Sumu peittää elekt­ro­niikan raaka-ainevirrat

Kahden euron kolikon kokoisen piiri­levyn pinnalla risteilee lukemat­tomia hiuksen­hie­noja viivoja mustien neliöiden välillä. Mustat neliöt ovat mikro­pii­rejä. Piiri­le­vyllä on myös pikku­ruisia vastuksia, konden­saat­to­reita ja muita kompo­nent­teja. Näitä osia on piiri­levyn molemmin puolin yhteensä pitkälti toista sataa. Piiri­levyn kompo­nentit muodos­tavat sukel­lus­tie­to­ko­neen älyn.

KOMPONENTIT TUTUILTA TOIMITTAJILTA

Kokoon­pa­no­työn­te­kijä Dmitry Konev kasaa piiri­le­vystä ja kymme­nistä muista osista ranne­kelloa muistut­tavan sukel­lus­tie­to­ko­neen Suunnon tuotan­to­lai­tok­sella Vantaan Tammis­tossa. Työ on äärim­mäistä tarkkuutta vaativaa, sillä pienimmät kultaa kimmel­tävät ruuvit ja hiuksen­hienot tiivis­teet ovat lähes mikros­koop­pisen pieniä.

Konevin työ rytmittyy useaan vaihee­seen, jossa asenne­taan näppäimet, näyttö ja piiri­levy. Viimei­sessä vaiheessa hän sulkee laitteen ja tarkastaa, että se on ulkoi­sesti moitteeton. Tämän jälkeen sukel­lus­tie­to­kone siirre­tään vedessä tehtä­vään koesu­kel­lus­vai­hee­seen. Testillä varmis­te­taan, että tieto­kone kestää 100 metrin syvyyden aiheut­taman paineen.

– Hankimme monia kompo­nent­teja useam­malta toimit­ta­jalta, joiden kanssa meillä on toimi­tus­so­pi­mukset. Pisim­mil­lään olemme tehneet yhteis­työtä samojen toimit­ta­jien kanssa parin vuosi­kym­menen ajan, Suunnon toimi­tus­ketjun hallin­nasta vastaava johtaja Matti Juntura kertoo.

KOMPASSIOSAAMISTA KUUDELLA VUOSIKYMMENELLÄ

Useita eri aloja kohdannut kompo­nent­ti­pula koskee myös Suuntoa. Siksi tehtaan urhei­lu­kel­loja valmis­tava linja on vierai­lu­päi­vänä väliai­kai­sesti kiinni.

– Ensi viikolla töitä tehdään taas täydellä teholla, tehtaan­joh­taja Teemu Suominen sanoo.

Perin­teisiä kompas­seja valmistuu sen sijaan hyvällä sykkeellä. Jopa enemmän kuin aikoihin, sillä luonto­lii­kunta on varsinkin Pohjois-Ameri­kassa nostanut kompas­sien kysyntää. Kompo­nent­ti­pula ei niitä koske, sillä kompas­sien kompo­nentit valmis­te­taan pääosin Suomessa.

Tuotan­to­työn­te­kijä Pekka Heimonen tekee metal­li­run­koi­seen tarkkuusin­stru­ment­tiin kompas­si­ruusua, eli kompassin taulua, jossa on sen asteikko. Hänellä on kokemusta kompas­sien tekijänä jo vuodesta 1975.

Työn eri vaihei­siin on kehitetty erikois­lait­teita, joilla päästään kompassin kehällä puolen asteen tarkkuu­teen. Tutkimme pienen ruusun pintaa suuren­tavan laitteen läpi.

– Tässä katsomme, onko ruusussa viiva­kat­koja. Tarkkana pitää olla, Heimonen sanoo.

Kompas­si­ruusuja valmistuu Heimosen käsistä noin kuusi­kym­mentä päivässä aina siihen vaihee­seen, kun ne asenne­taan neste­täyt­tei­seen kapseliin.

RAAKA-AINEIDEN ALKUPERÄÄ ON VAIKEA SELVITTÄÄ

Kotimai­sissa kompassin osissa Suunto tuntee tarkoin alihank­ki­jansa ja mistä ne hankkivat raaka-aineensa. Mutta miten on asian­laita laitteissa, joiden kompo­nentit ja raken­neosat tulevat ympäri maailmaa?

– Kun valit­semme uuden toimit­tajan, pitää sen täyttää laatu­vaa­ti­muk­semme. Auditoimme, eli teemme tarkas­tuksen toimit­tajan tehtaalla, että vaati­mukset on täytetty. Pyrimme pitkä­jän­tei­seen yhteis­työhön tunnet­tujen toimit­ta­jien kanssa, Suunnon strate­gi­sista hankin­noista vastaava johtaja Harri Mölsä sanoo.

