Työelä­mä­hei­ken­nyk­set vastatuulessa

Enem­män kuin puolet suoma­lai­sista vastus­taa maan halli­tuk­sen härkä­päi­sesti tavoit­te­le­mia heiken­nyk­siä työelämään.

Maaseu­dun Tule­vai­suu­den Kantar Agrilla teet­tä­män kyse­lyn mukaan yli 60 prosent­tia suoma­lai­sista vastus­taa halli­tuk­sen ajamaa poliit­ti­sen lakko-oikeu­den rajoit­ta­mista ja työn­te­ki­jöi­den irti­sa­no­mis­suo­jan heiken­tä­mistä. Linjaan tämän kanssa aset­tuu SAK:n Veria­nilla teet­tämä tutki­mus, jonka mukaan yli 60 prosent­tia väes­töstä hyväk­syi ammat­ti­liit­to­jen 14. joulu­kuuta toteut­ta­mat poliit­ti­set lakot. Niillä vastus­tet­tiin epäoi­keu­den­mu­kai­seksi koet­tuja työelä­mä­hei­ken­nyk­siä ja sosi­aa­li­tur­van leikkauksia.

Teol­li­suus­lii­ton tutki­musyk­si­kön toteut­ta­massa teol­li­suus­liit­to­lais­ten osto­voi­man kehi­tyk­seen keskit­ty­vässä vuoden 2023 toimia­la­kat­sauk­sessa tode­taan, että talous­ti­lanne on monissa perheissä haavoit­tu­vai­nen. Tästä lehdestä löyty­vät esimerk­ki­las­kel­mat puoles­taan osoit­ta­vat, että maan halli­tuk­sen suun­nit­te­le­mat ja jo läpia­ja­mat leik­kauk­set osuvat työn­te­ki­jöi­hin ja heidän perhei­siinsä esimer­kiksi työt­tö­myy­den kohda­tessa kipeästi.

Edellä kuva­tun pohjalta on ymmär­ret­tä­vissä, miksi työelä­mä­hei­ken­nyk­siä ja sosi­aa­li­tur­van leik­kauk­sia vastus­te­taan niin laajasti kuin nyt tapah­tuu. Kysy­mys on pohjim­mil­taan kahdesta asiasta: toimeen­tu­losta ja oikeu­desta toimia oman aseman puolustamiseksi.

Työmark­ki­na­sol­mun avaa­mi­sessa tarvi­taan sane­lun sijaan neuvotteluja.

Asetelma työmark­ki­noilla on eden­nyt kohti voimis­tu­vaa vastak­kai­na­set­te­lua. Ajurina on toimi­nut maan halli­tuk­sen harjoit­tama yksi­no­maan työn­te­ki­jöi­den asemaa heiken­tävä työmark­ki­na­po­li­tiikka ja halut­to­muus käydä aitoja keskus­te­luja, saati neuvot­te­luja ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen kanssa. Työnan­ta­jien edus­ta­jat puoles­taan ovat pääosin pysy­neet katso­mossa seuraa­massa kuinka halli­tus pyrkii muut­ta­maan työmark­ki­noi­den asetel­mia yksi­puo­li­sesti yritys­ten ja työnan­ta­jien eduksi. Mitä pidem­pään jäyk­kä­la­vet­ti­nen asemissa kyttäi­le­mi­nen ja kyräi­le­mi­nen jatkuu, sitä vaikeam­maksi tilanne rakentuu.

Vastak­kai­na­set­telu on puret­ta­vissa. Ay-liik­keen viesti on ollut koko ajan selvä. Työmark­ki­na­sol­mun avaa­mi­sessa tarvi­taan sane­lun sijaan neuvot­te­luja, joiden aloit­ta­mi­seen tarvi­taan pääna­vaus maan halli­tuk­selta. Vallit­se­vassa tilan­teessa viisaus piilee kansa­kun­nan vahvuuk­sien tunnis­ta­mi­sessa ja sen yhte­näi­syy­destä huolehtimisessa.

Sopi­musyh­teis­kunta on ollut Suomen voima­vara, ja sitä se voi olla myös tule­vai­suu­dessa kasva­vaa hyvin­voin­tia, työl­li­syyttä ja talou­del­lista kehi­tystä tavoiteltaessa.