Valtuus­to­haas­tat­telu: Palkan­ko­ro­tus­ta­voit­teesta halutaan pitää kiinni

Teolli­suus­liiton valtuusto kokoontui sääntö­mää­räi­seen syysko­kouk­seen 25.–26.11.2024. Valtuuston jäsenten huomio on kiinnit­tynyt käynnissä oleviin tekno­logia- ja kemian sektorin työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­luihin, joiden etene­minen on odotusten mukai­sesti osoit­tau­tunut vaikeaksi. Lue lisää valtuuston yleis­kes­kus­te­lusta täältä.

Valtuuston jäsenten mielestä on erittäin hyvä, että SAK:laiset liitot muuttivat aiempaa strate­gi­aansa ja tällä kertaa julkai­sivat saman­si­säl­töiset palkan­ko­ro­tus­ta­voit­teensa. Teolli­suus­liitto yhdessä muiden SAK:laisten liittojen tavoin tavoit­telee palkan­ko­ro­tusta, joka ensim­mäi­selle vuodelle on 6 prosenttia, vähin­tään 150 euroa ja toiselle vuodelle 4 prosenttia, vähin­tään 100 euroa.

– Nyt tuli kentältä ensi kertaa positii­visia lausun­toja. Jo ensin­näkin se, että palkka­ta­voite julkais­tiin ja toiseksi se, että olemme oikealla tiellä. Olemme menneet pitkään maltil­li­silla palkan­ko­ro­tuk­silla. Nyt vihdoin viimein puhumme kunnon korotuk­sista, jotka ovat ansait­tuja, Sari Uusivirta kemian sekto­rilta sanoo.

Samaa mieltä on myös Marko Pelto-Arvo tekno­lo­gia­sek­to­rilta. Pelto-Arvon mukaan riittävän suuri palkan­ko­rotus auttaa kuromaan umpeen hintojen noususta synty­nyttä palkan­saa­jien ostovoimakuoppaa.

– Palkka­ta­voite on tavoit­teena hyvä, mutta toteu­tuva korotus on jonkin­lainen kompro­missi . Saamme näin ostovoimaa palau­tettua, Pelto-Arvo perustelee.

Myös Pasi Hartikka puutuo­te­sek­to­rilta on muiden valtuuston jäsenten kanssa yhtä mieltä. Vaikka puutuo­te­sek­to­rilla tehdään tätä nykyä pääosin yritys­koh­taisia sopimuksia, Hartikan mielestä SAK:laisten liittojen yhteinen ulostulo oli perusteltu.

– Työpaik­kamme kuuluu Metsä Groupin yritys­koh­tai­seen työeh­to­so­pi­muk­seen. Mutta kyllähän tämä ulostulo oli hieno, Hartikka pohtii.

LIPSUMISEN VARAA EI OLE

Kahden vuoden sopimus nostaisi palkkoja yhteensä 10 prosenttia. Valtuuston jäsenten mielestä korotus on hyvä, mutta enemmänkin voisi olla.

– Kentällä varmasti ajatel­laan, että tällä hieman kuita­taan inflaa­tiota. Siinä mielessä korotus on riittävä, mutta ei se millään korvaa kaikkia näitä menneitä vuosia, Uusivirta laskeskelee.

Pasi Hartikan mielestä korotus­ta­voite on linjassa euroop­pa­lai­sissa kilpai­li­ja­maissa tehtyjen sopimusten kanssa.

– Toivo­taan, että korotus menisi suurin piirtein ehdotetun mukai­sesti, sanoo puoles­taan Pelto-Arvo.

Vaikka palkka­rat­kai­suissa aina tehdään jonkin­laisia kompro­mis­seja, valtuuston jäsenten mielestä tinki­misen varaa julki­lausu­tussa palkan­ko­ro­tus­ta­voit­teessa ei ole.

– Tästä ei ole vara lipsua, Uusivirta sanoo.

Hartikka epäilee, että taiste­lusta voi tulla pitkä, mutta tavoit­teesta ei voi taipua.

– Tavoite on nyt annettu ja siinä lähellä on pysyt­tävä, mikä se kompro­missi sitten tulee olemaan­kaan, sanoo puoles­taan Pelto-Arvo.

RIPOTELLUISTA LAKOISTA KRITIIKKIÄ

Käynnissä olevien tekno­lo­gia­teol­li­suuden työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­luiden vauhdit­ta­mi­seksi Teolli­suus­liitto on antanut jo kuusi lakko­va­roi­tusta. Päivän mittaiset lakot alkavat joulu­kuun 3. päivä ja jatkuvat noin kuun puoli­vä­liin. Lakossa on kerral­laan Teolli­suus­liiton jäseniä kymme­nistä yrityk­sistä useilla kymme­nillä paikka­kun­nilla eri puolilla Suomea.

