Potku­laki romut­taisi työntekijän turvaa

Työso­pi­mus­la­kiin on säädetty, että työnan­taja saa irtisanoa toistai­seksi voimassa olevan työso­pi­muksen vain asial­li­sesta ja paina­vasta syystä. Orpon-Purran hallitus haluaa, että jatkossa työso­pi­muksen päättä­mi­seen riittäisi asial­linen syy.

– Työntekijän irtisa­no­mis­suojaa ei pitäisi heikentää, koska työntekijä on jo valmiiksi heikom­massa asemassa sopimus­suh­teessa, sanoo Teolli­suus­liiton oikeu­del­lisen yksikön päällikkö Susanna Holmberg.

Hallitus haluaa myös poistaa työntekijän takai­sin­ot­to­vel­voit­teen alle 50 työntekijän yrityk­sissä. Esimer­kiksi talou­del­lisin ja tuotan­nol­lisin syin irtisa­nottua ei tarvit­sisi ottaa takaisin, vaikka yrityk­sessä avautuisi vastaavia töitä kohta irtisa­no­misen jälkeen.

– Yhdis­tet­tynä heiken­net­tyyn takai­sin­ot­to­vel­vol­li­suu­teen muutokset lisäävät työnan­tajan mahdol­li­suuksia käyttää mieli­valtaa irtisa­noes­saan työntekijöitä.

Halli­tus­oh­jel­massa suunni­teltu potku­laki muuttaisi työnte­ki­jöiden tilan­netta radikaa­listi. Omien oikeuk­sien puolus­ta­minen olisi vaikeampaa, jos potkujen saami­seen ei tarvita painavaa syytä.

– Työntekijän neuvot­te­lua­sema huonontuu, jos irtisa­no­mis­kyn­nystä heikennetään.

Kun samaan aikaan hallitus on leikkaa­massa työttö­myys­turvaa ja muuta sosiaa­li­turvaa, muuttuu työnte­ki­jöiden elämä entistä epävarmemmaksi.

– Näillä toimilla romuttuu turva ja luottamus omaan toimeen­tu­loon. Halli­tus­oh­jel­ma­kir­jaukset tekevät työte­ki­jästä todella heikon.

OIKEUSKÄYTÄNTÖ NOLLATILANTEESEEN

Tässä vaiheessa on epäselvää, mitä työsuh­teen päättä­mi­seen vaaditun painavan syyn poista­minen tarkoit­taisi käytän­nössä. Holmberg pohtii, tarkoit­taako pelkän asial­lisen syyn vaatimus sitä, että kunhan irtisa­no­mis­pe­ruste ei ole epäasial­linen, niin se on riittävä.

Jos halli­tus­oh­jelman kirjaus etenee lainsää­dän­töön, käytännön sisältöä määri­tel­lään tarkemmin halli­tuksen lakiesityksessä.

Nykyisen työso­pi­mus­lain kirjauk­sien tulkin­nasta on muodos­tunut oikeus­käy­täntö sen perus­teella, miten tuomiois­tuimet ovat ratko­neet riitatilanteita.

– Mitä korkeam­malle asteelle asia on viety, sitä enemmän voi vetää johto­pää­töksiä. Korkein oikeus antaa oikeus­oh­jeita ja pyrkii varmis­ta­maan, että kaikki tuomiois­tuimet tulkit­sevat lakia samalla tavalla.

Oikeus­rii­tojen määrä tulee lisään­ty­mään. Muutos aiheuttaa hämmen­nystä myös työnantajapuolelle.

Työso­pi­mus­la­kiin on kirjattu muutamia perus­ta­van­laa­tuisia syitä, jotka eivät ainakaan kelpaa irtisa­no­mis­pe­rus­teeksi, mutta muutoin lailli­suutta arvioi­daan pitkälti oikeus­käy­tännön perusteella.

