Työelä­mä­hei­ken­nykset vastatuulessa

Enemmän kuin puolet suoma­lai­sista vastustaa maan halli­tuksen härkä­päi­sesti tavoit­te­lemia heiken­nyksiä työelämään.

Maaseudun Tulevai­suuden Kantar Agrilla teettämän kyselyn mukaan yli 60 prosenttia suoma­lai­sista vastustaa halli­tuksen ajamaa poliit­tisen lakko-oikeuden rajoit­ta­mista ja työnte­ki­jöiden irtisa­no­mis­suojan heiken­tä­mistä. Linjaan tämän kanssa asettuu SAK:n Veria­nilla teettämä tutkimus, jonka mukaan yli 60 prosenttia väestöstä hyväksyi ammat­ti­liit­tojen 14. joulu­kuuta toteut­tamat poliit­tiset lakot. Niillä vastus­tet­tiin epäoi­keu­den­mu­kai­seksi koettuja työelä­mä­hei­ken­nyksiä ja sosiaa­li­turvan leikkauksia.

Teolli­suus­liiton tutki­musyk­sikön toteut­ta­massa teolli­suus­liit­to­laisten ostovoiman kehityk­seen keskit­ty­vässä vuoden 2023 toimia­la­kat­sauk­sessa todetaan, että talous­ti­lanne on monissa perheissä haavoit­tu­vainen. Tästä lehdestä löytyvät esimerk­ki­las­kelmat puoles­taan osoit­tavat, että maan halli­tuksen suunnit­te­lemat ja jo läpia­jamat leikkaukset osuvat työnte­ki­jöihin ja heidän perhei­siinsä esimer­kiksi työttö­myyden kohda­tessa kipeästi.

Edellä kuvatun pohjalta on ymmär­ret­tä­vissä, miksi työelä­mä­hei­ken­nyksiä ja sosiaa­li­turvan leikkauksia vastus­te­taan niin laajasti kuin nyt tapahtuu. Kysymys on pohjim­mil­taan kahdesta asiasta: toimeen­tu­losta ja oikeu­desta toimia oman aseman puolustamiseksi.

Työmark­ki­na­solmun avaami­sessa tarvi­taan sanelun sijaan neuvotteluja.

Asetelma työmark­ki­noilla on edennyt kohti voimis­tuvaa vastak­kai­na­set­telua. Ajurina on toiminut maan halli­tuksen harjoit­tama yksino­maan työnte­ki­jöiden asemaa heiken­tävä työmark­ki­na­po­li­tiikka ja halut­to­muus käydä aitoja keskus­te­luja, saati neuvot­te­luja ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen kanssa. Työnan­ta­jien edustajat puoles­taan ovat pääosin pysyneet katso­mossa seuraa­massa kuinka hallitus pyrkii muutta­maan työmark­ki­noiden asetelmia yksipuo­li­sesti yritysten ja työnan­ta­jien eduksi. Mitä pidem­pään jäykkä­la­vet­tinen asemissa kyttäi­le­minen ja kyräi­le­minen jatkuu, sitä vaikeam­maksi tilanne rakentuu.

Vastak­kai­na­set­telu on puret­ta­vissa. Ay-liikkeen viesti on ollut koko ajan selvä. Työmark­ki­na­solmun avaami­sessa tarvi­taan sanelun sijaan neuvot­te­luja, joiden aloit­ta­mi­seen tarvi­taan pääna­vaus maan halli­tuk­selta. Vallit­se­vassa tilan­teessa viisaus piilee kansa­kunnan vahvuuk­sien tunnis­ta­mi­sessa ja sen yhtenäi­syy­destä huolehtimisessa.

Sopimusyh­teis­kunta on ollut Suomen voima­vara, ja sitä se voi olla myös tulevai­suu­dessa kasvavaa hyvin­vointia, työlli­syyttä ja talou­del­lista kehitystä tavoiteltaessa.