Ajassa
Huoli palveluista ajaa äänestämään alue- ja kuntavaaleissa
Teollisuusliiton jäsenpaneelin vastaajat ovat lähdössä innokkaasti äänestämään alue- ja kuntavaaleissa. Vastaajat pitävät sekä hyvinvointialueiden että kuntien keskeisiä tehtäviä hyvin tärkeinä, mutta tyytymättömyyttä on etenkin sote-palveluihin.
ALUE- JA KUNTAVAALIT 2025
Vaalipäivä 13.4.
Ennakkoäänestys 2.–8.4.
Teollisuusliiton jäsenpaneelilta kysyttiin helmikuun aikana äänestämisestä alue- ja kuntavaaleissa, kuntien ja hyvinvointialueiden palveluista sekä tyytyväisyydestä ja huolista palveluihin. Vastauksia saatiin yhteensä 2 324 jäseneltä. Paneelissa on yhteensä 4 478 jäsentä. Vastausprosentti oli näin 52.
Suomalaisten into lähteä äänestämään alue- tai kuntavaaleissa on jäänyt usein matalaksi. Kyselyn perusteella tämä ei päde jäsenpanelisteihin, sillä kyselyyn vastanneista 81 prosenttia kertoi äänestävänsä kuntavaaleissa. Aluevaaleissa äänensä aikoi antaa 72 prosenttia vastanneista.
Kuntien lukuisat tehtävät vaikuttavat läheisesti suomalaisten arkeen ja siksi panelistit haluavat vaikuttaa vaaleissa.
Kuntien tehtäväkentässä on tapahtunut suuria muutoksia sitten viime kuntavaalien vuonna 2021. Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut siirtyivät kunnilta vuonna 2023 toimintansa aloittaneille hyvinvointialueille Helsinkiä lukuun ottamatta. Kunnat puolestaan saivat hoitaakseen työllisyyspalvelut vuoden 2025 alusta.
Tehtävämuutoksista on seurannut, että teollisuusliittolaisten mielestä kuntien tärkeimpien tehtävien pääpaino on siirtynyt sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta peruselämisen kannalta keskeisen kunnallistekniikan ylläpitämiseen. 66 prosenttia vastanneista pitää tärkeänä tehtävänä veden- ja energiantuotantoa. Yli 50 prosenttia vastanneista piti tärkeänä koulutusta ja päivähoitoa, ikääntyneiden palveluita ja työllisyyspalveluita. Sen sijaan vain hieman enemmän kuin joka viides vastannut katsoi tärkeäksi vapaan sivistystyön palveluita, kuten työväen- ja kansanopistoja.
Tärkeysjärjestykseen toki vaikuttaa se, millaisia palveluita vastaajan kotikunta tuottaa. Esimerkiksi pienissä, alle 6 000 asukkaan kunnissa asuvista vastaajista vain 13 prosenttia piti joukkoliikennettä kunnan tärkeänä tehtävänä. Yli 100 000 asukkaan kaupungeissa asuvista vastaajista joukkoliikenne oli tärkeä 46 prosentin mielestä.
Jäsenpaneelin vastausten perusteella kunnat ovat selvinneet perustehtäviensä hoitamisesta hyvin. Kaikkein tyytyväisimpiä panelistit olivat jätehuollon palveluihin (69 % oli tyytyväisiä). Tyytyväisyyteen ei juurikaan vaikuttanut se, minkä kokoisessa kunnassa vastaaja asuu.
Yli puolet panelisteista oli tyytyväinen veden- ja energiatuotannon palveluihin. 40 prosenttia kiitteli kulttuuri‑, nuoriso‑, liikuntapalveluita ja kirjastoja.
Kaikkein eniten tyytymättömyyttä vastaajissa herättävät ikääntyneiden palvelut, joukkoliikenteen palvelut sekä työllisyyspalvelut.
Työllisyyspalvelut ovat kunnan tehtäväkentässä uusin tulokas ja niiden palveluiden sujumisessa kunnilla on iso näytön paikka kuntalaisille. Vastaajista vain 16 prosenttia sanoi olevansa tyytyväinen työllisyyspalveluihin.