Suunnon vaati­mukset eivät toistai­seksi ulotu alihank­ki­joiden hankin­ta­ka­na­viin. Syste­maat­tista kontrollia ei ole, koska alihank­ki­joilla ei ole välttä­mättä tietoa siitä, mistä kaivok­sista heidän kompo­nent­tiensa raaka-aineet tulevat.

– Maail­massa on erittäin vähän täysin läpinä­kyviä toimi­tus­ket­juja metal­leille. Reilun kaupan metal­leja on vain kulta, Suunnon vastuul­li­suus­joh­taja Heidi Heikkinen sanoo.

UUSIA KEINOJA SELVITTÄÄ RAAKA-AINELÄHTEET

Viime aikoina on aloitettu vastuul­lisen kaivos­toi­minnan järjes­telmiä, jotka pyrkivät muodos­ta­maan auditoi­tuja kaivan­naisten toimi­tus­ket­juja ja lisää­mään näiden jälji­tet­tyjen mineraa­lien kysyntää.

– Tänä vuonna liitymme yhteen tai kahteen tällai­seen järjes­tel­mään, jolloin meillä on työka­luja tehdä sopimuk­siin hankin­ta­ketjun läpinä­ky­vyy­teen liittyviä vaati­muksia, Heikkinen lupaa.

Suunto on saanut kyselyjä sekä jälleen­myy­jil­tään että kulut­ta­jil­taan tuottei­densa raaka-aineiden alkuperästä.

– Muutama jälleen­myyjä vaatii meiltä vuosit­tain selvi­tyksen konflik­ti­mi­ne­raa­lien, kuten volframin ja tantaalin, käytöstä. Niistä on jo lainsää­dän­nönkin puitteissa oltava serti­fi­kaatit kunnossa, Heikkinen sanoo.

Suunnolla on herätty asiaan, ja he ennakoivat tämän myös alihank­ki­joi­densa kanssa. He mittaavat jatkossa alihank­ki­joi­densa parem­muutta yhä enemmän myös koko ketjun läpinä­ky­vyyden, eetti­syyden ja vastuul­li­suuden näkökulmasta.

– Laadun yksi kompo­nentti on vastuul­li­suus. Jotta sitä pysty­tään kehit­tä­mään, meillä täytyy olla luotta­muk­sel­liset suhteet alihank­ki­joi­demme kanssa, Mölsä sanoo.

Suunnon eettistä toimintaa ohjaa osaltaan emoyhtiö Amer Sportsin eettinen ohjeistus, joka määrit­telee muun muassa sen, miten alihank­ki­joiden on huoleh­dit­tava ihmisoi­keuk­sista ja työnte­ki­jöiden oikeuk­sista. Uusin yhteis­työ­taho Amerilla on Fair Labor Associa­tion, jossa yritykset, ammat­ti­liitot, järjestöt ja yliopistot kehit­tävät yhdessä tuotan­to­ketjun vastuullisuutta.

YHDEN TUOTTEEN KOKO KETJU AVOIMEKSI

Suunto määrit­telee parhail­laan yhden tuotteen koko elinkaaren aikaiset hiili­diok­si­di­päästöt mahdol­li­simman tarkasti.

– Teemme aluksi toimit­ta­jis­tamme riskia­na­lyysin. Selvi­tämme ne asiat, joita haluamme lähteä paran­ta­maan. Sen jälkeen raken­namme työkalut ja aikataulun seuran­nalle ja päätämme, kuinka lähdemme asiaa avaamaan alihank­ki­joil­lemme, Heikkinen kertoo.

– Pitkä­ai­kaisten kumppa­nei­demme kanssa käymme läpi tämän työn hyödyt molem­mille osapuo­lille ja sen jälkeen lähdemme pilot­ti­pro­jek­tissa selvit­tä­mään asiaa. Kun saamme tuloksia, viemme uusia vaati­muksia ostoihin ja kilpai­lu­tuk­siin, hän konkre­tisoi, mitä Suunto tekee tänä vuonna.

Kun alihank­ki­joiden kanssa tehdään töitä heidän hankin­ta­ket­ju­jensa avaami­seksi, käyte­tään työka­luina muun muassa alihank­ki­joiden itsear­viointia. Suunto hyödyntää myös kehity­syh­teistyö- ja kansa­lais­jär­jes­töjen kehit­tämiä seuran­ta­työ­ka­luja ja mitta­reita selvit­täes­sään toimitusketjuaan.