Jos laista poiste­taan vaatimus paina­vaan irtisa­no­mis­pe­rus­tee­seen, on muutok­sella dramaat­tinen vaikutus oikeuskäytäntöön.

– Jos lakia muute­taan, alkaa oikeus­käy­täntö nolla­ti­lan­teesta. Tämä muuttaisi perus­ta­valla tavalla irtisanomiskynnystä.

Jos vakiin­tunut oikeus­käy­täntö heite­tään romukop­paan, alkaa uuden lain rajojen etsiminen. Ylilyönnit toden­nä­köi­sesti yleis­tyvät epäsel­vässä tilanteessa.

– Oikeus­rii­tojen määrä tulee lisään­ty­mään. Muutos aiheuttaa hämmen­nystä myös työnantajapuolelle.

VAROITUS VAADITAAN

Jos työntekijä rikkoo työso­pi­muk­sessa määri­tel­tyjä velvol­li­suuk­siaan, tulee hänelle antaa varoitus ja siten mahdol­li­suus korjata toimin­taansa. Jos rikko­mukset jatkuvat tämän jälkeen, voi irtisa­no­minen olla mahdollista.

– Työsuh­teen päättä­minen edellyttää melkein aina varoi­tusta, Holmberg kertoo.

Kun tuomiois­tuimet arvioivat työsuh­teen irtisa­no­misen lailli­suutta, rikkeistä ja annetusta varoi­tuk­sesta pitää luonnol­li­sesti olla todis­teet, jotta irtisa­no­minen voidaan todeta lailliseksi.

Kaikki yritykset eivät esimer­kiksi osaamat­to­muut­taan noudata lakia.

Yritykset ovat erilaisia, eikä kaikissa ole lakio­saa­mista. Hyväkin laki voi tuntua hanka­lalta, jos oikeu­del­linen osaaminen ontuu.

– Kaikki yritykset eivät esimer­kiksi osaamat­to­muut­taan noudata lakia.

TYÖEHTOSOPIMUKSISTA SUOJAA

Oikeis­to­hal­li­tuksen kaavai­lema työso­pi­mus­lain muutos ei suoraan vaikut­taisi kaikkiin työntekijöihin.

– On hyvä, että monissa työeh­to­so­pi­muk­sissa on sovittu irtisanomisperusteista.

Lakimuu­tokset kuitenkin tulevat neuvot­te­lu­pöy­tiin, kun seuraavia työeh­to­so­pi­muksia sorvataan.

– Jää nähtä­väksi, mikä loppu­tulos on. Näen tässä todella paljon uhkakuvia, Holmberg sanoo.

Teolli­suus­liiton sopimusa­lojen määräykset voi tarkistaa työeh­to­so­pi­muk­sista liiton verkko­si­vulta: www.teollisuusliitto.fi/tyoehtosopimukset (linkki aukeaa uuteen välileh­teen).

KANSAINVÄLISTEN SOPIMUSTEN VASTAINEN

SAK:n 24.7.2023 julkai­se­massa uutisessa (linkki aukeaa uuteen välileh­teen) keskus­jär­jestön lakimies Anu-Tuija Lehto kertoo, että halli­tuksen suunnit­te­lema työntekijän irtisa­no­mis­suojan heikennys ei ole Suomea sitovien kansain­vä­listen sopimusten eikä Euroopan unionin perus­oi­keus­kirjan mukaan mahdollista.

Esimer­kiksi kansain­vä­lisen työjär­jestön ILO:n yleis­so­pi­muksen 158 artiklassa 4 todetaan, että työsuh­teen päättä­minen edellyttää pätevää perustetta.

– Pelkkä asial­li­suuden vaatimus ei täytä kansain­vä­lisiä eikä kotimai­sia­kaan sopimusoi­keuden velvoit­teita, Lehto kertoo uutisessa.

Lue myös: Hallitus haluaa sakottaa sairau­desta, vaikka luottamus kannat­taisi (Tekijä 13.12.2023)