elektroniikan raaka-ainevirrat

Sumu peittää elektroniikan raaka-ainevirrat

TEKSTI JUKKA NORTIO
KUVAT JUHO KUVA

Elek­tron­i­ikka­te­ol­lisu­us tietää, mis­tä sen kom­po­nen­tit tule­vat, mut­ta raa­ka-ainei­den alku­perä on hämärän peitossa. Paran­nus­ta on kuitenkin luvas­sa.

Kah­den euron kolikon kokoisen piir­ilevyn pin­nal­la ris­teilee luke­mat­to­mia hiuk­sen­hieno­ja viivo­ja mustien neliöi­den välil­lä. Mus­tat neliöt ovat mikropi­ire­jä. Piir­ilevyl­lä on myös pikku­ruisia vas­tuk­sia, kon­den­saat­tor­e­i­ta ja mui­ta kom­po­nent­te­ja. Näitä osia on piir­ilevyn molem­min puolin yhteen­sä pitkälti toista sataa. Piir­ilevyn kom­po­nen­tit muo­dosta­vat sukel­lusti­etokoneen älyn.

Kokoonpanotyöntekijä Dmitry Konev kiinnittää painikkeita sukellustietokoneen runkoon. Sen jälkeen siihen liitetään kosketusnäyttö ja lopuksi varsinainen tietokone.
Kokoon­pan­otyön­tek­i­jä Dmit­ry Konev kiin­nit­tää painikkei­ta sukel­lusti­etokoneen runk­oon. Sen jäl­keen siihen liitetään kos­ke­tus­näyt­tö ja lopuk­si varsi­nainen tietokone.

KOMPONENTIT TUTUILTA TOIMITTAJILTA

Kokoon­pan­otyön­tek­i­jä Dmit­ry Konev kasaa piir­ilevys­tä ja kym­menistä muista osista ran­nekel­loa muis­tut­ta­van sukel­lusti­etokoneen Suun­non tuotan­to­laitok­sel­la Van­taan Tam­mis­tossa. Työ on äärim­mäistä tarkku­ut­ta vaa­ti­vaa, sil­lä pien­im­mät kul­taa kim­meltävät ruu­vit ja hiuk­sen­hienot tiivis­teet ovat läh­es mikroskoop­pisen pieniä.

Konevin työ ryt­mit­tyy use­aan vai­heeseen, jos­sa asen­netaan näp­päimet, näyt­tö ja piir­ilevy. Viimeisessä vai­heessa hän sul­kee lait­teen ja tarkas­taa, että se on ulkois­es­ti moit­tee­ton. Tämän jäl­keen sukel­lusti­etokone siir­retään vedessä tehtävään koe­sukel­lus­vai­heeseen. Testil­lä varmis­te­taan, että tietokone kestää 100 metrin syvyy­den aiheut­ta­man paineen.

– Han­kimme monia kom­po­nent­te­ja use­am­mal­ta toimit­ta­jal­ta, joiden kanssa meil­lä on toim­i­tus­sopimuk­set. Pisim­mil­lään olemme tehneet yhteistyötä samo­jen toimit­ta­jien kanssa parin vuosikymme­nen ajan, Suun­non toim­i­tus­ketjun hallinnas­ta vas­taa­va johta­ja Mat­ti Jun­tu­ra ker­too.

Tehtaan­jo­hta­ja Teemu Suomisen mukaan Suun­non tuotan­tolin­jo­ja on joudut­tu väli­aikaises­ti sulke­maan kom­po­nent­tip­u­lan vuok­si.

KOMPASSIOSAAMISTA KUUDELLA VUOSIKYMMENELLÄ

Usei­ta eri alo­ja kohdan­nut kom­po­nent­tip­u­la kos­kee myös Suun­toa. Sik­si tehtaan urheilukel­lo­ja valmis­ta­va lin­ja on vierailupäivänä väli­aikaises­ti kiin­ni.

– Ensi viikol­la töitä tehdään taas täy­del­lä tehol­la, tehtaan­jo­hta­ja Teemu Suomi­nen sanoo.

Per­in­teisiä kom­passe­ja valmis­tuu sen sijaan hyväl­lä syk­keel­lä. Jopa enem­män kuin aikoi­hin, sil­lä luon­toli­ikun­ta on varsinkin Pohjois-Amerikas­sa nos­tanut kom­passien kysyn­tää. Kom­po­nent­tip­u­la ei niitä koske, sil­lä kom­passien kom­po­nen­tit valmis­te­taan pääosin Suomes­sa.

Tuotan­to­työn­tek­i­jä Pekka Hei­mo­nen tekee met­al­lirunk­oiseen tarkku­usin­stru­ment­ti­in kom­pas­siru­usua, eli kom­passin taulua, jos­sa on sen asteikko. Hänel­lä on koke­mus­ta kom­passien tek­i­jänä jo vuodes­ta 1975.

Työn eri vai­heisi­in on kehitet­ty erikois­lait­tei­ta, joil­la päästään kom­passin kehäl­lä puolen asteen tarkku­u­teen. Tutkimme pienen ruusun pin­taa suurenta­van lait­teen läpi.

– Tässä kat­somme, onko ruusus­sa viivakatko­ja. Tarkkana pitää olla, Hei­mo­nen sanoo.

Kom­pas­siru­usu­ja valmis­tuu Heimosen käsistä noin kuusikym­men­tä päivässä aina siihen vai­heeseen, kun ne asen­netaan nestetäyt­teiseen kapseli­in.

