Meret puhtaaksi muovijätteestä

3.1.2023

TEKSTI RIITTA SAARINEN
KUVA THE OCEAN CLEANUP

Kun 16-vuotias opis­ke­lija Boyan Slat oli sukel­ta­massa Hollan­nissa vuonna 2011, löysi hän merestä enem­män muovia kuin kaloja.

Tämä sai hänet havah­tu­maan ongel­maan ja tarkas­te­le­maan sitä, miksi valta­me­rien puhdis­ta­mista muovi­jät­teistä pidet­tiin mahdot­to­mana. Pian Boyan Slat jo esit­teli ajatuk­sensa muovin­ke­räys­me­ne­tel­mästä, jossa käytet­tiin hyväksi meri­vir­to­jen liikkeitä.

Pari vuotta myöhem­min nuori keksijä jätti kesken ilmai­lua­lan insi­nöö­rio­pin­tonsa ja päätti omis­tau­tua koko­naan valta­mer­ten pelas­ta­mi­seen muovi­jät­teeltä. Slat perusti Hollan­tiin Ocean Clea­nup ‑järjes­tön, jonka toimi­tus­joh­ta­jana hän toimii nykyään.

Muovi on yksi pahim­mista maail­man meriä uhkaa­vista saas­teista. Ocean Clea­nu­pin kunnian­hi­moi­sena tavoit­teena on saada kerät­tyä 90 prosent­tia valta­me­rissä kellu­vasta muovi­jät­teestä vuoteen 2040 mennessä.

Jouk­ko­ra­hoi­tus­kam­pan­jan avulla järjestö on kerän­nyt toimin­taansa miljoo­nia dolla­reita kymme­niltä tuhan­silta lahjoit­ta­jilta 160 maasta.

Roskan keruu tapah­tuu yksin­ker­tais­tet­tuna samalla peri­aat­teella, mitä käyte­tään troo­li­ka­las­tuk­sessa. Kaksi alusta lähtee vetä­mään hitaasti verk­koa, joka kerää mukaansa meressä olevaa muovijätettä.

Verkon reunoissa on muuta­man metrin korkui­set esteet. Työssä hyödyn­ne­tään tuulia ja meri­vir­toja. Mereltä kerätty jäte kulje­te­taan sen jälkeen pois rannalle, mistä se toimi­te­taan eteen­päin kier­rä­tet­tä­väksi muualle.

Tyynen­me­ren jäte­pyörre on pinta-alal­taan lähes viisi kertaa Suomen kokoinen

Jotta puhdis­tus­työ olisi riit­tä­vän teho­kasta, on keräys­me­ne­tel­miä kehi­tetty tekni­sesti sekä sovel­lettu ja laajen­nettu vaiheit­tain vuosien mittaan, kun niiden käytöstä on saatu enem­män kokemusta.

Työ on nopeu­tu­nut ja verk­ko­jen ja keräys­vä­li­nei­den kokoa suuren­nettu. Lisäksi toimin­taa on keski­tetty alueille, mihin on kerään­ty­nyt taajaan paljon muovijätettä.

Työs­sään Ocean Clea­nup pyrkii maksi­moi­maan puhdis­tus­hank­kei­den hyödyt sekä mini­moi­maan puhdis­tuk­sessa käytet­ty­jen alus­ten pääs­töt ja mahdol­li­set haitat mere­na­lai­sille eliöille, eläi­mille ja kasveille.

Maail­man valta­me­rissä on viisi suurem­paa jäte­pyör­rettä, jotka ovat muodos­tu­neet subt­roop­pis­ten meri­vir­to­jen pyör­re­koh­tiin. Pyör­teistä kaksi on Tyynel­lä­me­rellä, kaksi Atlan­tilla ja yksi Intian valtamerellä.

