Janne Ronkainen: Eurooppa tarvitsee yhteistä teollisuuspolitiikkaa

Teolli­suus­työn­te­ki­jöiden euroop­pa­lainen liitto IndustriAll Europe (IAE) julkaisi marras­kuun lopussa laajan selvi­tyksen ”Euroop­pa­laisen naiiviuden loppu”, jossa arvioi­daan euroop­pa­laisen teolli­suuden tilaa. Selvi­tyksen on tehnyt Syndex-niminen tutki­mus­laitos. Selvitys piirtää synkän, mutta ei toivot­toman kuvan euroop­pa­laisen teolli­suuden tilanteesta.

Tutki­tuista 18 teolli­suuden alasta euroop­pa­lainen teolli­suus on johta­vassa asemassa ainoas­taan yhdessä, ilmai­lussa. Lisäksi puolus­tus­teol­li­suuden tilanne on hiukan vahvis­tunut, mutta sielläkin kiistaton johtoa­sema on USA:lla. Aikai­semmin johtavat teolli­suuden alat, kuten auto‑, energia‑, telekommunikaatio‑, teräs‑, paperi- ja lääke­teol­li­suus ovat kaikki luisussa, ja johtoa­sema on siirtynyt pääasiassa Kiinaan.

Selvi­tyksen mukaan johtoa­seman siirty­mi­sessä ei ole kyse mistään luonnon­laista, vaan tietoi­sesta teolli­suus­po­li­tii­kasta. Kiina ja USA ovat harjoit­ta­neet omaa teolli­suutta suojaavaa politikkaa samalla kun Eurooppa on jättäy­tynyt alttiiksi kilpai­lulle joko ideolo­gi­sista syistä tai heikon koordi­naa­tion ja suppeiden kansal­listen intres­sien eli sisäisen eripu­rai­suuden vuoksi.

Brutto­kan­san­tuot­teella (BKT) mitat­tuna USA on kasvanut tasai­sesti ja kasvat­tanut eroaan Euroop­paan. USA:n Eurooppaa nopeampi kasvu ei selity matalam­milla työvoi­ma­kus­tan­nuk­silla, vaan työllä tuote­tuista tuotteista ja palve­luista saata­valla korkeam­malla hinnalla, eli tuottavuudella.

Eurooppa voisi tehdä vahvuuk­sis­taan voittavan kilpai­lu­te­kijän, mikäli vain kykeni­simme yhtenäi­seen teollisuuspolitiikkaan.

Kiina kasvaa nopeasti, mikä selittyy pitkälti työvoiman osaamis­tason kasvulla ja siirty­mi­sellä korkeamman jalos­tusas­teen tuottei­siin. Riittävän laaduk­kaiden kiina­laisten tuotteiden markki­nao­suus kasvaa erityisen nopeasti niin sanotuissa nouse­vissa talouk­sissa Aasiassa, Afrikassa ja Latina­lai­sessa Amerikassa.

Syndexin selvi­tyksen mukaan euroop­pa­lai­sella teolli­suu­della on talou­del­lista kilpai­lu­kykyä työvoiman kustan­nus­ta­sossa ja korkeaa osaamista. Keskei­senä haasteena on yhtenäisen teolli­suus­po­li­tiikan puute, yhteisen näkemyksen puute avaina­loista sekä tutki­mus­re­surs­sien ja inves­toin­tien puute. Lisäksi akuutit haasteet Euroo­palle muodos­tavat meneil­lään oleva Venäjän hyökkäys­sota Ukrai­nassa sekä tulleja ja tarif­feja koros­tava USA:n kauppa­po­li­tiikka, jolla se suojaa kotimarkkinoitaan.

Euroo­palla on kuitenkin pidemmän aikavälin vahvuuksia suhteessa keskei­siin kilpai­li­joihin, Kiinaan ja USA:han. Talouden kasvu USA:ssa on kanavoi­tunut pääasiassa yhteis­kunnan vauraim­malle osalle. Saman­ai­kai­sesti eriar­voi­suus kasvaa ja enemmistön hyvin­vointi jatkaa heikke­ne­mis­tään perin­tei­sillä hyvin­voinnin mitta­reilla, kuten eliniällä ja lapsi­kuol­lei­suu­della mitattuna.

Myös Kiinalla on erittäin isoja haasteita. Eurooppaa ja USA:ta huomat­ta­vasti korkeampi nuori­so­työt­tö­myys ja lähes­tyvän eläke­kriisi muodos­tavat erittäin ison haasteen Kiinan poliit­ti­selle järjes­tel­mälle. Selvi­tyksen mukaan Eurooppa voisi tehdä vahvuuk­sis­taan voittavan kilpai­lu­te­kijän, mikäli vain kykeni­simme yhtenäi­seen teollisuuspolitiikkaan.

Kirjoit­taja on Teolli­suus­liiton kan­sain­vä­li­sen toiminnan päällikkö.