Kannattaako eduskuntavaaleissa äänestää? Uskotko lupauksia? – Sinä päätät

”Ei muiden, vaan oman sydämen mukaan”

MAARET ROSNELL

Elekroniikkatyöntekijä
Teleste Oyj
Naantali

”Ei pidä myötäillä sitä, mitä muut sanovat. Ehdokas on valittava oman ideologian ja oman ajatusmaailman mukaan”, kehottaa Maaret Rosnell.

– Jokaisella on varmasti näkemyksensä siitä, miten maailman pitäisi tästä edetä ja mitä pitäisi parantaa. Kun olen nyt kuunnellut eduskunnan kyselytunteja ja puolueiden puheenjohtajien tapaamisia, niin minä en halua lähteä ihmisten kurjistamisen tielle, Rosnell alleviivaa.

– Liputan kyllä kummankin kärkiteeman puolesta, Rosnell sanoo Teollisuusliiton kahdesta tärkeimmästä vaalivaatimuksesta, jotka ovat kiky-maksujen siirto takaisin työnantajille ja työttömyysturvan takaaminen.

Rosnell sanoo ymmärtävänsä maailmantilanteen, eikä mikään ole hänelle ”mustavalkoista”. Mutta ”normityöläiseksi” itsensä tituleeraava Rosnell painottaa, että vanhusten hoivan tai lapsiperheiden palvelujen kaltaisten julkisten toimintojen heikentäminen ei hänelle käy.

Minä ajan naisia liiton päättäjiksi, onhan se nykyisin aika miehinen ympäristö.

Millaista ehdokasta äänestämällä saisi sellaisen hallituspohjan ja sellaisia päätöksiä, että ne toisivat parhaimman lopputuloksen oman elämän kannalta?

– Kannattaa miettiä, onko tämä hallitus saanut sinulle jotain hyvää aikaan, laittaa ylös ihan plussia ja miinuksia. Vai toivooko jotain ihan muuta?

Rosnell tähdentää, että on todella tärkeää äänestää sekä Teollisuusliiton omissa liittokokousvaaleissa että eduskuntavaaleissa. Hän muistuttaa myös, että vain ihan oikeasti ja konkreettisesti annettu ääni vaikuttaa. Sitä ei tee vielä lupaus, että seisoo jonkin tietyn ehdokkaan takana.

Liittokokousvaaleissa oman ehdokkaan läpi meneminen takaa sen, että ammattiosaston kautta kokouksen pohdittaviksi lähteneet aloitteet, myös ne huolet ja murheet, tulevat kuulluiksi. Liittokokousvaaleissa hän yllyttää etenkin naisia olemaan aktiivisia äänestäjiä.

– Minä ajan naisia liiton päättäjiksi, onhan se nykyisin aika miehinen ympäristö.

Kummalliset kannustimet

– Tämä on päivänselvää. Kun vähennetään tuloveron progressiota ja lisätään välillisiä veroja, silloin lisätään eriarvoisuutta, Labore-tutkimuslaitoksen johtava tutkija Ohto Kanninen toteaa.

Progressio tarkoittaa sitä, että paljon tienaava maksaa porrastetusti enemmän veroja mitä enemmän hän tienaa. Välilliset verot ovat puolestaan regressiivisiä. Regressiolla tarkoitetaan sitä, että paljon tienaava maksaa suhteellisesti sitä vähemmän veroja, mitä enemmän hän tienaa. Tämä tasa-arvon kannalta nurinkurinen yhtälö perustuu siihen, että köyhä maksaa esimerkiksi ruoasta kannettua, välillistä arvonlisäveroa tuloihinsa nähden suhteellisesti enemmän kuin paljon tienaava.

Kun vähennetään tuloveron progressiota ja lisätään välillisiä veroja, silloin lisätään eriarvoisuutta.

Ansiotuloverotuksen niin sanottu ”keventäminen” kaikissa tuloluokissa ja siitä johtuvien budjettilovien paikkaaminen välillisillä veroilla merkitsee siis tulonsiirtoa köyhiltä rikkaille.

Monilla eri kokoonpanoilla valtaa pitäneet hallitukset ovat jo pitkään vähentäneet tuloverotuksen painoarvoa, mikä kokonaisuudessaan alentaa progressiota, Kanninen muistuttaa. Tulonsiirtoa rikkaille merkitsee myös se, jos noiden mukavilta kuulostavien kevennysten aikaan kajotaan Kela-indeksiin.

– Kuka kärsi Kela-indeksin jäädytyksestä edeltävän hallituksen aikana? No köyhät, Kanninen vastaa yksiselitteisesti omaan kysymykseensä. Tutkija viittaa tässä Sipilän hallituksen jäätävään toimeen, jolla estettiin sosiaalietuuksien korottaminen elinkustannusindeksin mukaan.

