Liittokokouksen keskustelu: Liiton oltava vahva ja avoin

Teol­lisu­us­li­iton Tam­pereel­la kokoon­tu­va liit­tokok­ous sai maanan­taina 22.5.2023 puheen­jo­hta­ja Riku Aal­lon kat­sauk­sen liit­tokok­ouskaud­es­ta 2018–2023.

Men­nyt­tä liit­tokok­ouskaut­ta leima­si­vat mon­et ennakoimat­tomat tapah­tu­mat maail­mal­la ja työ­markki­noil­la: koron­a­pan­demia, Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan sekä työ­nan­ta­japuolen irtiotot työe­htosopimus­toimin­nas­ta.

Kok­ouse­dus­ta­jat käsit­te­liv­ät men­nyt­tä kaut­ta ja antoi­vat eväitä tule­valle viisivuo­tiselle.

Edel­lisen työ­markki­nakier­roksen tulok­sia arvioiti­in useis­sa puheen­vuorois­sa. Palkanko­ro­tus­ta­sos­ta olti­in mon­taa mieltä. Osa piti koro­tuk­sia tilanteeseen näh­den kohtu­ullisi­na, osa huonoina.

Anna Ander­s­son jalomet­al­lialal­ta muis­tut­ti, että mata­la­palk­ka-aloil­la palkkalu­okkien erot ovat pieniä, eivätkä yri­tyk­set juuri mak­sa korkeampia palkko­ja.

– On perin merkil­listä, ettei työvoima­pu­la ole näkynyt palkkauk­ses­sa, Ander­s­son sanoi.

On perin merkil­listä, ettei työvoima­pu­la ole näkynyt palkkauk­ses­sa.

Petri Kohtamä­ki teknolo­gia­te­ol­lisu­ud­es­ta pohti, että työ­markki­nakier­roksel­la pää­navaa­jana Teol­lisu­us­li­it­to ei aina saa mak­simieu­ro­ja palkanko­ro­tuk­si­in, mut­ta pää­navaa­jal­la on mah­dol­lisu­us tehdä myös yhteiskun­nal­lisia avauk­sia työn­tek­i­jöi­den hyväk­si.

– Jatkos­sakin Teol­lisu­us­li­iton pitää olla se, joka pystyy tekemään vaikeitakin päätök­siä, Kohtamä­ki sanoi.

HEREILLÄ ON OLTAVA JATKOSSAKIN

Puheen­vuorois­sa sivut­ti­in val­lit­se­vaa poli­it­tista tilan­net­ta. Suomeen ollaan muo­dosta­mas­sa kokoomuk­sen johdol­la oikeis­to­hal­li­tus­ta, joka näyt­tää pyrkivän heiken­tämään työn­tek­i­jöi­den ase­maa. Mon­en­laisi­in muu­tok­si­in täy­tyy olla valmis.

– Alka­val­la liit­tokok­ouskaudel­la pitää olla koko ajan hereil­lä, tote­si Tom­mi Sauvolainen teknolo­gia­te­ol­lisu­ud­es­ta.

Juha Man­ni mekaanis­es­ta met­sä­te­ol­lisu­ud­es­ta ja bio­te­ol­lisu­ud­es­ta tote­si, että liiton kan­nat­taa olla posi­ti­ivi­nen ja maltill­i­nen, mut­ta tiukan paikan tullen työn­tek­i­jän oikeuk­sista ei anneta perik­si. Men­estyvät yri­tyk­set ja osaa­vat työn­tek­i­jät ovat men­estyk­sen tek­i­jät.

– Me teemme Suomelle hyv­in­voin­tia, Man­ni sanoi.

LIITTO KUULUU KAIKILLE

Useis­sa puheen­vuorois­sa korostet­ti­in eri työn­tek­i­järyh­mien ja eri­lais­ten työ­paikko­jen huomioimista liiton toimin­nas­sa.

Kai Majan­der maaseutuelinkeinoista ja turk­isalal­ta toivoi, etteivät ennakkolu­u­lot ole esteenä jäsenek­si liit­tymiselle.

– Olisi ihana, jos Teol­lisu­us­li­it­to ottaisi sek­suaalivähem­mistöt avoimesti vas­taan, Majan­der sanoi.

Jouni Jussin­nie­mi kaivos­alal­ta tote­si, että monis­sa ulko­maista työvoimaa käyt­tävis­sä yri­tyk­sis­sä pol­je­taan työe­hto­ja. Työ­markki­narikol­lisu­u­den kitkem­i­nen on kaikkien rehellis­ten osa­puolien etu.

– Tämä on seu­raa­van liit­tokok­ouskau­den keskeinen edun­valvon­takysymys, Jussin­nie­mi sanoi.

Olisi ihana, jos Teol­lisu­us­li­it­to ottaisi sek­suaalivähem­mistöt avoimesti vas­taan.

Myös työ­paikan koko voi aset­taa työn­tek­i­jät eri­ar­voiseen ase­maan. Iida Num­mela maaseutuelinkeinoista ja turk­isalal­ta otti esi­in, että liiton pitää pystyä aut­ta­maan myös erit­täin pie­nil­lä työ­paikoil­la työsken­tele­viä jäseniä.

– Ain­oana työn­tek­i­jänä voi jäädä ilman ulkop­uolisen näkökan­taa ongelmi­in, Num­mela sanoi.

Palvelu­ja ja tietoa tarvi­taan useil­la kielil­lä. Ilk­ka Vuono­la maaseutuelinkeinoista ja turk­isalal­ta tote­si, että Teol­lisu­us­li­iton on olta­va entistä akti­ivisem­pi maa­han­muut­ta­jien suun­taan

– Palvelumme ovat ain­ut­laa­tu­isia ja kor­vaa­mat­to­mia, mut­ta se täy­tyy ker­toa työn­tek­i­jöille, Vuono­la sanoi.