Huoli palve­luista ajaa äänes­tä­mään alue- ja kuntavaaleissa

Teol­li­suus­lii­ton jäsen­pa­nee­lilta kysyt­tiin helmi­kuun aikana äänes­tä­mi­sestä alue- ja kunta­vaa­leissa, kuntien ja hyvin­voin­tia­luei­den palve­luista sekä tyyty­väi­syy­destä ja huolista palve­lui­hin. Vastauk­sia saatiin yhteensä 2 324 jäse­neltä. Panee­lissa on yhteensä 4 478 jäsentä. Vastaus­pro­sentti oli näin 52.

Suoma­lais­ten into lähteä äänes­tä­mään alue- tai kunta­vaa­leissa on jäänyt usein mata­laksi. Kyse­lyn perus­teella tämä ei päde jäsen­pa­ne­lis­tei­hin, sillä kyse­lyyn vastan­neista 81 prosent­tia kertoi äänes­tä­vänsä kunta­vaa­leissa. Alue­vaa­leissa äänensä aikoi antaa 72 prosent­tia vastanneista.

Kuntien lukui­sat tehtä­vät vaikut­ta­vat lähei­sesti suoma­lais­ten arkeen ja siksi pane­lis­tit halua­vat vaikut­taa vaaleissa.

Kuntien tehtä­vä­ken­tässä on tapah­tu­nut suuria muutok­sia sitten viime kunta­vaa­lien vuonna 2021. Sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lut sekä pelas­tus­toi­men palve­lut siir­tyi­vät kunnilta vuonna 2023 toimin­tansa aloit­ta­neille hyvin­voin­tia­lueille Helsin­kiä lukuun otta­matta. Kunnat puoles­taan saivat hoitaak­seen työl­li­syys­pal­ve­lut vuoden 2025 alusta.

Tehtä­vä­muu­tok­sista on seuran­nut, että teol­li­suus­liit­to­lais­ten mielestä kuntien tärkeim­pien tehtä­vien pääpaino on siir­ty­nyt sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den tuot­ta­mi­sesta perus­e­lä­mi­sen kannalta keskei­sen kunnal­lis­tek­nii­kan yllä­pi­tä­mi­seen. 66 prosent­tia vastan­neista pitää tärkeänä tehtä­vänä veden- ja ener­gian­tuo­tan­toa. Yli 50 prosent­tia vastan­neista piti tärkeänä koulu­tusta ja päivä­hoi­toa, ikään­ty­nei­den palve­luita ja työl­li­syys­pal­ve­luita. Sen sijaan vain hieman enem­män kuin joka viides vastan­nut katsoi tärkeäksi vapaan sivis­tys­työn palve­luita, kuten työväen- ja kansanopistoja.

Tärkeys­jär­jes­tyk­seen toki vaikut­taa se, millai­sia palve­luita vastaa­jan koti­kunta tuot­taa. Esimer­kiksi pienissä, alle 6 000 asuk­kaan kunnissa asuvista vastaa­jista vain 13 prosent­tia piti jouk­ko­lii­ken­nettä kunnan tärkeänä tehtä­vänä. Yli 100 000 asuk­kaan kaupun­geissa asuvista vastaa­jista jouk­ko­lii­kenne oli tärkeä 46 prosen­tin mielestä.

Jäsen­pa­nee­lin vastaus­ten perus­teella kunnat ovat selvin­neet perus­teh­tä­viensä hoita­mi­sesta hyvin. Kaik­kein tyyty­väi­sim­piä pane­lis­tit olivat jäte­huol­lon palve­lui­hin (69 % oli tyyty­väi­siä). Tyyty­väi­syy­teen ei juuri­kaan vaikut­ta­nut se, minkä kokoi­sessa kunnassa vastaaja asuu.

Yli puolet pane­lis­teista oli tyyty­väi­nen veden- ja ener­gia­tuo­tan­non palve­lui­hin. 40 prosent­tia kiit­teli kulttuuri‑, nuoriso‑, liikun­ta­pal­ve­luita ja kirjastoja.