VARALLISUUS VAANII TASA-ARVOA

Siinä missä 90 prosenttia maailman ihmisistä on tienannut 1 dollarin lisää kahden viime vuoden aikana, miljardöörit ovat tienanneet 1,7 miljoonaa dollaria. Varallisuuden kasaantuminen luo eriarvoisuutta kiihtyvällä vauhdilla. Sosiaali- ja terveysministeriön viime vuoden raportin mukaan Suomessa oli 838 000 köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevaa henkilöä.

– Varallisuus kasaantuu Suomessakin koko ajan. 1990-luvun alussa rikkain kymmenesosa kansasta omisti 35 prosenttia varallisuudesta, nyt se on noussut vajaaseen 50 prosenttiin. Tästä en näe keskustelua.

Kannisen mielestä tasa-arvon edistämisen keinot ovat kyllä käytettävissä, jos Suomesta löytyisi poliitikkoja, jotka sitä haluaisivat.

– Ainahan ne samat mainitaan. Listaamattomien yritysten veroista jää satoja miljoonia verottamatta, ja on muitakin verolajeja, jotka vahvistaisivat julkista taloutta ja oikeudenmukaisuutta, Kanninen toteaa.

Varallisuus kasaantuu Suomessakin koko ajan.

Siis jos verottaisimme varallisuutta ja pääomia nykyistä enemmän, se vahvistaisi tasa-arvoa?

– Kyllä, Kanninen vastaa.

Taloustieteessä väitellään siitä, voiko tasa-arvo jopa kiihdyttää talouskasvua, jos kasvua pidettäisiin tavoiteltavana arvona sinänsä.

– Sen voin sanoa, että ei ole vakuuttavaa evidenssiä (todistusaineistoa), että tasa-arvo kohtuullisissa mittasuhteissa hidastaisi talouskasvua, Kanninen toteaa tutkijoiden tieteellisen kärhämöinnin lopputulemasta.

PALATAAN PERUSTEISIIN

– Hyvinvointivaltion perusrankaan eivät lainkaan kuulu tällaiset tulonsiirrot hyvätuloisille, ja niitä on tullut viime vuosikymmeninä niin vasemmalta kuin oikealta. Ne maksavat julkiselle taloudelle järkyttävän paljon. Valtiovarainministeriöhän laskee eri toimien vaikutukset! Ja aina huomataan, että kas, taas meni rikkaille, Kanninen toteaa.

– Mikäli meillä on tahoja, joiden tavoitteena ei ole yhteinen etu, se laskee julkisen keskustelun laatua, sillä silloin asioita vääristellään herkästi.

Tutkija sanoo, että yleistä etua vastaan saattavat toimia esimerkiksi kansainvälisen bisnesmaailman lobbarit. Kanninen pohtii myös sitä, pääsevätkö hyvätuloiset tavoitteisiinsa pitämällä muita kovempaa meteliä.

MITTAREISTA EI OLE TAVOITTEIKSI

Kanninen muistuttaa vanhasta opinkappaleesta: ”Kun mittarista tulee tavoite, lakkaa se olemasta hyvä mittari.” Kannisen mielestä työllisyyden nostaminen hintaan mihin hyvänsä on tästä karu todiste. Yli 60-vuotiaiden korotettu työtulovähennys hyödyttää eniten hyvätuloisia – eiväthän köyhät ja sairaat pysty enää käymään tuossa iässä töissä.

On arvioitu, että vähennyksen kaivama kuoppa valtion budjettiin on 80 miljoonaa euroa, millä luotiin Kannisen tietojen mukaan vaivaiset 1 000 työpaikkaa. Työpaikkaa kohden lasku oli 80 000 euroa.

– Mittarista tehtiin tavoite ja kaikki heitti häränpyllyä: työllisyyden nostaminen ei vahvistanutkaan julkista taloutta vaan heikensi sitä, Kanninen toteaa.

”Valitaan heitä, jotka kuuntelevat meitä”

JANI HYYTIÄINEN

Opiskelija
Etelä-Savon ammattiopisto
Outokumpu

”Tärkeintä on äänestää siksi, että saamme päättäjät, jotka ovat meidän puolellamme. Ja jotka kuuntelevat ja vastaavat kysymyksiimme myös valintansa jälkeen”, painottaa Jani Hyytiäinen.

Jani Hyytiäinen kehottaa äänestäjää muistamaan nykyistä hallitusta edeltäneen hallituksen toimet.