VASTUULLISUUS VASTA AIKOMUKSIA

Eettisen kaupan puolesta ry, eli Eetti, julkaisi viime lokakuussa Ränkkää brändi ‑raportin, jossa arvioi­tiin kahdeksan suoma­laisen kulutuse­lekt­ro­niik­kay­ri­tyksen toiminnan vastuul­li­suutta ja läpinä­ky­vyyttä. Tulos oli karu: paras sai neljä pistettä neljäs­tä­toista, toinen kolme ja kolmas kaksi. Viisi yritystä jäi pisteittä.

Elekt­ro­niik­ka­tuot­teiden vastuul­li­suu­desta ei keskus­tella juuri lainkaan toisin kuin ruoan tai vaatteiden.

– Selvi­tyk­semme tulos ei ollut yllätys. Elekt­ro­niik­ka­tuot­teiden vastuul­li­suu­desta ei keskus­tella juuri lainkaan toisin kuin ruoan tai vaatteiden. Niinpä sen tuotan­to­ketjun selvit­tä­mi­seen ei kohdistu saman­laisia paineita ainakaan vielä, Eetin projek­ti­työn­te­kijä Suvi Tikka kertoo.

KULUTTAJAT EIVÄT VAADI ELEKTRONIIKALTA VASTUULLISUUTTA

Elekt­ro­niik­ka­lait­teiden vaiku­tukset ympäris­töön ja ihmisoi­keuk­siin ovat laajat alkaen kaivosten epäin­hi­mil­li­sistä oloista päätyen niiden valta­vaan sähkön­käyt­töön. Kuvat Kongon lapsi­työ­voimaa käyttä­vistä kaivok­sista, joissa kaive­taan muun muassa suurin osa maailman kobol­tista, ovat jokai­selle tuttuja. Koboltti on muun muassa sähkö­au­tojen akkujen valmis­tuk­sessa keskeinen alkuaine.

Kun yritykset eivät kohtaa vaati­muksia vastuul­li­suuden paran­ta­mi­seksi, ne eivät tee asialle itse mitään. Alan yritykset eivät juuri käytä vastuul­li­suutta markkinoinnissa.

Tilan­teen parane­minen vaatii ulkopuo­lista painetta joko kulut­ta­jilta tai lainsää­tä­jiltä. Sekä EU-tasolla että kansal­li­sesti valmis­teilla olevat yritys­vas­tuu­lait loisivat painetta yrityk­sille. Lakien odote­taan etenevän päätök­sen­te­koon tämän vuoden aikana.

Kun painetta ei ole, yritykset ovat harvoin edes itse tietoisia tuottei­densa raaka-aineiden alkuperästä.

TIETÄMÄTTÖMYYS ON HUONO TEKOSYY

Tietä­mät­tö­myys on yrityk­sille suuri ongelma: jos ne eivät tiedä, mistä niiden valmis­ta­mien tuotteiden raaka-aineet tulevat, voivat ne epäsuo­rasti tukea lapsi- ja orjatyö­voiman käyttöä, mittavia luonto­tu­hoja ja vakavia ihmisoi­keus­louk­kauksia. Ne ovat paljas­tues­saan yrityk­sille mittava maine­haitta, joka reali­soituu helposti asiak­kaiden, sijoit­ta­jien ja työnte­ki­jöiden kaikkoamisena.

– Elekt­ro­niik­ka­teol­li­suuden ongelma on se, etteivät yritykset kerro, mitä ne tietävät ja mitä eivät. Jos tietoa ei julkis­teta, on kulut­tajan mahdoton päätellä tietääkö yritys itsekään, mistä sen tuotteet tulevat, Tikka sanoo.

Onko yrityk­sillä sitten halua tai keinoja selvittää alihan­kin­tansa raaka-ainei­siin saakka?

– Kun vaati­mus­taso nousee koko ajan, on yritysten lähdet­tävä liikkeelle. Tilanne on kuitenkin se, että olemme tässä asiassa aivan lapsen­ken­gissä. Mikään elekt­ro­niik­kay­ritys ei viesti niin avoimesti, että vastuul­li­suutta voisi arvioida katta­vasti, Tikka sanoo.

AJAAKO HINTAKILPAILU VASTUULLISUUDEN JA MAINEEN OHI?

Yritykset etsivät toimi­tus­ket­justa jatku­vasti säästöjä. Tähän pakottaa globaa­lien markki­noiden tiukka hinta­kil­pailu, missä kaikki yritykset pyrkivät raaka-ainesääs­töillä maksi­moi­maan voitto­jaan. Vastuul­li­suuden vaati­mukset jäävät tällöin helposti sivurooliin.

