Ajassa
Asiantuntijat nostivat esiin lakkorajoitusten ongelmia, mutta hallitus ei muuttanut suunnitelmiaan
Oikeusoppineet näkivät lakko-oikeutta rajoittaneiden lakien valmistelussa ja toteutuksessa ongelmia. Myös Kansainvälinen työjärjestö ILO lähestyi työministeri Arto Satosta kirjeellä, jossa kehotettiin vielä neuvottelemaan työmarkkinaosapuolten kanssa. Vaikutukset jäivät vähäisiksi.
Kansainvälinen YK:n alainen työjärjestö ILO lähestyi työministeri Arto Satosta 16.4.2024 päivätyllä kirjeellä, jossa kannustettiin palaamaan kolmikantaisten neuvottelujen tielle työrauhalainsäädännön valmistelussa.
ILO:n osastonjohtajan Corinne Varghan allekirjoittamassa kirjeessä myös tarjottiin apua sen arviointiin, miten suunnitellut lakkorajoitukset menevät yhteen Suomen allekirjoittamien kansainvälisten sopimusten kanssa.
ILO puuttui asiaan ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestön ITUC:n pyynnöstä. Työministeri Satonen vastasi ILO:lle 4.6.2024 päivätyllä kirjeellä, jossa todetaan, että uusi lainsäädäntö on jo voimassa ja ILO:n sopimukset on huomioitu valmistelussa ja eduskunnan valiokunnissa.
Satosen mukaan parhaita asiantuntijoita on kuultu ja syvällinen pohdinta on käyty, eikä ristiriitoja ole löytynyt kansainvälisiin sopimuksiin nähden. Satonen myös tiesi kertoa, että ILO:n tarjoama arviointiapu ei olisi johtanut erilaiseen lopputulokseen.
PARHAAT ASIANTUNTIJAT ÄÄNESSÄ
Lakkorajoituksia koskevista eduskunnan valiokunnille annetuista asiantuntijalausunnoista voi päätellä, että parhaita asiantuntijoita on kuultu.
Moni asiantuntija oli kylläkin sitä mieltä, ettei rajoituksille esitetä kunnollisia perusteita ja osa lainsäädännöstä on suoranaisesti ILO:n määrittelemän linjan vastaista.
Oikeustieteen emeritusprofessori Niklas Bruun toteaa lakivaliokunnalle antamassaan lausunnossa, että on täysin uusi työoikeuden periaate, että työntekijä voi joutua taloudelliseen vastuuseen ammattijärjestön päättämästä työtaistelusta. Aiemmin eduskunta on hylännyt vastaavat esitykset.
”Yksilöön kohdistuvaan 200 euron hyvitysmaksuun liittyy niin paljon ongelmia, että esityksestä kokonaan tulisi luopua.”
Yksilöön kohdistuvaan 200 euron hyvitysmaksuun liittyy niin paljon ongelmia, että esityksestä kokonaan tulisi luopua.
Tasa-arvovaltuutettu Ràiner Hiltunen kirjoittaa työelämä- ja tasa-arvolautakunnalle antamassaan lausunnossa, että henkilökohtaisen hyvitysmaksun vaikutusarviot ovat puutteelliset. Kiinteä 200 euron hyvitysmaksu on suhteessa kovempi esimerkiksi matalapalkkaisilla naisvaltaisilla aloilla.
”Tasa-arvovaltuutettu pitää valitettavana, että esityksen vaikutusarviointi on näin vajavainen.”
PYKÄLÄT UUSIKSI VIIKONLOPUSSA
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen kirjoittaa työelämä- ja tasa-arvolautakunnalle antamassaan lausunnossa, että lainvalmistelija on löytänyt perustelut henkilökohtaiselle hyvitysmaksulle hallitusohjelmasta, ei työelämästä tulevista tarpeista.
”Omasta puolestani totean, että ehdotus on tältä osin tarpeeton, käytännössä useissa tapauksissa toteutumiskelvoton ja muissakin tapauksissa erityisen ongelmallinen toteuttaa.”
Koskinen myös arvostelee lainvalmistelun tapaa. Myötätuntotyötaisteluja rajoittava lakiehdotus kirjoitettiin uusiksi yhden pitkän viikonlopun aikana sen jälkeen, kun perustuslakivaliokunta oli nostanut esiin lakiehdotuksen vaikeaselkoisuuden.
”Nyt epäselvyydet ja tulkinnanvaraisuudet liitetään vain muihin ilmaisuihin, jotka kuitenkin merkittävin osin tarkoittavat samoja epäselviä asioita kuin mitkä tulivat esille alkuperäisessä ehdotuksessa.”
Kysymyksen alaiseksi jää vielä se, miten osoitetaan näiden työtaistelujen lailla rajoittamisen välttämättömyys.
