Kasvua ja töitä – puolustustarvikkeet käyvät kaupaksi

Patrian Hämeenlinnan tehtaalla on vilskettä. Panssaroidut miehistönkuljetusvaunut Patria 6×6:t ja Patria AMV XP:t menevät epävarmuuden aikoina hyvin kaupaksi.

Parhaillaan tehtaalla valmistetaan ajoneuvoja Suomen Puolustusvoimien lisäksi Latviaan ja Slovakiaan. Kun ne valmistuvat, jonossa on hankkeita muun muassa Ruotsiin ja mahdollisesti Saksaan.

KÄSITYÖ EI KATOA

Mattaharmaa Patria 6×6 -ajoneuvorunko on parhaillaan pitkittäin kiinni hitsausrobotin käsittelyssä. Sen äärellä tapaamme hitsausrobotin operaattorin Juuso Hakalan.

Hakala pestautui Patrialle kesällä 2023, koska halusi päästä aiemmista pajahitsaushommista tehdastyöhön. Pian alkoi koulutus hitsausrobotin käyttöön.

– Saimme koneeseen parin päivän koulutuksen Pemamekilla Loimaalla. Sen lisäksi meillä on ollut täällä omaa ohjelmointikoulutusta. Pikkuhiljaa tämän alkaa oppia, Hakala kertoo.

Työ Patrialla poikkeaa täysin Hakalan aiemmasta käsin tehdystä työstä.

– Työ on tietokonehommaa, ohjelmointia ja robotin käyttöä.

Hitsaustyönjohtaja Ismo Kinnari kertoo, että robottihitsauksen rinnalla on edelleen toinen hitsaussolu, jossa työt tehdään käsin.

– Vaikka siirrämme työtä koko ajan enemmän hitsausrobotille, ei käsityö lopu koskaan. Kesään 2024 mennessä pääsemme robotilla täyteen tuotantoon, Kinnari sanoo.

KASVUA LUVASSA MYÖS TULEVINA VUOSINA

Ajoneuvojen kokoonpanossa on kolmisenkymmentä hitsaria, joista puolet on Patrian omaa henkilökuntaa ja puolet vuokratyöntekijöitä. Hitsareista neljä on koulutettu robotin käyttöön, sekä ohjelmointiin että robotin päivittäiseen operointiin.

Patrian tuotteiden hyvä menekki näkyy sekä sen liiketoiminnan luvuissa että tarpeessa palkata uusia työntekijöitä. Yrityksen liikevaihto kasvoi viime vuonna 19 prosenttia 733 miljoonaan euroon ja uusia tilauksia tuli 945 miljoonalla eurolla. Patrialla työskentelee 3 400 henkeä, joista noin 2 800 Suomessa. Hämeenlinnassa on yli 400 työntekijää, ja heistä tuotannossa työskentelee noin 200 henkeä.

Vaikka siirrämme työtä koko ajan enemmän hitsausrobotille, ei käsityö lopu koskaan.

Viime vuonna Patria rekrytoi Suomessa 125 työntekijää, joista valtaosan tuotantoon. Tänä vuonna tahti ei ole aivan yhtä vauhdikas, vaikka edelleen on tarvetta hyvin monenlaisille osaajille. Tämä käy ilmi, kun katsoo yrityksen verkkosivuilla olevaa pitkää listaa auki olevista työtehtävistä.

Patrian tuotanto on järjestetty niin, että sitä on helppo laajentaa. Lisätilaa voidaan hakea joko muualta Suomesta tai kumppanuusmaista. Patrian ajoneuvoja tehdään niin sanotun teknologiasiirtosopimuksen puitteissa Puolassa ja Slovakiassa. Myös Japanissa aloitettiin viime vuonna Patria AMV XP:n valmistus vastaavanlaisella sopimuksella.

Tuorein yhteistyö julkistettiin helmikuun puolivälissä. Se kattaa saksalaisen talouslehden Handelsblattin mukaan jopa tuhannen 6×6-panssariajoneuvon valmistuksen pääasiassa Saksassa maan puolustusvoimille.

