Ulosmarssi Rovaniemen BRP Finlandilla: ”Hallituksen toimet ovat järkyttäviä”

Suomen hallituksen leikkauspolitiikkaa vastustavat poliittiset työtaistelut alkoivat 26.9.2023 Pohjois-Suomesta. Ulosmarsseja järjestettiin useissa toimipisteissä. Toimet ovat osa SAK:laisten liittojen yhteistä Painava syy –kampanjaa.

Teollisuusliitto järjesti tunnin ulosmarssin Rovaniemellä moottorikelkkoja valmistavan BRP Finland Oy:n tehtaalla. Puolen päivän aikaan tehtaan työntekijät marssivat ulos tunnin ajaksi.

Ulosmarssilla vastustetaan hallituksen suunnittelemia heikennyksiä työntekijöiden asemaan ja sosiaaliturvaan. Työntekijäpuoli haluaa neuvotella hallituksen sanelupolitiikan sijaan.

Tehtaan pääluottamusmies Hannu Loukusa kertoo, että Orpon-Purran hallituksen suunnitelmat ovat herättäneet tunteita syvästä huolesta suoranaiseen raivoon.

– Joka nurkasta nakerretaan. Lakko-oikeuden rajoitus on päällimmäisenä mielessä, Loukusa sanoo.

Ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan suunnitellut leikkaukset iskisivät käytännössä kaikkiin kelkkatehtaan työntekijöihin, sillä työ on kausiluontoista jokavuotisine lomautuksineen.

Varapääluottamusmies Antti Utriainen pohtii, että lakko-oikeuden rajoitus ja luottamusmiehen ohittaminen paikallisessa sopimisessa kääntäisivät asetelmat pahasti työntekijöitä vastaan.

– Viimeistään silloin mennään sanelupolitiikkaan, Utriainen sanoo.

Tehtaalla on totuttu vuosittaisiin noin kolmen kuukauden lomautuksiin. Ansiosidonnaisen tason leikkaus kahden kuukauden jälkeen tuntuisi siis kaikkien lomautettujen kukkarossa.

– Lapsikorotusten leikkaus on kuin piste i:n päälle, Utriainen sanoo.

YHTENÄISYYTTÄ KOETELLAAN

Kaksitoista vuotta kelkkatehtaalla työskennellyt Päivi Eskola laskee, että hallituksen suunnitelmat leikkaisivat tuloista monta sataa euroa.

– Kuinka moni haluaa jatkossa enää olla kausitöissä, Eskola kysyy.

Oikeistohallituksen leikkaussuunnitelmat muistuttavat lähimenneisyydestä Sipilän hallituksen ajasta. Työntekijävastaisuus muistuttaa puolestaan 1980-luvun Iso-Britanniasta, jossa vallassa ollut Margaret Thatcherin hallitus hyökkäsi ammattiyhdistysliikettä vastaan.

– Hallituksen toimet ovat järkyttäviä, Eskola sanoo.

Ulosmarssiin osallistunut Eskola arvelee, että kiista maan hallituksen kanssa vaatii vielä kovempia toimia, mutta on järkevää aloittaa lyhyillä ulosmarsseilla.

– Hyvä, että aloitetaan maltilla, Eskola sanoo.

Samaa mieltä on viisi vuotta tehtaalla työskennellyt Krisse Hacklin.

– Tunnin ulosmarssiin on helppo osallistua, Hacklin sanoo.

Protestien kohteena olevat leikkaukset koskettavat suurinta osaa työntekijöistä.

– Kohta ei ole varaa käydä töissä, Hacklin sanoo.

Vieressä Erkki Sieppi pohtii, että hallitusohjelman taustalla ovat elinkeinoelämän isot vaikuttajat. Työehtosopimusten yleissitovuuden murtaminen ja lakko-oikeuden rajaus eivät ole uusia tavoitteita työnantajaleirissä.

– Kokeilevat, miten yhtenäisiä työntekijät ovat, Sieppi sanoo.

