AVAAJA: Oikeus toteu­tuu yhteisvoimin

Työsuh­teen riita-asioi­den selvit­tely kärä­jillä ilman ammat­ti­lii­ton oikeus­a­pua olisi yhdelle ihmi­selle valtava talou­del­li­nen riski.

AVAAJA kysyy ajan­koh­tai­sesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tunte­vilta ihmi­siltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommen­toi juttua julkai­sussa Teol­li­suus­lii­ton Face­boo­kissa tai Twit­te­rissä. Ehdota pals­talle aihetta tai haas­ta­tel­ta­vaa sähkö­pos­tilla.

17.3.2021

Parhaim­mat­kin lait ja työeh­to­so­pi­muk­set ovat pelk­kää pape­ria, jos niitä ei nouda­teta käytän­nössä. Viime­kä­dessä sopi­mus­ten ja lakien noudat­ta­mi­sesta linja­taan oikeudessa.

Teol­li­suus­lii­ton oikeu­del­li­sen yksi­kön vt. pääl­likkö Susanna Holm­berg pohtii, että peri­aat­teessa jokai­sella suoma­lai­sella on pääsy oikeu­teen, mutta käytän­nössä asia ei ole niin yksinkertainen.

Riita-asian ratko­mi­nen oikeu­dessa on yhdelle työn­te­ki­jälle talou­del­li­nen riski, sillä pääsään­töi­sesti hävin­nyt osapuoli maksaa myös vasta­puo­len oikeu­den­käyn­ti­ku­lut. Taval­li­sen työsuh­de­rii­dan käsit­tely oikeus­as­teissa maksaa usein kymme­niä tuhan­sia euroja.

Ilman lainop­pi­nutta avus­ta­jaa työn­tekijän ei kannata lähteä kärä­jille, sillä myös vasta­puo­lella on pääsään­töi­sesti avustaja.

– Työnan­ta­jat voivat ottaa isosta asian­ajo­toi­mis­tosta kaksi­kin avus­ta­jaa, jolloin lasku voi nousta huimiin luke­miin, Holm­berg kertoo.

AIKAA PALAA OIKEUSASTEISSA

Oikeu­den­käynti vaatii rahan lisäksi aikaa. On enem­män sääntö kuin poik­keus, että kärä­jille menneistä tapauk­sista vali­te­taan hovioi­keu­teen. Myös asian moni­mut­kai­suus, eli valmis­te­luun tarvit­tava aika, vaikut­taa oikeus­pro­ses­sin pituuteen.

Holm­berg laskee, että lähtö­koh­tai­sesti kannat­taa varau­tua aina­kin kahden vuoden oikeusprosessiin.

Käsit­te­ly­ajat vaih­te­le­vat käräjä- ja hovioi­keuk­sit­tain. Jos asia käsi­tel­lään pelkäs­tään kärä­jä­oi­keu­dessa, joka ei ole ruuh­kau­tu­nut, oikeus­pro­sessi voi olla käyty vuodessa.

Työeh­to­so­pi­muk­sien tulkin­taa koske­vat kysy­myk­set ratko­taan pääsään­töi­sesti työtuo­miois­tui­messa, jos osapuo­lena oleva työnan­taja on järjes­täy­ty­nyt. Järjes­täy­ty­mät­tö­mien työnan­ta­jien kohdalla asia menee kärä­jä­oi­keu­teen, joka voi pyytää työeh­to­so­pi­muk­sen tulkin­nasta työtuo­miois­tui­men lausunnon.

USKOTTAVA OIKEUSAPU SELKÄNOJANA

Työn­tekijän kannalta on tärkeää, että käytet­tä­vissä on uskot­tava oikeus­apu. Työnan­ta­jalla on moti­vaa­tio lakien ja sopi­mus­ten noudat­ta­mi­seen, kun on tiedossa, että väärin­käy­tök­set oikais­taan ammat­ti­lii­ton tuella.

Liiton myön­tä­mässä oikeus­a­vussa jäse­nellä ei ole omavas­tuu­osuutta eikä kuluissa ole enimmäissummaa.

