Strate­gian mahdol­lis­tajat ovat osaamista, resurs­seja, viestintää ja jäsenpalvelua

4/​4: MAHDOLLISTAJAT

Juttusarja esittelee Teolli­suus­liiton uuden strate­gian neljä kulmakiveä.

Teolli­suus­liiton uusi strategia vuosille 2023–2028 käsitel­lään ja hyväk­sy­tään touko­kuun 2023 liitto­ko­kouk­sessa. Strate­giaan kirja­taan liiton tavoit­teet sekä tavoit­tei­siin vievät työkalut.

Uuden strate­gian kulma­kiviä on neljä: työmark­ki­na­toi­minta, järjes­töl­linen vahvuus, yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­minen ja mahdollistajat.

EI MUODIN, VAAN HYÖDYN VUOKSI

– Ei mennä muotien mukana, vaan hyödyn­ne­tään digita­li­saa­tion parhaat puolet, kuvailee Teolli­suus­liiton koulu­tus­pääl­likkö Hannu Siltala.

Siltalan mukaan Teolli­suus­liiton toimin­nassa on otettu läpi koko linjan ”valtaisa digiloikka” parin viime vuoden aikana. Liiton järjes­telmiä on uudis­tettu. Kurssi­hal­linta pyörii Telmo-järjes­tel­mällä. Howspace-oppimi­sa­lustaa hyödyn­ne­tään jo lähes kaikilla kursseilla. Liitto­val­tuuston ja liitto­ko­kouksen aloit­teet tehdään sähköi­sesti, ja ensi kevään liitto­ko­kous aiotaan järjestää paperittomasti.

– Mutta meidän on huoleh­dit­tava siitä, että liiton henki­lö­kunta ja jäsenistö osaavat myös käyttää näitä digitaa­lisia välineitä.

Siltala kuvaa, että tämän takaa­mi­seksi on toisi­naan tehtävä isoja satsauksia. Esimer­kiksi kaikki liiton koulu­tusyk­sikön työnte­kijät ja Murikan opettajat ovat jo käyneet verkko­pe­da­go­giikan kurssin.

Liiton koulu­tus­tar­jonta ei missään nimessä hylkää Murikan kursseja eikä ylipäänsä lähio­pe­tusta, vaikka monimuo­toista eli lähio­pe­tusta ja digio­pe­tusta yhdis­täviä kursseja ja koulu­tusta tarjo­taan jatkossakin.

JÄSENET HALUAVAT LÄHIOPETUSTA

– Vielä pitkälle tulevai­suu­teen lähio­petus tulee olemaan se meidän juttumme pitkä­jän­tei­sessä koulu­tuk­sessa. Meidän jäsenemme pitävät parhaim­pana lähiopetusta.

Kun valta­kunnan päättäjät painot­tavat tarvetta elini­käi­seen oppimi­seen, Siltalaa hämmäs­tyttää eräiden työnan­ta­ja­ta­hojen into yrittää karsia liittojen antamaa, työnan­ta­ja­tuen piirissä olevaa, laadu­kasta opetusta. Koulu­tus­pääl­likkö harmit­telee, että toimi­hen­ki­lö­liit­tojen lyhyempiä ja verkko­poh­jai­sempia koulu­tuksia vertail­laan ylistä­västi lähiopetukseen.

– Toimi­hen­ki­löillä on yleensä AMK- tai korkea­kou­lu­ta­soinen tutkinto. Tosiasia on se, että meidän jäsenemme joutuvat lähte­mään takamat­kalta. Tätä ei tarkoi­tuk­sella haluta ymmärtää. Mutta kun meidän ihmisil­lemme tarjo­taan mahdol­li­suus perus­teel­li­seen opiske­luun, he saavut­tavat kyllä korkea­kou­lu­tetut, ja menevät lopulta jopa ohi, Siltala kuvailee tyytyväisenä.

Työnan­ta­jissa on myös niitä, jotka ovat ymmär­tä­neet, miten hyödyl­listä kaikille osapuo­lille työnte­ki­jöiden koulut­tau­tu­minen on.

