Järjes­täy­ty­mi­nen nousussa Yhdysvalloissa

Laskusuunta on ollut selvä, vaikka se osin selit­tyy­kin työl­li­syy­den vahvalla kasvulla viime aikoina. Nyt kuiten­kin näkyy merk­kejä järjes­täy­ty­mi­sen kasvusta ja liit­to­jen vahvistumisesta.

Viime kesänä maan työelä­mä­vi­ran­omai­nen NLRB tiedotti, että kolmen edel­li­sen vuosi­nel­jän­nek­sen aikana se sai 1 892 hake­musta ammat­ti­lii­ton hyväk­sy­mi­sestä yrityk­seen. Luku nousi 58 prosent­tia edel­lis­vuo­den vastaa­vaan ajan­jak­soon verrattuna.

Teol­li­suu­den liitot ovat yksi­tyi­sen sekto­rin vahvim­pia liit­toja, mutta nyt järjes­täy­ty­mi­nen etenee palvelualalla.

Yhdys­val­loissa yrityk­sen kunkin yksi­kön työn­te­ki­jöi­den on ensin kerät­tävä kanna­tus­kor­tit 30 prosen­tilta työn­te­ki­jöistä. Silloin pitää äänes­tää, voiko liitto edus­taa työn­te­ki­jöitä. Tähän tarvi­taan yli puolet äänistä.

Gallu­pin elokuussa teke­mässä kyse­ly­tut­ki­muk­sessa ammat­ti­liit­to­jen suosio oli korkeam­malla kuin koskaan sitten vuoden 1965. Kaik­ki­aan 68 prosent­tia hyväk­syi niiden toimin­nan, demo­kraa­teista 90 prosent­tia ja republi­kaa­neista 47 prosenttia.

Teol­li­suu­den liitot ovat yksi­tyi­sen sekto­rin vahvim­pia liit­toja, mutta nyt järjes­täy­ty­mi­nen etenee palve­lua­lalla. Amazon, Star­bucks, Chipotle ja Trader Joe’s ovat saaneet ensim­mäi­set järjes­täy­ty­neet yksik­könsä tänä vuonna.

Se ei ole help­poa: moni työnan­taja vastus­taa järjes­täy­ty­mistä kaikin mahdol­li­sin keinoin. Liiton aktii­veja painos­te­taan, ja palka­taan liit­to­jen häirin­tään erikois­tu­neita konsultteja.

Tämä on isoa bisnestä. Econo­mic Policy Insti­tute arvioi vuonna 2019, että yrityk­set käyt­tä­vät liit­to­jen häirin­tään 340 miljoo­naa dolla­ria vuodessa. Vuosina 2016 ja 2017 työnan­ta­jat rikkoi­vat liit­to­val­tion lakia 41,5 prosen­tissa kaikista NLRB:n valvo­mista äänes­tyk­sistä, insti­tuutti laski.

Suoma­lai­suus ei anna suojaa häirin­tää vastaan. Yhdys­val­tain metal­li­liitto USW paljasti vuonna 2015, että Huhta­mäen sikä­läi­nen tytä­ryh­tiö maksoi ay-toimin­nan murs­kaa­mi­seen erikois­tu­neen konsult­ti­toi­mis­ton palve­luista liki 400 000 euroa.

Järjes­täy­ty­mi­soi­keus koko tuotantoketjuun

Valtion uusi aktii­vi­nen omis­ta­ja­po­li­tiikka edel­lyt­tää, että Norjan 70 valtio­nyh­tiötä varmis­ta­vat työn­te­ki­jöi­den järjes­täy­ty­mi­soi­keu­den koko tuotan­to­ket­jussa, siis alihankkijoiltaankin.

Valtio odot­taa, että sen yrityk­set kunnioit­ta­vat työn­te­ki­jöi­den oikeuk­sia sekä ihmi­soi­keuk­sia, sanoo elin­kei­no­mi­nis­teri Jan Chris­tian Vestre FriFag­be­ve­gelse-lehdelle.

Norjan valtio omis­taa yrityk­siä 112 miljar­din euron arvosta. Valtion omis­tus kattaa viides­osan Oslon pörssistä.