Jari Berg hankkii jäseniä yli kieli­muu­rien: ”Ei kannata pelätä englannin puhumista”

JARI BERG

Pääluot­ta­mus­mies ja työsuojeluvaltuutettu
Skaala IFN Oy
Kauhava

”Kun itse tulin tänne tehtaalle töihin vajaat parikym­mentä vuotta sitten, täällä kuuli oikeas­taan vain suomea ja viroa, vähän venäjää. Nyt kieli­ryhmiä on huomat­ta­vasti enemmän. Ukrainan tilanne näkyy siinä, että tänne on tullut ukrai­na­laisia maahan­muut­tajia töihin. Suurin yksit­täinen ryhmä taitaa olla romania­laiset, ihan äsket­täin esimer­kiksi palkat­tiin kuusi romania­laista tuotan­toon. Heistä useimmat ovat liitty­neet Teollisuusliittoon.

Pidän hyvänä, että työnan­taja on lähtenyt järjes­tä­mään suomen kielen kursseja yhteis­työssä Koulu­tus­keskus Sedun kanssa. Koulu­tuk­sessa keski­ty­tään meidän työssämme tarvit­ta­vaan työsa­nas­toon. Opettajat tulivat tänne tehtaalle, niin voitiin pitää vapaa­eh­toinen koulutus täällä työpai­kalla työai­kana. Kurssi oli suosittu ja näille koulu­tuk­sille on tulossa jatkoa.

Sanoisin, että olisi kyllä luotta­mus­mie­he­näkin hyötyä, jos puhuisi viittä, kuutta kieltä. Nyt on vielä kuitenkin härmälla, englan­nilla ja jonkin­lai­sella viitto­ma­kie­lellä pärjätty. Jotkut ulkomaa­laiset työnte­kijät osaavat itse asiassa paremmin suomea kuin englantia. Äsket­täin menin kerto­maan liitosta kahdelle burma­lai­selle työnte­ki­jälle englan­niksi, mutta he sanoivat, että ymmär­tävät suomea paremmin.

Opettajat tulivat tänne tehtaalle niin voitiin pitää kieli­kou­lutus tehtaalla työajalla.

Fakta on kuitenkin se, että englanti on ainakin alkuun yleensä se ensim­mäinen yhteinen kieli työpai­kalla. Ei kannata pelätä puhua englantia. Minul­lakin oli välissä pitkä tauko, en puhunut englantia käytän­nössä ollen­kaan, mutta kun sitten vaan rupesi kieltä käyttä­mään, niin perus­teet alkoivat palata mieleen kouluajoilta.

Jos tulee kysymyksiä siitä, mitä jokin sana tarkoittaa, ja ei tiedä vastausta, niin ei lähde itse keksi­mään, vaan käy vaikka tieto­ko­neelta varmis­ta­massa, että tulee oikea oikealla lailla sanottua. Siinä säästyy aika monelta ongel­malta. Jos mahdol­lista, niin kannattaa aina tsekata Googlen kääntä­jällä tehdyt käännökset. Kerran käänsin venäjän­kie­lisen tekstin ja kysyin sitten, voisiko työka­ve­rini Oksana tarkistaa käännöksen. Vihko tuli takaisin täynnä punakynää ja kysymys­merk­kejä. Käytiin sitten yhdessä läpi teksti rivi kerrallaan.

Kriisi­ti­lan­teis­sahan tämä korostuu. Esimer­kiksi lakkoa­vus­tusten hakeminen lakon aikana ja ansio­si­don­naisen päivä­rahan hakeminen lomau­tusten alla on työllis­tänyt paljon. Liitolla on aika hyvin tiedossa, mitä kieli­ryhmiä eri työpai­koilla on. Siksi olisikin fiksua lähettää tietoa niilläkin kiellä mitä työpai­kalla jäsenet puhuvat, ettei pelkäs­tään suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.”

Lue juttu englanniksi!