Lakkojunassa: ”Kohta duunarilla ei ole sananvaltaa enää mihinkään”

On varhainen torsta­iaa­mu. Rän­täsateinen Oulun rautatiease­ma toiv­ot­taa hyvää matkaa sadoille Teol­lisu­us­li­iton jäse­nille. Määrän­pää on Helsin­gin Senaat­in­tori, mis­sä matkalaiset osal­lis­tu­vat SAK:n ja STTK:n STOP nyt! ‑mie­lenosoituk­seen.

Aikaises­ta aamus­ta huoli­mat­ta laa­ja jäsen­joukko on lähdössä innokkaana ker­tomaan mielip­i­teen­sä Suomen hal­li­tuk­sen tekemistä sosi­aali- ja työt­tömyys­tur­van leikkauk­sista sekä esit­tämistä työelämän heiken­nyk­sistä.

– Jos tänään ei ole valmis lähtemään viemään hal­li­tuk­selle sitä viestiä, että nyt riit­tää, niin ei valmi­ut­ta tule koskaan, sanoo Kra­ton Chem­i­cal Oy:n päälu­ot­ta­mus­mies Marko Käpy­nen.

Käpy­sen mielestä hal­li­tuk­sen esit­tämät työelämän heiken­nyk­set ovat niin raju­ja, että paina­va viesti on hal­li­tuk­sen suun­taan lähetet­tävä.

– Tässä tais­tel­laan oikeasti isoista asioista, Käpy­nen sanoo.

– Jos luot­ta­mus­miehen ohi saadaan sopia työe­hdoista, se tarkoit­taa pitkässä juok­sus­sa sitä, että mitä virkaa luot­ta­mus­miehel­lä on ja mitä virkaa liitoil­la on. Onko meil­lä enää liit­to­ja, jot­ka neu­vot­tel­e­vat mei­dän sopimuk­sis­tamme. Kaik­ki tulee tämän jäl­keen neu­vot­telemat­ta ja työ­nan­ta­jan sanelus­ta.

KÄSITTÄMÄTÖNTÄ YKSIPUOLISUUTTA

Orpon-Purran-hal­li­tuk­sen leikkaus- ja heiken­nys­toimia vas­tus­ta­va mie­lenosoi­tus on osa SAK:laisten liit­to­jen yhteistä #PainavaSyy-kam­pana­jaa.

Osana kam­pan­jaa Teol­lisu­us­li­it­to jär­jestää kak­sipäiväisiä lakko­ja yli 700 toimi­paikalla. Ensim­mäi­nen ja toinen helmiku­u­ta jär­jestet­tävän lakon piiris­sä on noin 60 000 teol­lisu­u­den työn­tek­i­jää. Lue tästä lisää lakon­alai­sista toimi­paikoista.

Kak­sipäiväiseen lakkoon osal­lis­tu­vat myös Pölkky Oy:n työn­tek­i­jät. Pölkky omis­taa usei­ta saho­ja ja puun­jalostus­laitok­sia ympäri Pohjois-Suomea.

Pölkyn Kuusa­mon toimip­is­teen päälu­ot­ta­mus­mies Jus­si Väätäjä sanoo, että vain joitakin työte­htäviä jäi lakon ulkop­uolelle.

– Onhan tämä ihan käsit­tämätön­tä. Tämä on menos­sa kohti pelkkää sanelupoli­ti­ikkaa. Duu­nar­il­la ei ole koh­ta mitään sanaval­taa mihinkään asi­aan, Väätäjä sanoo.

Väätäjän mielestä hal­li­tus kohdis­taa heiken­nys- ja leikkaus­toimia nyt vain työn­tek­i­jöi­hin. Oikeu­den­mukaisu­us puut­tuu toimista kokon­aan.

Yksi isoim­mista asioista on hal­li­tuk­sen halu puut­tua työ­markki­noi­hin rajaa­mal­la lakko-oikeut­ta, lisäämäl­lä paikallista sopimista ja semen­toimal­la vien­ti­mallin.

– Miten etu­ja valvotaan tule­vaisu­udessa, kun ollaan viemässä lakko-oikeut­ta ja muitakin oikeuk­sia. Työn­tek­i­jälle jää vain velvol­lisuuk­sia. Työ­paikoil­la alkaa olla täysi mieli­v­al­ta näi­den toimen­pitei­den jäl­keen, Väätäjä miet­tii.