Kokoon­pan­otyön­tek­i­jä Pekka Heimosel­la on 47 vuo­den koke­mus tarkku­usin­stru­ment­tien kokoon­panos­ta.

RAAKA-AINEIDEN ALKUPERÄÄ ON VAIKEA SELVITTÄÄ

Koti­mai­sis­sa kom­passin osis­sa Suun­to tun­tee tarkoin ali­hankki­jansa ja mis­tä ne han­kki­vat raa­ka-aineen­sa. Mut­ta miten on asian­lai­ta lait­teis­sa, joiden kom­po­nen­tit ja raken­neosat tule­vat ympäri maail­maa?

– Kun val­it­semme uuden toimit­ta­jan, pitää sen täyt­tää laatu­vaa­timuk­semme. Audi­toimme, eli teemme tarkas­tuk­sen toimit­ta­jan tehtaal­la, että vaa­timuk­set on täytet­ty. Pyrimme pitkäjän­teiseen yhteistyöhön tun­net­tu­jen toimit­ta­jien kanssa, Suun­non strate­gi­sista han­k­in­noista vas­taa­va johta­ja Har­ri Möl­sä sanoo.

Suun­non vaa­timuk­set eivät tois­taisek­si ulo­tu ali­hankki­joiden han­k­in­takanavi­in. Sys­temaat­tista kon­trol­lia ei ole, kos­ka ali­hankki­joil­la ei ole vält­tämät­tä tietoa siitä, mis­tä kai­vok­sista hei­dän kom­po­nent­tien­sa raa­ka-aineet tule­vat.

– Maail­mas­sa on erit­täin vähän täysin läpinäkyviä toim­i­tus­ketju­ja met­alleille. Reilun kau­pan met­alle­ja on vain kul­ta, Suun­non vas­tu­ullisu­usjo­hta­ja Hei­di Heikki­nen sanoo.

UUSIA KEINOJA SELVITTÄÄ RAAKA-AINELÄHTEET

Viime aikoina on aloitet­tu vas­tu­ullisen kaivos­toimin­nan jär­jestelmiä, jot­ka pyrkivät muo­dosta­maan audi­toitu­ja kaivan­nais­ten toim­i­tus­ketju­ja ja lisäämään näi­den jäljitet­ty­jen min­er­aalien kysyn­tää.

– Tänä vuon­na liitymme yhteen tai kah­teen täl­laiseen jär­jestelmään, jol­loin meil­lä on työkalu­ja tehdä sopimuk­si­in han­k­in­taketjun läpinäkyvyy­teen liit­tyviä vaa­timuk­sia, Heikki­nen lupaa.

Vas­tu­ullisu­usjo­hta­ja Hei­di Heikkisel­lä on pitkä koke­mus vaate­tusalan vas­tu­ullisu­ustyöstä. Hän myön­tää, että elek­tron­i­ikka­te­ol­lisu­udessa raa­ka-ainei­den alku­perän selvit­tämi­nen on vielä alkutek­i­jöis­sään.

Suun­to on saanut kyse­lyjä sekä jälleen­myyjiltään että kulut­ta­jil­taan tuot­tei­den­sa raa­ka-ainei­den alku­perästä.

– Muu­ta­ma jälleen­myyjä vaatii meiltä vuosit­tain selvi­tyk­sen kon­flik­timin­er­aalien, kuten vol­framin ja tan­ta­alin, käytöstä. Niistä on jo lain­säädän­nönkin puit­teis­sa olta­va ser­ti­fikaatit kun­nos­sa, Heikki­nen sanoo.

Suun­nol­la on herät­ty asi­aan, ja he ennakoi­vat tämän myös ali­hankki­joiden­sa kanssa. He mit­taa­vat jatkos­sa ali­hankki­joiden­sa parem­muut­ta yhä enem­män myös koko ketjun läpinäkyvyy­den, eet­tisyy­den ja vas­tu­ullisu­u­den näkökul­mas­ta.

– Laadun yksi kom­po­nent­ti on vas­tu­ullisu­us. Jot­ta sitä pystytään kehit­tämään, meil­lä täy­tyy olla luot­ta­muk­sel­liset suh­teet ali­hankki­joidemme kanssa, Möl­sä sanoo.

Suun­non eet­tistä toim­intaa ohjaa osaltaan emoy­htiö Amer Sportsin eet­ti­nen ohjeis­tus, joka määrit­telee muun muas­sa sen, miten ali­hankki­joiden on huole­hdit­ta­va ihmisoikeuk­sista ja työn­tek­i­jöi­den oikeuk­sista. Uusin yhteistyö­ta­ho Amer­il­la on Fair Labor Asso­ci­a­tion, jos­sa yri­tyk­set, ammat­tili­itot, jär­jestöt ja yliopis­tot kehit­tävät yhdessä tuotan­toketjun vas­tu­ullisu­ut­ta.

YHDEN TUOTTEEN KOKO KETJU AVOIMEKSI

Suun­to määrit­telee parhail­laan yhden tuot­teen koko elinkaaren aikaiset hiilid­iok­sidipäästöt mah­dol­lisim­man tarkasti.