PAREMPI TULEVAISUUS TAVOITTEENA

Ulosmarssiin osallistunut Mikko Heikurainen muistuttaa, että leikkaussuunnitelmat ovat erityisen rajuja tässä ajassa, kun hintojen ja korkojen nousut ovat syöneet työntekijöiden ostovoimaa rajusti.

– Yritetään pistää kampoihin, kun työntekijöitä painetaan alas, Heikurainen sanoo.

Vieressä on Heikuraisen 15-vuotias siskonpoika Niklas Korhonen, joka oli ulosmarssin aikaan TET-harjoittelussa kelkkatehtaalla. Hänellä työura on vielä edessäpäin.

– Toivotaan, että näin saadaan heille paremmat oltavat, Heikurainen sanoo.

Hän arvelee, että hallituksen politiikan kääntämiseen tarvitaan vielä laajempia toimia ja kärsivällisyyttä. Yhdessä työntekijöiden on mahdollista pitää puolensa.

– Joukossa on voimaa. Tämä on pidempi maraton, Heikurainen sanoo.

KAUSITYÖ VAIKEUTUU

Kuusitoista vuotta tehtaalla työskennellyt Teija Kangas toteaa, että leikkaussuunnitelmat vievät toteutuessaan monilta säällisen toimeentulon.

– Kausityöllä ei enää pärjää, Kangas sanoo.

Anni Mäenalanen arvioi, että monella alalla työvoimapula syvenee, jos epävarmuutta lisätään valtion toimin. Kelkkatehtaallakin on töissä paljon perheellisiä ja pariskuntia.

– Jos leikkaukset menevät läpi, kuka haluaa tänne töihin, Mäenalanen kysyy.

Hän pohtii, että hallitusohjelmaan kirjatut toimet vaikuttavat rajusti juuri Lapissa, jossa kausityötä tehdään paljon matkailussa. Jos ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehto pidennetään kuudesta kuukaudesta vuoteen, moni kausityöläinen putoaa kokonaan pois turvan piiristä.

Tomi Romakkaniemi pohtii hallitusohjelmaan kirjatun niin sanotun sairaussakon, eli ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuuden vaikutuksia.

– Tulevatko ihmiset sairaina töihin, Romakkaniemi kysyy, ja kollegat toteavat vieressä ”todellakin”.

Valtiovarainministeri Riikka Purra on julkisuudessa väittänyt, ettei ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuus ole iso asia, koska se on sovittu monissa työehtosopimuksissa palkalliseksi. Lakimuutos kuitenkin osoittaisi valtiovallan tahdon, ja ensimmäisen sairauspäivän palkasta tulisi taistelujen kohde seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa.

ÄÄNI KUULUVIIN

Rovaniemen kelkkatehdas on Euroopan ainoa moottorikelkkojen valmistaja ja alallaan yksi maailman suurimmista. Tehdas työllistää kaikkiaan noin 500 henkeä, joista reilu 300 työskentelee tuotannossa.

Aiemmin kelkkatehtaalla työskennellyt aluetoimitsija Martti Rauhala Teollisuusliiton Pohjois-Suomen toiminta-alueelta seurasi BRP Finlandin ulosmarssia tyytyväisenä.

– Käytännössä kaikki tulivat ulos. Porukka on asian takana, Rauhala sanoo.

Tunnin ulosmarssin päättyessä ja työntekijöiden palatessa tehtaaseen pääluottamusmies Hannu Loukusa arvioi, että työtaistelu onnistui.

– Olen tyytyväinen. Jospa saamme äänen kuuluviin.

Teollisuusliitto järjestää syys–lokakuussa kolmen viikon ajan kolmena päivänä viikossa alueellisia tunnin ulosmarsseja valikoiduilla työpaikoilla vastalauseena Suomen hallituksen ajamalle leikkauspolitiikalle ja työehtojen heikennyksille. Lue tästä lisää Teollisuusliiton toimista.