Uuden tehtävän hoitaminen herättää panelisteissa huolta. Suurin huoli kohdistuu työpaikkojen tarjonnan mahdolliseen heikkenemiseen sekä pakkotyöllistämiseen aktiivimallin tapaan.
HOITOTAKUUSEEN OLLAAN PETTYNEITÄ
Sosiaali- ja terveyspalveluita sekä pelastustoimen palveluita hoitavat hyvinvointialueiden tehtäväkentät koetaan jäsenpanelistien mielestä erityisen tärkeiksi. Vastaajien mielestä kaikki hyvinvointialueiden keskeisistä palveluista ovat tärkeitä. Kyselyssä vähiten tärkeysmainintoja sai kotisairaanhoidon järjestämisen palvelut, mutta niitäkin piti tärkeänä puolet vastaajista. Tärkeimmäksi panelistit nostivat perusterveydenhuollon palvelut, joita piti tärkeänä 87 prosenttia vastaajista.
Vaikka hyvinvointialueiden palvelut koetaan hyvin tärkeiksi, tyytyväisyys palveluja kohtaan on vähäisempää kuin esimerkiksi kuntien tuottamia palveluja kohtaan.
Tyytyväisimpiä vastaajat olivat palo- ja pelastustoimen palveluihin. Niihin tyytyväisiä oli noin puolet vastaajista. Sen sijaan 36 prosenttia vastaajista sanoi olevansa tyytymätön hoitotakuuta kohtaan ja vain 14 prosenttia vastaajista kertoi olevansa tyytyväinen palveluun. Hoitotakuu tarkoittaa potilaan oikeutta päästä terveydenhoitoon tietyn ajan sisällä kiireettömissä asioissa. Perusterveydenhuollon ja hammashoidon palveluihin sanoi olevansa tyytymätön useampi kuin joka neljäs vastaaja.
Tyytymättömyyttä esiintyy runsaasti erityisesti niillä hyvinvointialueilla, joilla palveluverkosto on supistunut.
Sote-palveluiden tulevaisuudessa vastaajia huolettaa eniten palveluihin pääsyn vaikeutuminen. Palveluverkon supistuminen sekä avunsaannin hidastuminen huolestuttavat myös vastaajia suuresti.
KUNTIEN MERKITTÄVIMMÄT TEHTÄVÄKOKONAISUUDET OVAT:
• koulutus ja varhaiskasvatus
• kulttuuri‑, nuoriso‑, kirjasto- ja liikuntapalvelut
• maankäyttö ja kaavoitus
• vesi- ja jätehuolto, katujen rakentaminen ja ylläpito
• rakennusvalvonta
• liikenne ja joukkoliikenne
• ympäristöpalvelut
• turvallisuus ja varautuminen
• elinkeinopolitiikka, kotouttaminen
• työllisyyspalvelut (1.1.2025 alkaen)
• vaalien järjestäminen ja asukkaiden osallistumismahdollisuuksien edistäminen
HYVINVOINTIALUEIDEN TEHTÄVÄT:
• sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen
• pelastustoimen tehtävien järjestäminen
Kuntapäättäjät ovat ammattimaistuneet
Suomen päätöksentekojärjestelmä perustuu demokraattiseen oikeusvaltioon, jossa vallan kolmijako-oppi jakaa vallan lainsäädäntöön, toimeenpanoon ja tuomiovaltaan.
Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka säätää lait, päättää valtion talousarviosta ja valvoo hallituksen toimintaa. Toimeenpanovalta on hallituksella ja presidentillä. Riippumattomat tuomioistuimet puolestaan käyttävät tuomiovaltaa.
Hyvinvointialueet ja kunnat käyttävät alueellista valtaa. Sekä hyvinvointialueilla että kunnilla on itsehallinto.
Kuntia Suomessa on 308, joista Manner-Suomessa on 292 ja Ahvenanmaalla 16. (Ahvenanmaa ei ole hyvinvointialue, eikä kuluva vuosi ole siellä kuntavaalivuosi.)
Perustuslaki takaa kunnille sekä itsehallinnon että verotusoikeuden. Ylintä päätäntävaltaa kunnissa käyttävät valtuustot, joihin nyt huhtikuussa järjestettävillä vaaleilla valitaan valtuutetut. Kuntavaalit järjestetään aina neljän vuoden välein.