– Teemme aluk­si toimit­ta­jis­tamme riski­ana­lyysin. Selvitämme ne asi­at, joi­ta halu­amme lähteä paran­ta­maan. Sen jäl­keen raken­namme työka­lut ja aikataulun seu­ran­nalle ja päätämme, kuin­ka lähdemme asi­aa avaa­maan ali­hankki­joillemme, Heikki­nen ker­too.

– Pitkäaikaisten kump­panei­demme kanssa käymme läpi tämän työn hyödyt molem­mille osa­puo­lille ja sen jäl­keen lähdemme pilot­tipro­jek­tis­sa selvit­tämään asi­aa. Kun saamme tulok­sia, viemme uusia vaa­timuk­sia ostoi­hin ja kil­pailu­tuk­si­in, hän konkreti­soi, mitä Suun­to tekee tänä vuon­na.

Kun ali­hankki­joiden kanssa tehdään töitä hei­dän han­k­in­taketju­jen­sa avaamisek­si, käytetään työkaluina muun muas­sa ali­hankki­joiden itsearvioin­tia. Suun­to hyö­dyn­tää myös kehi­tysy­hteistyö- ja kansalaisjär­jestö­jen kehit­tämiä seu­ran­tatyökalu­ja ja mittare­i­ta selvit­täessään toim­i­tus­ketjuaan.

VASTUULLISUUS VASTA AIKOMUKSIA

Eet­tisen kau­pan puoles­ta ry, eli Eet­ti, julka­isi viime lokaku­us­sa Ränkkää brän­di ‑raportin, jos­sa arvioiti­in kahdek­san suo­ma­laisen kulu­tuse­lek­tron­i­ikkayri­tyk­sen toimin­nan vas­tu­ullisu­ut­ta ja läpinäkyvyyt­tä. Tulos oli karu: paras sai neljä pis­tet­tä neljästä­toista, toinen kolme ja kol­mas kak­si. Viisi yri­tys­tä jäi pis­teit­tä.

Elek­tron­i­ikkatuot­tei­den vas­tu­ullisu­ud­es­ta ei keskustel­la juuri lainkaan toisin kuin ruoan tai vaat­tei­den.

– Selvi­tyk­semme tulos ei ollut yllä­tys. Elek­tron­i­ikkatuot­tei­den vas­tu­ullisu­ud­es­ta ei keskustel­la juuri lainkaan toisin kuin ruoan tai vaat­tei­den. Niin­pä sen tuotan­toketjun selvit­tämiseen ei kohdis­tu saman­laisia painei­ta ainakaan vielä, Eetin pro­jek­ti­työn­tek­i­jä Suvi Tik­ka ker­too.

KULUTTAJAT EIVÄT VAADI ELEKTRONIIKALTA VASTUULLISUUTTA

Elek­tron­i­ikkalait­tei­den vaiku­tuk­set ympäristöön ja ihmisoikeuk­si­in ovat laa­jat alka­en kaivosten epäin­himil­li­sistä oloista pää­tyen niiden val­tavaan sähkönkäyt­töön. Kuvat Kon­gon lap­si­työvoimaa käyt­tävistä kai­vok­sista, jois­sa kaive­taan muun muas­sa suurin osa maail­man koboltista, ovat jokaiselle tut­tu­ja. Kobolt­ti on muun muas­sa sähköau­to­jen akku­jen valmis­tuk­ses­sa keskeinen alkuaine.

Kun yri­tyk­set eivät kohtaa vaa­timuk­sia vas­tu­ullisu­u­den paran­tamisek­si, ne eivät tee asialle itse mitään. Alan yri­tyk­set eivät juuri käytä vas­tu­ullisu­ut­ta markki­noin­nis­sa.

Tilanteen parane­m­i­nen vaatii ulkop­uolista painet­ta joko kulut­ta­jil­ta tai lain­säätäjiltä. Sekä EU-tasol­la että kansal­lis­es­ti valmis­teil­la ole­vat yri­tys­vas­tu­u­lait loisi­vat painet­ta yri­tyk­sille. Lakien odote­taan etenevän päätök­sen­tekoon tämän vuo­den aikana.

Kun painet­ta ei ole, yri­tyk­set ovat har­voin edes itse tietoisia tuot­tei­den­sa raa­ka-ainei­den alku­perästä.

Sairaala­mainen puh­taus ja eri­lais­ten mit­ta­lait­tei­den kir­jo ovat omi­naisia Suun­non tehtaal­la Van­taan Tam­mis­tossa.

TIETÄMÄTTÖMYYS ON HUONO TEKOSYY

Tietämät­tömyys on yri­tyk­sille suuri ongel­ma: jos ne eivät tiedä, mis­tä niiden valmis­tamien tuot­tei­den raa­ka-aineet tule­vat, voivat ne epä­suo­rasti tukea lap­si- ja orjatyövoiman käyt­töä, mit­tavia luon­to­tuho­ja ja vakavia ihmisoikeusloukkauk­sia. Ne ovat pal­jastues­saan yri­tyk­sille mit­ta­va maine­hait­ta, joka real­isoituu hel­posti asi­akkaiden, sijoit­ta­jien ja työn­tek­i­jöi­den kaikkoamise­na.

– Elek­tron­i­ikka­te­ol­lisu­u­den ongel­ma on se, etteivät yri­tyk­set ker­ro, mitä ne tietävät ja mitä eivät. Jos tietoa ei julk­iste­ta, on kulut­ta­jan mah­do­ton päätel­lä tietääkö yri­tys itsekään, mis­tä sen tuot­teet tule­vat, Tik­ka sanoo.

Onko yri­tyk­sil­lä sit­ten halua tai keino­ja selvit­tää ali­hank­in­tansa raa­ka-aineisi­in saak­ka?

– Kun vaa­timus­ta­so nousee koko ajan, on yri­tys­ten lähdet­tävä liik­keelle. Tilanne on kuitenkin se, että olemme tässä asi­as­sa aivan lapsenkengis­sä. Mikään elek­tron­i­ikkayri­tys ei viesti niin avoimesti, että vas­tu­ullisu­ut­ta voisi arvioi­da kat­tavasti, Tik­ka sanoo.

AJAAKO HINTAKILPAILU VASTUULLISUUDEN JA MAINEEN OHI?

Yri­tyk­set etsivät toim­i­tus­ketjus­ta jatku­vasti säästöjä. Tähän pakot­taa globaalien markki­noiden tiuk­ka hin­tak­il­pailu, mis­sä kaik­ki yri­tyk­set pyrkivät raa­ka-ainesäästöil­lä mak­si­moimaan voit­to­jaan. Vas­tu­ullisu­u­den vaa­timuk­set jäävät täl­löin hel­posti sivurooli­in.

Riskin­hallinnan näkökul­ma on yri­tyk­sille tärkeä. Toim­i­tus­ketjuista kar­si­taan niihin liit­tyviä toimin­nal­lisia, taloudel­lisia, poli­it­tisia ja muitakin riske­jä.

Jos yri­tyk­sen toimin­nas­sa havaitaan vas­tu­ullisu­us­pe­ri­aat­tei­ta rikko­vaa toim­intaa, lev­iää sana siitä nopeasti.

– Maine on yri­tyk­sille tärkeä. Arve­lut­ta­vat yri­tyskump­pan­it ovat ris­ki. Jos yri­tyk­sen toimin­nas­sa havaitaan vas­tu­ullisu­us­pe­ri­aat­tei­ta rikko­vaa toim­intaa, lev­iää sana siitä nopeasti. Toim­i­tus­ketjun ongel­mayri­tyk­set voivat aiheut­taa maine­hait­to­jen lisäk­si myös taloudel­lisia mene­tyk­siä, Teol­lisu­us­li­iton erikois­tutk­i­ja Mika Kärkkäi­nen sanoo.

SUOMALAINEN KOBOLTTI EI RATKAISE ONGELMIA

Suo­ma­laisen, ja koko Euroopan, elek­tron­i­ikka­te­ol­lisu­u­den suuri ongel­ma on sen riip­pu­vu­us pääasi­as­sa Kaakkois-Aasian kom­po­nent­ti­valmis­ta­jista. Ne ovat puolestaan riip­pu­vaisia kaivosy­htiöistä, joiden kaivosten olo­suh­teet poikkea­vat melkois­es­ti maas­ta toiseen. Suuri osa kom­po­nent­tien kri­it­ti­sistä raa­ka-aineista tulee Afrikas­ta.

– Kiina hallinnoi täl­lä het­kel­lä pitkälti Afrikan kaivos­varan­to­ja, ja EU-alue on riip­pu­vainen Kiinas­ta, Sitran kier­to­talousasiantun­ti­ja Lot­ta Toivo­nen sanoo.

Entä sit­ten suo­ma­laiset kai­vok­set ja niiden merk­i­tys EU:n raa­ka-ainei­den saan­nille?

– Suo­ma­laista kobolt­tia voidaan tar­jo­ta valmis­ta­jille vas­tu­ullise­na vai­h­toe­htona, mut­ta se ei poista globaale­ja ongelmia, sil­lä EU-alue on jatkos­sakin riip­pu­vainen muun muas­sa Afrikan raa­ka-aineista ja Aasian kom­po­nent­ti­valmis­ta­jista, Toivo­nen sanoo.

EU:n ja kulut­ta­jien paine yri­tyk­siä kohtaan kas­vaa vähitellen niin, että niiden on huole­hdit­ta­va parem­min toim­i­tus­ketjun­sa läpinäkyvyy­destä.

– Ongel­mana säi­lyy se, että yri­tys­ten on hyvin vaikea jäljit­tää toim­i­tus­ketju­jaan. Raa­ka-ainepörssit ovat yksi syy, sil­lä niis­sä häivytetään usein raa­ka-ainei­den alku­perä, Toivo­nen sanoo.

Hän peräänku­u­lut­taa sitä, että yri­tyk­set ker­to­vat toim­i­tus­ketjuis­taan läpinäkyvästi, ovat avoimia ja ryhtyvät ratko­maan havait­tu­ja ongelmia.

– Mei­dän pitää hyväksyä, että kai­vok­sia on ole­mas­sa ja kaikkia niihin liit­tyviä ongelmia ei voi­da ratkaista heti. Globaali toim­i­tus­ketju pitää ava­ta avoimesti ja miet­tiä keino­ja, miten olo­suhtei­ta voidaan paran­taa, Toivo­nen sanoo.

RAAKA-AINEET PITKÄN KETJUN PÄÄSSÄ

Mon­imutkaiset toim­i­tus­ketjut ovat alan ongel­ma. Yhdessä lait­teessa voi olla osia sadas­takin läh­teestä. Yhteen kom­po­nent­ti­in on puolestaan käytet­ty hel­posti paria kym­men­tä raa­ka-ainet­ta. Kom­po­nent­ti­valmis­ta­jat osta­vat raa­ka-aineen­sa raa­ka-ainepörs­seistä, mis­sä kaup­paer­iä kootaan eri lähteistä, kos­ka samal­la kaivosy­htiöl­lä on kai­vok­sia eri puo­lil­la maa­pal­loa useis­sa eri mais­sa. Osa raa­ka-aineista tulee pörs­sei­hin tun­tem­at­tomista lähteistä.