Perustelujen puute vaivaa Koskisen mukaan myös poliittisten työtaistelujen rajoituksia.
”Kun Suomessa poliittisia työtaisteluja on ollut vain harvoin, kysymyksen alaiseksi jää tosin vielä se, miten osoitetaan näiden työtaistelujen lailla rajoittamisen välttämättömyys.”
TALOUDELLINEN PERUSTE EI KÄY
Työoikeuden professori Ulla Liukkunen Helsingin yliopistolta kirjoittaa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle antamassaan lausunnossa, että Kansainvälisen työjärjestö ILO:n linjausten mukaan poliittisen lakon oikeudellinen asema pitäisi arvioida sen mukaan, onko kyse järjestön jäsenten puolustamisesta vai muusta esivallan vastustamisesta.
”ILO:n valvontakäytännön mukaan järjestöjen olisi voitava käyttää lakkoa etsittäessä ratkaisuja ongelmiin, jotka aiheutuvat merkittävistä sosiaali- ja talouspolitiikan suuntauksista näiden vaikuttaessa suoraan niiden jäseniin. Sikäli kuin kyse on työtaisteluista, joilla on tällaisia ulottuvuuksia, ne on pidettävä oikeudellisesti erillään puhtaasti poliittisista työtaisteluista.”
Liukkunen myös alleviivaa, että lakkolakien rajoitusta pitäisi erikseen arvioida suhteessa ILO:n sopimuksiin ja kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Hallitus on perustellut lakkorajoituksia muun muassa työllisyyden parantamisella, vaikka ILO:n linjan mukaan taloudelliset rajoitusperusteet ole sopimusten mukaisia.
”Kansainvälisen ihmisoikeusnormiston kuvauksesta huolimatta hallituksen esityksessä ei käsitellä tätä normistoa siten, että sen edellyttämä työtaisteluoikeuden suoja otettaisiin kaikilta osin huomioon.”
SOPIMUSVELVOITTEIDEN VASTAISIA
ILO:n varapääjohtajana vuosina 1996–2010 toiminut Kari Tapiola kirjoittaa työelämä- ja tasa-arvolautakunnalle antamassaan lausunnossa, että lakkorajoitusten säätäminen heijastaa yksioikoista näkemystä työmarkkinoista ja yhteiskunnan toiminnasta.
”Mietinnössä heijastuu tietynlainen työntekijäpuolen alamaistaminen, joka ei ole sen paremmin ILO:n perusperiaatteiden kuin Suomen työmarkkinoilla perinteisesti noudatetun yhteistyömallin mukaista.”
Mietinnössä heijastuu tietynlainen työntekijäpuolen alamaistaminen.
Tapiola arvioi, että lakkojen rajoitukset joudutaan puimaan kansainvälisellä tasolla.
”Hallituksen esitykset johtavat väistämättä siihen johtopäätökseen, että toteutuessaan nyt ehdotetut määräykset olisivat Suomen hyväksymien kansainvälisten sopimusvelvoitteiden vastaisia.”
TYÖNANTAJAPUOLI KIITTÄÄ JA KRITISOI
Työrauhalainsäädännön uudistukset saivat myös tukea eduskunnan valiokunnille annetuissa lausunnoissa. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto ja Suomen Yrittäjät pitivät lainsäädäntöä oikeansuuntaisena.
Työnantajapuolen lausunnoissa kuitenkin toivottiin hallituksen suunnitelmia kovempia rajoituksia lakko-oikeuteen.
”Lakiehdotukset jäävät kuitenkin eräiltä osin puutteellisiksi eivätkä korjaa riittävästi edellä kuvattuja epäkohtia”, lausuu EK.
Suomen Yrittäjien mukaan poliittisia työtaisteluja olisi pitänyt rajoittaa enemmän.
”Katsomme, että rajan pitäisi olla selvästi lyhyempi, korkeintaan muutaman tunnin pituinen.”
LAKKORAJOITUKSET
Orpon hallituksen säätämät lakkorajoitukset astuivat voimaan 18.5.2024.
• Poliittiset lakot rajoitettiin korkeintaan 24 tuntiin.
• Myötätuntolakkoja rajoitettiin asettamalla niille suhteellisuus- ja kohdentamisvaatimuksia.
• Lakkosakkoja korotettiin 10 000–150 000 euroon. Aiemmin oli vain yläraja 37 400 euroa.
• Säädettiin henkilökohtainen 200 euron seuraamusmaksu, jos työntekijä jatkaa osallistumista tuomioistuimen laittomaksi toteamaan lakkoon.
LUE MYÖS:
Lakko-oikeus on demokratian ytimessä – ”Ammutaanko tässä demokratiaa jalkaan?”
”Suoraan sanoen kepulipeliä” – lakko-oikeuden rajoitukset puhuttavat työpaikalla
