Kaaok­sen aakkoset

Ihmis­kunta on ollut enem­män tai vähem­män kaaok­sen vallassa koko olemas­sao­lonsa ajan. Ihmi­nen on yrit­tä­nyt löytää järjes­tystä seka­vuu­teen, milloin uskon­non, milloin filo­so­fian, milloin taiteen ja milloin tieteen keinoin.

Viimei­set 20–30 vuotta toimin­taym­pä­ris­tön moni­mut­kai­suutta on edis­ty­neim­missä firmoissa ja muissa orga­ni­saa­tioissa pyritty hallit­se­maan kirjai­nyh­dis­tel­mällä VUCA. Se muodos­tuu englan­nin sanoista vola­ti­lity (epäva­kaus), uncer­tainty (epävar­muus), complexity (moni­mut­kai­suus) ja ambi­guity (moni­tul­kin­tai­suus).

VUCA-mallin idea on, että se tarjoaa työka­luja toimin­taym­pä­ris­tön muutok­sen hallintaan.

Termi tulee soti­las­joh­ta­mi­sesta. Se kehi­tet­tiin 1980-luvun lopulla enna­koi­maan kylmän sodan päät­ty­mi­sen myötä nopeasti muut­tu­nutta maail­man­ti­lan­netta. Termi levisi soti­las­kie­lestä bisnes­kie­leen 2000-luvun alussa.

VUCA-mallissa ensim­mäi­nen perus­syy kaaok­selle tulee epäva­kau­desta. Sillä tarkoi­te­taan tässä yhtey­dessä saman­kal­taista epäva­kautta kuin kemiassa. Jos aine tai yhdiste on epäva­kaa, se voi esimer­kiksi räjäh­tää varo­mat­to­man käsit­te­lyn seurauksena.

Toinen kaaok­sen syy, eli epävar­muus, tarkoit­taa tilan­netta, jossa ei voida tietää, aiheut­taako jokin tapah­tuma merkit­tä­vän muutok­sen. Silloin muutos on mahdol­li­nen, mutta ei vält­tä­mättä täydellinen.

Kolmas kaaok­sen syy tulee asioi­den moni­mut­kai­suu­desta. Asia on moni­mut­kai­nen, jos sillä on toisiinsa kytkey­ty­neitä muut­tu­jia ja osate­ki­jöitä. Tapah­tu­man osate­ki­jät ja niiden väli­set suhteet voivat olla etukä­teen tiedossa ja enna­koi­ta­vissa, mutta niiden suuri määrä tekee koko­nai­suu­desta vaikeasti ymmärrettävän.

Jos jotain moni­mut­kai­sen asian hallin­taan vaadit­ta­vaa erityis­osaa­mista ei orga­ni­saa­tiossa ole, asian­tun­te­mus hanki­taan yleensä rekrytoinnilla.

Neljäs syy tulee asioi­den moni­tul­kin­tai­suu­desta. Silloin koko­nai­suutta ei voi hahmot­taa yksin­ker­tais­ten syy-seuraus­suh­tei­den kautta.

VUCA-mallin idea on, että se tarjoaa työka­luja toimin­taym­pä­ris­tön muutok­sen hallin­taan. Jokai­selle neljälle VUCA-mallin kirjai­melle on oma vastatoimensa.

Epäva­kautta halli­taan kette­ryy­dellä. Jos asiat lähte­vät epäva­kau­den takia luisuun, sitä halli­taan kette­rillä vastaliikkeillä.

Epävar­muus puoles­taan selä­te­tään tiedolla. Tämän takia yritys­ten ja orga­ni­saa­tioi­den on keski­tyt­tävä myös asioi­den tutki­mi­seen. Jos esimer­kiksi tiede­tään, mihin suun­taan kulut­ta­jien miel­ty­myk­set muut­tu­vat, kulut­ta­ja­tuot­teen mark­ki­nointi ei ole enää epävar­malla pohjalla.

Moni­mut­kai­suutta taas halli­taan uudel­leen­jär­jes­te­lyillä. Niiden tarkoi­tuk­sena on muut­taa orga­ni­saa­tiota vastaa­maan parem­min toimin­taym­pä­ris­tön moni­mut­kai­suutta. Esimer­kiksi jos asiat ovat liian moni­mut­kai­sia yhdelle johta­jalle, vastuu­alue pitää jakaa temaat­ti­sesti usean johta­jan kesken. Silloin esimer­kiksi yksi keskit­tyy yritys­joh­ta­mi­seen, toinen myyn­tiin, kolmas mark­ki­noin­tiin ja neljäs tuotan­toon. Jos jotain moni­mut­kai­sen asian hallin­taan vaadit­ta­vaa erityis­osaa­mista ei orga­ni­saa­tiossa ole, asian­tun­te­mus hanki­taan yleensä rekrytoinnilla.

Moni­tul­kin­tai­suutta ratko­taan puoles­taan koea­se­tel­milla. Jos jonkin asian syy-seuraus­suh­teet ovat epäsel­vät, kannat­taa tukeu­tua kokeel­li­siin mene­tel­miin – aivan kuten luonnontieteissä.

Voit­taako tunne järjen?

VUCA-malli toimi melko hyvin vuoden 2020 alussa kärjis­ty­neen globaa­lin koro­na­pan­de­mian hoidossa. Firmat ja orga­ni­saa­tiot, joissa asioita hallit­tiin ja enna­koi­tiin VUCA-mallin mukaan, selvi­si­vät kohtuul­li­sen hyvin. Koro­na­pan­de­mian jälki­ti­lanne on kuiten­kin ollut huomat­ta­vasti kaoot­ti­sempi, eikä VUCA tunnu enää toimivan.

VUCA-mallin puut­teet alkoi­vat tulla esille viimeis­tään vuoden 2022 helmi­kuussa, kun Venäjä hyök­käsi Ukrai­naan. Se sysäsi Euroo­pan kolman­nen maail­man­so­dan partaalle ja firmo­jen talou­det epävar­muu­den tilaan. VUCA-mallin suurin puute on monien hallin­to­tie­tei­li­jöi­den mukaan sen kaavamaisuudessa.

Siksipä hallin­to­tie­tei­li­jät ovat täyden­tä­neet VUCA-mallia kirjai­nyh­dis­tel­mällä BANI. Kaaosta kun aiheut­ta­vat myös asioi­den hauraus (brittle), maail­man­ta­pah­tu­mien aiheut­tama ahdis­tus (anxiety), tapah­tu­ma­kul­ku­jen epäli­ne­aa­ri­suus (non-linear) ja järkyt­tä­vien tapah­tu­mien kuten sotien järjen­vas­tai­suus (incompre­hen­sible).

BANI-mallin ulot­tu­vuuk­sia ei voi hallita pelkällä analyyt­ti­syy­dellä, vaan mukaan tarvi­taan myös tunne­tai­toja, kuten empa­tia­ky­kyä, intui­tiota sekä kriisinsietokykyä.