Kaik­kein eniten tyyty­mät­tö­myyttä vastaa­jissa herät­tä­vät ikään­ty­nei­den palve­lut, jouk­ko­lii­ken­teen palve­lut sekä työllisyyspalvelut.

Työl­li­syys­pal­ve­lut ovat kunnan tehtä­vä­ken­tässä uusin tulo­kas ja niiden palve­lui­den suju­mi­sessa kunnilla on iso näytön paikka kunta­lai­sille. Vastaa­jista vain 16 prosent­tia sanoi olevansa tyyty­väi­nen työllisyyspalveluihin.

Uuden tehtä­vän hoita­mi­nen herät­tää pane­lis­teissa huolta. Suurin huoli kohdis­tuu työpaik­ko­jen tarjon­nan mahdol­li­seen heik­ke­ne­mi­seen sekä pakko­työl­lis­tä­mi­seen aktii­vi­mal­lin tapaan.

HOITOTAKUUSEEN OLLAAN PETTYNEITÄ

Sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luita sekä pelas­tus­toi­men palve­luita hoita­vat hyvin­voin­tia­luei­den tehtä­vä­ken­tät koetaan jäsen­pa­ne­lis­tien mielestä erityi­sen tärkeiksi. Vastaa­jien mielestä kaikki hyvin­voin­tia­luei­den keskei­sistä palve­luista ovat tärkeitä. Kyse­lyssä vähi­ten tärkeys­mai­nin­toja sai koti­sai­raan­hoi­don järjes­tä­mi­sen palve­lut, mutta niitä­kin piti tärkeänä puolet vastaa­jista. Tärkeim­mäksi pane­lis­tit nosti­vat perus­ter­vey­den­huol­lon palve­lut, joita piti tärkeänä 87 prosent­tia vastaajista.

Vaikka hyvin­voin­tia­luei­den palve­lut koetaan hyvin tärkeiksi, tyyty­väi­syys palve­luja kohtaan on vähäi­sem­pää kuin esimer­kiksi kuntien tuot­ta­mia palve­luja kohtaan.

Tyyty­väi­sim­piä vastaa­jat olivat palo- ja pelas­tus­toi­men palve­lui­hin. Niihin tyyty­väi­siä oli noin puolet vastaa­jista. Sen sijaan 36 prosent­tia vastaa­jista sanoi olevansa tyyty­mä­tön hoito­ta­kuuta kohtaan ja vain 14 prosent­tia vastaa­jista kertoi olevansa tyyty­väi­nen palve­luun. Hoito­ta­kuu tarkoit­taa poti­laan oikeutta päästä tervey­den­hoi­toon tietyn ajan sisällä kiireet­tö­missä asioissa. Perus­ter­vey­den­huol­lon ja hammas­hoi­don palve­lui­hin sanoi olevansa tyyty­mä­tön useampi kuin joka neljäs vastaaja.

Tyyty­mät­tö­myyttä esiin­tyy runsaasti erityi­sesti niillä hyvin­voin­tia­lueilla, joilla palve­lu­ver­kosto on supistunut.

Sote-palve­lui­den tule­vai­suu­dessa vastaa­jia huolet­taa eniten palve­lui­hin pääsyn vaikeu­tu­mi­nen. Palve­lu­ver­kon supis­tu­mi­nen sekä avun­saan­nin hidas­tu­mi­nen huoles­tut­ta­vat myös vastaa­jia suuresti.

KUNTIEN MERKITTÄVIMMÄT TEHTÄVÄKOKONAISUUDET OVAT:

• koulu­tus ja varhaiskasvatus
• kulttuuri‑, nuoriso‑, kirjasto- ja liikuntapalvelut
• maan­käyttö ja kaavoitus
• vesi- ja jäte­huolto, katu­jen raken­ta­mi­nen ja ylläpito
• raken­nus­val­vonta
• liikenne ja joukkoliikenne
• ympä­ris­tö­pal­ve­lut
• turval­li­suus ja varautuminen
• elin­kei­no­po­li­tiikka, kotouttaminen
• työl­li­syys­pal­ve­lut (1.1.2025 alkaen)
• vaalien järjes­tä­mi­nen ja asuk­kai­den osal­lis­tu­mis­mah­dol­li­suuk­sien edistäminen