Maail­mal­la on kuitenkin Fair­Phone-kän­nykkä (reilu puhe­lin), jon­ka valmis­ta­ja on läht­enyt selvit­tämään toim­i­tus­ketjua. Yri­tys ker­too avoimesti ongelmista, joi­ta alan vas­tu­ullisu­u­den paran­t­a­mi­nen kohtaa. Yri­tyk­sen perus­ta­ja Bas van Abel onkin toden­nut, että tuot­teesta olisi ehkä parem­pi puhua nimel­lä ”fair­er” phone (reilumpi puhe­lin), kos­ka täysin vas­tu­ullisen puhe­li­men valmis­tus on mah­do­ton­ta.

Yri­tys­ten vas­tu­ullisu­u­den yhtey­dessä puhutaan usein viher­pe­sus­ta, jol­la tarkoite­taan sano­ja ilman aito­ja teko­ja. Se voi olla myös näen­näisiä tem­pauk­sia, kuten puidenis­tu­tus­päiviä, samal­la kun yri­tyk­sen varsi­nainen toim­inta tuhoaa sademet­sää tai edis­tää luon­non mon­imuo­toisu­u­den katoamista.

– Aitoa vas­tu­ullisu­ut­ta on se, että yri­tys selvit­tää aidosti toim­intansa vaiku­tuk­set, ker­too avoimesti ongelmista ja edis­tää asioiden kor­jaamista, Eetin Tik­ka sanoo.

Suun­to on valmis­tanut paten­toitu­ja maas­tokom­passe­ja vuodes­ta 1936. Niiden kysyn­tä on nous­sut vah­vasti korona-ajan ulkoilubu­umin myötä.

Lakeja, laatujärjestelmiä ja ohjeita

Yri­tyk­set eivät ole yksin arve­lut­tavien kump­panei­den kar­simises­sa.

– Lain­säädän­tö on tehokkain keino suit­sia kyseenalais­ten ali­hank­in­taketju­jen toim­intaa, Teol­lisu­us­li­iton erikois­tutk­i­ja Mika Kärkkäi­nen sanoo.

Parhait­en yri­tys ehkäisee han­k­in­taketjun­sa ongelmia ennakoimal­la. Kaikil­la suuryri­tyk­sil­lä on laatu­jär­jestelmi­in perus­tu­vat tarkat han­k­in­tao­hjeet, jot­ka sisältävät jonkin ver­ran vas­tu­ullisu­u­teen ja ketjun läpinäkyvyy­teen liit­tyviä vaatei­ta.

Jos työn­tek­i­jä havait­see, että yri­tyk­sessä saat­taa olla toim­i­tus­ketjun vas­tu­ullisu­u­teen liit­tyviä ongelmia, on paras tie kään­tyä luot­ta­mus­miehen puoleen. Käytän­nössä työn­tek­i­jöil­lä on har­voin mah­dol­lisuuk­sia puut­tua näi­hin epäko­hti­in, ja sama kos­kee myös luot­ta­mus­miehiä.

Lain­säädän­tö on tehokkain keino suit­sia kyseenalais­ten ali­hank­in­taketju­jen toim­intaa.

– Globaal­isti toimivil­la yri­tyk­sil­lä on usein euroop­palainen yri­tys­neu­vos­to (Euro­pean Works Coun­cil, EWC), jon­ka kaut­ta työn­tek­i­jät voivat tuo­da ali­hank­in­taan liit­tyviä asioi­ta suo­raan esille. Toim­i­tus­ketju­un liit­tyvät asi­at ovat hyvin tyyp­il­lisiä asioi­ta, joi­ta EWC:ssä käsitel­lään, Kärkkäi­nen ker­too.

Teol­lisu­us­li­iton Teol­lisu­us­poli­it­tises­sa ohjel­mas­sa on määritel­ty yri­tys­vas­tu­u­ta koske­via kysymyk­siä luon­non­va­ro­jen kestävän hyö­dyn­net­tävyy­den, ener­gia- ja ilmas­tokysymys­ten sekä työolo­jen paran­tamisen näkökul­mas­ta.

Mon­et pörssiy­htiöt julkai­se­vat Cor­po­rate Gov­er­nance ‑raporteis­saan ja vuosik­er­to­muk­sis­saan vas­tu­ullisu­u­so­siot. Vas­tu­ullisu­ut­ta käsitel­lään myös niin san­o­tuis­sa Code of Con­duct ‑sitoumuk­sis­sa. Niis­sä yri­tys ottaa kan­taa muun muas­sa lain nou­dat­tamiseen, eet­tis­ten asioiden huomioon ottamiseen, liike­suhtei­den reilu­u­teen, infor­maa­tion avoimuu­teen, kor­rup­tion ja lahjon­nan tor­jun­taan, työn­tek­i­jöi­den yhdis­tymis­va­pau­teen, lap­si­työvoiman käytön ehkäisyyn sekä ympäristöstä huole­htimiseen.

