Työntekijän turva heikkenee pienissä yrityksissä

Halli­tus­oh­jel­maan on kirjattu joukko muutoksia, joilla Orpon-Purran hallitus tavoit­telee pienten ja keski­suurten yritysten toimin­tae­del­ly­tysten vahvistamista.

Teolli­suus­liiton juristi Jenni­veera Tabell kuitenkin uskoo, että pienten yritysten toimin­tae­del­ly­tykset eivät muuto­seh­do­tuk­sista parane. Päinvas­toin edelly­tykset saattavat jopa heiketä, kun parempaa turvaa etsivä hyvä ja osaava työvoima hakeutuu mieluummin suuriin yrityk­siin töihin.

Halli­tuksen muuto­seh­do­tuk­siin lukeutuu, että yhteis­toi­min­ta­lain sovel­ta­misen raja noste­taan nykyi­sestä vähin­tään 20 henkeä työllis­tä­vistä vähin­tään 50 henkeä säännöl­li­sesti työllis­tä­viin yrityksiin.

– Nosto merkit­sisi, että iso määrä työnte­ki­jöitä jäisi muutos­ti­lan­teissa yhteis­toi­min­ta­lain työnte­ki­jöitä suojaa­vien element­tien ulkopuo­lelle. Työnte­ki­jöiden kohtelu jäisi näin työan­tajan hyvän­tah­toi­suuden ja vapaa­eh­toi­suuden varaan, Tabell kertoo.

Suomessa on alle kymmenen henkeä työllis­täviä yrityksiä yli 400 000 ja alle 50 henkeä työllis­täviä yli 16 000. Yt-lain ulkopuo­lella on jo nyt satoja tuhansia palkan­saajia ja määrä on kasva­massa edelleen.

YT-LAKI TUO TURVAA TYÖNTEKIJÖILLE

Yhteis­toi­min­ta­lain tarkoi­tuk­sena on muun muassa turvata riittävä ja oikea-aikainen tiedon­kulku työnan­tajan ja henki­löstön välillä, sekä turvata henki­lös­tölle vaiku­tus­mah­dol­li­suuksia yrityksen päätök­sen­teossa silloin, kun se koskee heidän työtään, työolo­jaan tai asemaansa yrityk­sessä. Työntekijä kohtaa yt-lain sovel­ta­misen erityi­sesti muutosneuvottelutilanteissa.

Laki muun muassa määrää, missä tilan­teissa työan­tajan on käytävä työnte­ki­jöiden kanssa muutos­neuvottelut, milloin ne on aloitet­tava, mistä on neuvo­tel­tava, kuinka kauan neuvot­te­lujen on kestettävä.

– Yt-menet­te­lyissä asiat tulevat käytyä läpi tietyn kaavan mukai­sesti. Jotta kaava menisi oikein, työnan­tajan on nouda­tet­tava huolel­li­sesti yt-lain vaati­muksia, Tabell sanoo.

– Jos neuvot­te­luita ei käydä, työnan­taja voi melko vapaasti esittää ainakin tuotan­nol­liset perus­teet irtisa­no­mi­sille ja muille muutok­sille. Kun ei olla lain piirissä, vaihtoeh­toisten, työnte­ki­jöille parem­pien ratkai­sujen harkit­se­misen ja niiden käytet­tä­vyyden kirjal­lisen arvioi­misen velvoite pääosin puuttuu.

Jos neuvot­te­luita ei käydä, työnan­taja voi melko vapaasti esittää ainakin tuotan­nol­liset perus­teet irtisa­no­mi­sille ja muille muutoksille.

Jos yt-menet­telyä ei yrityk­sessä tarvitse noudattaa, jokainen työntekijä on omillaan suhteessa työnan­ta­jaan. Tabellin mielestä yt-lain mukaisten menet­te­lyiden puuttu­minen työpai­koilla johtaa helposti siihen, että esimer­kiksi riittäviä tietoja yrityksen kokonais­ti­lan­teesta ei saa tarpeeksi ajoissa.

– Jälki­kä­teis­kont­rolli on aina hankalaa, jos asiat ovat jo tapahtuneet.

Lisäksi Tabell sanoo, että työnte­ki­jöille yt-lain noudat­ta­mi­sella voi olla iso rahal­linen merkitys.