Riskin­hal­linnan näkökulma on yrityk­sille tärkeä. Toimi­tus­ket­juista karsi­taan niihin liittyviä toimin­nal­lisia, talou­del­lisia, poliit­tisia ja muitakin riskejä.

Jos yrityksen toimin­nassa havai­taan vastuul­li­suus­pe­ri­aat­teita rikkovaa toimintaa, leviää sana siitä nopeasti.

– Maine on yrityk­sille tärkeä. Arvelut­tavat yritys­kump­panit ovat riski. Jos yrityksen toimin­nassa havai­taan vastuul­li­suus­pe­ri­aat­teita rikkovaa toimintaa, leviää sana siitä nopeasti. Toimi­tus­ketjun ongel­may­ri­tykset voivat aiheuttaa maine­hait­tojen lisäksi myös talou­del­lisia menetyksiä, Teolli­suus­liiton erikois­tut­kija Mika Kärkkäinen sanoo.

SUOMALAINEN KOBOLTTI EI RATKAISE ONGELMIA

Suoma­laisen, ja koko Euroopan, elekt­ro­niik­ka­teol­li­suuden suuri ongelma on sen riippu­vuus pääasiassa Kaakkois-Aasian kompo­nent­ti­val­mis­ta­jista. Ne ovat puoles­taan riippu­vaisia kaivos­yh­tiöistä, joiden kaivosten olosuh­teet poikkeavat melkoi­sesti maasta toiseen. Suuri osa kompo­nent­tien kriit­ti­sistä raaka-aineista tulee Afrikasta.

– Kiina hallinnoi tällä hetkellä pitkälti Afrikan kaivos­va­ran­toja, ja EU-alue on riippu­vainen Kiinasta, Sitran kierto­ta­lous­asian­tun­tija Lotta Toivonen sanoo.

Entä sitten suoma­laiset kaivokset ja niiden merkitys EU:n raaka-aineiden saannille?

– Suoma­laista kobolttia voidaan tarjota valmis­ta­jille vastuul­li­sena vaihtoeh­tona, mutta se ei poista globaa­leja ongelmia, sillä EU-alue on jatkos­sakin riippu­vainen muun muassa Afrikan raaka-aineista ja Aasian kompo­nent­ti­val­mis­ta­jista, Toivonen sanoo.

EU:n ja kulut­ta­jien paine yrityksiä kohtaan kasvaa vähitellen niin, että niiden on huoleh­dit­tava paremmin toimi­tus­ket­junsa läpinäkyvyydestä.

– Ongel­mana säilyy se, että yritysten on hyvin vaikea jäljittää toimi­tus­ket­ju­jaan. Raaka-ainepörssit ovat yksi syy, sillä niissä häivy­te­tään usein raaka-aineiden alkuperä, Toivonen sanoo.

Hän perään­kuu­luttaa sitä, että yritykset kertovat toimi­tus­ket­juis­taan läpinä­ky­västi, ovat avoimia ja ryhtyvät ratko­maan havait­tuja ongelmia.

– Meidän pitää hyväksyä, että kaivoksia on olemassa ja kaikkia niihin liittyviä ongelmia ei voida ratkaista heti. Globaali toimi­tus­ketju pitää avata avoimesti ja miettiä keinoja, miten olosuh­teita voidaan parantaa, Toivonen sanoo.

RAAKA-AINEET PITKÄN KETJUN PÄÄSSÄ

Monimut­kaiset toimi­tus­ketjut ovat alan ongelma. Yhdessä laitteessa voi olla osia sadas­takin lähteestä. Yhteen kompo­nent­tiin on puoles­taan käytetty helposti paria kymmentä raaka-ainetta. Kompo­nent­ti­val­mis­tajat ostavat raaka-aineensa raaka-ainepörs­seistä, missä kauppaeriä kootaan eri lähteistä, koska samalla kaivos­yh­tiöllä on kaivoksia eri puolilla maapalloa useissa eri maissa. Osa raaka-aineista tulee pörsseihin tunte­mat­to­mista lähteistä.

Maail­malla on kuitenkin FairP­hone-kännykkä (reilu puhelin), jonka valmis­taja on lähtenyt selvit­tä­mään toimi­tus­ketjua. Yritys kertoo avoimesti ongel­mista, joita alan vastuul­li­suuden paran­ta­minen kohtaa. Yrityksen perus­taja Bas van Abel onkin todennut, että tuotteesta olisi ehkä parempi puhua nimellä ”fairer” phone (reilumpi puhelin), koska täysin vastuul­lisen puhelimen valmistus on mahdotonta.