 

Valmistajien hankala nähdä ketjun alkupäähän

Tek­i­jä-lehti kysyi viideltä Suomes­sa toimi­val­ta elek­tron­i­ikkavalmis­ta­jal­ta toim­i­tus­ketjun vas­tu­ullisu­ud­es­ta. Ter­veyste­knolo­giayri­tys GE Health­care, sykemit­tari­valmis­ta­ja Polar ja sääte­knolo­giavalmis­ta­ja Vaisala vas­ta­si­vat. Viestin­tätekni­ikkayri­tys Bit­tium ja kuu­lokkei­ta valmis­ta­va Joy­ac­tor eivät vas­tan­neet useista yhtey­de­no­toista huoli­mat­ta.

Millä keinoilla varmistatte alihankintaketjunne vastuullisen toiminnan?

GE HEALTHCARE: Ali­hankki­jat ovat kri­it­tisen tärkeä osa arvoketjuamme. Meil­lä on käytössä Sup­pli­er Integri­ty Guide, jota kaikkien ali­hankki­joidemme on sitoudut­ta­va nou­dat­ta­maan.  Meil­lä on myös kat­ta­va Sup­pli­er Respon­si­bil­i­ty Gov­er­nance Pro­gram (SRG), jon­ka tehtävä on varmis­taa ja jatku­vasti kehit­tää ali­hank­in­taketjumme eet­tisyyt­tä, vas­tu­ullisu­ut­ta ja läpinäkyvyyt­tä.

POLAR: Polar­il­la on toimit­ta­jille ja ali­hankki­joille mate­ri­aali- ympäristö- ja käyt­täjä­tur­val­lisu­u­teen sekä eet­tisyy­teen perus­tu­via vaa­timuk­sia, joi­hin vaadimme sitou­tu­mista toimit­ta­jil­ta ja ali­hankki­joil­ta. Vaa­timusten­hallinta on osa Polar­in tuoteke­hi­tyk­sen ja tuotan­non perustyötä ja siihen on ole­mas­sa työka­lut ja toim­inta­mallit. Seu­raamme akti­ivis­es­ti tuot­teisi­imme ja toim­intoi­himme vaikut­tavia vaa­timuk­sia ja niiden muu­tok­sia globaalil­la tasol­la, ja meil­lä on valmius imple­men­toi­da uusia ja päivit­tyviä vaa­timuk­sia läh­es reaali­aikaises­ti. Teemme myös sään­nöl­lis­es­ti toimit­ta­ja-audi­toin­te­ja, jois­sa nämä asi­at kat­sel­moidaan.

VAISALA: Toimit­ta­jien on sitoudut­ta­va nou­dat­ta­maan toimit­ta­jien toim­inta­pe­ri­aat­tei­ta. Lisäk­si vas­tu­ullisu­u­teen liit­tyviä vaa­timuk­sia on kir­jat­tu Vaisalan toimit­ta­javaa­timus­doku­ment­ti­in, joka kos­kee kaikkia Vaisalan toimit­ta­jia.

Arvioidak­semme toim­i­tus­ketjun ESG-riske­jä, eli ympäristöä koske­via, sosi­aal­isia ja hallinnol­lisia riske­jä, käytämme toimit­ta­jien vas­tu­ullisu­u­den itsearvioin­tiky­se­lyä osana toimit­ta­jien kehit­tämistä. Kyse­ly on osa toimit­ta­jien arvioin­tia ja tuo esi­in riske­jä liit­tyen toimit­ta­jien ympäristöa­sioiden hallintaan, työ­tur­val­lisu­u­teen, sosi­aaliseen vas­tu­useen, hallinto­ta­paan sekä toim­i­tus­ketjun hallintaan. Jos toimit­ta­jan arvioin­ti ei vas­taa Vaisalan aset­tamia odotuk­sia, heiltä edel­lytetään kor­jaavia toimen­piteitä vas­tu­ullisu­u­den paran­tamisek­si osana toimit­ta­jan kokon­ais­val­taista kehi­tys­su­un­nitel­maa ja havait­tu­ja heikkouk­sia kehitetään yhteistyössä.

Osana toimit­ta­jien hallintaa teemme toimit­ta­jillemme myös audi­toin­te­ja, jois­sa tarkas­tamme laatu­un liit­tyvien näkökul­mien lisäk­si vas­tu­ullisu­u­teen liit­tyviä näkökul­mia: Vaisalan toimit­ta­jien toim­inta­pe­ri­aat­tei­den tun­te­mus ja sovelt­a­mi­nen, työ- ja ihmisoikeudet, työ­tur­val­lisu­us, ympäristöa­sioiden hallinta, tuote­tur­val­lisu­us (RoHS ja REACH) sekä kon­flik­timin­er­aalien hallinta.

Mitkä ovat suurimmat vaikeudet, kun varmistatte hankintaketjun vastuullista toimintaa, ja miten olette onnistuneet ratkomaan ne?

GE HEALTHCARE: Kos­ka olemme globaali yri­tys, han­k­in­taketjumme ulot­tuu mai­hin, jois­sa voi olla haastei­ta liit­tyen esimerkik­si ympäristöön, tur­val­lisu­u­teen, työelämän stan­dard­ei­hin, ja ihmisoikeuk­si­in.