– Lain rikko­muk­sista seuraa sanktioita. Hyvitykset makse­taan jokai­selle työnte­ki­jälle ja silloin saate­taan puhua tuhan­sista euroista per työntekijä.

PIENILTÄ POISTUU TAKAISINOTTOVELVOITE

Halli­tuksen esityk­sessä merkit­tävää pienten ja myös suurten yritysten kannalta on, että hallitus esittää muutos­neu­vot­te­luai­kojen vähim­mäis­kes­tojen puolittamista.

Nykyisen lain mukaan neuvot­te­lujen vähim­mäi­sajat vaihte­levat riippuen neuvot­telun syystä ja neuvot­te­lujen kohteena olevien työnte­ki­jöiden määrästä. Esimer­kiksi alle kymmenen hengen irtisa­no­mista, lomaut­ta­mista ja osa-aikais­ta­mista koske­vien neuvot­te­luiden vähim­mäi­saika on 14 päivää.

– Systeemin muutos vaatisi ihmisiltä huomat­tavaa talou­del­lista varau­tu­mista. Kun vielä työttö­myys­turva heikkenee sekä kestol­taan että tasol­taan ja myös sosiaa­li­turva heikkenee, ihmisten mahdol­li­suus tulla talou­del­li­sesti toimeen heikkenee huomattavasti.

Mitä heikom­maksi työnte­ki­jöiden turva pienissä yrityk­sissä menee, sitä vähäi­sem­mäksi käy pienten yritysten vetovoima.

Pieniin, alle 50 henkeä työllis­tä­viin yrityk­siin kohdistuu myös halli­tuksen ehdot­tama takai­sin­ot­to­vel­voit­teen poista­minen. Työnte­kijää ei ehdotuksen mukai­sesti enää tarvit­sisi ottaa takaisin, jos hänet on irtisanottu.

– Tämä vauhdittaa tilan­teita, joissa työnte­ki­jöitä voidaan vaihtaa esimer­kiksi silloin, kun he ovat kalliita, heillä on tervey­son­gelmia tai he ovat muuten työnan­tajan näkökul­masta hankalia, Tabell kertoo.

– Tämä muuttaa työsuh­teen jatku­vuuden yhä hataram­maksi. Jatkossa ei riitä enää, että työntekijä hoitaa työnsä työso­pi­muksen edellyt­tä­mällä tavalla vaan pitää olla sulava, miellyt­tävä ja työnan­tajan näkökul­masta nöyrä ja kuuliainen. Työnte­kijät joutuvat näin hyvin alistei­seen asemaan.

PIENTEN VETOVOIMA HEIKKENEE

Hallitus perus­telee muuto­seh­do­tuk­siaan työllis­tä­misen esteiden purka­mi­sella ja erityi­sesti pienten ja keski­suurten yritysten toimin­tae­del­ly­tysten vahvistamisella.

Paljon käytetty perus­telu on myös, että yrittä­jille ensim­mäisen työntekijän palkkaa­minen on iso kynnys.

– Mieles­täni palkkauksen ongelma ei ole se, etteikö henki­löistä pääsisi yksilö­pe­rus­tei­sesti eroon aika nopeas­tikin. Jo nyt koeajat ovat pitkät ja irtisa­no­mi­sajat lyhyet, Tabell epäilee.

– On totta, että ensim­mäisen työntekijän palkkaa­minen on iso kynnys monelle yrittä­jälle, mutta mieles­täni ongelma ei ole se, etteikö työnte­ki­jöistä pääsisi helposti ja nopeasti eroon, vaan työnan­ta­jalle tuomat talou­del­liset velvoitteet.

Muutokset muuttavat pienten yritysten työnte­ki­jöiden turvan. Tällä voi olla iso merkitys myös yrityksille.

– Näen, että mitä heikom­maksi työnte­ki­jöiden turva pienissä yrityk­sissä menee, sitä vähäi­sem­mäksi käy pienten yritysten vetovoima. Ihmiset pyrkivät sinne, missä turva on parempi eli yli 50 työnte­kijää työllis­tä­viin yrityk­siin, Tabell uskoo.

– Jatkossa pieniin yrityk­siin voi olla tarjolla vain sellaista työvoimaa, joka ei muualle pääse. Tämä tuskin on pienten yritysten etu.