– Muistatko ne linjaukset ja leikkaukset ja sen, miten työntekijää kurmuutettiin? Haluatko kannattaa rikkaiden rikastumista vai sitä, että duunari saa palkan, millä pystyy elämään?

– Kannattaa ottaa yhteyttä ehdokkaaseen ihan ruohonjuuritason keinoilla eikä katsoa vain paikallislehden mainosta. Helpointa on lähteä vaalikojulle, mutta ehdokkaalle voi lähettää sähköpostia tai ottaa ainakin yhteyttä hänen vaalipäällikköönsä, joiden numerot kyllä löytyvät, Hyytiäinen kehottaa ja kertoo, että yleensä kyselijälle vastataan varsin mielellään.

– Teollisuusliiton liittokokousvaalit liittyvät aika rajusti yhteen eduskuntavaalien kanssa. Ne voivat olla jopa tärkeämmät.

Sitten voipi pitää mölyt mahassa seuraavat neljä vuotta, jos ei ole halunnut vaikuttaa ja äänestää.

– Jos eduskuntavaaleissa tulee rumaa jälkeä ja sieltä tipahtaa oikeistohallitus, liitossa on oltava päättäjät, jotka pystyvät vastaamaan siihen, mitä Arkadianmäellä seuraavat neljä vuotta päätetään. Hyytiäinen sanoo.

Äänestämisen tärkeydestä käymistään keskusteluista Hyytiäinen sanoo löytäneensä ”ihan koko skaalan”. Osa ottaa keskustelualoitteen lämpimästi vastaan, siellä toisessa ääripäässä on sitten Ei voisi vähempää kiinnostaa -asenne, jolla on seurauksensa.

– Ainakaan ei ole oikeutta kommentoida jälkeenpäin. Sitten voipi pitää mölyt mahassa seuraavat neljä vuotta, jos ei ole halunnut vaikuttaa ja äänestää.

Suomi, huonoudestaan huomautettu

– Olemme huolestuneina seuranneet, millaisessa asennossa vaaleihin ollaan menossa, sanoo Vertti Kiukas tämän hetken poliittisesta keskustelusta.

Kiukas on Soste ry:n, eli sosiaali- ja terveysalan järjestöjen valtakunnallisen kattojärjestön, pääsihteeri. Hän toteaa, että sosiaalitukiin turvautumista määrittelee kaikkein eniten työllisyystilanne.

– Työllisyyden kasvu on ihan ytimessä silloin, kun katsotaan asumistuen ja toimeentulotuen jakamista Kelan vinkkelistä, Kiukas alleviivaa.

Pääsihteeri muistuttaa vielä siitä, että ehdoton valtaosa työttömistä työllistyy ensimmäisen kolmen työttömyyskuukauden aikana. Usein he ovat Kiukkaan mukaan keskiluokkaisia ihmisiä, jotka saavat kelvollisen suuruista ansiosidonnaista päivärahaa. Tätä näyttöä vasten olisikin loogista vaatia työttömyysturvan porrastamista lopusta, ei alusta päin. Eli alussa pitäisi antaa vähemmän tukea ja nostaa sitä työttömyyden pitkittyessä, sillä esimerkiksi osatyökykyisten tai muiden Suomessa vaikeasti työllistyvien työttömyysjaksot tahtovat pitkittyä.

– Ei rahan pois ottaminen työttömiltä tee heistä yhtään sen työkykyisempiä, huomauttaa Kiukas.

– Ja tällä hetkellä Suomessa on työvoimapula ja kohtaanto-ongelma. Ei meillä ole valtavaa määrää työhaluttomia, ammattitaitoisia hitsareita, Kiukas naurahtaa.

– Ja on aika ristiriitaista puhua samaan aikaan asumistuen leikkaamisesta ja siitä, että ihmisten pitäisi muuttaa suuriin kaupunkeihin työn perässä, pääsihteeri päivittelee tilannetta, jossa kaupunkien korkeat vuokrat voivat tukahduttaa muuttohalut.

HYVINVOINTI ON INVESTOINTI

– Me puhumme hyvinvointitaloudesta. Kestävä talouskasvu voi perustua vain työkykyiseen, osaavaan, terveeseen ja hyvinvoivaan työvoimaan, Kiukas hahmottelee järjestönsä aatteellista perustaa.

Pääsihteeri haluaisi tuoda vaalien alla keskusteluun näkemyksen siitä, että hyvinvoinnin turvaaminen on investointi, ei kuluerä.

– Pohjoismainen hyvinvointivaltio ennaltaehkäisee ongelmia ja tukee taloutta.

Ei rahan pois ottaminen työttömiltä tee heistä yhtään sen työkykyisempiä.