POLAR: Vaik­ka meil­lä on läpinäkyvyys syvälle han­k­in­taketju­un, niin täyt­tä näkyvyyt­tä on haas­ta­va saavut­taa ja joudumme luot­ta­maan ensisi­jais­ten toimit­ta­jiemme rapor­toin­ti­in vas­tu­ullisu­usasiois­sa. Käytämme tun­net­tu­ja ja luotet­tu­ja toimit­ta­jia.

Vaa­timusten­mukaisu­us­vaku­u­tusten saami­nen joillekin tuot­teille on ajoit­tain myös haas­tavaa. Vaa­timusten­hallintaan ostamme avuk­si ali­hank­in­taa, teemme riski­ana­lyy­se­jä ja tes­taamme tuot­tei­ta. Mikäli ali­hankki­jan tai toimit­ta­jan tuot­teet eivät ole vaa­timusten mukaisia, vältämme niiden käyt­tämistä.

VAISALA: Elek­tron­i­ikan toim­i­tus­ketjut ovat hyvin pitk­iä, eikä suh­teel­lisen pienel­lä yri­tyk­sel­lä ole mah­dol­lisu­ut­ta selvit­tää ketju­ja kokon­aisu­udessaan saatik­ka suo­raan vaikut­taa ketju­jen alkupäähän. Voimme edel­lyt­tää suo­ril­ta toimit­ta­jil­tamme vas­tu­ullista toim­intaa, ja vaa­tia, että he edel­lyt­tävät samaa omil­ta toimit­ta­jil­taan. ”Ideaal­i­maail­mas­sa” vaa­timuk­set val­u­vat tätä kaut­ta jokaisen toimit­ta­jata­son läpi.

Kuinka syvälle hankintaketjuun, esimerkiksi raaka-aineiden alkuperään saakka, olette onnistuneet jäljittämään hankintaketjunne vastuullisuuden?

GE HEALTHCARE: Meil­lä on käytössä alan johta­va globaali ali­hank­in­taketjun audi­toin­tio­hjel­ma. Kaik­ki ali­hankki­jamme audi­toidaan erit­täin kat­tavasti ja perus­teel­lis­es­ti ennen kuin heistä tulee part­nere­ita­mme sekä sään­nöl­lis­es­ti myös sen jäl­keen. Teemme läh­es 2 000 audi­toin­tia ali­hankki­joidemme tilois­sa vuosit­tain. Maail­man­laa­juinen han­k­in­ta- ja laatuor­gan­isaa­tiomme varmis­taa, että kaik­ki edel­lä kuvat­tu toteu­tuu ja että SRG-ohjel­mamme on ajan tasal­la. Lisäti­etoa aiheesta löy­dät tästä linkistä.

POLAR: Polar­in itse suun­nit­tele­mis­sa ja määrit­tele­mis­sä kom­po­nen­teis­sa Polar määrit­tää myös raa­ka-ainei­ta ja val­it­see niille luotet­tavia toimit­ta­jia. Stan­dard­ikom­po­nen­teis­sa Polar val­it­see vain tun­net­tu­ja ja luotet­tavia toimit­ta­jia. Edel­lytämme ali­hankki­joil­tamme, että koko ali­hank­in­taketju on Polar­in vaa­timusten mukainen. Esim. kon­flik­timin­er­aalien (3TG eli tina, tan­ta­ali, vol­fra­mi ja kul­ta) käyt­tö on Polar­in vaa­timuk­sis­sa kiel­let­ty, ja toimit­ta­jil­ta vaa­di­taan asi­as­ta vaa­timuk­sen­mukaisu­us­vaku­u­tus. Vaa­timus kos­kee myös toimit­ta­jien ali­hankki­joi­ta ja sulat­to­ja. Olemme mukana Assent Com­pli­an­cen suorit­ta­mas­sa Smelter Out­reach ‑ohjel­mas­sa.

VAISALA: Jälji­tys­tä tehdään pisim­mälle kon­flik­timin­er­aalei­hin liit­tyen, vaik­ka siinäkin datan laatu­un liit­tyy suuria haastei­ta. Toim­inta­mallimme, jol­la pyrimme varmis­ta­maan min­er­aalien toim­i­tus­ketjun vas­tu­ullisu­u­den, on OECD:n ohjeis­tuk­sen mukainen, ja käytämme Respon­si­ble Min­er­als Ini­tia­tiv­en (RMI) rapor­toin­ti­mallia toim­i­tus­ketjun min­er­aalien alku­pe­rien selvit­tämisek­si ja doku­men­toimisek­si. Vaisalan toimit­ta­jien tulee pyrk­iä varmis­ta­maan, ettei Vaisalalle toimite­tuis­sa osis­sa ole kon­flik­tialueil­ta peräisin ole­via min­er­aale­ja. Näi­hin min­er­aalei­hin lukeu­tu­vat muun muas­sa Kon­gon demokraat­tis­es­ta tasaval­las­ta tai sen naa­puri­maista louhit­tu tina, vol­fra­mi, tan­ta­ali ja kul­ta. Jos Vaisalalle toimite­tut osat tai tuot­teet sisältävät tinaa, vol­framia, tan­ta­alia tai kul­taa, toimit­ta­jan tulee varmis­taa näi­den min­er­aalien vas­tu­ulli­nen han­k­in­ta sekä rapor­toi­da RMI:n rapor­toin­ti­mallin mukaises­ti tästä Vaisalalle.

Millä vastuullisuuden alueilla ovat hankintaketjunne suurimmat riskit?

