Sopijat Jyrki Levonen ja Mikko Juusela: ”Kaiken takana on luottamus”

JYRKI LEVONEN

Pääluot­ta­mus­mies, Luvata Pori Oy
Porin Metal­li­teh­taan Työväen ao. 122:n puheenjohtaja
Työsken­nellyt tehtaalla vuodesta 1995. Toiminut osaston luotta­mus­mie­henä 1998–2002 ja pääluot­ta­mus­mie­henä vuodesta 2003.

MIKKO JUUSELA

Henki­lös­tö­joh­taja, Luvata Pori Oy
Työsken­nellyt henki­lös­tö­joh­ta­jana vuodesta 2006, jota ennen 10 vuoden työura muilla Outokummun laitoksilla.

MIKKO JUUSELA: Yrityksen historia alkaa vuodesta 1939, jolloin Outokumpu päätti perustaa tehtaan länsi­ran­ni­kolle. Halut­tiin tällaista strate­gista metal­li­teol­li­suutta pois itärajalta.

JYRKI LEVONEN: Tehdas siirret­tiin sodan takia.

JUUSELA: Kupari­tuot­teita on tehty koko histo­rian ajan. Perus­tuot­teilla ei kannata lähteä kilpai­le­maan muuta maailmaa vastaan, vaan on keski­tytty erikois­tuot­tei­siin. Esimer­kiksi joka toisessa maailman magneet­ti­ku­vaus­lait­teessa on supra­joh­tavaa lankaa Porista.

LEVONEN: Porin Metal­li­teh­taan Työväen ammat­tio­sasto on perus­tettu vuonna 1944. Meillä on pitkät perin­teet ja historia, joista paikal­lisen sopimisen kulttuuri kumpuaa.

JUUSELA: Historia muokkaa tulevai­suut­takin. Omista­ja­suh­teet ovat vaihtu­neet muutamia kertoja. Aiemmin oli Outokummun Porin tehtaat, nyt alueella on viisi kansain­vä­listä firmaa.

KESKUSTELLA KANNATTAA AJOISSA

JUUSELA: Paljon on jouduttu sopeu­tu­maan. Ensin oli omista­jana valtion Outokumpu, sen jälkeen ruotsa­lainen pääoma­si­joit­taja ja nyt suuri japani­lainen pörssiyhtiö. Ehkä tästä tulee meidän vahvuu­temme. Viime kädessä olemme itse täällä Porissa, onpa omistajat Helsin­gissä tai Tokiossa. Jos pysty­tään keske­nään sopimaan asiat, sitä vähemmän ulkopuo­lelta tullaan määräämään.

Uskon, että Jyrki ja minä tiede­tään paremmin, mikä sopii Porin tehtaalla. Nouda­te­taan omistajan suunta­vii­voja ja niiden sisällä on suuri liikkumavara.

LEVONEN: Sopiminen vaatii, että on hyvä suhteet ja luote­taan toisiimme. Asioista kannattaa puhua ennakkoon.

JUUSELA: Mitä aikai­semmin otat asian esiin ja lähdet keskus­te­le­maan, sitä helpom­malla pääset. Raken­ta­minen on helpompaa kuin tulipa­lojen sammut­ta­minen. Jos on korjat­tavaa, yhdessä korja­taan. Helpottaa hirveästi, että on yhdessä sovitut pelisäännöt.

Sopiminen vaatii, että on hyvä suhteet ja luote­taan toisiimme.

LEVONEN: Ajattelen, että paljon on kiinni johta­mi­sesta. Työnan­taja on meillä panos­tanut useita vuosia esimiesten koulu­tuk­seen. Esimies­työn on oltava oikeu­den­mu­kaista ja reilua, jotta syntyy luottamus.

JUUSELA: Jyrkin kanssa on toimittu lähes 20 vuotta. Keskus­tel­laan asioita luotta­muk­sella. Ratkaisu yleensä löytyy, kun kuunnel­laan ja ymmär­re­tään toista. On oltu eri mieltäkin, mutta asiat on pystytty ratkai­se­maan. Kaiken takana on luottamus.

LEVONEN: Vuonna 2005 isojen irtisa­no­misten jälkeen henki­lös­tö­ryhmät linja­sivat, että kehite­tään työnan­tajan kanssa yhdessä tehdasta kilpai­lu­ky­kyi­seksi. Samalla otimme kantaa, että työn pitää säilyä ihmisar­voi­sena niin, että henki­lös­töstä huoleh­di­taan, eikä etujamme ruveta riistä­mään. Olen sitä mieltä, että valinta oli oikea. Näin on edetty, ja luottamus työnan­ta­jaan on hyvällä tasolla.

HUONOINAKIN AIKOINA KAIKKI MUKANA

LEVONEN: Työnan­taja ilmoitti isoista finans­si­krii­siin liitty­neistä lomau­tuk­sista vuosina 2009–2010. Huonossa tilan­teessa oli mahdol­lista vaikuttaa lomau­tusten toteu­tus­ta­paan, joten ehdotin vuoro­viik­ko­lo­mau­tuksia. Perus­te­luna oli, ettei tehtaalle synny kahden kerroksen väkeä, kun saadaan tasapuo­lis­tettua lomautuksia.

