Manse ennen ja nyt

ALEXANDER ANTTILA

Kone- ja tuotantotekniikan opiskelija
Tampere

JYRI NIEMINEN

Julkaisutuotannon opiskelija
Tampere

Suomen teollistuminen alkoi sahoista ja puuhiomoista 1860-luvulla. Tampere oli noihin aikoihin pieni ja vireä teollisuuskaupunki, jota kutsuttiin Suomen Manchesteriksi.

– Ai, Manse-nimitys on noin vanha juttu, sanoo Alexander Anttila.

Hän on tutustumassa toisen Teollisuusliiton opiskelijajäsenen, Jyri Niemisen, kanssa Työväenmuseo Werstaan Teollisuusmuseo-näyttelyyn. Se kertoo Tampereen teollistumisesta. Kaksisataa vuotta sitten teollisuus keskittyi Tammerkosken varteen.

– Nykyään teollisuutta ei ole enää samalla tavalla keskustassa, mutta laitakaupungilta sitä kyllä löytyy, Nieminen toteaa.

Näyttely alkaa esiteollisesta ajasta. Esillä on käsityöläisvärjärin esineistöä, ja puhetta on lumpun lajittelusta. Siitä tehtiin Tampereella paperia käsin jo 1700-luvun lopulla.

Skotlantilainen James Finlayson perusti kaupunkiin puuvillatehtaan 1820, ja Frenckellin paperitehdas sai ensimmäisen paperikoneensa 1842.

– Ennen tätä näyttelyä missään ei ole kattavasti kerrottu Tampereen teollisuudesta, sanoo Työväenmuseo Werstaan yleisöpalvelupäällikkö Ulla Rohunen.

PITKÄÄ PÄIVÄÄ PIENELLÄ PALKALLA

Teollistumisen ohella näyttely kertoo myös tehdastyöläisten arjesta. Siihen kuuluivat pitkät työpäivät, pienet palkat ja ahtaat asunnot.

Anttila lukee opastaulusta, että aikanaan teollisuusyritykset rakennuttivat asuntoja työväestölle saadakseen riittävästi työvoimaa.

– Jos nytkin rakennettaisiin lähelle työpaikkoja sellaisia asuntoja, joihin työntekijöillä olisi varaa, niin voitaisiin saada paremmin tekijöitä, hän pohtii.

Nieminen puolestaan ihastelee Tampereen Villateollisuustyöväen ammattiosaston lippua. Ay-liike alkoi nostaa päätään Suomessa 1800-luvun lopulla. Tuolloin sai alkunsa muun muassa Tampereen Kirjatyöntekijäin Yhdistys, johon Nieminen kuuluu.

– Meidän ammattiosastomme täytti juuri 130 vuotta. Se on yksi Suomen vanhimpia.

Näyttelyssä kerrotaan, että suurlakko vuonna 1905 johti kiivaisiin työtaisteluihin. Tehdastyöläiset vaativat palkankorotuksia ja kahdeksan tunnin työpäivää. Lakon innostamana työväki järjestäytyi.

– Tänäkin päivänä työläiset taistelevat oikeuksistaan ja eduistaan, ja tämän taistelun kautta heidät vakuutetaan siitä, että heidän kannattaa liittyä liittoon, Anttila toteaa.

NYKYPÄIVÄ MYÖS LÄSNÄ

Tampere tunnetaan erityisesti tekstiili-, kenkä- ja konepajateollisuudesta. Niinpä Teollisuusmuseossa onkin esillä muun muassa erilaisia kangasnäytteitä, ensimmäinen teollisesti valmistettu kenkä ja Lokomolla palvellut alasin.

– Se on aika ilmaisuvoimainen esine. Erityisesti jalustasta näkee, että alasin on ollut kovassa käytössä, Rohunen sanoo.

Näyttely ei kuitenkaan keskity vain vanhaan esineistöön, vaan Teollisuusmuseo kertoo myös tämän päivän tamperelaisesta teollisuudesta. Sitä edustaa muun muassa Frameryn äänieristetty puhelinkoppi, jossa voi kuunnella työn ääniä.

– Menneisyys ei ole irti nykyajasta. Monet asiat, kuten työajat, työolot, työturvallisuus ja palkka, puhuttavat työntekijöitä edelleen, Anttila ja Nieminen sanovat.

Molemmat aikovat tulla Teollisuusmuseoon uudestaan. Mukaan he ajattelivat pyytää vanhemmat, isovanhemmat tai jonkun työtoverin työssäoppimispaikasta.

TEOLLISUUSMUSEO

KERTOO tamperelaisen teollisuuden 200-vuotisen tarinan
TOTEUTETTU Työväenmuseo Werstaan ja Vapriikin yhteistyönä. Työväenmuseo Werstasta ylläpitää Työväen museoyhdistys ry. Vapriikki on Tampereen kaupungin omistama museokeskus Tampellan vanhassa tehtaassa.
AVOINNA ti–su klo 11–18
SIJAITSEE Työväenmuseo Werstaalla Finlaysonin alueella osoitteessa Väinö Linnan aukio 8
SISÄÄNPÄÄSY näyttelyyn on vapaa ja siihen voi tutustua myös englanniksi