Samaa pohtii Out­okumpu Chrome Kemin kai­vok­sen päälu­ot­ta­mus­mies Pasi Heikki­nen. Pelko on, että työ­nan­ta­ja halu­aisi ajaa alas koko työe­htosopimusjär­jestelmän. Sil­loin pois­tu­isi­vat niin luot­ta­mus­miehet kuin työe­htosopimuk­setkin.

Tämä alkaa tun­tua kuin Amerikan mallil­ta, että koh­ta tehtaan porteil­la kysytään, kuka tulee meille kymmenel­lä eurol­la töi­hin.

– Pitää muis­taa, että tes tuo meille paljon muu­takin kuin palkkaa. Tämäkin pitäisi ottaa laskelmis­sa huomioon, Heikki­nen sanoo.

– Tämä alkaa tun­tua kuin Amerikan mallil­ta, että koh­ta tehtaan porteil­la kysytään, kuka tulee meille kymmenel­lä eurol­la töi­hin.

Myös Out­okum­mun Kemin kai­vok­sel­la lakkoil­laan torstaina ja per­jan­taina. Heikkisen mukaan läh­es kaik­ki työn­tek­i­jät ovat lakos­sa.

TULEVAISUUTTA AJATELLEN

Juna kiitää kohti etelää. Välil­lä pysähdytään poim­i­maan mie­lenosoituk­seen osal­lis­tu­via Kokko­las­ta, Pietarsaares­ta ja Seinäjoelta.

Mie­lenosoituk­seen on matkalla myös Teknis­eri Kem­peleen päälu­ot­ta­mus­mies Mai­jali­isa Pol­lari. Pain­o­tuot­tei­ta, tiivis­teitä ja eris­teitä teol­lisu­u­den tarpeisi­in tuot­ta­van Teknis­erin työn­tek­i­jät ovat olleet hal­li­tuk­sen toimista ihmeis­sään.

Lakot ja mie­le­nil­maisut saa­vat Pol­lar­in mukaan teknis­er­iläis­ten tuen.

– Kyl­lä kaik­ki ymmärtävät, että tässä ei ajatel­la vain omaa napaa vaan tule­vaisu­ut­ta ja seu­raavaa työväkeä, Pol­lari sanoo.

Hal­li­tuk­sen esit­tämistä työelämän heiken­nyk­sistä ollaan huolis­saan Kem­peleessäkin. Pol­lar­in mielestä suo­ma­lainen työelämä ei ole ollut niin rik­ki, että sitä pitäisi hal­li­tuk­sen esit­tämil­lä toimil­la paika­ta.

– Ei mis­sään nimessä. Mitä tahansa johde­taan sopimisel­la ja yhteistyöl­lä. Näen vain, että ahneudel­la ei ole mitään rajaa. Täy­tyy­hän työläisenkin elää.

Myös Nokia Solu­tions and Net­work­sil­la Oulus­sa työn­tek­i­jät ovat olleet tyr­mistyneitä hal­li­tuk­sen esi­tyk­sistä. Päälu­ot­ta­mus­mies Kei­jo Alahuh­ta­lan mukaan pet­tyneitä on paljon.

Hal­li­tus on heiken­tämässä niin paljon työn­tek­i­jän ase­maa, että tämä kokon­aisu­us puhutut­taa työ­paikalla.

– Täl­laista hal­li­tu­so­hjel­maa ei kyl­lä odotet­tu tule­vak­si. Moni ihmi­nen tun­tee tulleen­sa pete­tyik­si ja se aiheut­taa har­mi­tus­ta, Alahuh­ta­la ker­too työn­tek­i­jöi­den tun­te­muk­sista.

Ihme­tys­tä Nokian työn­tek­i­jöis­sä on aiheut­tanut muun muas­sa vuorot­telu­va­paan pois­to. Alahuh­ta­la sanoo, että vuorot­telu­va­paan käyt­tö on ollut hei­dän työ­paikallaan suosit­tua.

– Hal­li­tus on heiken­tämässä niin paljon työn­tek­i­jän ase­maa, että tämä kokon­aisu­us puhutut­taa työ­paikalla.