HYVINVOINTIALUEIDEN TEHTÄVÄT:

• sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen järjestäminen
• pelas­tus­toi­men tehtä­vien järjestäminen

Kunta­päät­tä­jät ovat ammattimaistuneet

Lain­sää­dän­tö­val­taa käyt­tää edus­kunta, joka säätää lait, päät­tää valtion talous­ar­viosta ja valvoo halli­tuk­sen toimin­taa. Toimeen­pa­no­valta on halli­tuk­sella ja presi­den­tillä. Riip­pu­mat­to­mat tuomiois­tui­met puoles­taan käyt­tä­vät tuomiovaltaa.

Hyvin­voin­tia­lu­eet ja kunnat käyt­tä­vät alueel­lista valtaa. Sekä hyvin­voin­tia­lueilla että kunnilla on itsehallinto.

Kuntia Suomessa on 308, joista Manner-Suomessa on 292 ja Ahve­nan­maalla 16. (Ahve­nan­maa ei ole hyvin­voin­tia­lue, eikä kuluva vuosi ole siellä kuntavaalivuosi.)

Perus­tus­laki takaa kunnille sekä itse­hal­lin­non että vero­tusoi­keu­den. Ylintä päätän­tä­val­taa kunnissa käyt­tä­vät valtuus­tot, joihin nyt huhti­kuussa järjes­tet­tä­villä vaaleilla vali­taan valtuu­te­tut. Kunta­vaa­lit järjes­te­tään aina neljän vuoden välein.

Olisi tärkeää, että kun valtuusto on vaih­tu­nut, aina käytäi­siin keskus­telu toimi­joi­den roolista ja tehtävistä.

Valtuusto vastaa kunnan talou­desta ja toimin­nasta. Se muun muassa valit­see jäse­net kunnan­hal­li­tuk­seen ja lautakuntiin.

Kunnat järjes­tä­vät kunta­lai­sille tietyt perus­pal­ve­lut, joista on säädetty laeilla. Perus­pal­ve­lut rahoi­te­taan pääsään­töi­sesti kunnal­li­sella vero­tuk­sella, valtio­no­suuk­silla sekä tietyistä palve­luista perit­tä­villä maksuilla.

Kuntien järjes­tä­miä palve­luita ovat esimer­kiksi koulu­tus, varhais­kas­va­tus, raken­nus­val­vonta, ympä­ris­tö­pal­ve­lut ja infra­struk­tuu­rin yllä­pito. Vuoden 2025 alusta kunnat saivat järjes­tet­tä­väk­seen myös työ- ja elinkeinopalvelut.

Kunnal­li­sa­lan kehit­tä­mis­sää­tiön toimi­tus­joh­taja Jenni Airak­si­nen sanoo, että viime vuosina kunnal­li­sessa päätök­sen­te­ko­jär­jes­tel­mässä on tapah­tu­nut isoja muutok­sia. Toisaalta viran­hal­ti­joi­den osaa­mi­nen on moni­puo­lis­tu­nut. Monissa kunnissa viran­hal­ti­joilla on hyvin korkea­ta­soista osaa­mista. Myös poli­tii­kan puolella on tapah­tu­nut muutoksia.

– Poli­tii­kan puolella muutok­sen kärkenä on ollut pormes­ta­ri­mal­lin tarkas­telu. Se on yleis­ty­nyt todella hitaasti. Tämä kertoo siitä, että meillä on vahva usko riip­pu­mat­to­maan virka­val­mis­te­luun eli että poliit­ti­sesti neut­raa­liin näke­myk­seen pyrkivä viran­hal­tija esit­te­lee asiat ja sitten kunnan­hal­li­tus ja loppu­kä­dessä valtuusto päät­tä­vät asioista, Airak­si­nen toteaa.

