Työeh­to­so­pi­mus­ten puut­tu­mi­nen leik­kaa palkkoja

Palkat ovat mata­lim­mat niissä EU-maissa, missä työeh­to­so­pi­mus­ten peitto on pienin. Näin kerto­vat EU-komis­sion viral­li­set tilastot.

12.12.2020

Työeh­to­so­pi­muk­set katta­vat vain seit­se­mästä 30:een prosent­tiin työn­te­ki­jöistä yhdek­sässä niistä kymme­nestä EU-maasta, joissa sekä keski­pal­kat että laki­sää­tei­set vähim­mäis­pal­kat ovat matalimpia.

Palk­ka­ti­las­ton kärkeen kuulu­vissa kymme­nessä maassa työeh­to­so­pi­mus­ten suojaa naut­tii keski­mää­rin 70 prosent­tia työn­te­ki­jöistä. Suomi kuuluu tähän jouk­koon. Meillä sopi­mus­ten peitto on Euroo­pan ay-liik­keen tutki­mus- ja koulu­tus­kes­kus ETUI:n mukaan 91 prosent­tia työntekijöistä.

Lisäksi työeh­to­so­pi­muk­set määrää­vät muus­ta­kin kuin palkasta. Ne tuovat työn­te­ki­jöille – maasta riip­puen – monen­lai­sia muita­kin etuja, kuten pidem­mät lomat, vuosi­bo­nuk­set tai edul­li­sem­mat eläkemahdollisuudet.

EU-maiden heikoim­mat keski­mää­räi­set tunti­pal­kat ovat Bulga­riassa, Roma­niassa, Liet­tuassa, Latviassa ja Unka­rissa. Niistä missään ei sopi­mus­ten katta­vuus nouse yli 23 prosen­tin. Kaikissa maissa se on lisäksi vähen­ty­nyt vuodesta 2000.

Roma­niassa neuvot­telu työeh­doista on pakol­lista, mutta ei tulok­seen pääse­mi­nen. Alle 21 työn­tekijän yrityk­sissä ei ole velvol­li­suutta edes neuvotella.

Rajuin esimerkki on Roma­nia. Touko­kuu­hun 2011 asti 98 prosent­tia työn­te­ki­jöistä oli työeh­to­so­pi­mus­ten piirissä. Silloin säädet­tiin muun muassa EU:n ja Kansain­vä­li­sen valuut­ta­ra­hasto IMF:n vaateesta laki, joka kielsi kansal­li­sen tason työehtosopimukset.

Sopia saa yhä, mutta pääasial­li­sesti vain yritys­ta­solla. Neuvot­telu työeh­doista on pakol­lista, mutta ei tulok­seen pääse­mi­nen. Alle 21 työn­tekijän yrityk­sissä ei ole velvol­li­suutta edes neuvo­tella. Aloit­teen sopi­mi­seen tekee työnantaja.

Ammat­ti­liitto saa neuvo­tella, mikäli siihen kuuluu työpai­kalla 50 prosent­tia plus yksi jäsen. Jäse­niä on kuiten­kin oltava vähin­tään 15, mikä sulkee pienet yrityk­set pois. Arviolta 40 prosent­tia työn­te­ki­jöistä saa vähim­mäis­palk­kaa, josta on tullut palk­ko­jen katto. Se on nyt 466 euroa kuussa.

Nyt sopi­mus­ten katta­vuus Roma­niassa on 23 prosent­tia työn­te­ki­jöistä. Luku on harhaan­joh­tava, sanoi keskus­jär­jestö Cartel-Alfan pääsih­teeri Petru Dandea Euroo­pan amma­til­li­sen yhteis­jär­jestö EAY:n haas­tat­te­lussa kaksi vuotta sitten.

Maassa oli rekis­te­röity 9 000 yritys­koh­taista sopi­musta, mutta vain 2 000 niistä oli ammat­ti­lii­ton teke­miä. Loput yritys oli ”sopi­nut” valit­se­miensa henki­lös­tön edus­ta­jien kanssa, Dandea sanoi.

Dandea uskoo, että Roma­nia on kokei­lu­kenttä. Työeh­to­so­pi­mus­ten romut­ta­mi­nen on tapa rikkoa euroop­pa­lai­nen yhteis­kun­nan malli. On erit­täin tärkeää, että ammat­ti­lii­tot EU:ssa vastus­ta­vat tätä, hän korosti.

TEKSTI HEIKKI JOKINEN
KUVA DANIEL MIHAILESCU /​ AFP PHOTO /​ LEHTIKUVA