanut valtion rahapussin nyörit tiukalle. Leikattu on muun muassa työttö­myys­tur­vasta ja sosiaalimenoista.

Kostiainen pohtii, että ajoitus ei ole optimi, sillä politiikan ja talouden syklit menevät eri tahdissa. Politii­kassa leikkaukset on perin­tei­sesti tehty vaali­kauden alussa, jotta vaalien lähes­tyessä voidaan tehdä suosi­tumpia päätöksiä.

– Parempi olisi tehdä leikkaukset ja sopeu­tukset nousu- kuin laskusuhdanteessa.

Parempi olisi tehdä leikkaukset ja sopeu­tukset nousu- kuin laskusuhdanteessa.

Rahapo­li­tiikka on nopeampi keino reagoida suhdan­tei­siin. Euroa­lu­eella rahapo­li­tiikka on kuitenkin yhteistä, joten korkoa on mahdoton säätää joka maan tilan­tee­seen sopivaksi.

Suomessa inflaatio on hidas­tunut muuta euroa­luetta nopeammin, joten suoma­lai­sit­tain korkoja olisi saanut laskea nopeammin.

– On selvää, että Suomen osalta rahapo­li­tiikka on ollut liian kireää.

KILPAILUKYKY KUNNOSSA

Suomessa voidaan odottaa seuraavaa kasvu­kautta rauhal­lisin mielin.

– Olemme euroop­pa­lai­sessa vertai­lussa hyvässä asemassa kilpai­lu­kyvyn kannalta.

Suoma­laiset yritykset ovat inves­toi­neet tulevai­suu­teen, mutta paran­ta­misen varaa on.

– Periaat­teessa tutkimus- ja kehity­sin­ves­toinnit ovat hyvällä tasolla, mutta 15 vuoden takai­sista tasoista on jääty jälkeen.

– Näkemyk­seni mukaan olisi varaa kasvattaa tuotan­nol­lisia ja kehit­tä­mi­sin­ves­toin­teja, joilla pyrit­täi­siin luomaan kasvu­po­ten­ti­aalia jatkoa ajatellen.

Olemme euroop­pa­lai­sessa vertai­lussa hyvässä asemassa kilpai­lu­kyvyn kannalta.

On mahdol­lista, että aiemmin tehdyt inves­toinnit alkavat purra suhdan­teen taas parantuessa.

– Näyttää, että pk-yritykset ovat panos­ta­neet, mutta se ei ole vielä näkynyt tuottavuuskehityksessä.

Maail­malla on monta epävar­muutta sotineen ja vallan­vaih­toi­neen, mutta ekono­mistin silmin tulevat vuodet näyttävä lupaavilta.

– Seuraavat pari vuotta näyttävät parem­milta kuin edelliset pari vuotta.