– Lisäksi meillä on tapah­tu­nut luot­ta­mus­hen­ki­löi­den ammat­ti­mais­tu­mista. Yhä enem­män ja enem­män on osa- ja kokoai­kai­sia halli­tuk­sen­pu­heen­joh­ta­jia siis polii­tik­koja, jotka saavat työs­tään palk­kaa ja käyt­tä­vät tehtä­vään myös valta­vasti aikaa. Ilmiö on näky­nyt jopa lauta­kun­tien puheenjohtajissa.

Kehi­tys ei vält­tä­mättä ole ollut hyväksi. Luot­ta­mus­hen­ki­löi­den ammat­ti­mais­tu­mi­nen on saat­ta­nut aiheut­taa sen, että kunnan ykkös­vi­ran­hal­ti­jan ja ‑luot­ta­mus­hen­ki­lön tehtä­vä­kent­tiin on tullut pääl­lek­käi­syyttä. Tämä on voinut johtaa henki­löi­den väli­siin risti­rii­toi­hin ja toisaalta siihen, että tehtä­viä on jäänyt hoitamatta.

– Siksi olisi tärkeää, että kun valtuusto on vaih­tu­nut, aina käytäi­siin keskus­telu toimi­joi­den roolista ja tehtä­vistä. Jotta tila ei kapene toisaalta poli­tii­kalta ja toisaalta viranhaltijalta.

HYVINVOINTIALUEILLA RAJATTU TEHTÄVÄKENTTÄ

Hyvin­voin­tia­lueita on yhteensä 21. Hyvin­voin­tia­lu­een tehtä­viksi on laissa säädetty sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon sekä pelas­tus­toi­men järjes­tä­mi­nen alueella.

Helsin­gin kaupunki vastaa sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon sekä pelas­tus­toi­men järjes­tä­mi­sestä alueel­laan. Uudel­la­maalla erikois­sai­raan­hoi­don järjes­tä­mi­sestä vastaa HUS-yhtymä.

Hyvin­voin­tia­lueilla on itse­hal­linto, jossa ylintä päätös­val­taa käyt­tää vaaleilla valittu alue­val­tuusto. Se päät­tää muun muassa hyvin­voin­tia­lue­stra­te­giasta, hyvin­voin­tia­lu­een talous­ar­viosta ja hallintosäännöstä.

Alue­val­tuusto aset­taa alue­hal­li­tuk­sen, hyvin­voin­tia­lu­een muut toimie­li­met ja valit­see hyvin­voin­tia­lu­een johtajan.

Hyvin­voin­tia­lu­eella ei ole mahdol­li­suutta kasvat­taa tulo­jaan eikä sillä ole oikeas­taan mahdol­li­suutta kasvat­taa menojaankaan.

Toisin kuin kunnissa, Airak­si­sen mielestä hyvin­voin­tia­luei­den päätök­sen­te­ko­jär­jes­tel­mät ovat vielä aivan kesken. Vaikka hyvin­voin­tia­lu­eet ovat aivan erilai­sia koko­nai­suuk­sia kuntiin verrat­tuna, hyvin­voin­tia­luei­den raken­teet on määri­telty kuntia vastaavaksi.

Airak­si­sen mielestä hyvin­voin­tia­luei­den kannalta hanka­laa on se, että niiden todel­li­nen itse­hal­lin­nol­li­suus on näen­näistä. Valtio ohjaa niiden toimin­taa hyvin paljon.

– Hyvin­voin­tia­lu­eella ei ole mahdol­li­suutta kasvat­taa tulo­jaan eikä sillä ole oikeas­taan mahdol­li­suutta kasvat­taa meno­jaan­kaan. Herää kysy­mys, missä piilee hyvin­voin­tia­lu­een itse­hal­linto. Tämä on järjes­tel­mä­ta­son pulma, Airak­si­nen miettii.

– Kun painetta tulee usealta suun­nalta, voi se pidem­mällä aika­vä­lillä alkaa näkyä hyvin­voin­tia­luei­den johta­jien eroina ja vaikeu­tena saada rekry­toi­tua osaa­vaa johtohenkilöstöä.

