Savo­tan tuot­teet on tehty kestämään

Retkei­li­jän ja soti­laan hyviä ystä­viä ovat toimi­vat ja kestä­vät varus­teet. Vahva reppu, mukava makuu­alusta ja vuota­ma­ton teltta kuulu­vat kunnol­li­seen retkivarustukseen.

Näitä varus­teita valmis­ta­vat Finn-Savotta Oy:n työn­te­ki­jät Kars­tu­lan kunnassa Onne­lan­tiellä sijait­se­vassa tehtaassa.

Tehtaan leik­kaa­mossa kuuluu tasai­nen kohina, kun auto­maat­ti­leik­ku­rin terä irrot­taa tuot­tei­den osat raaka­ma­te­ri­aa­lista. Leik­ku­rin läpi kulke­vat muun muassa kankaat, pres­sut ja pehmusteet.

– Kone on helppo- ja selkeä­käyt­töi­nen, kertoo leik­kaaja Sasu Imppola.

Seuraa­vaksi leik­ku­riin menee PVC-pres­sua, josta leika­taan osia suosit­tuun Jääkäri-rinkkaan.

Imppola kertoo, että Savo­tan tuot­teet ovat tuttuja myös vapaa-ajalta. Kotoa löytyy useita reppuja, jotka ovat osoit­tau­tu­neet käytössä toimi­viksi. Laatu­tuot­teista myös löytää oman kädenjälkensä.

– Etike­tin nume­rosta näkee, että itse olen leikan­nut osat, Imppola kertoo.

Syys­kuusta 2021 Savo­talla työs­ken­nel­lyt Imppola opas­taa tänään leik­kaa­mon töihin Merja Kallion­si­vua, jonka työt ovat tähän asti olleet ompelimossa.

– Opet­te­len leik­kaa­mon puolelle vara­mie­heksi, Kallion­sivu kertoo.

Kallion­sivu tuli Savo­talle töihin puoli vuotta sitten. Aiem­paa ompe­lu­taus­taa hänellä ei ollut. Ensim­mäi­nen työviikko oli haas­tava, mutta oppi on tart­tu­nut nopeasti ja kysy­mällä on saanut aina apua.

– Tämä on todella hyvä työpaikka, ja työpo­rukka on tosi mukava, Kallion­sivu sanoo.

Ompe­li­mon puolella järeät koneet tikkaa­vat ja ompe­li­joi­den ilmeet ovat keskit­ty­neitä. Wilhel­miina Hyvä­mäki kertoo, että työ voi olla käsille raskasta, mutta hänellä ei ole ollut ongelmia.

Puoli vuotta Savo­talla työs­ken­nel­lyt Hyvä­mäki on koulu­tuk­sel­taan teks­tii­liar­te­saani. Hän on viih­ty­nyt Savo­talla oikein mainiosti.

– Työyh­teisö on hyvä, ja saa tehdä oman alan töitä, Hyvä­mäki sanoo.

Heini Joki­sen työpis­teessä on iso kasa valmiita reppuja. Joki­nen tarkis­taa tuot­tei­den laadun ja pois­taa mahdol­li­set hapsot­ta­vat langat.

– Katso­taan, että kaikki on kohdil­laan ja siis­ti­tään, Joki­nen kertoo.

Yhden työvuo­ron aikana viimeis­te­li­jän käsien kautta kulkee reppuja kolme tai neljä laval­lista, joihin jokai­seen mahtuu 80–100 reppua.

Joki­nen aloitti työt Savo­talla elokuussa 2022. Työteh­tä­vät ja ilma­piiri ovat miellyttäneet.

– Äkkiä on pääs­syt mukaan poruk­kaan, Joki­nen sanoo.

TYÖTÄ RIITTÄNYT TASAISESTI

Savo­talla pisim­mät työurat ovat yli 40-vuoti­sia. Pääluot­ta­mus­mies Niina Hintikka on työs­ken­nel­lyt Savo­talla vaki­tui­sena vuodesta 2001. Työtä on riit­tä­nyt tasaisesti.

– En edes muista, milloin viimeksi oli lomautuksia.

Pääluot­ta­mus­mies kuvai­lee tehtaan työpo­ru­kan henkeä hyväksi ja meinin­kiä rennoksi.

– Täällä ei ole turhan­tär­keää patsas­te­lua, Hintikka sanoo.

Työn lisäksi Savo­talla vaali­taan myös huvia.

– Meillä on aktii­vi­nen huvi­toi­mi­kunta. Viimeksi oli ystä­vän­päi­vänä kakku­tar­joi­lut, Hintikka kertoo.

Vaih­tu­vuutta tuotan­non työn­te­ki­jöissä on ollut eläköi­ty­mis­ten ja lisä­väen palk­kauk­sen takia. Uudet työn­te­ki­jät opete­taan töihin.

– Oikea asenne ratkai­see. Ei tarvitse olla valmiiksi ompe­lija, Hintikka kertoo.

Käytän­nössä opetus alkaa konei­siin tutus­tu­mi­sesta ja yksin­ker­tai­sista ompelutehtävistä.