Yritysten vastuul­li­suuden yhtey­dessä puhutaan usein viher­pe­susta, jolla tarkoi­te­taan sanoja ilman aitoja tekoja. Se voi olla myös näennäisiä tempauksia, kuten puide­nis­tu­tus­päiviä, samalla kun yrityksen varsi­nainen toiminta tuhoaa sademetsää tai edistää luonnon monimuo­toi­suuden katoamista.

– Aitoa vastuul­li­suutta on se, että yritys selvittää aidosti toimin­tansa vaiku­tukset, kertoo avoimesti ongel­mista ja edistää asioiden korjaa­mista, Eetin Tikka sanoo.

Lakeja, laatu­jär­jes­telmiä ja ohjeita

Yritykset eivät ole yksin arvelut­ta­vien kumppa­neiden karsimisessa.

– Lainsää­däntö on tehok­kain keino suitsia kysee­na­laisten alihan­kin­ta­ket­jujen toimintaa, Teolli­suus­liiton erikois­tut­kija Mika Kärkkäinen sanoo.

Parhaiten yritys ehkäisee hankin­ta­ket­junsa ongelmia ennakoi­malla. Kaikilla suury­ri­tyk­sillä on laatu­jär­jes­tel­miin perus­tuvat tarkat hankin­taoh­jeet, jotka sisäl­tävät jonkin verran vastuul­li­suu­teen ja ketjun läpinä­ky­vyy­teen liittyviä vaateita.

Jos työntekijä havaitsee, että yrityk­sessä saattaa olla toimi­tus­ketjun vastuul­li­suu­teen liittyviä ongelmia, on paras tie kääntyä luotta­mus­miehen puoleen. Käytän­nössä työnte­ki­jöillä on harvoin mahdol­li­suuksia puuttua näihin epäkoh­tiin, ja sama koskee myös luottamusmiehiä.

Lainsää­däntö on tehok­kain keino suitsia kysee­na­laisten alihan­kin­ta­ket­jujen toimintaa.

– Globaa­listi toimi­villa yrityk­sillä on usein euroop­pa­lainen yritys­neu­vosto (European Works Council, EWC), jonka kautta työnte­kijät voivat tuoda alihan­kin­taan liittyviä asioita suoraan esille. Toimi­tus­ket­juun liittyvät asiat ovat hyvin tyypil­lisiä asioita, joita EWC:ssä käsitel­lään, Kärkkäinen kertoo.

Teolli­suus­liiton Teolli­suus­po­liit­ti­sessa ohjel­massa on määri­telty yritys­vas­tuuta koskevia kysymyksiä luonnon­va­rojen kestävän hyödyn­net­tä­vyyden, energia- ja ilmas­to­ky­sy­mysten sekä työolojen paran­ta­misen näkökulmasta.

Monet pörssiyh­tiöt julkai­sevat Corpo­rate Gover­nance ‑rapor­teis­saan ja vuosi­ker­to­muk­sis­saan vastuul­li­suuso­siot. Vastuul­li­suutta käsitel­lään myös niin sanotuissa Code of Conduct ‑sitou­muk­sissa. Niissä yritys ottaa kantaa muun muassa lain noudat­ta­mi­seen, eettisten asioiden huomioon ottami­seen, liike­suh­teiden reiluu­teen, infor­maa­tion avoimuu­teen, korrup­tion ja lahjonnan torjun­taan, työnte­ki­jöiden yhdis­ty­mis­va­pau­teen, lapsi­työ­voiman käytön ehkäi­syyn sekä ympäris­töstä huolehtimiseen.

Valmis­ta­jien hankala nähdä ketjun alkupäähän

Tekijä-lehti kysyi viideltä Suomessa toimi­valta elekt­ro­niik­ka­val­mis­ta­jalta toimi­tus­ketjun vastuul­li­suu­desta. Terveys­tek­no­lo­giay­ritys GE Healthcare, sykemit­ta­ri­val­mis­taja Polar ja säätek­no­lo­gia­val­mis­taja Vaisala vasta­sivat. Viestin­tä­tek­niik­kay­ritys Bittium ja kuulok­keita valmis­tava Joyactor eivät vastan­neet useista yhtey­de­no­toista huolimatta.

Millä keinoilla varmis­tatte alihan­kin­ta­ket­junne vastuul­lisen toiminnan?

GE HEALTHCARE: Alihank­kijat ovat kriit­tisen tärkeä osa arvoket­juamme. Meillä on käytössä Supplier Integrity Guide, jota kaikkien alihank­ki­joi­demme on sitou­dut­tava noudat­ta­maan.  Meillä on myös kattava Supplier Respon­si­bi­lity Gover­nance Program (SRG), jonka tehtävä on varmistaa ja jatku­vasti kehittää alihan­kin­ta­ket­jumme eetti­syyttä, vastuul­li­suutta ja läpinäkyvyyttä.

