Negatiivinen tulovero vaikuttaisi erityisesti pienituloisiin.

Nega­tii­vi­nen tulo­vero ei ole vero vaan tuki

TEKSTI PEKKA LEIVISKÄ

Koulua­joilta moni muis­taa, että kaksi miinusta muut­tuu plus­saksi. Tästä on kyse myös äkki­sel­tään erikoi­selta kuulos­ta­vassa NEGATIIVISESSA TULOVEROSSA. Nega­tii­vi­nen tulo­vero on malli, joka kohdis­tuisi ennen kaik­kea mata­la­tu­loi­siin henki­löi­hin. Heidän tulo­jaan ei mallissa vero­tet­taisi, vaan valtio maksaisi heille tukea kuukausittain.

Nega­tii­vi­nen tulo­vero voidaan toteut­taa monella tavalla. Niin sanottu UNIVERSAALI MALLI takaa tietyn mini­mi­tu­lo­ta­son kaikille kysei­sessä maassa asuville.

Tässä mallissa nega­tii­vi­sella tulo­ve­rolla voitai­siin korvata kaikki sosi­aa­lie­tuu­det. Kuukau­dessa tietyn rajan alle tienaa­vat siis saisi­vat kuukausit­tain tukea, kun taas rajan yli tienaa­vat eivät saisi tukea, vaan maksai­si­vat veroja.

Nykyi­nen SOSIAALITURVA on SYYPERUSTEINEN eli ETUUKSIA, kuten työt­tö­myys­päi­vä­ra­haa ja asumis­tu­kea, myön­ne­tään POIKKEUKSELLISISTA SYISTÄ.

SYYPERUSTEISESSA MALLISSA voidaan valita jokin tietty TUKI tai VEROETU, jonka jaka­mi­seen sovel­le­taan nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron ideaa.

Nega­tii­vi­sella tulo­ve­rolla voitai­siin korvata kaikki sosiaalietuudet.

Ajatus nega­tii­vi­sessa tulo­ve­rossa on sama kuin PERUSTULOSSA, jota Suomessa kokeil­tiin 2017–2018. Molem­pien ideana on YKSINKERTAISTAA TUKIJÄRJESTELMIÄ ja KANNUSTAA työt­tö­miä OTTAMAAN VASTAAN lyhy­tai­kais­ta­kin TYÖTÄ.

Näiden kahden keskei­sin ero on, että perus­tu­lossa makse­taan aina kaikille sama kuukausit­tai­nen korvaus. Korkea­tu­loi­sim­milta se vain vero­te­taan myöhem­min pois.

Käytän­nössä nega­tii­vi­nen tulo­vero voi olla vaikea toteut­taa kuukausit­tain, koska kansa­lais­ten tulot, vero­vä­hen­nyk­set ja erilai­set etuu­det vaihtelevat.

Koska nega­tii­vi­nen tulo­vero kytkey­tyy SOSIAALITURVAJÄRJESTELMÄÄN, siihen kohdis­tuu paljon odotuk­sia ja ideo­lo­gi­sia vääntöjä.

Jos nega­tii­vi­nen tulo­vero otet­tai­siin käyt­töön vain jonkin etuu­den osalta, se ei toden­nä­köi­sesti juuri yksin­ker­taisi tukijärjestelmää.

Jos taas nega­tii­vi­sella tulo­ve­rolla korvat­tai­siin kaikki tuet, olisi se iso muutos nykyi­seen etuuk­sien perus­teita arvioi­vaan järjes­tel­mään. Siksi jotkut vastus­ta­vat sitä.

Nega­tii­vi­nen tulo­vero ei ole vielä missään käytössä, mutta ensim­mäi­siä kokei­luja tehtiin Kana­dassa ja Yhdys­val­loissa jo 1970-luvulla.

Nega­tii­vi­nen tulo­vero sai tyrmäyksen

Suomen valtio­va­rain­mi­nis­te­riö julkaisi kesällä selvi­tyk­sen yhdestä nega­tii­vi­sesta tulo­ve­ro­mal­lista. Työryhmä ei suosit­tele mallin käyt­töön­ot­toa eikä pidä kokei­lun toteut­ta­mista mahdol­li­sena ensi vuonna.

Selvi­tyk­sen perus­teella malli ei kannusta työt­tö­miä nykyistä enem­pää vastaa­not­ta­maan työtä.

Loppu­tu­los ei ollut yllä­tys, sillä selvi­tyk­sessä tarkas­tel­tiin työtu­lo­vä­hen­nyk­sen korvaa­mista nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron mallilla.

Työtu­lo­vä­hen­nys tehdään auto­maat­ti­sesti kaikille palk­kaa, palk­kioita tai muita vastaa­via saaville. Työtu­lo­vä­hen­nystä ei tehdä etuuk­sista, kuten työttömyyspäivärahoista.

Siksi tarkas­te­lussa ollut malli ei olisi muut­ta­nut työt­tö­mien kannus­ti­mia lain­kaan. Jo nykyi­sin työtön saa ansaita 300 euroa kuussa menet­tä­mättä tuki­aan ja niis­tä­kin tuloista työtu­lo­vä­hen­nys tehdään joka tapauksessa.

Sosi­aa­li­tur­vaa uudistetaan

Nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron selvi­tys oli osa valtion sosi­aa­li­tur­van uudis­tus­työtä. Asian­tun­ti­joista ja puoluei­den edus­ta­jista koos­tu­van komi­tean työ jatkuu vuoteen 2027 asti.

Komi­tean tarkoi­tuk­sena on yksin­ker­tais­taa järjes­tel­mää ja mahdol­lis­taa työn­teon ja sosi­aa­li­tur­van helpompi yhteen­so­vit­ta­mi­nen erilai­sissa elämän­ti­lan­teissa. Toisin sanoen uudis­te­tun sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­män halu­taan lisää­vän työl­li­syyttä ja yrittäjyyttä.

Uudis­tuk­sia on tarkoi­tus toteut­taa vähi­tel­len. Syksyllä komi­tean on tarkoi­tus edetä yksi­tyis­koh­tiin, mikä tarkoit­taa, että puoluei­den on alet­tava otta­maan kantaa millaista sosi­aa­li­tur­vaa ne kannat­ta­vat. Lue Teki­jän juttu sosi­aa­li­tur­van uudistuksesta.