PITKÄ MATKA NEUVOTTELUISTA TUOTANTOON

Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta 2022, teki Patrian toimitusjohtaja Esa Rautalinko kollegoineen analyysin, miten alan kysyntä tulee kehittymään. Parin vuoden jälkeen yritys on vaiheessa, jossa sodan vaikutukset alkavat näkyä uusina tilauksina.

Kyselyiden määrä kaikkialta maailmasta on lisääntynyt. Niitä tulee Euroopan lisäksi aiempaa enemmän myös Kauko-Idästä, Lähi-Idästä ja Latinalaisesta Amerikasta.

Turvallisuustilanteen muutos on vaikuttanut siihen, että toimitusaikoja halutaan lyhentää, tilauksia suurennetaan ja hankintaprosesseja tiivistetään.

– Ne asiat, mitä teemme nyt tehtaalla on aloitettu jo ennen helmikuuta 2022, Rautalinko kuvaa alan pitkiä hankintasyklejä.

Meille on avautunut ovet kahteen suureen NATO-maahan aivan uudenlaisen teknologian vientiin.

Patrian tilauskirjat ovat tällä hetkellä melko täynnä. Osaa tuotteista ei ole mahdollista saada ennen vuotta 2026, mutta esimerkiksi teknologiasiirto-ohjelmaan liittyvien tuotteiden määriä voidaan nostaa.

NATO-jäsenyys on parantanut Patrian asemia maailmalla. Vähäinenkin Suomea kohtaan tunnettu epävarmuus on Rautalingon mukaan poistunut.

– Meille on avautunut ovet kahteen suureen NATO-maahan aivan uudenlaisen teknologian vientiin, Rautalinko kertoo arvoituksellisesti kertomatta tarkemmin asiakkaista.

Patrian osaaminen ei rajoitu ajoneuvoihin. Sillä on muun muassa F-15- ja F-16-hävittäjälentokoneiden moottoreiden huoltoon ja modifikaatioon erikoistunut yksikkö Belgiassa. Suomessa Patria alkaa valmistaa F-35-hävittäjien eturunkoja Jämsässä, missä tuotantoinvestoinnit ovat jo käynnissä.

FINN-SAVOTASSA OMMELLAAN TARVIKKEITA SOTILAILLE

Työt ovat lisääntyneet Karstulassa sijaitsevan Finn-Savotan tuotannossa. Yritys toimittaa Suomen Puolustusvoimille esimerkiksi taisteluliivejä, reppuja ja telttoja.

Tuotteiden kysyntä on lisääntynyt NATO-jäsenyyden ja Ukrainan sodan myötä. Tuotantoon on rekrytoitu lisää porukkaa. Muun muassa ompelijoita tarvitaan jatkuvasti lisää.

– Koulutamme täällä työntekijät teollisuuskoneisiin, sillä ne poikkeavat melkoisesti kotikoneista, Finn-Savotassa parikymmentä vuotta työskennellyt suunnittelija ja pääluottamusmies Niina Hintikka kertoo.

Työnantajan kanssa asiat hoituvat sujuvasti.

– Paljon sovimme paikallisesti asioista ja molempiin suuntiin joustetaan tarvittaessa. Se on toiminut aina tässä firmassa.

Kun tilauksia on tullut niin, ettei yrityksen nykyiset tilat enää riitä, on Finn-Savotta kääntänyt katseen naapurissa tyhjillään seisovaan jäähalliin, josko siitä saisi lisätilaa.

Vaikka tilauksia on tullut lisää, tehdään töitä edelleen pääasiassa yhdessä vuorossa.

MILJARDIBISNESTÄ SUOMESSA

Ukrainassa käytävä sota on pakottanut Euroopan maat arvioimaan, miten niiden puolustusvoimat ovat varautuneet Venäjän sotilaalliseen uhkaan. Analyysi on yllättänyt, koska monen maan useat aselajit sekä puolustusvälineteollisuus on ajettu alas.