ÄÄNIOIKEUS

ALUEVAALEISSA äänioi­keu­tet­tuja ovat hyvin­voin­tia­lu­eella asuvat Suomen, muiden EU-jäsen­val­tioi­den sekä Islan­nin ja Norjan kansa­lai­set, jotka ovat täyt­tä­neet 18 vuotta viimeis­tään vaali­päi­vänä 13.4.2025.
Myös hyvin­voin­tia­lu­eella asuvat 18 vuotta täyt­tä­neet muut ulko­maa­lai­set, jos he ovat asuneet Suomessa yhtä­jak­soi­sesti vähin­tään kaksi vuotta. 
Äänioi­keu­tet­tuja myös ovat tietyin ehdoin asuvat EU:n ja kansain­vä­lis­ten järjes­tö­jen palve­luk­sessa olevat henki­löt ja heidän perheenjäsenensä.
KUNTAVAALEISSA äänioi­keu­tet­tuja ovat kunnassa asuvat Suomen, muiden EU-jäsen­val­tioi­den sekä Islan­nin ja Norjan kansa­lai­set, jotka ovat täyt­tä­neet 18 vuotta viimeis­tään vaali­päi­vänä 13.4.2025.
Myös kunnassa asuvat 18 vuotta täyt­tä­neet muut ulko­maa­lai­set, jos he ovat asuneet Suomessa yhtä­jak­soi­sesti vähin­tään kaksi vuotta.
Äänioi­keu­tet­tuja myös ovat tietyin ehdoin asuvat EU:n ja kansain­vä­lis­ten järjes­tö­jen palve­luk­sessa olevat henki­löt ja heidän perheenjäsenensä.

ÄÄNESTÄMINEN

Voit äänes­tää molem­missa vaaleissa samalla kertaa. Voit kuiten­kin halu­tes­sasi äänes­tää eri vaaleissa myös eri kerroilla tai käyt­tää äänioi­keut­tasi vain toisessa vaalissa.
Äänioi­keu­tettu voi äänes­tää ennak­koon missä tahansa ylei­sessä ennak­ko­ää­nes­tys­pai­kassa koti­maassa tai ulkomailla. 
Ennak­ko­ää­nes­tys ulko­mailla on 2.–5.4.2025 ja Suomessa 2.–8.4.2025
Ennak­ko­ää­nes­tys järjes­te­tään myös laitok­sissa, kuten sairaa­loissa, vanhain­ko­deissa ja vanki­loissa sekä varus­kun­nissa. Näissä voi äänes­tää vain hoidet­ta­vana olevat henki­löt tai niihin otetut henkilöt.
Varsi­nai­nen vaali­päivä on 13.4.2025

EHDOKKUUS

Vaali­kel­poi­nen eli kelpoi­nen ehdok­kaaksi alue­vaa­leissa on henkilö,
1. joka on kysei­sen hyvin­voin­tia­lu­een asukas (jonka koti­kunta kuuluu kysei­seen hyvinvointialueeseen),
2. jolla on jolla­kin hyvin­voin­tia­lu­eella äänioi­keus alue­vaa­leissa ja
3. jota ei ole julis­tettu vajaavaltaiseksi.

Vaali­kel­poi­nen eli kelpoi­nen ehdok­kaaksi kunta­vaa­leissa on henkilö,
1. jonka koti­kunta kysei­nen kunta on,
2. jolla on jossa­kin kunnassa äänioi­keus kunta­vaa­leissa ja
3. jota ei ole julis­tettu vajaavaltaiseksi.

LUE MYÖS:

Riku Aalto: ”Alue- ja kunta­vaa­leissa mita­taan myös halli­tuk­sen kannatus”

Rääk­ky­lä­läi­nen Jussi Karp­pa­nen kaipaa vahvem­paa elin­keino- ja teollisuuspolitiikkaa

Sodan­ky­lä­läi­nen Antti Mattila toivoo kunta­päät­tä­jiltä sopeu­tu­mista uuteen

Helsin­ki­läi­nen Laura Berg­dahl haluaa nuorille töitä ja enem­män teol­li­suutta pääkaupunkiin

Tampe­re­lai­nen Tuomas Antila äänes­tää puoluetta, joka ajaa työn­te­ki­jöi­den etuja