”First Step sopii kaiken­kun­toi­sille, ei tarvitse olla himoliikkuja”

TIMO LAGER

Konea­sen­taja,
Sand­vik Mining and Construc­tion Oy, Tampere
Ao:n halli­tuk­sen varajäsen,
Tampe­reen seudun metal­li­työn­te­ki­jäin ao. 195

– Hieno juttu, että tämmöi­nen kurssi on olemassa. Asiaa ja liikun­taa sopi­vassa suhteessa. Ja se sopii kaiken­kun­toi­sille, ei tarvitse olla mikään himo­liik­kuja, sanoo Timo Lager.

Sand­vi­killa konea­sen­ta­jana työs­ken­te­levä Lager oli viime kesänä Murikka-opis­ton kurs­silla First Step – yhdessä toimi­mi­nen ja liikun­nan ilo. Osal­lis­tu­jia oli reilut kymmenen.

– Ympäri Suomen, erilai­silta aloilta. Miehiä ja naisia, ikähai­tari oli noin 25-vuotiaista kuusi­kymp­pi­siin. Kun ihmi­set kertoi­vat omista töis­tään, siinä kuuli vähän erilaista asiaa kuin omalla työpai­kalla, mikä on aina kiinnostavaa.

Maanan­taista perjan­tai­hin kestä­neellä kurs­silla ”asia­puolta” edus­ti­vat Teol­li­suus­lii­ton ja ammat­tio­sas­to­jen toimin­nan esit­te­lyt sekä tieto­pa­ke­tit työeh­to­so­pi­muk­sista ja työsuo­je­lu­toi­min­nasta. Ryhmä­kes­kus­te­luissa puhut­tiin muun muassa siitä, millai­sia ovat ihmis­ten mieli­ku­vat ammattiyhdistysliikkeestä.

– Oli myös luen­toja esimer­kiksi oikean ravin­non ja unen merki­tyk­sestä. Ja Pispa­lassa järjes­tet­tiin opas­tettu histo­ria­kä­vely, jonka vaih­toeh­tona oli Flow­park eli seik­kai­lu­hu­vi­puisto, Lager kertoo.

Liikun­nassa tarjolla oli moni­puo­li­nen laji­va­li­koima: Fris­bee­gol­fia, kunto­nyrk­kei­lyä, puis­to­joo­gaa… Omalla ajalla kurs­si­lai­set löysi­vät lisää tekemistä.

– Parhaita juttuja ovat taval­li­sesti ne, mitä tapah­tuu kurs­si­päi­vän jälkeen. Pyöriä sai lainata, ja niillä ajel­tiin iltai­sin Terä­lah­den ja Kämmen­nie­men maise­missa ja käytiin kahvilla Kessan baarissa.

Muri­kan sijainti Näsi­jär­ven rannalla mahdol­listi myös ranta­sau­nasta naut­ti­mi­sen ja uimi­sen sekä vielä yhden uuden lajikokeilun.

– Parin kolmen kave­rin kanssa mentiin suppi­lau­tai­le­maan. Silloin elokuussa sattui vielä olemaan juma­lat­to­man lämpi­mät vedet ja kaikilla tavoilla hyvä sää siihen hommaan. Mutta minun suppailu oli varmaan koomista katsot­ta­vaa rannalla olijoille. En ollut lautaa ikinä nähnyt­kään, ja puto­sin sen päältä veteen joka kerta, naures­ke­lee Lager.

Hänet sai hakeu­tu­maan kurs­sille työka­ve­rien kanssa tauko­huo­neessa keväällä käyty keskustelu.

– Se on kevään ilmiö, että työpai­kalla tulee juttua Muri­kan kurs­seista. Joku oli netistä huoman­nut tällai­sen kurs­sin, ja se herätti uteliaisuutta.

Jotkut First Stepin osal­lis­tu­jista olivat käymässä Murikka-opis­tossa ensi kertaa.

– Kannat­taa mennä jo sitä­kin varten, että pääsee näke­mään, kuinka hieno paikka Murikka on. En ole varmaan ikinä kuul­lut, että kukaan siellä käynyt olisi sano­nut siitä mitään negatiivista.