POLAR: Polarilla on toimit­ta­jille ja alihank­ki­joille materi­aali- ympäristö- ja käyttä­jä­tur­val­li­suu­teen sekä eetti­syy­teen perus­tuvia vaati­muksia, joihin vaadimme sitou­tu­mista toimit­ta­jilta ja alihank­ki­joilta. Vaati­mus­ten­hal­linta on osa Polarin tuote­ke­hi­tyksen ja tuotannon perus­työtä ja siihen on olemassa työkalut ja toimin­ta­mallit. Seuraamme aktii­vi­sesti tuottei­siimme ja toimin­toi­himme vaikut­tavia vaati­muksia ja niiden muutoksia globaa­lilla tasolla, ja meillä on valmius imple­men­toida uusia ja päivit­tyviä vaati­muksia lähes reaaliai­kai­sesti. Teemme myös säännöl­li­sesti toimit­taja-auditoin­teja, joissa nämä asiat katselmoidaan.

VAISALA: Toimit­ta­jien on sitou­dut­tava noudat­ta­maan toimit­ta­jien toimin­ta­pe­ri­aat­teita. Lisäksi vastuul­li­suu­teen liittyviä vaati­muksia on kirjattu Vaisalan toimit­ta­ja­vaa­ti­mus­do­ku­ment­tiin, joka koskee kaikkia Vaisalan toimittajia.

Arvioi­dak­semme toimi­tus­ketjun ESG-riskejä, eli ympäristöä koskevia, sosiaa­lisia ja hallin­nol­lisia riskejä, käytämme toimit­ta­jien vastuul­li­suuden itsear­vioin­ti­ky­selyä osana toimit­ta­jien kehit­tä­mistä. Kysely on osa toimit­ta­jien arviointia ja tuo esiin riskejä liittyen toimit­ta­jien ympäris­tö­asioiden hallin­taan, työtur­val­li­suu­teen, sosiaa­li­seen vastuuseen, hallin­to­ta­paan sekä toimi­tus­ketjun hallin­taan. Jos toimit­tajan arviointi ei vastaa Vaisalan asettamia odotuksia, heiltä edelly­te­tään korjaavia toimen­pi­teitä vastuul­li­suuden paran­ta­mi­seksi osana toimit­tajan kokonais­val­taista kehitys­suun­ni­telmaa ja havait­tuja heikkouksia kehite­tään yhteistyössä.

Osana toimit­ta­jien hallintaa teemme toimit­ta­jil­lemme myös auditoin­teja, joissa tarkas­tamme laatuun liitty­vien näkökul­mien lisäksi vastuul­li­suu­teen liittyviä näkökulmia: Vaisalan toimit­ta­jien toimin­ta­pe­ri­aat­teiden tuntemus ja sovel­ta­minen, työ- ja ihmisoi­keudet, työtur­val­li­suus, ympäris­tö­asioiden hallinta, tuote­tur­val­li­suus (RoHS ja REACH) sekä konflik­ti­mi­ne­raa­lien hallinta.

Mitkä ovat suurimmat vaikeudet, kun varmis­tatte hankin­ta­ketjun vastuul­lista toimintaa, ja miten olette onnis­tu­neet ratko­maan ne?

GE HEALTHCARE: Koska olemme globaali yritys, hankin­ta­ket­jumme ulottuu maihin, joissa voi olla haasteita liittyen esimer­kiksi ympäris­töön, turval­li­suu­teen, työelämän standar­deihin, ja ihmisoikeuksiin.

POLAR: Vaikka meillä on läpinä­ky­vyys syvälle hankin­ta­ket­juun, niin täyttä näkyvyyttä on haastava saavuttaa ja joudumme luotta­maan ensisi­jaisten toimit­ta­jiemme rapor­toin­tiin vastuul­li­suus­asioissa. Käytämme tunnet­tuja ja luotet­tuja toimittajia.

Vaati­mus­ten­mu­kai­suus­va­kuu­tusten saaminen joillekin tuotteille on ajoit­tain myös haastavaa. Vaati­mus­ten­hal­lin­taan ostamme avuksi alihan­kintaa, teemme riskia­na­lyy­sejä ja testaamme tuotteita. Mikäli alihank­kijan tai toimit­tajan tuotteet eivät ole vaati­musten mukaisia, vältämme niiden käyttämistä.