– Työn oppii, jos jotain osaa tehdä käsillä.

TYÖAIKA JOUSTAA

Yhteis­toi­minta työpai­kalla on luis­ta­nut ja keskus­te­lu­yh­teys on olemassa johdon suuntaan.

– Kaikki on saatu hyvin sovit­tua. Ei ole ollut ongel­mia, Hintikka kertoo.

Muuta­mia vuosia käytössä ollut työai­ka­pankki on saanut työn­te­ki­jöiltä kiitosta. Töitä tehdään päivä­vuo­rossa, mutta työaika on liukuva.

– Voit käydä 12 tunnin aikana teke­mässä omat työtun­tisi. Pystyy teke­mään tunteja sisään ja olemaan poissa. Se on tosi jous­tava systeemi, Hintikka kertoo.

Pystyy teke­mään tunteja sisään ja olemaan poissa. Se on tosi jous­tava systeemi.

Monio­saa­mi­nen mahdol­lis­taa jous­ta­vat työjärjestelyt.

– Mikään työvaihe ei ole sidot­tuna yhteen ihmi­seen, Hintikka kertoo.

KIIREAVUSTA TUOTEKEHITYKSEEN

Pääluot­ta­mus­mie­hen oma työru­peama Savo­talla alkoi kiireapulaisena.

– Olin työvoi­ma­toi­mis­tossa kirjoilla. Täältä soitet­tiin, että olisi töitä tarjolla, Hintikka kertoo.

Tämän jälkeen työteh­tä­vät löytyi­vät pitkän aikaa leik­kaa­mosta. Viimei­set viisi vuotta hän on työs­ken­nel­lyt tuote­ke­hi­tyk­sessä, joka on suun­nit­te­lua, kaavoi­tusta, valmis­tus­oh­jei­den laati­mista ja ompelua.

– Työt ovat enem­män tieto­ko­neella kuin ompe­lu­ko­neella, Hintikka sanoo.

Tänään tuote­ke­hit­täjä Merkku Sovi­järvi on ompe­lu­ko­neen äärellä.

– Työ on haus­kaa ja mielen­kiin­toista, Sovi­järvi sanoo.

Neljä ja puoli vuotta sitten Jyväs­ky­lästä kave­rin houkut­te­le­mana Savo­tan töihin tullut Sovi­järvi asuu nyky­ään Kars­tu­lan naapu­ri­kau­pun­gissa Saari­jär­vellä. Ajatus oli tulla Savo­talle vain joksi­kin aikaa, mutta työt ja yhteisö ovat saaneet jäämään.

– Hirveän haus­kaa meillä on, niin ei ole hätä pois, Sovi­järvi sanoo.

Viih­ty­mistä paran­taa myös se, että työvuo­roja on mahdol­lista sovit­taa muun elämän menoihin.

– Jos tarvit­see lähteä aiem­min pois, se on vain järjes­te­ly­ky­sy­mys, Sovi­järvi kertoo.

TYÖNKIERTO SÄÄSTÄÄ JÄSENIÄ

Aiem­min työsuo­je­lu­val­tuu­tet­tuna toimi­nut Hintikka on ollut pääluot­ta­mus­mie­henä vuodesta 2017.

Savo­talla työsuo­je­lun yhteis­toi­minta on ollut suju­vaa. Epäkoh­dat käsi­tel­lään ja suoja­va­rus­teita on tarjolla. Esimer­kiksi leik­kaa­mon työt ovat muut­tu­neet paljon auto­maat­ti­leik­ku­rin tulon ansiosta.

– Silloin leikat­tiin käsin, kun olin itse leik­kaa­mossa, Hintikka kertoo.

Työasen­toi­hin on pyritty kiin­nit­tä­mään huomiota. Jump­pa­tauot ja voimis­te­lu­ku­mi­nau­hat kuulu­vat työpai­kan arkeen.

Monet työteh­tä­vät ovat edel­leen raskaita esimer­kiksi sormille. Työteh­tä­vien vaih­telu on yksi keino vähen­tää jäse­niin tule­vaa rasitusta.

– Työn­kier­toa yrite­tään edel­leen paran­taa, Hintikka kertoo.

METALLI TAIPUU PAJASSA

Savo­tan tuot­tei­den metal­lio­sat valmis­te­taan pihan toisella laidalla sijait­se­vassa pajassa, jossa työs­tet­tävä raaka-aine on pääasiassa kuusi­met­ristä alumii­ni­put­kea. Putket pätki­tään halut­tui­hin mittoi­hin, vään­ne­tään muotoonsa, hitsa­taan ja maalataan.

Aira Ahlqvist poraa reiät repun rungon metal­li­siin kulma­pa­loi­hin. Seit­se­män vuotta Savo­talla töissä ollut Ahlqvist kertoo, että työasen­not kannat­taa valita huolella.

– Tulee katsel­tua, mikä on paras asento. Tuoleja on erilai­sia, Ahlqvist kertoo.