Olisi tärkeää, että kun valtuusto on vaihtunut, aina käytäisiin keskustelu toimijoiden roolista ja tehtävistä.
Valtuusto vastaa kunnan taloudesta ja toiminnasta. Se muun muassa valitsee jäsenet kunnanhallitukseen ja lautakuntiin.
Kunnat järjestävät kuntalaisille tietyt peruspalvelut, joista on säädetty laeilla. Peruspalvelut rahoitetaan pääsääntöisesti kunnallisella verotuksella, valtionosuuksilla sekä tietyistä palveluista perittävillä maksuilla.
Kuntien järjestämiä palveluita ovat esimerkiksi koulutus, varhaiskasvatus, rakennusvalvonta, ympäristöpalvelut ja infrastruktuurin ylläpito. Vuoden 2025 alusta kunnat saivat järjestettäväkseen myös työ- ja elinkeinopalvelut.
Kunnallisalan kehittämissäätiön toimitusjohtaja Jenni Airaksinen sanoo, että viime vuosina kunnallisessa päätöksentekojärjestelmässä on tapahtunut isoja muutoksia. Toisaalta viranhaltijoiden osaaminen on monipuolistunut. Monissa kunnissa viranhaltijoilla on hyvin korkeatasoista osaamista. Myös politiikan puolella on tapahtunut muutoksia.
– Politiikan puolella muutoksen kärkenä on ollut pormestarimallin tarkastelu. Se on yleistynyt todella hitaasti. Tämä kertoo siitä, että meillä on vahva usko riippumattomaan virkavalmisteluun eli että poliittisesti neutraaliin näkemykseen pyrkivä viranhaltija esittelee asiat ja sitten kunnanhallitus ja loppukädessä valtuusto päättävät asioista, Airaksinen toteaa.
– Lisäksi meillä on tapahtunut luottamushenkilöiden ammattimaistumista. Yhä enemmän ja enemmän on osa- ja kokoaikaisia hallituksenpuheenjohtajia siis poliitikkoja, jotka saavat työstään palkkaa ja käyttävät tehtävään myös valtavasti aikaa. Ilmiö on näkynyt jopa lautakuntien puheenjohtajissa.
Kehitys ei välttämättä ole ollut hyväksi. Luottamushenkilöiden ammattimaistuminen on saattanut aiheuttaa sen, että kunnan ykkösviranhaltijan ja ‑luottamushenkilön tehtäväkenttiin on tullut päällekkäisyyttä. Tämä on voinut johtaa henkilöiden välisiin ristiriitoihin ja toisaalta siihen, että tehtäviä on jäänyt hoitamatta.
– Siksi olisi tärkeää, että kun valtuusto on vaihtunut, aina käytäisiin keskustelu toimijoiden roolista ja tehtävistä. Jotta tila ei kapene toisaalta politiikalta ja toisaalta viranhaltijalta.
HYVINVOINTIALUEILLA RAJATTU TEHTÄVÄKENTTÄ
Hyvinvointialueita on yhteensä 21. Hyvinvointialueen tehtäviksi on laissa säädetty sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestäminen alueella.
Helsingin kaupunki vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä alueellaan. Uudellamaalla erikoissairaanhoidon järjestämisestä vastaa HUS-yhtymä.
Hyvinvointialueilla on itsehallinto, jossa ylintä päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittu aluevaltuusto. Se päättää muun muassa hyvinvointialuestrategiasta, hyvinvointialueen talousarviosta ja hallintosäännöstä.
Aluevaltuusto asettaa aluehallituksen, hyvinvointialueen muut toimielimet ja valitsee hyvinvointialueen johtajan.
Hyvinvointialueella ei ole mahdollisuutta kasvattaa tulojaan eikä sillä ole oikeastaan mahdollisuutta kasvattaa menojaankaan.
Toisin kuin kunnissa, Airaksisen mielestä hyvinvointialueiden päätöksentekojärjestelmät ovat vielä aivan kesken. Vaikka hyvinvointialueet ovat aivan erilaisia kokonaisuuksia kuntiin verrattuna, hyvinvointialueiden rakenteet on määritelty kuntia vastaavaksi.
