Tampere-talossa pidettävään liittokokoukseen valittiin vaaleilla 442 edustajaa.

Liitto­ko­kouksen keskus­telu: Liiton oltava vahva ja avoin

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVAT JYRKI LUUKKONEN

Teolli­suus­liiton liitto­ko­kouksen yleis­kes­kus­te­lussa puitiin mennyttä liitto­ko­kous­kautta ja evästet­tiin toimintaa tulevalle kaudelle.

Teolli­suus­liiton Tampe­reella kokoon­tuva liitto­ko­kous sai maanan­taina 22.5.2023 puheen­joh­taja Riku Aallon katsauksen liitto­ko­kous­kau­desta 2018–2023.

Mennyttä liitto­ko­kous­kautta leima­sivat monet ennakoi­mat­tomat tapah­tumat maail­malla ja työmark­ki­noilla: korona­pan­demia, Venäjän suurhyök­käys Ukrai­naan sekä työnan­ta­ja­puolen irtiotot työehtosopimustoiminnasta.

Kokouse­dus­tajat käsit­te­livät mennyttä kautta ja antoivat eväitä tulevalle viisivuotiselle.

Edellisen työmark­ki­na­kier­roksen tuloksia arvioi­tiin useissa puheen­vuo­roissa. Palkan­ko­ro­tus­ta­sosta oltiin montaa mieltä. Osa piti korotuksia tilan­tee­seen nähden kohtuul­li­sina, osa huonoina.

Anna Andersson jalome­tal­lia­lalta muistutti, että matala­palkka-aloilla palkka­luok­kien erot ovat pieniä, eivätkä yritykset juuri maksa korkeampia palkkoja.

– On perin merkil­listä, ettei työvoi­ma­pula ole näkynyt palkkauk­sessa, Andersson sanoi.

On perin merkil­listä, ettei työvoi­ma­pula ole näkynyt palkkauksessa.

Petri Kohta­mäki tekno­lo­gia­teol­li­suu­desta pohti, että työmark­ki­na­kier­rok­sella pääna­vaa­jana Teolli­suus­liitto ei aina saa maksi­mieu­roja palkan­ko­ro­tuk­siin, mutta pääna­vaa­jalla on mahdol­li­suus tehdä myös yhteis­kun­nal­lisia avauksia työnte­ki­jöiden hyväksi.

– Jatkos­sakin Teolli­suus­liiton pitää olla se, joka pystyy tekemään vaikei­takin päätöksiä, Kohta­mäki sanoi.

HEREILLÄ ON OLTAVA JATKOSSAKIN

Puheen­vuo­roissa sivut­tiin vallit­sevaa poliit­tista tilan­netta. Suomeen ollaan muodos­ta­massa kokoo­muksen johdolla oikeis­to­hal­li­tusta, joka näyttää pyrkivän heiken­tä­mään työnte­ki­jöiden asemaa. Monen­lai­siin muutok­siin täytyy olla valmis.

– Alkavalla liitto­ko­kous­kau­della pitää olla koko ajan hereillä, totesi Tommi Sauvo­lainen teknologiateollisuudesta.

Liitto­ko­kous linjaa Teolli­suus­liiton toiminnan seuraa­ville viidelle vuodelle.

Juha Manni mekaa­ni­sesta metsä­teol­li­suu­desta ja bioteol­li­suu­desta totesi, että liiton kannattaa olla positii­vinen ja maltil­linen, mutta tiukan paikan tullen työntekijän oikeuk­sista ei anneta periksi. Menes­tyvät yritykset ja osaavat työnte­kijät ovat menes­tyksen tekijät.

– Me teemme Suomelle hyvin­vointia, Manni sanoi.

LIITTO KUULUU KAIKILLE

Useissa puheen­vuo­roissa koros­tet­tiin eri työnte­ki­jä­ryh­mien ja erilaisten työpaik­kojen huomioi­mista liiton toiminnassa.

Kai Majander maaseu­tue­lin­kei­noista ja turki­sa­lalta toivoi, etteivät ennak­ko­luulot ole esteenä jäseneksi liittymiselle.

– Olisi ihana, jos Teolli­suus­liitto ottaisi seksu­aa­li­vä­hem­mistöt avoimesti vastaan, Majander sanoi.

Jouni Jussin­niemi kaivo­sa­lalta totesi, että monissa ulkomaista työvoimaa käyttä­vissä yrityk­sissä polje­taan työeh­toja. Työmark­ki­na­ri­kol­li­suuden kitke­minen on kaikkien rehel­listen osapuo­lien etu.

– Tämä on seuraavan liitto­ko­kous­kauden keskeinen edunval­von­ta­ky­symys, Jussin­niemi sanoi.

Olisi ihana, jos Teolli­suus­liitto ottaisi seksu­aa­li­vä­hem­mistöt avoimesti vastaan.

Myös työpaikan koko voi asettaa työnte­kijät eriar­voi­seen asemaan. Iida Nummela maaseu­tue­lin­kei­noista ja turki­sa­lalta otti esiin, että liiton pitää pystyä autta­maan myös erittäin pienillä työpai­koilla työsken­te­leviä jäseniä.

– Ainoana työnte­ki­jänä voi jäädä ilman ulkopuo­lisen näkökantaa ongel­miin, Nummela sanoi.

Palve­luja ja tietoa tarvi­taan useilla kielillä. Ilkka Vuonola maaseu­tue­lin­kei­noista ja turki­sa­lalta totesi, että Teolli­suus­liiton on oltava entistä aktii­vi­sempi maahan­muut­ta­jien suuntaan

– Palve­lumme ovat ainut­laa­tuisia ja korvaa­mat­tomia, mutta se täytyy kertoa työnte­ki­jöille, Vuonola sanoi.