Myös Kiukas ottaa esimerkiksi Kreikan, kun hän kuvaa laskuja, joita joudutaan myöhemmin maksamaan palveluiden leikkaamisesta ja säästämisestä.

– Kreikka laitettiin hirveälle matokuurille ja siellä toteutettiin massiiviset hyvinvointipalveluiden leikkaukset. Siellä ajettiin alas ennalta ehkäiseviä palveluita, millä synnytettiin muiden muassa aids-epidemia – ja se se vasta maksaakin.

SOTESTA TERVEYDEN TASA-ARVOA?

Suomessa on tunnetusti eurooppalaisittain erittäin suuret terveyserot köyhien ja rikkaiden välillä. Tiedetään myös, että ihminen on laumaeläin: köyhyydestä johtuva eristyminen ja muut kerrannaisvaikutukset sairastuttavat ihmistä. Kiukas myötäilee sitä näkemystä, että köyhyyden poistaminen olisi jo itsessään terveystyötä.

Entä sote-uudistus?

– Saavuttaako uudistus tavoitteensa, eli lisääntyykö terveyden tasa-arvo ja siirretäänkö resursseja enemmän perusterveydenhoitoon? Se jää nähtäväksi, mutta mahdollisuudet siihen ovat kyllä olemassa, Kiukas arvioi.

Työterveyshuollon piirissä ovat työttömiä terveemmät työssäkäyvät. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö puolestaan pitää huolta korkeakouluopiskelijoista, jotka ovat yli 20-vuotiaina keskimäärin terveempiä kuin ammattikoulusta tehtaaseen töihin lähteneet nuoret.

– On totta, että tervein väestönosa on parhaiden, maksuttomien palveluiden piirissä.

Kiukas kuitenkin jatkaa, että uudistus saatiin sentään monien, monien hallituskausien jälkeen toteutettua, kun näihin eurooppalaisittain ainutlaatuisiin järjestelmiin ei tässä vaiheessa koskettu.

– Nyt sote-mallia voidaan säätää, Kiukas arvioi.

Säästöjä voidaan aidosti saada esimerkiksi teknologisen kehityksen kautta, Kiukas uskoo.

”Jollei kiinnosta, kikyn on maistuttava”

PEKKA KOKKONEN

Tuotespesialisti
LLP Farm Machinery Group Oy
Iisalmi

”Jos äänestäminen ei kiinnosta, silloin on kikyn maistuttava”, kiteyttää Pekka Kokkonen eduskuntavaaleissa äänestämisen tärkeyden.

– Äänestämällä voi saada valituiksi sellaisia ehdokkaita, joilla on samat arvot ja näkemykset kuin itsellä on, Pekka Kokkonen tähdentää.

Viimeksi kun duunarit eivät äänestäneet tarpeeksi aktiivisesti, tuli hallitus, joka sai aikaan huononnuksia tavallisten työtätekevien asemaan, Kokkonen arvioi viitaten nykyistä edeltäneeseen hallitukseen. Tunnetusti se sipilöi kikyllä, eli kilpailukykysopimuksella, sosiaaliturvamaksujen siirron työnantajilta työntekijöille, ja työttömien asema kävi kehnommaksi.

– Nyt olisi hyvä ottaa asioita takaisin, jotta saisimme riittävän määrän päättäjiä, jotka ovat sitoutuneet meidän arvoihimme.

Kokkoselle itselleen tärkeitä arvoja on se, että työllä voi tulla toimeen ilman ”Kelan luukulle lähtemistä” ja että julkiset palvelut turvataan. Viisivuotiaan pojanvesselin isänä Kokkonen ottaa näistä esimerkeiksi päivähoidon ja kirjaston kaltaisten palveluiden suuren tärkeyden.

Kokkonen kannustaa katsastamaan oman alueensa ehdokkaat. Pieni lisävaiva kantaa hedelmää.

– Olen itse monesti soittanut ehdokkaalle ja kokenut, että se kannattaa. Tavan ihmisiä ne ehdokkaatkin ovat ja vastaavat mielellään kysymyksiin.

Kiky-maksut takaisin työnantajien maksettavaksi?

KYLLÄ: Vasemmistoliitto, SDP ja Vihreät

EI: Keskusta

Kokoomus ja Perussuomalaiset eivät suostuneet vastaamaan Kyllä tai Ei -muotoiseen kysymykseen.

Tekijä lähetti kuudelle suurimmalle eduskuntapuolueelle kyselyt Teollisuusliiton jäsenille tärkeistä asioista. Lue puolueiden vastaukset kokonaisuudessaan tästä.

Lue lisää:  Käsi pois mun taskusta -kampanja