VAISALA: Elekt­ro­niikan toimi­tus­ketjut ovat hyvin pitkiä, eikä suhteel­lisen pienellä yrityk­sellä ole mahdol­li­suutta selvittää ketjuja kokonai­suu­des­saan saatikka suoraan vaikuttaa ketjujen alkupäähän. Voimme edellyttää suorilta toimit­ta­jil­tamme vastuul­lista toimintaa, ja vaatia, että he edellyt­tävät samaa omilta toimit­ta­jil­taan. ”Ideaa­li­maa­il­massa” vaati­mukset valuvat tätä kautta jokaisen toimit­ta­ja­tason läpi.

Kuinka syvälle hankin­ta­ket­juun, esimer­kiksi raaka-aineiden alkupe­rään saakka, olette onnis­tu­neet jäljit­tä­mään hankin­ta­ket­junne vastuullisuuden?

GE HEALTHCARE: Meillä on käytössä alan johtava globaali alihan­kin­ta­ketjun auditoin­tioh­jelma. Kaikki alihank­ki­jamme auditoi­daan erittäin katta­vasti ja perus­teel­li­sesti ennen kuin heistä tulee partne­rei­tamme sekä säännöl­li­sesti myös sen jälkeen. Teemme lähes 2 000 auditointia alihank­ki­joi­demme tiloissa vuosit­tain. Maail­man­laa­juinen hankinta- ja laatuor­ga­ni­saa­tiomme varmistaa, että kaikki edellä kuvattu toteutuu ja että SRG-ohjel­mamme on ajan tasalla. Lisätietoa aiheesta löydät tästä linkistä.

POLAR: Polarin itse suunnit­te­le­missa ja määrit­te­le­missä kompo­nen­teissa Polar määrittää myös raaka-aineita ja valitsee niille luotet­tavia toimit­tajia. Standar­di­kom­po­nen­teissa Polar valitsee vain tunnet­tuja ja luotet­tavia toimit­tajia. Edelly­tämme alihank­ki­joil­tamme, että koko alihan­kin­ta­ketju on Polarin vaati­musten mukainen. Esim. konflik­ti­mi­ne­raa­lien (3TG eli tina, tantaali, volframi ja kulta) käyttö on Polarin vaati­muk­sissa kielletty, ja toimit­ta­jilta vaadi­taan asiasta vaati­muk­sen­mu­kai­suus­va­kuutus. Vaatimus koskee myös toimit­ta­jien alihank­ki­joita ja sulat­toja. Olemme mukana Assent Compliancen suorit­ta­massa Smelter Outreach ‑ohjel­massa.

VAISALA: Jälji­tystä tehdään pisim­mälle konflik­ti­mi­ne­raa­leihin liittyen, vaikka siinäkin datan laatuun liittyy suuria haasteita. Toimin­ta­mal­limme, jolla pyrimme varmis­ta­maan mineraa­lien toimi­tus­ketjun vastuul­li­suuden, on OECD:n ohjeis­tuksen mukainen, ja käytämme Respon­sible Minerals Initia­tiven (RMI) rapor­toin­ti­mallia toimi­tus­ketjun mineraa­lien alkupe­rien selvit­tä­mi­seksi ja dokumen­toi­mi­seksi. Vaisalan toimit­ta­jien tulee pyrkiä varmis­ta­maan, ettei Vaisa­lalle toimi­te­tuissa osissa ole konflik­tia­lueilta peräisin olevia mineraa­leja. Näihin mineraa­leihin lukeu­tuvat muun muassa Kongon demokraat­ti­sesta tasaval­lasta tai sen naapu­ri­maista louhittu tina, volframi, tantaali ja kulta. Jos Vaisa­lalle toimi­tetut osat tai tuotteet sisäl­tävät tinaa, volframia, tantaalia tai kultaa, toimit­tajan tulee varmistaa näiden mineraa­lien vastuul­linen hankinta sekä rapor­toida RMI:n rapor­toin­ti­mallin mukai­sesti tästä Vaisalalle.

Millä vastuul­li­suuden alueilla ovat hankin­ta­ket­junne suurimmat riskit?

GE HEALTHCARE: Vastuul­li­suus ulottuu läpi koko hankin­ta­ketjun tuotteis­samme käytet­tyihin mineraa­leihin saakka. Lisää aiheesta voi lukea tästä ja tästä linkistä.

POLAR: Materi­aa­li­tur­val­li­suus on tunnis­tettu riskiksi ja sen turvaa­mi­seksi ja riskien minimoi­mi­seksi on tehty toimen­pi­teitä. Esimer­kiksi ajanta­saiset vaati­mukset, serti­fi­kaat­tien mukainen testaa­minen ja toimit­ta­jien valinta tai hylkää­minen ovat keinoja vaikuttaa materiaaliturvallisuuteen.