GE HEALTHCARE: Vas­tu­ullisu­us ulot­tuu läpi koko han­k­in­taketjun tuot­teis­samme käytet­ty­i­hin min­er­aalei­hin saak­ka. Lisää aiheesta voi lukea tästä ja tästä linkistä.

POLAR: Mate­ri­aal­i­tur­val­lisu­us on tun­nis­tet­tu riskik­si ja sen tur­vaamisek­si ja riskien min­i­moimisek­si on tehty toimen­piteitä. Esimerkik­si ajan­ta­saiset vaa­timuk­set, ser­ti­fikaat­tien mukainen tes­taami­nen ja toimit­ta­jien val­in­ta tai hylkäämi­nen ovat keino­ja vaikut­taa mate­ri­aal­i­tur­val­lisu­u­teen.

VAISALA: Vaisalan sisäi­nen ihmisoikeusriskiarvioin­ti viit­taa siihen, että vakav­impi­en ihmisoikeusloukkauk­sien riskit ovat toden­näköisimpiä toim­i­tus­ketjun kol­man­nen tason toimit­ta­jista kauem­pana. Nämä riskit ovat samo­ja kuin muis­sa elek­tron­i­ikan valmis­tus­ketjuis­sa. Näi­hin kuu­lu­vat muun muas­sa palkaton ja liialli­nen yli­työ, vaar­al­liset työsken­te­ly­olo­suh­teet, velka­or­ju­us ja alhaiset palkat. Vaisalan toim­i­tus­ketjun ihmisoikeusriske­jä vähen­netään val­it­se­mal­la tarkasti ensisi­jaiset toimit­ta­jat ja työsken­telemäl­lä tiivi­isti hei­dän kanssaan edel­lyt­täen käytän­töjä, jot­ka ylit­tävät usein paikallisen lain­säädän­nön vaa­timuk­set. Vaisalan toimit­ta­jien toim­inta­pe­ri­aat­teet velvoit­ta­vat heitä myös huole­hti­maan ihmisoikeuk­sien kun­nioit­tamis­es­ta omis­sa toim­i­tus­ketjuis­saan.

Toinen alue, jol­la olemme tun­nista­neet koros­tuneen tarpeen ymmärtää ja hal­li­ta ihmisoikeusriske­jä, on globaali pro­jek­tial­i­u­rakoit­si­javerkos­tomme, jos­sa mei­dän tulee varmis­taa, että yhteistyökump­pan­imme nou­dat­ta­vat muun muas­sa riit­täviä työ­tur­val­lisu­us­stan­dard­e­ja. Tästä syys­tä olemme ryhtyneet esimerkik­si anta­maan työter­vey­teen ja ‑tur­val­lisu­u­teen liit­tyviä ohjei­ta ja koulu­tuk­sia ali­u­rakoit­si­joillemme sen lisäk­si, että varmis­tamme hei­dän sitou­tu­misen­sa toimit­ta­jien toim­inta­pe­ri­aat­teisi­in.

Koulu­tamme myös han­k­in­nan henkilöstöä sekä riski­mais­sa toimivia pro­jek­tipääl­liköitä tun­nista­maan ja hal­lit­se­maan ihmisoikeusriske­jä toimies­saan poten­ti­aal­is­ten tai valit­tu­jen toimit­ta­jien tai ali­u­rakoit­si­joiden kanssa.

Millä konkreettisilla riskienhallinnan keinoilla olette varautuneet siihen, että hankintaketjussanne ilmenee vastuullisuuteen liittyviä ongelmia?

GE HEALTHCARE: Ser­ti­fioidut SRG-audi­toi­jamme seu­raa­vat jatku­vasti, että ali­hankki­jamme nou­dat­ta­vat ohjeis­tus­tamme. Jos haastei­ta ilme­nee, pyrimme ensisi­jais­es­ti ensin aut­ta­maan ali­hankki­jaa niiden kor­jaamises­sa, mut­ta mikäli tässä ei onnis­tu­ta, ali­hankki­ja­suhde joudu­taan päät­tämään. Tietyt, vaka­vat puut­teet ali­hankki­jan toimin­nas­sa voivat johtaa yhteistyön välit­tömään päät­tämiseen. Koko vas­tu­ullisu­us­ra­port­timme pääset luke­maan tästä linkistä.

POLAR: Olemme hil­jat­tain päivit­täneet han­k­in­taketju­un liit­tyviä vaa­timusten­hallintatyökalu­ja ja menetelmiä ja toim­imme akti­ivis­es­ti vaa­timusten­mukaisuuk­sien varmis­tamisek­si yhteistyökump­pan­imme kanssa. Vas­tu­ullisu­u­teen liit­tyvää riski­ana­lyysiä tehdään monel­la tasol­la. Osaa­va ja ket­terä organ­isaa­tio ja oma tuotan­to mah­dol­lis­ta­vat nopean reagoin­nin, esimerkik­si huo­maa­maan mah­dol­lisen epäeet­tisen toimin­nan tai mate­ri­aal­i­tur­val­lisu­us­riskin ja reagoimaan niihin.

VAISALA: Jos toimit­ta­jan arvioin­ti ei vas­taa Vaisalan aset­tamia odotuk­sia, heiltä edel­lytetään kor­jaavia toimen­piteitä vas­tu­ullisu­u­den paran­tamisek­si osana toimit­ta­jan kokon­ais­val­taista kehi­tys­su­un­nitel­maa ja havait­tu­ja heikkouk­sia kehitetään yhteistyössä.