Suomessa tilanne on toinen. Meillä on vuosikymmenet tehty asioita vahvan puolustuksen eteen ja varauduttu myös perinteisen maasodan mahdollisuuteen. Suomessa on myös ylläpidetty omaa vahvaa puolustusvälineteollisuutta. Tätä on tukenut kaikki puolustushaarat kattava Puolustusvoimien, Huoltovarmuuskeskuksen ja puolustusvälineteollisuuden tiivis yhteistyö.

Suomen puolustusteollisuuden liikevaihto on reilut 2 miljardia euroa vuodessa. Luku kattaa puolustus-, ilmailu-, avaruus- ja turvallisuussektorin. Pelkän puolustussektorin osuus oli 1,2 miljardia euroa vuonna 2022, jossa oli yli 200 miljoonan euron nousu edellisvuodesta.

– Ilmailusektorista suurin osa on sotilasilmailua ja avaruustoiminnoistakin on osa puolustukseen menevää. Näillä aloilla on vahva synergia, Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry:n pääsihteeri Tuija Karanko sanoo.

Kun pelkkään puolustusteollisuuteen huomioidaan sen alihankinnan vaikutus, päästään alan liikevaihdossa noin 2,7 miljardiin euroon.

HYVÄ MAINE, MUTTA SILTI ON PULA OSAAJISTA

Yli 5 000 työntekijää työllistävällä alalla on samanlainen osaajapula kuin kaikilla teknologia-aloilla. Alalla on kuitenkin rekrytointia helpottava hyvä maine.

– Korkean maanpuolustustahdon vuoksi Suomessa puolustusteollisuudella ei ole samanlainen ikävä maine kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa, Karanko sanoo.

Rekrytoinnilla on kiire, koska alalta on eläköitymässä runsaasti osaajia. Heillä on tietoa Puolustusvoimissa edelleen käytössä olevista järjestelmistä, joiden ylläpito-osaaminen pitäisi siirtää uusille tekijöille. Samalla tarvitaan osaajia, jotka hallitsevat uusia järjestelmiä kuten droneja, robotteja, tekoälyä ja kybersodan puolustusjärjestelmiä.

– Digitaalisen osaaminen korostuu, sillä kaikki asejärjestelmät on nykyään linkitetty digitaalisesti toisiinsa. Mitä enemmän digitaalisuutta on, sitä haavoittuvaisempi se on kyberhyökkäyksille. Siksi kybersuojaamisen osaamista tarvitaan kaikkien järjestelmien suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa, Karanko sanoo.

Digitaalisen osaaminen korostuu, sillä kaikki asejärjestelmät on nykyään linkitetty digitaalisesti toisiinsa.

Alan yrityksillä on erilaisia tapoja suojata työntekijöitään muun muassa hybridivaikuttamiselta.

– Asia on ajankohtainen. Esimerkiksi yritysten nettisivuilla on aiempaa vähemmän tietoa siitä, keitä yrityksissä työskentelee. Henkilöstön turvallisuutta halutaan parantaa tälläkin tavalla, Karanko kertoo.

NAMMOLLA TÖITÄ MONINKERTAISESTI AIEMPAAN VERRATTUNA

Nammon Vihtavuoren tehtaalla kymmenen vuotta pääluottamusmiehenä työskennelleellä Janne Lahtisella on 20 vuoden kokemus ruudin ja nitrattujen öljyjen valmistuksesta.

Hän näki vuosina 2012–2013 epävarmuuden ajan, kun ranskalaisyritys Eurencon aikoi lopettaa tehtaan. Hätiin tulivat Puolustusvoimat ja Huoltovarmuuskeskus. Ne katsoivat, että ammustuotannon edellyttämä ruudin- ja nallienvalmistus pitää pysyä Suomessa. Niinpä tehdas siirtyi suomalaisnorjalaisen Nammon omistukseen.

Suomen ja Norjan puolustusvoimien lisäksi Nammo on onnistunut myymään tuotteitaan vientiin, muun muassa Yhdysvaltojen maavoimille. Parin viime vuoden aikana kysyntä on kasvanut Ukrainan sodan myötä.