– Meillä Teol­li­suus­lii­tossa oikeus­apu on erit­täin hyvä, Holm­berg sanoo.

Oikeus­a­pu­har­kinta tehdään liiton oikeu­del­li­sessa yksi­kössä, eli siellä pääte­tään, mitkä tapauk­set otetaan ajettavaksi.

– Selvi­te­tään, riit­tääkö näyttö ja onko perus­tetta esit­tää vaati­musta oikeu­dessa, Holm­berg kertoo päätök­sen perusteista.

Vuonna 2020 myön­net­tiin jäse­nille oikeus­apu 67 jutussa.

IRTISANOMISET JA PALKAT AIHEINA

Jäsen voi saada liitolta apua sellais­ten oikeu­del­lis­ten asioi­den hoita­mi­sessa, jotka ovat aiheu­tu­neet työsuh­de­asioissa tai jäse­nen toimin­nasta liitossa ja ammat­tio­sas­tossa. Oikeus­a­pua voi saada myös työta­pa­tur­mien ja ammat­ti­tau­tien vahingonkorvausasioissa.

Teol­li­suus­lii­ton oikeu­del­li­seen yksik­köön tule­vista riita-asioista tyypil­li­siä ovat työsuh­teen päät­tä­mi­seen liit­ty­vät riidat, jolloin tutki­taan, onko päät­tä­mis­pe­ruste ollut riit­tävä. Tällöin saate­taan esimer­kiksi selvit­tää, onko työn­tekijän laimin­lyönti ollut sellai­nen, että siitä voi seurata työsuh­teen päät­tä­mi­nen ja onko vastaa­van­lai­sesta laimin­lyön­nistä aiem­min annettu varoitusta.

Tyypil­li­siä ovat myös palk­ka­saa­ta­viin liit­ty­vät riidat, jolloin saate­taan riidellä maksa­matta jääneestä loma­kor­vauk­sesta tai oikeu­desta johon­kin muuhun palkanosaan.

SOPIMINEN ON LÄHTÖKOHTA

Valtaosa työsuh­teen epäsel­vyyk­sistä saadaan ratkais­tua sopi­malla. Työn­tekijän kannat­taa ensin ottaa yhteys omaan esimie­heensä ja tarvit­taessa pyytää neuvoja ja taus­ta­tu­kea työpai­kan luot­ta­mus­mie­heltä tai liiton asiantuntijoilta.

Holm­berg kertoo, että ensi­vai­heessa liitosta saa neuvon­taa. On myös yleistä, että työpai­kalla ratkai­se­mat­to­maksi jääneet riidat selviä­vät ilman kärä­jöin­tejä, kun vaati­muk­set esite­tään kirjal­li­sesti liiton tuella.

Meillä Teol­li­suus­lii­tossa oikeus­apu on erit­täin hyvä.

Sovit­te­lu­rat­kai­sulle on nykyi­sin tilaa tuomiois­tui­mes­sa­kin. Vuodesta 2006 käytössä ollut tuomiois­tuin­so­vit­telu on vaih­toehto oikeu­den­käyn­nille. Tällöin sovit­te­li­jana toimii tuomiois­tui­men tuomari, jonka tehtä­vänä on auttaa osapuo­lia löytä­mään riitaan molem­pia tyydyt­tävä ratkaisu.

– Tuomiois­tuin­so­vit­te­lu­pro­ses­sia on alettu käyt­tää yhä enem­män. Se on nopeampi ja vapaa­muo­toi­sempi, Holm­berg kertoo.

Tuomiois­tuin­so­vit­te­lussa osapuo­let pääse­vät itse esit­tä­mään asiansa ja vaikut­ta­maan riidan loppu­tu­lok­seen. Holm­ber­gin mukaan sovit­te­lussa liiton juris­tien tehtävä on olla enem­män sivu­roo­lissa pitä­mässä huolta, ettei jäsen tee itsensä kannalta huonoa sopimusta.

Mitä tehdä, kun työsuh­teessa on ongel­mia? Lue lisää Teol­li­suus­lii­ton verk­ko­si­vulta.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
GRAFIIKKA EMILIE UGGLA