OIVALTAJA: Eero Vekkeli: ”En ole yksin työelämän haasteiden kanssa”

Paperi­liit­to­lainen pääluot­ta­mus­mies Eero Vekkeli kuuli Metsä­teol­li­suus ry:n ilmoi­tuksen työeh­to­so­pi­mus­toi­min­nasta irtau­tu­mi­sesta 1. lokakuuta kello 15. Kello 18 hän jo kommentoi metsä­työ­nan­tajan yllät­tävää ilmoi­tusta suorassa tv-lähetyk­sessä Yleis­ra­dion toimittajalle.

LUOTTAMUSMIESTEN JATKOKURSSI

EERO VEKKELI

Pääluot­ta­mus­mies
Metsä Board Äänekoski
Paperi­liiton Äänekosken ao. 13

Vuoden kovimman työmark­ki­na­uu­tisen nopea kommen­toin­ti­ko­kemus takanaan Vekkeli odotti Murikka-opiston luotta­mus­miesten jatko­kurssin marras­kuun lopun toista viikkoa, jossa harjoi­tel­tiin viestin­tä­tai­toja. Vekkelin piti osallistua jo viime talvena Kiljavan opistolla televi­sio­esiin­ty­misen koulu­tuk­seen, mutta kurssi peruuntui. Siitä olisi ollut hyötyä uutispäivänä.

– Tv-esiin­ty­minen meni ihan hyvin siihen nähden, etten ollut ehtinyt asiaa paljoa proses­soi­maan. En kyllä ollut tilan­teessa mukavuusa­lu­eel­lani, ja ajattelin, että tätä pitää treenata.

Murikka-opisto on toiminut Teolli­suus­liiton lisäksi myös Paperi­liiton ja Suomen Elintar­vi­ke­työ­läisten Liiton jäsenten koulu­tus­paik­kana vuoden 2020 alusta lähtien. Vekke­lille koulu­tusyh­teistyö ja asioiden jakaminen näyttäytyi hedelmällisenä.

– Liittojen ja sopimusa­lojen työeh­to­so­pi­muksia vertai­le­malla sai uutta perspek­tiiviä asioihin. Eroja on yllät­tä­vissä kohdissa. Verkos­toi­tu­minen muiden liittojen luotta­mus­miesten kanssa oli hienoa, mutta niin oli myös se, että 14 hengen kurssilla oli toinenkin paperiliittolainen.

Murikan nykyai­kaiset ja remon­toidut tilat tekivät Vekke­liin vaiku­tuksen. Sekä Murikan että Kiljavan kursseja käyneen Vekkelin mielestä opettajat ovat molem­missa paikoissa ammattitaitoisia.

Jutut jatkuivat illalla baarin puolella.

– Mutteri-klubilla ruodit­tiin omia ja muiden tekemisiä. Huomasin, etten ole yksin työelämän haasteiden ja nopeiden muutosten kanssa.

Uusi tilanne työeh­tojen sopimi­sessa puhutti kurssilaisia.

Tulevassa paikal­li­sessa ja yritys­koh­tai­sessa sopimi­sessa on näkemy­se­roja esimer­kiksi siitä, säily­vätkö vanhan työeh­to­so­pi­muksen ehdot pohjana seuraa­vissa neuvot­te­luissa, vai aloite­taanko neuvot­telut puhtaalta pöydältä. 

Nähtä­väksi jää myös se, yrite­täänkö yleistä edunval­vontaa murentaa.

Vekkelin mukaan ammat­ti­liitot ovat nyt paljon varti­jana. Jos yritys­koh­tainen sopiminen on työnan­tajan mielestä hyvä ratkaisu jollain alalla, ilmoi­tuksia voi tulla muillekin aloille.

Vekkeli tarttuu opiske­lu­mah­dol­li­suuk­siin hanakasti. Kun hän kaksi vuotta sitten aloitti pääluot­ta­mus­miehen tehtä­vänsä, hänelle näytet­tiin, että tuossa on puhelin ja tietokone.

– Kysyin, onko mitään kesken. Ei ollut. Katselin tyhjää pöytää ja tuumin, että tästä pitäisi lähteä raken­ta­maan omaa toimintaa.

Vaikka pääluot­ta­mus­miehen työ on välillä kulut­tavaa ja asiat jäävät askar­rut­ta­maan vielä työpäivän jälkeen, Vekkeli ei ole katunut edunval­von­ta­työhön ryhtymistä.

– Opiskelu on ensiar­voisen tärkeää pääluot­ta­mus­mie­helle, jonka on työeh­doista ja lainsää­dän­nöstä perillä olemisen lisäksi hyvä omata jonkin­laisia terapeutin ja keittiöp­sy­ko­login taitoja sekä osattava avata ja sulkea suu oikeaan aikaan.

TEKSTI PIA KOIVISTO
KUVA HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN