Eetu Kinnunen: Ruotsin vaaleissa jäi tärkeitä teemoja varjoon

Ruotsin valtiopäivävaalit järjestettiin maakunta- ja kuntavaalien yhteydessä sunnuntaina 11. syyskuuta. Lopullinen vaalitulos ei selvinnyt vielä vaali-iltana, mutta ruotsalaisten huikea äänestysaktiivisuus kertoo, että demokratia selvästi voitti. Teollisuusliiton delegaatio oli paikallisen sisarjärjestömme, IF Metallin vieraana Tukholmassa seuraamassa vaali-iltaa ja kuulemassa, miten ruotsalainen ay-liike pyrki vaikuttamaan vaalien poliittisiin teemoihin ja aktivoimaan jäseniään vaaliuurnille.

Ruotsalaisten ammattiliittojen yhteys nimenomaan sosialidemokraatteihin on historiallisesti vahvempi kuin Suomessa, mutta niin IF Metallin kuin muidenkin liittojen täytyy huomioida, ettei jäsenistön voi enää odottaa automaattisesti kannattavan tiettyä puoluetta. Vaaleja on lähestyttävä temaattisesti, ja pyrittävä nostamaan yhteiskunnalliseen keskusteluun liittojen jäsenten näkökulmasta tärkeitä teemoja, jotta poliitikkojen ja puolueiden täytyy ilmoittaa kantansa niihin.

IF Metall tuki vaaleissa sellaisia puolueita ja ehdokkaita, jotka kannattivat liiton vaaliteemoja työntekijöiden eläke- ja terveysvakuutusten parantamisesta, työturvallisuuslainsäädännön tiukentamisesta ja oikeudenmukaisesta ilmastopolitiikasta. Teemakeskustelun jälkeen liitto edelleen suositti jäsenilleen vasemmiston ehdokkaiden äänestämistä. Vaikka Ruotsidemokraatit kohdistavat suuren osan kampanjoinnistaan työväestöön, samoin kuin Perussuomalaiset Suomessa tai Kansallinen liittouma Ranskassa, puolue ei käytännössä kuitenkaan edistä työntekijöiden oikeuksia työelämässä.

Vaalit käytiin pitkälti maahanmuutto- ja rikollisuusteemojen ympärillä.

Ammattiliittojen kampanjasta huolimatta vaalit käytiin pitkälti maahanmuutto- ja rikollisuusteemojen ympärillä. Jengiytymisen ja asuinalueiden eriytymisen torjumisen vaaliteemakseen ottaneet sosialidemokraatit menestyivät hyvin ja nostivat kannatustaan yli kaksi prosenttia, mutta hallitusta tukeneet Vasemmistopuolue ja etenkin Keskusta kärsivät jyrkän tappion. Tämä antaa oikeistoblokille ainakin mahdollisuuden yrittää hallituksen muodostamista. Blokkiin kuuluu sen johtopuolueen Maltillisen kokoomuksen ohella nyt myös Ruotsidemokraatit, joka oli vaalien toinen suuri voittaja ja ohitti kannatuksessaan ensi kertaa 1970-luvun jälkeen kolmannelle paikalle pudonneen Kokoomuksen.

Oikeisto on Ruotsissakin tavoitellut pitkään ammattiyhdistysliikkeen neuvotteluoikeuksien ja työttömyysturvan heikentämistä. Oikeistolla ei myöskään ole intressiä korjata aiemmilla terveys- ja eläkereformeilla synnytettyjä ongelmia, joita sosialidemokraattiset vähemmistöhallitukset eivät ole voineet ammattiyhdistysliikkeen painostuksesta huolimatta korjata. Näin voikin olla, että vaalien jälkeen politiikan keskiöön nousevat teemat, jotka itse vaaleissa jäivät varjoon ja joiden perusteella ruotsalaiset eivät vaaleissa ääntään antaneet.

Kirjoittaja on Teollisuusliiton ulkoisen viestinnän päällikkö.