Airaksisen mielestä hyvinvointialueiden kannalta hankalaa on se, että niiden todellinen itsehallinnollisuus on näennäistä. Valtio ohjaa niiden toimintaa hyvin paljon.
– Hyvinvointialueella ei ole mahdollisuutta kasvattaa tulojaan eikä sillä ole oikeastaan mahdollisuutta kasvattaa menojaankaan. Herää kysymys, missä piilee hyvinvointialueen itsehallinto. Tämä on järjestelmätason pulma, Airaksinen miettii.
– Kun painetta tulee usealta suunnalta, voi se pidemmällä aikavälillä alkaa näkyä hyvinvointialueiden johtajien eroina ja vaikeutena saada rekrytoitua osaavaa johtohenkilöstöä.
ÄÄNIOIKEUS
ALUEVAALEISSA äänioikeutettuja ovat hyvinvointialueella asuvat Suomen, muiden EU-jäsenvaltioiden sekä Islannin ja Norjan kansalaiset, jotka ovat täyttäneet 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä 13.4.2025.
Myös hyvinvointialueella asuvat 18 vuotta täyttäneet muut ulkomaalaiset, jos he ovat asuneet Suomessa yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta.
Äänioikeutettuja myös ovat tietyin ehdoin asuvat EU:n ja kansainvälisten järjestöjen palveluksessa olevat henkilöt ja heidän perheenjäsenensä.
KUNTAVAALEISSA äänioikeutettuja ovat kunnassa asuvat Suomen, muiden EU-jäsenvaltioiden sekä Islannin ja Norjan kansalaiset, jotka ovat täyttäneet 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä 13.4.2025.
Myös kunnassa asuvat 18 vuotta täyttäneet muut ulkomaalaiset, jos he ovat asuneet Suomessa yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta.
Äänioikeutettuja myös ovat tietyin ehdoin asuvat EU:n ja kansainvälisten järjestöjen palveluksessa olevat henkilöt ja heidän perheenjäsenensä.
ÄÄNESTÄMINEN
Voit äänestää molemmissa vaaleissa samalla kertaa. Voit kuitenkin halutessasi äänestää eri vaaleissa myös eri kerroilla tai käyttää äänioikeuttasi vain toisessa vaalissa.
Äänioikeutettu voi äänestää ennakkoon missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla.
Ennakkoäänestys ulkomailla on 2.–5.4.2025 ja Suomessa 2.–8.4.2025
Ennakkoäänestys järjestetään myös laitoksissa, kuten sairaaloissa, vanhainkodeissa ja vankiloissa sekä varuskunnissa. Näissä voi äänestää vain hoidettavana olevat henkilöt tai niihin otetut henkilöt.
Varsinainen vaalipäivä on 13.4.2025
EHDOKKUUS
Vaalikelpoinen eli kelpoinen ehdokkaaksi aluevaaleissa on henkilö,
1. joka on kyseisen hyvinvointialueen asukas (jonka kotikunta kuuluu kyseiseen hyvinvointialueeseen),
2. jolla on jollakin hyvinvointialueella äänioikeus aluevaaleissa ja
3. jota ei ole julistettu vajaavaltaiseksi.
Vaalikelpoinen eli kelpoinen ehdokkaaksi kuntavaaleissa on henkilö,
1. jonka kotikunta kyseinen kunta on,
2. jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kuntavaaleissa ja
3. jota ei ole julistettu vajaavaltaiseksi.
LUE MYÖS:
Riku Aalto: ”Alue- ja kuntavaaleissa mitataan myös hallituksen kannatus”
Rääkkyläläinen Jussi Karppanen kaipaa vahvempaa elinkeino- ja teollisuuspolitiikkaa
Sodankyläläinen Antti Mattila toivoo kuntapäättäjiltä sopeutumista uuteen
Helsinkiläinen Laura Bergdahl haluaa nuorille töitä ja enemmän teollisuutta pääkaupunkiin
Tamperelainen Tuomas Antila äänestää puoluetta, joka ajaa työntekijöiden etuja