Penk­ki­po­raa käyt­täes­sään hän istuu pyörien päällä liik­ku­valla satu­la­tuo­lilla. Työasen­toa saa vaih­det­tua myös vaih­ta­malla tehtä­viä pajan muiden työn­te­ki­jöi­den kanssa.

Vieressä esimies­a­sen­taja Timo Peso­nen vään­tää repun runko­put­kia oike­aan muotoonsa. Työs­tet­tävä malli on reppu­kan­kai­den sisään tuleva, monissa muissa malleissa runko on näkyvissä.

Peso­nen tuli 33 vuotta sitten Savo­talle töihin hitsa­riksi. Nyky­ään työn­ku­vaan kuuluu myös konei­den korjausta.

– Savotta on ollut varma työnan­taja. Työtä on riit­tä­nyt, Peso­nen kertoo.

Kunnol­li­nen outo lintu

– Kaikki alkoi nahka­ruk­kas­ten ompe­lusta, toimi­tus­joh­taja Teemu Pohjo­nen kertoo.

Pylkön­mäki on Kars­tu­lan enti­nen naapu­ri­kunta, joka liitet­tiin Saari­jär­ven kaupun­kiin vuonna 2009.

Savotta-konser­niin kuulu­vat myös tekno­lo­giasta sekä tuotan­non kehit­tä­mi­sestä vastaava Finn-Savotta Systems Oy sekä Virossa toimiva tytä­ryh­tiö Savotta oü.

Savo­tan ompe­lu­työstä iso osa tehdään Virossa Tarton ja Valgan tehtailla. Muu toiminta on keski­tetty Karstulaan.

Puolus­tus­voi­mille Savotta on tehnyt varus­teita 1960-luvulta lähtien. Armei­jan tilauk­set ovat jätti­mäi­siä, mutta niitä ei tule jatku­vasti. Tuotan­toa ei ole kuiten­kaan tarvin­nut ajaa alas tilaus­ten välillä.

– Linjat on saatu pidet­tyä vakaana kulut­ta­ja­kau­pan turvin, Pohjo­nen kertoo.

Teol­li­suu­dessa on yleistä ulkois­taa tuotan­non osia tehos­ta­mi­sen nimissä.

– Olemme outo lintu teol­li­sena yrityk­senä. Pyrki­myk­se­nämme on tehdä kaikki itse, Pohjo­nen kertoo.

Olemme outo lintu teol­li­sena yrityk­senä. Pyrki­myk­se­nämme on tehdä kaikki itse.

Savotta ei ole myös­kään opti­moi­nut varas­to­jaan mahdol­li­sim­man pieniksi. Esimer­kiksi vuonna 2021 reilun seit­se­män miljoo­nan euron liike­vaih­dolla toimi­neella yrityk­sellä oli varas­tossa tava­raa neljän miljoo­nan euron edestä.

Ulkois­tus­ten kart­ta­mi­nen ja suuri varasto voivat kuulos­taa teol­li­suus­kon­sul­tin korvaan tehot­to­malta toimin­nalta. Savo­tan tyyli on kuiten­kin toimi­nut ja osoit­ta­nut vahvuu­tensa korona-aikana sekä Venä­jän hyökät­tyä Ukrainaan.

– Nyt kun on ollut monen­lai­sia toimi­tus­häi­riötä, kas kummaa, Savo­talla kone jauhaa, Pohjo­nen sanoo.

Poik­keus­a­jat ovat­kin kasvat­ta­neet Savo­tan liike­toi­min­taa. Korona-aikana ihmi­set osti­vat innolla retkei­ly­va­rus­teita. Sota on puoles­taan kasvat­ta­vat puolus­tus­va­rus­tei­den kysyntää.

Savo­tan arvot ovat suoma­lai­suus, kunnol­li­suus ja kehittyvyys.

Tuot­tei­den kunnol­li­suutta koros­te­taan Savo­tan mainos­vi­deoissa, joissa muun muassa pudo­te­taan näkki­lei­villä täytetty reppu kuumail­ma­pal­losta, lingo­taan puoli­jouk­kue­teltta kata­pul­tilla ja raaha­taan reppua auton perässä. Varus­teet on siis tehty kestä­mään – jopa pidem­pään kuin käyttäjänsä.

– Kier­rä­te­tään käyt­tä­jiä, ei tuot­teita, Pohjo­nen sanoo.

Mark­ki­noin­timme herät­tää tunteita ja kutkut­te­lee ihmi­siä hyvän maun rajoilla.

Mark­ki­noin­ti­kin on luon­nol­li­sesti omaa toimin­taa, joten lennok­kai­den­kin ideoi­den kokeilu ja toteu­tus luon­nis­tu­vat ketterästi.

– Mark­ki­noin­timme herät­tää tunteita ja kutkut­te­lee ihmi­siä hyvän maun rajoilla, Pohjo­nen sanoo.

Savo­tan tule­vai­suus näyt­tää hyvältä, sillä vuoden 2023 liike­vaih­don pova­taan nouse­van 10–12 miljoo­naan euroon.

– Monen asian pitää osua kohdal­leen, mutta en näe miksi tavoit­tee­seen ei pääs­täisi, Pohjo­nen sanoo.