Niistä kaik­kein suurin on Kali­for­nian ja Havai­jin välissä sijait­seva Tyynen­me­ren jäte­pyörre, joka on pinta-alal­taan lähes viisi kertaa Suomen kokoi­nen. Sen on arvioitu sisäl­tä­vän 80 000 tonnia muovijätettä.

Ocean Clea­nup on keskit­ty­nyt erityi­sesti Tyynen­me­ren jätti­pyör­teen puhdis­ta­mi­seen, jotta järjes­tön toimin­nalla olisi mahdol­li­sim­man suuri vaiku­tus. Se on testan­nut tekno­lo­gi­aansa alueella viime vuodesta lähtien. Seuraa­vaksi järjestö haluaa siir­tyä vielä monin­ker­tai­sesti tehok­kaam­paan System 03 ‑mene­tel­mään ja lisätä käyt­tä­miensä alus­ten määrää.

Tule­vai­suu­dessa järjestö aikoo ulot­taa toimin­tansa merien lisäksi maail­man saas­tu­neim­piin jokiin ja kehit­tää niiden puhdis­ta­mi­seksi uuden­lai­sia ratkai­suja. Joiden­kin arvioi­den mukaan 90 prosent­tia kaikesta maail­man merien muovi­jät­teestä päätyy meriin suur­ten jokien kautta.

 

Suomella oma muovitiekartta

Muoveilla on monia hyviä ominai­suuk­sia, minkä vuoksi niiden käyttö on kaksi­kym­men­ker­tais­tu­nut maail­massa viimei­sen viiden vuosi­kym­me­nen aikana. Muovin käyt­töön liit­tyy kuiten­kin haas­teita, kuten merten roskaan­tu­mi­nen ja mikro­muo­vin leviä­mi­nen ympäristöön.

Muovi­tie­kartta Suomelle ‑ohjel­malla pyri­tään vauh­dit­ta­maan muovin kestä­vää käyt­töä. Vuonna 2018 valmis­tu­nut ohjelma päivi­tet­tiin tämän vuoden alussa. Siihen on koottu toimia, joilla voidaan vähen­tää muovien hait­toja, tehos­taa kier­rä­tystä ja löytää korvaa­via ratkai­suja muovin tilalle.

Siivous­päivä akti­voi ihmisiä

Kansain­vä­listä siivous­päi­vää (World Clea­nup Day) vietet­tiin ensim­mäi­sen kerran syys­kuussa 2018. Sen jälkeen sitä on pidetty vuosit­tain aina syys­kuun kolman­tena lauan­taina. Tarkoi­tuk­sena on akti­voida ihmi­siä teke­mään jotain globaa­lille jäteon­gel­malle, joka käsit­tää myös meriin pääty­neet jätteet.

Siivous­päi­vää koor­di­noi Let’s Do It! ‑järjestö, joka sai alkunsa vuonna 2008 Virossa järjes­te­tystä tempauk­sesta. Siinä siivot­tiin talkoo­voi­min yhden päivän aikana tonneit­tain roskaa ja jätettä julki­silta paikoilta. Nyky­ään päivää viete­tään jo 180 maassa.

Kielto muovi­dump­pauk­selle

Muovi­jät­teen dump­pauk­selle Euroo­pasta muihin maihin tuli loppu vuoden 2021 alussa, kun Euroo­pan komis­sio kielsi vaikeasti kier­rä­tet­tä­vän ja vaaral­li­sen muovi­jät­teen vien­nin OECD-maiden ulko­puo­lelle. Käytän­nössä kyse oli seka­lai­sesta eli lajit­te­le­mat­to­masta muovijätteestä.

Ylei­nen vaaral­li­sen jätteen vien­ti­kielto – joka sisälsi myös vaaral­li­sen muovi­jät­teen – oli ollut voimassa jo aiem­min­kin EU- ja OECD-maiden ulkopuolelle.

Laji­tel­tua, lähes puhdasta muovia voidaan edel­leen viedä myös kehit­ty­viin maihin.