VAISALA: Vaisalan sisäinen ihmisoi­keus­ris­kiar­viointi viittaa siihen, että vakavim­pien ihmisoi­keus­louk­kauk­sien riskit ovat toden­nä­köi­simpiä toimi­tus­ketjun kolmannen tason toimit­ta­jista kauem­pana. Nämä riskit ovat samoja kuin muissa elekt­ro­niikan valmis­tus­ket­juissa. Näihin kuuluvat muun muassa palkaton ja liial­linen ylityö, vaaral­liset työsken­te­ly­olo­suh­teet, velkaor­juus ja alhaiset palkat. Vaisalan toimi­tus­ketjun ihmisoi­keus­ris­kejä vähen­ne­tään valit­se­malla tarkasti ensisi­jaiset toimit­tajat ja työsken­te­le­mällä tiiviisti heidän kanssaan edellyt­täen käytän­töjä, jotka ylittävät usein paikal­lisen lainsää­dännön vaati­mukset. Vaisalan toimit­ta­jien toimin­ta­pe­ri­aat­teet velvoit­tavat heitä myös huoleh­ti­maan ihmisoi­keuk­sien kunnioit­ta­mi­sesta omissa toimitusketjuissaan.

Toinen alue, jolla olemme tunnis­ta­neet koros­tu­neen tarpeen ymmärtää ja hallita ihmisoi­keus­ris­kejä, on globaali projek­tia­liu­ra­koit­si­ja­ver­kos­tomme, jossa meidän tulee varmistaa, että yhteis­työ­kump­pa­nimme noudat­tavat muun muassa riittäviä työtur­val­li­suuss­tan­dar­deja. Tästä syystä olemme ryhty­neet esimer­kiksi antamaan työter­vey­teen ja ‑turval­li­suu­teen liittyviä ohjeita ja koulu­tuksia aliura­koit­si­joil­lemme sen lisäksi, että varmis­tamme heidän sitou­tu­mi­sensa toimit­ta­jien toimintaperiaatteisiin.

Koulu­tamme myös hankinnan henki­löstöä sekä riski­maissa toimivia projek­ti­pääl­li­köitä tunnis­ta­maan ja hallit­se­maan ihmisoi­keus­ris­kejä toimies­saan poten­ti­aa­listen tai valit­tujen toimit­ta­jien tai aliura­koit­si­joiden kanssa.

Millä konkreet­ti­silla riskien­hal­linnan keinoilla olette varau­tu­neet siihen, että hankin­ta­ket­jus­sanne ilmenee vastuul­li­suu­teen liittyviä ongelmia?

GE HEALTHCARE: Serti­fioidut SRG-auditoi­jamme seuraavat jatku­vasti, että alihank­ki­jamme noudat­tavat ohjeis­tus­tamme. Jos haasteita ilmenee, pyrimme ensisi­jai­sesti ensin autta­maan alihank­kijaa niiden korjaa­mi­sessa, mutta mikäli tässä ei onnis­tuta, alihank­ki­ja­suhde joudu­taan päättä­mään. Tietyt, vakavat puutteet alihank­kijan toimin­nassa voivat johtaa yhteis­työn välit­tö­mään päättä­mi­seen. Koko vastuul­li­suus­ra­port­timme pääset lukemaan tästä linkistä.

POLAR: Olemme hiljat­tain päivit­tä­neet hankin­ta­ket­juun liittyviä vaati­mus­ten­hal­lin­ta­työ­ka­luja ja menetelmiä ja toimimme aktii­vi­sesti vaati­mus­ten­mu­kai­suuk­sien varmis­ta­mi­seksi yhteis­työ­kump­pa­nimme kanssa. Vastuul­li­suu­teen liittyvää riskia­na­lyysiä tehdään monella tasolla. Osaava ja ketterä organi­saatio ja oma tuotanto mahdol­lis­tavat nopean reagoinnin, esimer­kiksi huomaa­maan mahdol­lisen epäeet­tisen toiminnan tai materi­aa­li­tur­val­li­suus­riskin ja reagoi­maan niihin.

VAISALA: Jos toimit­tajan arviointi ei vastaa Vaisalan asettamia odotuksia, heiltä edelly­te­tään korjaavia toimen­pi­teitä vastuul­li­suuden paran­ta­mi­seksi osana toimit­tajan kokonais­val­taista kehitys­suun­ni­telmaa ja havait­tuja heikkouksia kehite­tään yhteistyössä.