Lomau­tukset on tehty samalla systee­millä korona-aikana. Lomau­tukset ovat aina ikävä asia, mutta tasapuo­linen lomautus on koettu työnte­ki­jöiden keskuu­dessa hyväksi.

JUUSELA: Korona­pan­de­mian alussa aavis­tel­tiin, että kolmesta kuuteen kuukauden päästä saattaa tulla vaikeat ajat. Ei jääty poteroon, vaan alettiin miettiä asiaa keske­nään. Meillä oli puoli vuotta aikaa valmis­tautua. Ennus­teet toteu­tuivat, ja lomautus-yt-neuvot­telut käytiin viikossa. Se oli hieno osoitus paikal­li­sesta sopimi­sesta. Kummas­sa­kaan tapauk­sessa lomau­tukset eivät olleet kenen­kään syy. Ratkais­tiin asia yhdessä.

LEVONEN: On tärkeää pitää koko porukka mukana huono­nakin aikana.

PALKKAUSMALLISTA LIIKKUVUUTTA

JUUSELA: Vanhassa Outokum­mussa meillä oli raken­nus­koh­taisia kulttuu­reja eri osastoilla. Vuonna 2006 raken­net­tiin yhteinen palkka­mat­riisi, joka on edelleen voimassa.

LEVONEN: Toimi­tus­joh­taja ilmoitti silloin, että mennään aikapalk­kaan. Meillä oli yksitoista eri palkkaus­muotoa aikapal­kasta erilai­siin urakka­palk­koihin. Aikapalk­kaan siirryt­täessä saatiin sovittua paikal­linen palkka­mat­riisi, jolla uusien työnte­ki­jöiden palkkaus turvat­tiin ja saatiin korjattua joidenkin osastojen palkkoja. Muutos meni läpi ilman suurempia rähinöitä, sillä kenen­kään ansiot eivät laske­neet, mikä oli meidän lähtökohtamme.

JUUSELA: Uudistus on paran­tanut liikku­vuutta eri raken­nusten välillä. Aiemmin se oli lähes mahdo­tonta. Työnte­ki­jöiden monitai­toi­suus on paran­tunut, ja työpe­räiset sairaudet vähenevät, kun pysty­tään kierrät­tä­mään töitä.

Lähes taivas on kattona, mitä voi sopia paikallisesti.

LEVONEN: Aikanaan yleinen käytäntö oli, että työntekijä työsken­teli yhdellä koneella. Urakka­palk­kauksen takia toiset työnte­kijät jopa omivat vetotuurnia taskui­hinsa varmis­taak­seen oman työn sujuvuuden taas seuraa­vassa vuorossa. Se esti liikku­vuutta ja monitai­toi­suutta. Vieläkin on paljon paran­net­tavaa, mutta puhutaan eri maail­masta entiseen verrattuna.

JUUSELA: Henki­löstön joustava liikku­vuus on elintär­keää, kun on monia tuotteita ja projekteja.

TYÖEHTOSOPIMUS ON HYVÄ KIRJA

JUUSELA: Nykyään on haasta­vampaa löytää hyvää työvoimaa. Ilmiö on yleis­tynyt Suomessa. Meidän täytyy tehdä työpai­kasta houkutteleva.

LEVONEN: Työvoiman saata­vuu­teen vaikuttaa työpaikan imago. Meillä on hyvä henki­lös­tö­po­li­tiikka, siinä on vanhaa Outokummun henkeä. Työnan­taja voisi esimer­kiksi määrätä kaikkien pekkas­päi­vien ajankohdat, mutta täällä on sovittu vuosi­kausia sitten, että työnte­kijät pystyvät itse päättä­mään puolet.

JUUSELA: Mieles­täni tekno­lo­gia­teol­li­suuden työeh­to­so­pimus on ihan hyvä kirja. Siinä on perälauta ja paikal­li­sesti voidaan sopia asioista. Siitä ei ole negatii­vista sanottavaa.

LEVONEN: Se on hyvä kirja. Lähes taivas on kattona, mitä voi sopia paikal­li­sesti. Kyse on siitä, halutaanko käyttää sopimisen mahdollisuuksia.

LUVATA PORI OY

PERUSTETTU Outokumpu perusti tehtaan vuonna 1939 Poriin. Yritys ollut vuodesta 2017 japani­laisen Mitsu­bishi Materials Corpo­ra­tionin omistuksessa.
TUOTTEET Valmistaa kupari­tuot­teita monille toimia­loille, muun muassa tervey­den­huol­toon ja autoteol­li­suu­teen. Tuotanto vuodessa noin 40 000 tonnia, josta 90 prosenttia menee vientiin.
HENKILÖSTÖ Noin 350, josta tuotannon työnte­ki­jöitä 260.