– Muutamat työnan­ta­ja­jär­jestöt ovat jo ottaneet sopimuk­siinsa koko meidän koulu­tus­pa­ket­timme, Siltala iloitsee.

VIESTINTÄÄ DIGIKÄRKI EDELLÄ

Liiton viestintä on tiedot­ta­mista, markki­nointia ja journa­lismia. Kaiken tämän toteut­ta­mi­seksi viestinnän palettia on liitossa kirja­voi­tettu ja nyt katetaan lukuisat digia­lustat unohta­matta liiton omia sirkut­tajia twitterin kaltai­silla kanavilla.

– Viestinnän maailma, jos mikä, muuttuu nopeasti. Meidän on oltava edelleenkin niillä sähköi­sillä välineillä mukana, joita kansa käyttää. Muuten ihmiset menevät meistä oikealta ja vasem­malta ohi ja ryhtyvät käyttä­mään uusia sovel­luksia ja alustoja, joilla muut sitten hoitavat viestinnän.

”Hoita­mi­sella” Siltala viittaa valta­vir­ta­me­dian tapaan antaa ay-liikkees­täkin tahal­lisen vääris­teltyä tietoa. Mutta edelleen paine­tulla Tekijä-lehdellä monipuo­li­sine sisäl­töi­neen on Silta­lasta paikkansa liiton viestinnässä.

Sijoi­tus­toi­minta takaa tulevai­suu­des­sakin sen, että pystymme ajamaan duunarin etuja laajasti.

Lyhyitä virtu­aa­li­ti­lai­suuksia pitää Siltalan mielestä jatkos­sakin hyödyntää pikai­sesti yllät­tä­viin tiedot­ta­misen tarpeisiin.

– Kun halutaan saada sana nopeasti leviä­mään ja porukat koolle, digivä­li­neet ovat kaikkein nopein tapa.

Raha on mahdol­lis­taja sekin. SAK:laiset liitot eivät ole tavoit­teis­taan huoli­matta päässeet siihen, että jäsen­mak­suilla katet­tai­siin liiton menot.

– Teolli­suus­liiton toiminta olisi kapea-alaisempaa, jollei meillä olisi sijoi­tus­toi­mintaa. Elämme kapita­lis­ti­sessa yhteis­kun­nassa ja joudumme toimi­maan sen pelisään­nöillä. Sijoi­tus­toi­minta takaa tulevai­suu­des­sakin sen, että pystymme ajamaan duunarin etuja laajasti, Siltala toteaa.

JÄSENPALVELUITA VERKKOON

Jäsen­pal­ve­lutkin ovat siirty­mässä verkkoon aivan kuten niin moni muukin toiminto suoma­lai­sessa yhteis­kun­nassa. Liiton on hyödyn­net­tävä helposti käytet­täviä yhtey­den­pi­to­ka­navia, joilla niin luotta­mus­hen­kilöt kuin rivijä­se­netkin voivat kätevästi hoitaa asioi­taan tai olla yhteyk­sissä liiton henkilökuntaan.

Kehitys­suun­nit­te­lija Veli-Pekka Heino Teolli­suus­liiton kehit­tä­mi­syk­si­köstä kertoo, että kohta päätty­vällä strate­gia­kau­della 2018–2023 Teolli­suus­liitto on panos­tanut nimeno­maan jäsenpalveluihin.

– Uudessa strate­giassa painotus on varmaankin koulu­tuk­sessa ja osaami­sessa. Miten aktii­vien kurssit olisi paras järjestää? Se tulee olemaan iso teema strate­giassa, Heino ennakoi.

Kun Teolli­suus­liiton kaikki strate­giset kulma­kivet ovat vahvoja, ruokkivat ne toisiaan. Järjes­töl­linen vahvuus kasvattaa jäsen­määrää ja sitä kautta resurs­seja. Onnis­tunut yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­minen parantaa työmark­ki­na­toi­minnan mahdol­li­suuksia ja vahva työmark­ki­na­toi­minta luo järjes­töl­listä vahvuutta.