HUOLI TULEVASTA TYÖVÄESTÄ KASVAA

Teol­lisu­us­li­iton jäsen­ten kri­ti­ik­ki hal­li­tuk­sen esi­tyk­sistä ei kohdis­tu ain­oas­taan jo nyt työssä käyvien työn­tek­i­jöi­den työelämän heiken­nyk­si­in. Jäse­nil­lä on myös suuri huoli tule­vista työn­tek­i­jöistä.

– Kyl­lä min­ua hirvit­tää se tilanne per­heis­sä, että jos molem­mat van­hem­mat ovat työt­töminä. Per­heessä on lap­sia ja lap­siko­ro­tuk­set viedään. Kuin­ka paljon tämä vaikut­taa lap­si­in, Pölkyn päälu­ot­ta­mus­mies Väätäjä kysyy.

Hal­li­tuk­sen esit­tämil­lä sosi­aali- ja työt­tömyys­tur­van leikkaus­toimil­la lisätään lap­siper­heköy­hyyt­tä. Lisäk­si hal­li­tus on heiken­tämässä myös opiske­li­joiden ase­maa muun muas­sa jäädyt­tämäl­lä opin­totuen indek­siko­ro­tuk­set.

– Puhutaan, että Suo­mi on malli­maa sivistyk­sessä ja opetuk­ses­sa. Opiskelu­a­jat pitenevät, kun indek­si­jäädy­tyk­set tule­vat ja opiskelu muut­tuu laina­pain­ot­teisem­mak­si, Väätäjä lisää.

Myös Out­okumpu Chrome Kemin kai­vok­sen päälu­ot­ta­mus­mies Pasi Heikki­nen muis­tut­taa hal­li­tuk­sen suun­nitelmista, että vuo­den määräaikaisuuk­sia ei tarvit­si perustel­la.

– Elämälle on vaikea rak­en­taa poh­jaa. Tois­taisek­si voimas­sa ole­va työ­sopimus on var­muus siitä, että ihmi­nen pystyy alkaa rak­en­taa elämään­sä, Heikki­nen sanoo.

EI VIELÄ RIITÄ

Yli kuu­den tun­nin juna­mat­ka on päät­tymässä. On aika pukea päällysvaat­teet ja kerätä ban­derol­lit.

Vaik­ka Senaat­in­tori täyt­tyy mie­lenosoit­ta­jista ja laa­jat lakot hiljen­tävät talout­ta, teol­lisu­us­li­it­to­lai­sista moni uskoo, että lisää toimia on yhä tehtävä.

– En jak­sa uskoa, että tämä kah­den päivän lakot vielä riit­tävät. Jos kemi­an sek­torimme suurim­man ja kauneim­man eli Nes­teen alasajo ja ylösajo kestävät usei­ta viikko­ja ja tämä ei tun­nu hal­li­tuk­ses­sa, niin mikä sit­ten. Pahaa pelkään, että kun vuo­den päästä on tes-neu­vot­te­lut, olemme todel­la vaike­as­sa tilanteessa, Kra­ton Chem­i­cal Oy:n päälu­ot­ta­mus­mies Käpy­nen sanoo.

Samaa uskoo myös Teknis­erin päälu­ot­ta­mus­mies Pol­lari.

– Vähän pelkään, että hal­li­tuk­sen päätä ei kään­netä mihinkään suun­taan, Pol­lari ennakoi.

– Toivon, että neu­vot­telua ja yhteistyötä edis­tet­täisi­in. Nyt kym­me­nien vuosien aikana raken­net­tu sopimusy­hteiskun­ta uhkaa hävitä yhdessä silmän­räpäyk­sessä.

Teol­lisu­us­li­it­to on jär­jestänyt viime syksys­tä alka­en tun­nin mit­taisia ulos­marsse­ja ja päivän lakko­ja useil­la toimi­paikoil­la ympäri Suomea vasta­lauseena Suomen hal­li­tuk­sen aja­malle leikkaus­poli­ti­ikalle ja työe­hto­jen heiken­nyk­sille. Lue tästä lisää Teol­lisu­us­li­iton toimista: PainavaSyy – Teol­lisu­us­li­it­to.