– Vaikutus ei näkynyt heti, sillä ruutitilaukset vaikuttavat kuukausien viiveellä. Pikkuhiljaa tilanne on muuttunut, kun Ukrainaan on toimitettu ammuksia ja maat ovat tarvinneet omiin varastoihinsa uusia, Lahtinen sanoo.

Nammon tuotteiden kysyntä on kasvanut kahden viime vuoden aikana poikkeuksellisesti.

– Tämän vuoden tilauskirjat ovat täynnä. Jos nyt tekee tilauksen, tykistöammuksia saa vuoden 2025 lopussa, Nammo Lapuan toimitusjohtaja Raimo Helasmäki sanoo.

Ammuskuorien tuotanto on Helasmäen mukaan jo viisinkertaistettu, mutta kysyntä vaatii sen, että tuotantoa pitää edelleen tuplata, ellei triplata.

Kasvaneeseen kysyntään vastataan rakentamalla uusia tiloja ja tehostamalla nykyistä tekemistä.

– Toimintaa tehostetaan, jotta läpimenoaikoja saadaan lyhyemmiksi. Vuoroja on lisätty. Työntekijöitä on palkattu kymmenessä vuodessa kaksikymmentä niin, että meitä on nyt täällä Vihtavuoren tuotannossa 80, Lahtinen kertoo.

Nammon tuotteiden kysyntä on ollut hyvä jo ennen Suomen NATO-jäsenyyttä, koska Norjan valtio omistaa puoliksi yrityksen ja sitä kautta tuotteita on mennyt Suomen Puolustusvoimien lisäksi maailmalle.

– Olemme myyneet paljon ammuksia NATOn hankintaorganisaation (NSPA, NATO Support and Procurement Agency) kautta. Myyntiä helpottaa nyt se, että Suomi on NATO-maa, Helasmäki sanoo.

Vihtavuoren nitroselluloosalaitos on Nammon vahvuus, sillä vastaavia ruudin raaka-ainetta tuottavia laitoksia ei ole Euroopassa montaa.

– On hienoa, että olemme voineet pitää kaikki ammustuotantoon tarvittavat laitokset Suomessa, Helasmäki sanoo.

Vihtavuoren tehtaalla tehdään muun muassa ruudin raaka-ainetta, ruutia, tykistön ja kranaatinheittimen panoksia sekä sirpale- ja painekäsikranaatteja. Nammon Sastamalan tehtaan päätuotteita ovat NATO-yhteensopivan 155-millin tykinammuksen lisäksi kranaatinheittimien ammukset. Lapuan tehdas keskittyy puolestaan kivääripatruunoiden valmistukseen.

OSAAJIA TARVITAAN KOKO AJAN LISÄÄ

Tykinammuksia tehdään Sastamalassa kahdessa vuorossa ja parhaillaan valmistaudutaan kolmanteen vuoroon. Uusia tekijöitä koulutetaan ja samalla rakennetaan uusia tuotantolinjoja.

– Lisäämme koko ajan tuotantoa, mutta ihan sormia napsauttamalla asiat eivät tapahdu, Helasmäki sanoo.

Uusia tekijöitä on ollut helppo saada Vihtavuoren ja Lapuan tuotantoon, mutta Sastamalassa rekrytointivauhti on ollut hitaampaa. Kun tekijöitä on Suomessa tällä hetkellä noin 450, uskoo Helasmäki, että 500 työntekijän raja menee rikki vuoden loppuun mennessä.

Lisäämme koko ajan tuotantoa, mutta ihan sormia napsauttamalla asiat eivät tapahdu.

Tuotantoa lisää uusi nallitehdas, jonka myötä tarvitaan 40–50 uutta työntekijää lisää. Myös uusi nitroselluloosa- ja ruutitehdas ovat suunnitteilla.

– Täällä riittää töitä ja porukka viihtyy. Yhteishenki on hyvä, vaihtuvuus on pieni, turvallisuudesta huolehditaan tinkimättä, työkuorma on kohtuullinen ja työntekijät tuntevat, että työtä on jatkossakin, Lahtinen sanoo.

