Virtu­aa­li­va­luut­toja on monen­lai­sia – Bitcoin on myös kryptovaluutta

Kieli­toi­mis­ton sana­kirja määrit­tää virtu­aa­li­sen ”peri­aat­teessa mahdol­li­seksi”. Siksi termi virtu­aa­li­va­luutta on varsin osuva, sillä nykyi­set VIRTUAALIVALUUTAT eivät ole VALUUTTOJA.

Virtu­aa­li­va­luu­tat eivät nimit­täin ole ylei­sesti hyväk­syt­tyjä vaih­don väli­neitä eivätkä niiden arvot pysy vakaina.

Virtu­aa­li­va­luut­toja voisi kuvailla VARALLISUUDEN MUODOKSI tai VEDONLYÖNNIKSI riip­puen määrit­te­li­jän suhtau­tu­mi­sesta asiaan.

Virtu­aa­li­va­luut­toja on monen­lai­sia. Osa on käytössä maksu­vä­li­neenä vain pienissä yhtei­söissä, kuten peleissä, eikä niitä voi vaih­taa ylei­sesti hyväk­syt­tyi­hin valuut­toi­hin, kuten euroi­hin tai dollareihin.

Virtu­aa­li­va­luut­toja on ollut olemassa ennen BITCOINiakin, mutta se teki ne tunne­tuiksi. Bitcoin on paitsi virtu­aa­li­va­luutta myös KRYPTOVALUUTTA. Krypto viit­taa siihen, että jokai­nen valuut­ta­siirto sala­taan SALAUSAVAIMILLA.

Bitcoin sai lähtö­lau­kauk­sen vuonna 2008, kun nimellä Satoshi Naka­moto esiin­ty­nyt henkilö tai ryhmä esit­teli tekni­sen toteu­tuk­sen vaih­dan­ta­vä­li­neelle, joka ei tarvit­sisi pank­keja välittäjinä.

Virtu­aa­li­va­luut­toja voisi kuvailla varal­li­suu­den muodoksi tai vedonlyönniksi.

Bitcoi­nin tekni­nen toteu­tus tosin on sellai­nen, että tapah­tu­mien VARMENNUS kestää suhteel­li­sen kauan. Tämä on rajoit­ta­nut kaup­poja otta­masta bitcoi­neja käyt­töön maksuvälineinä.

Bitcoi­neja syntyy, kun tieto­ko­neet ratkai­se­vat mate­maat­ti­sia ongel­mia. Tätä kutsu­taan LOUHIMISEKSI.

Alussa ongel­mat olivat help­poja, ja ensim­mäi­set bitcoi­nista innos­tu­neet saivat heti isoja määriä valuut­taa. Mitä enem­män bitcoi­neja on louhittu, sitä vaikeam­pia ongel­mista on tullut.

Nykyi­sin bitcoi­nien louhi­mi­nen vaatii tehok­kaita lait­teita, jotka käyt­tä­vät hurjia määriä ENERGIAA.

Bitcoi­neja ja monia muita virtu­aa­li­va­luut­toja voi vaih­taa tunnus­te­tuiksi valuu­toiksi VÄLITTÄJIEN kautta.

Vaikka bitcoin ja monet muut virtu­aa­li­va­luu­tat ovat tehneet jois­ta­kin taval­li­sista tallaa­jista miljo­nää­rejä, on tyypil­listä, että virtu­aa­li­va­luut­to­jen ARVOT HEILAHTELEVAT voimakkaasti.

Tämä johtuu pitkälti siitä, että niiden ARVOJA EI TAKAA MIKÄÄN TAHO tai konkreet­ti­nen asia.

Keskus­pank­kien toimet vaikuttavat

Bitcoi­nin perus­ta­mi­sen aikaan moni oli suut­tu­nut siihen, että valtiot pelas­ti­vat niitä samoja keinot­te­li­joita, jotka aiheut­ti­vat finans­si­krii­sin. Tämä lisäsi pank­ki­jär­jes­tel­mään petty­nei­den halua kokeilla bitcoinia.

Vaikka finans­siala pitkään vierok­sui virtu­aa­li­va­luut­toja, viime vuosina monet rahas­tot ja inves­toin­ti­pan­kit ovat alka­neet tarjota mahdol­li­suuk­sia sijoit­taa virtuaalivaluuttoihin.

Yhdys­val­tain pörs­siin­kin on listau­tu­nut virtu­aa­li­va­luut­toja välit­tävä yhtiö Coinbase.

Perin­teis­ten insti­tuu­tioi­den ja isojen sijoit­ta­jien kiin­nos­tus Bitcoi­niin loi yhtey­den keskuspankkipolitiikkaan.

Tästä nähtiin esimerkki alku­vuo­desta. Kun Yhdys­val­tain keskus­pan­kin aikeet nostaa ohjaus­kor­koa alkoi­vat varmis­tua, sijoit­ta­jat ryhtyi­vät siir­tä­mään varo­jaan pois riskialt­tiim­mista sijoi­tuk­sista, kuten osak­keista ja bitcoi­nista. Bitcoi­nin arvo laski viikossa vajaa 20 prosenttia.

Nykyi­sin bitcoin onkin osa finans­si­maa­il­maa, ja sijoit­ta­jat speku­loi­vat sillä aivan kuten muil­la­kin sijoituskohteilla.

Meemi­kult­tuuri pönkit­tää virtuaalivaluuttoja

Koska virtu­aa­li­va­luut­to­jen arvo perus­tuu pitkälti ihmis­ten kiin­nos­tuk­seen, on valuu­tan saama huomio tärkeää. Tämä on johta­nut myös erikois­ten virtu­aa­li­va­luut­to­jen syntymiseen.

Esimer­kiksi Jack­son Palmer perusti oluen siivit­tä­mänä vitsinä Dogecoi­nin. Nykyi­sin vitsi­va­luu­talla on kuiten­kin oma yhtei­sönsä ja sen arvo on kaksin­ker­tais­tu­nut alkuajoista.

Suosio voi myös johtaa harhaan. Suurilla lupauk­silla mark­ki­noitu Onecoin osoit­tau­tui pyra­mi­di­hui­jauk­seksi, johon hyvä­us­koi­set sijoit­ti­vat maail­man­laa­jui­sesti miljar­deja euroja.