Yritys­ve­rolla varoja oppisopimuskoulutukseen

Saksan­kie­li­sessä Euroo­passa on pitkä oppiso­pi­mus­kou­lu­tuksen perinne. Moni siirtyy perus­kou­lusta suoraan työssä­op­pi­mi­seen, Sveit­sissä jopa kaksi kolmasosaa.

9.9.2020

Saksa­laiset kutsuvat omaa koulu­tus­mal­liaan duaali­kou­lu­tuk­seksi eli kahden järjes­telmän koulu­tuk­seksi. Se tarkoittaa työn ja opintojen limit­tä­mistä kiinteästi yhteen. Suomen hiljan uusiksi muokattu oppiso­pi­mus­jär­jes­telmä on saanut paljon vaikut­teita Saksasta.

Saksassa opiske­li­joiden korvauksen taso on ammat­ti­lii­toille tärkeä asia. Se määri­tel­lään työeh­to­so­pi­muk­sissa, ja esimer­kiksi IG Metall pyrkii jatku­vasti nosta­maan sitä enemmän kuin muita palkkoja.

Laki määrittää koulu­tet­ta­vien vähim­mäis­kor­vaukset 515–620 euron välille kuukau­dessa, mutta esimer­kiksi teräs­teol­li­suuden sopimus takaa 980–1 197 euron korvauksen.

Liitto valvoo muutoinkin tarkasti opiske­li­joiden etuja työpaikoilla.

– Pidämme huolta siitä, että opinto­suun­ni­telmaa nouda­te­taan, eikä opiske­li­joilla teetetä mitään opinnoille vieraita tehtäviä, sanoo liiton Volkswa­genin Osnabrückin yritys­neu­voston jäsen Petra Nolte liiton verkkosivuilla.

Saksassa on työpai­koilla oma lakisää­teinen opiske­li­joiden ja nuorten etuja valvova elin, Jugend- und Auszu­bil­den­den­vert­re­tung JAV. Sen toiminta kattaa alle 25-vuotiaat työnte­kijät ja sille valitaan oma edustaja tai neuvosto.

Laki säätää, että JAV:n luotta­mus­hen­ki­löille on taattava työpaikka opintojen jälkeen. Suoja kestää vuoden opintojen päätty­misen jälkeen.

Tanskassa oppiso­pi­mus­ve­rolla kerätään vuosit­tain 670 miljoonaa euroa. Tuotolla korva­taan yrityk­sille valtaosa oppiso­pi­muk­sessa olevien palkkakuluista.

Monessa maassa oppiso­pi­mus­kou­lu­tuksen kuluja katetaan yrityk­siltä perit­tä­vällä erilli­sellä verolla. Tanskassa näin kerätään vuosit­tain 670 miljoonaa euroa. Tuotolla korva­taan yrityk­sille valtaosa oppiso­pi­muk­sessa olevien palkkakuluista.

Järjes­telmä tasaa oppiso­pi­muksen kuluja eri yritysten kesken ja tuo hyötyjä niille, jotka oppilas­paik­koja tarjoavat. Silti veron tuottoa ei ole pystytty kokonai­suu­des­saan käyttä­mään ja tänä vuonna sitä peritään vähemmän.

Ranskassa vastaavaa veroa on eri muodois­saan peritty jo vuodesta 1925. Verosta on voinut vähentää omat oppiso­pi­mus­kulut. Veron tarkoitus on kannustaa yrityksiä tarjoa­maan koulutuspaikkoja.

Britan­niassa konser­va­tii­vi­hal­litus sääti vuodesta 2017 yli kolmen miljoonan punnan liike­vaihdon saavut­ta­ville yrityk­sille 0,5 prosentin oppiso­pi­mus­veron niiden koko palkka­sum­masta. Yrityk­sillä on kaksi vuotta aikaa käyttää maksa­mansa vero omaan oppisopimuskoulutukseensa.

TEKSTI HEIKKI JOKINEN
KUVA LEHTIKUVA /​ DPA /​ JULIAN STRATENSCHULTE