Työntekijöiden keskuudessa käydään ajoittain keskustelua omantunnon asioista, koska työssä tehdään puolustusvälineitä.

– Siitä keskustellaan, että teemme puolustusruutia, emme hyökkäykseen. Tällainen arvokeskustelu on tänä päivänä tärkeää, Lahtinen sanoo.

SAKOLLA ODOTTAVA TILANNE

Sako sai keväällä 2023 massiivisen tilauksen, kun Suomen ja Ruotsin puolustusvoimat tilasivat uudet rynnäkkökiväärinsä yritykseltä. Vuoteen 2053 ulottuvan sopimuksen vaikutuksen odotetaan olevan 70 uutta työpaikkaa. Tilaukset eivät kuitenkaan vielä näy tehtaalla, sillä Sakolla käydään parhaillaan muutosneuvotteluja.

– Kyllä me otamme tällaiset isot tilaukset mielellään vastaan. Aika näyttää, kuinka paljon ne tuovat lisää töitä, koneistajana pitkään toiminut pääluottamusmies Joonas Klimoff sanoo.

Vuosien varrella Sakon työmäärä on kasvanut tasaisesti ja työntekijöitä on palkattu lisää. Tuotannon työntekijöitä on noin 270.

Sakon toimitusjohtaja Juha Alhonoja korostaa, että yrityksen työntekijät ovat kovan luokan ammattilaisia, joilla on monenlaista erikoisosaamista. Esimerkiksi piipun valmistuksen eri vaiheiden, kuten syvän reiän porauksen, sorvauksen, hoonauksen (sisäpinnan hionnan) ja taonnan, pitää olla huippulaatua.

Tuotannon koneistajat ja asesepät varmistavat yhdessä tuotekehitysyksikön kanssa sen, että Sakon tuotteet pärjäävät maailmalla.

Uusia työntekijöitä Sakolle saadaan muun muassa Riihimäen ammattikoulun koneistuslinjalta. Aseseppien koulutuksessa Sako tekee tiivistä yhteistyötä Ikaalisten aseseppäkoulun kanssa. Varsinainen aseiden valmistuksen erikoisosaaminen opitaan työn ääressä.

Maailman tilanne, kuten Ukrainassa käytävä sota painaa monen mieltä Sakolla. Pääluottamusmies on neuvonut asiassa työntekijöitä.

– Jos raskaat sota-aiheiset uusiset alkavat tuntua raskaina, kannattaa jättää ne lukematta, etteivät ne kuormita liikaa, Klimoff sanoo.

Koska työntekijät valmistavat puolustustarvikkeita, voivat he joutua hybridivaikuttamisen kohteeksi esimerkiksi somessa. Klimoffin mukaan asiasta olisi hyvä olla ohjeet ennakolta, miten toimia, jos tällaista havaitsee.

Vara valita asiakkaat

Puolustustarvikkeiksi EU:ssa luokiteltuja luvanvaraisia tuotteita vietiin vuonna 2022 kaikkiaan 119 miljoonalla eurolla 47 eri maahan.

Ampumatarvikkeet ovat tällä hetkellä kysytyin puolustusvälineteollisuuden tuoteryhmä. Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry:n pääsihteeri Tuija Karangon mukaan myös perinteisen sodankäynnin muut tarvikkeet kuten merimiinat, ajoneuvot ja veneet käyvät hyvin kaupaksi. Kaikkia niitä löytyy suomalaisilta valmistajilta.

Kun kyselyitä tulee hyvin erilaisista maista, ollaan esimerkiksi Patriassa tarkkoja siitä, ettei keskusteluihin lähdetä kaikkien kanssa.

– On maita, joista tiedämme, että ne ovat poliittisesti potentiaalisesti hyviä vientimaita. Joskus tulee vastaan rajatapauksia, joiden kohdalla mietimme tarkkaan, edistämmekö asiaa. Meillä on tässä asiassa tarkka itsesensuuri, Patrian Esa Rautalinko sanoo.