Valtuuston jäsenet suhtau­tuvat ripotel­tuihin lakko­toi­miin hieman kaksi­ja­koi­sesti. Marko Pelto-Arvon mukaan tilanne on uusi ja vasta myöhemmin voidaan arvioida, onnis­tuiko valittu strategia.

– Vasta jälki­kä­teen voi arvioida, oliko menet­tely hyvä vai huono. On selvää, että voimaa on lisät­tävä, jos neuvot­te­luita ei saada eteen­päin., Pelto-Arvo sanoo.

– Mieles­täni olisi voinut lähteä liikkeelle isomminkin, mutta ei tämäkään välttä­mättä tuhoon tuomittua ole, Pasi Hartikka arvioi.

Joukosta kriit­ti­simmin ripot­te­luun suhtautuu Sari Uusivirta, joka jo puheen­vuo­ros­saan valtuus­tolle sanoi, että viime keväänä toteu­tetut poliit­tiset lakot olivat epäonnistuneet.

– Mieles­täni emme oppineet viime talvesta mitään. Joulukuu on vaikea ajanjakso lakkoilla, koska työpäiviä on vähän. Kemian sektorin aloilta suurim­malta osalta sopimukset loppuvat joulu­kuussa. Vuoden­vaih­teen jälkeen saisimme enemmän joukko­voimaa. Mieles­täni toimet olisi pitänyt ajoittaa vuoden­vaih­teen jälkeen, Uusivirta sanoo.

TEKSTIKYSYMYKSET JA PALKANKOROTUKSET ERI ASIA

Palkan­ko­ro­tus­ta­voit­teet ovat valtuuston jäsenten mielestä ykkös­asia työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­luissa. Teksti­ky­sy­mykset jäävät korotus­ta­voit­teiden varjoon, vaikka teksti­ky­sy­myk­sis­säkin on jäsenistöä huoles­tut­tavia asioita.

– Mieles­täni nämä ovat kaksi eri asiaa, teksti­ky­sy­mykset ja palkan­ko­ro­tus­ta­voit­teet. Palkan­ko­ro­tuk­silla haetaan ostovoiman paran­nusta. Teksti­ky­sy­myksiä ei voi muuttaa rahaksi, Pelto-Arvo sanoo.

– Yksi isoim­mista huolista jäsenten keskuu­dessa teksti­ky­sy­myk­sissä on ensim­mäisen sairaus­päivän palkattomuus.

Sari Uusivirran mielestä halli­tuksen jo tekemät leikkaukset esimer­kiksi ansio­tur­vaan konkre­ti­soi­tuvat liiton jäsenille nyt. Siksi katseet kääntyvät myös tuleviin kuntavaaleihin.

– Meillä oikeas­taan jäsenet ajatte­levat enemmän halli­tuksen tekemiä lakimuu­toksia. Meilläkin pyörivät tällä hetkellä lomau­tukset. Etenkin ansio­päi­vä­rahan porras­tukset ja heiken­nykset ovat herät­tä­neet suurta huolta, Uusivirta sanoo.

– Jäsenet ovat orien­toi­tu­neet kunta­vaa­leihin, kun on puhuttu, että jos nyt tälläkin kertaa hävitään vaalit, meillä ei kahden kolmen vuoden päästä ole enää mitään. Palkan­ko­ro­tukset ovat jäsenille isompi asia ja teksti­ky­sy­mykset jäävät toissijaisiksi.

Pasi Hartikan työpai­kalla puoles­taan työnte­ki­jöiden katseet ovat käännet­tynä meneil­lään oleviin muutos­neu­vot­te­luihin. Lokakuussa Hartikan työnan­taja Metsä Wood ilmoitti lopet­ta­vansa vaneri­tuo­tannon Suolah­dessa Äänekoskella.

Vaneri­teh­taalla työsuo­je­lu­val­tuu­tet­tuna toimiva Hartikka osallistuu yhtenä työnte­ki­jöiden edusta­jana muutos­neu­vot­te­luihin. Ne ovat vielä kesken, mutta Hartikka kertoo, että lupauksia työllis­ty­mi­sestä on annettu. Huoli on iäkkääm­mistä työntekijöistä.

– Metsä Group on aika hyvin tarjonnut meille mahdol­li­suuksia. Kaikki rekry­toinnit ja oppiso­pi­mus­kou­lu­tukset ovat tällä hetkellä kiinni. Lupauksia on annettu, että mahdol­li­simman moni työllis­tyisi. Uusi kerto­tehdas Äänekos­kella työllistää noin 135 työnte­kijää. Huoli on koko yhtei­söstä, että kaikille todella löytyisi töitä. Meillä on kuitenkin aika paljon korkeassa iässä olevia työnte­ki­jöitä, joiden työllis­ty­minen voi olla haastavaa, Hartikka kertoo.