Suorien tuotetoimitusten lisäksi Patria on sitoutunut pitkillä sopimuksilla jo toimitettujen tuotteiden varaosasopimuksiin. Esimerkiksi Arabiemiraatteihin ja Saudi-Arabiaan Patria sai viime ja tänä vuonna luvan viedä varaosia, huoltoa ja ylläpitoa.

– Suomen perinteinen tapa on kunnioittaa vanhoja sopimuksia. Uusien kyvykkyyksien vienti on sitten eri asia. Tarvittaessa näissä tilanteissa voidaan hakea ulko- ja puolustusministeriön ennakkolausunnot ennen varsinaisen vientilupahakemuksen jättämistä, Rautalinko sanoo.

Aseiden kysyntä kasvussa

Globaalit sotilasmenot kasvoivat viime vuonna yhdeksän prosenttia viime vuodesta, ilmenee IISS-tutkimuslaitoksen (International Institute for Strategic Studies) helmikuussa julkaisemasta Military Balance 2024 -raportista. Jos eri maiden budjetoidut suunnitelmat toteutuvat, sotilasmenot kasvavat myös tänä vuonna.

– Aiemmin puolustusteollisuus tuki pitkälti maiden kriisinhallintaa ja koulutustarpeita. Nyt toimitetaan tarvikkeita maille, joissa ei tarkkaan tiedetä, minkälainen puolustusvoimien suorituskyvyn pitäisi olla tulevaisuudessa, kun maailma kuohuu ympärillä. Kysyntää lisää myös se, ettei pitkään aikaan voitu kuvitella, että konventionaalinen maasota voisi olla mahdollinen Euroopassa, PIA ry:n Tuija Karanko sanoo.

Vaikka NATO-maiden puolustusbudjetit lähtivät kasvuun jo vuonna 2014, kun Venäjä miehitti Krimin ja muita Ukrainan osia, on useissa maissa edelleen runsaasti puolustukseen liittyviä puutteita. Syynä on Länsi-Euroopan 1990-luvun lopulta alkaneet puolustuksen ylläpitämiseen tarvittavien toimien laiminlyönnit, joita ei ole läheskään korjattu.

Kysyntää lisää myös se, ettei pitkään aikaan voitu kuvitella, että konventionaalinen maasota voisi olla mahdollinen Euroopassa.

NATO-maista 11 ylsi vuonna 2023 puolustusmenojen kahden prosentin osuuteen bruttokansantuotteesta. Nämä maat olivat Kreikkaa, Yhdysvaltoja ja Iso-Britanniaa lukuun ottamatta NATOn itärajan vartioita. Suurimmat bruttokansantuotteeseen suhteutetut puolustusmenot oli Puolalla, joka ylsi 3,9 prosenttiin. Suomi oli listalla kuudentena 2,4 prosentilla. Edistystä on tapahtunut, sillä vuonna 2014 kahteen prosenttiin ylsivät vain Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Kreikka.

NATOn pääsihteeri Jens Stoltenberg kertoi helmikuun puolivälissä, että 18 NATO-maata pääsee vuonna 2024 kahden prosentin tavoitteeseen. Tämän lausunnon hän antoi sen jälkeen, kun presidenttiehdokkuutta tavoitteleva Donald Trump kyseenalaisti Yhdysvaltojen tuen NATO-maille, jotka eivät pääse kahden prosentin tavoitteeseen.

Eurooppa ei ole puolustusmenojen kasvun kanssa yksin, sillä erityisesti Kiina ja Venäjä ovat kasvattaneet koko 2000-luvun asearsenaaliaan. Niillä puolustusvoimien osuus valtion budjetista on IISS:n raportin mukaan yli 30 prosenttia valtion menoista.

Puolustustarvikkeiden kysyntä kasvaa kahdella sektorilla. Toisaalla huipputekniset asejärjestelmät kuten hypersoniset ohjukset ja nopeasti kehittyvät drone-järjestelmät sekä niiden torjunta ovat tulleet tärkeäksi osaksi armeijoiden kalustoa. Samalla perinteisten aselajien kuten tykistön ja ilmatorjunnan kalusto ja ammukset käyvät maailmalla hyvin kaupaksi.