Oppilaitostiedotusharjoittelija Jenni Matikainen jakaa Varian opiskelijoille lomakkeet, joilla liitytään Teollisuusliiton opiskelijajäseneksi.

Työelä­mä­tie­toa ja uusia opis­ke­li­ja­jä­se­niä – ”Tulee iloi­nen fiilis, kun näkee kiin­nos­tu­neita kasvoja”

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVAT PATRIK LINDSTÖRM

Teol­li­suus­lii­ton oppi­lai­tos­tie­do­tus­har­joit­te­li­jat kier­tä­vät ammat­tiop­pi­lai­tok­sia ja kerto­vat työelä­män perus­teista sekä liiton jäse­nyy­destä. Vantaalla ammat­tio­pisto Varialla vierai­lua pidet­tiin terve­tul­leena ja liit­toon liit­tyi monta uutta opiskelijajäsentä.

Ammat­tio­pisto Varian Hiek­ka­har­jun toimi­pis­teessä Vantaalla kone- ja tuotan­to­tek­nii­kan tiloissa harjoi­tel­laan metal­li­le­vyn manke­loin­tia, eli taivu­tusta pyöre­ään muotoon.

Tuntio­pet­taja Sami Kontiai­nen ohjeis­taa opis­ke­li­joita leik­kaa­maan yhden milli­met­rin paksui­sesta metal­li­le­vystä 50 milliä leveän soiron, joka taivu­te­taan pyöre­ään muotoon, jonka halkai­sija on 100 milliä. Esitai­vu­tus on tarpeen, eikä levyä kannata taivut­taa levy­man­ke­lissa liian montaa kertaa.

– Liika manke­lointi venyt­tää kappa­letta, Kontiai­nen opastaa.

Tuntio­pet­taja Sami Kontiai­nen antaa ohjeet seuraa­vaan harjoitukseen.

Manke­loin­ti­teh­tä­vän valmiiksi saanut Jasper Ruot­ti­nen kertoo, että opin­not alkoi­vat edellisviikolla.

– Armei­jassa tein saman­kal­tai­sia hommia pans­sa­ri­vau­nua­sen­ta­jana. Armei­jan jälkeen päätin, että tällai­set työt kiin­nos­ta­vat, Ruot­ti­nen kertoo.

Ensim­mäis­ten päivien koke­muk­set ovat olleet posi­tii­vi­sia: koneet tule­vat tutuksi ja opis­kelu mais­tuu. Hitsaus­töitä ja koneis­ta­mista Ruot­ti­nen odot­taa innolla. Edessä oleva työelämä vaikut­taa lupaavalta.

Jasper Ruot­ti­nen sai kipi­nän kone- ja tuotan­to­tek­nii­kan opis­ke­luun armei­jassa, jossa hän palveli panssarivaunuasentajana.

– Hyvältä näyt­tää, tältä alalta löytyy töitä, Ruot­ti­nen sanoo.

Ammat­tiyh­dis­tys­liik­keestä ja ammat­ti­lii­toista Ruot­ti­nen kertoo tietä­vänsä vähän. Seuraa­vaksi onkin ohjel­massa Teol­li­suus­lii­ton järjes­tämä tiedo­tus­ti­lai­suus koulun auditoriossa.

Teol­li­suus­lii­ton oppi­lai­tos­tie­do­tus­har­joit­te­li­joi­den vetä­mässä tilai­suu­dessa käydään läpi työeh­toja, työso­pi­muk­sia, opis­ke­li­ja­jä­se­nyyttä ja jäse­ne­tuja. Pari­kym­mentä opis­ke­li­jaa palaut­taa täyte­tyn lomak­keen ja liit­tyy Teol­li­suus­lii­ton opiskelijajäseneksi.

Metal­li­le­vyn manke­loin­ti­har­joi­tuk­sen loppu­tu­los näyt­tää tältä.

HYVÄ MIELI, TÄRKEÄ TYÖ

Teol­li­suus­lii­ton oppi­lai­tos­tie­do­tus­har­joit­te­li­jat Heta Uhtio, Jenni Mati­kai­nen ja Aki Harju kerto­vat, että Varian tiedo­tus­ti­lai­suus ja tiedo­tus­työ kaik­ki­nensa ovat olleet posi­tii­vi­sia kokemuksia.

– Tuntuu, että olen saanut hyvän pereh­dy­tyk­sen ja tuen tähän työhön. On turval­lista lähteä tiedot­ta­maan, Uhtio kertoo.

– En muista, että minun opis­ke­luai­ka­nani olisi ollut tällaista tiedo­tusta. Sekin ajoi minut tähän tehtä­vään. Haluan, että itseäni nuorem­milla on parem­mat tiedot, Harju sanoo.

Heta Uhtio jakaa Varian opis­ke­li­joille lomak­keita, joilla liity­tään Teol­li­suus­lii­ton opiskelijajäseneksi.

Koke­mus­ten mukaan noin puolet tiedo­tuk­siin osal­lis­tu­neista liit­tyy opiskelijajäseniksi.

– Hyvin mielin voi tehdä, kun kokee tämän työn tärkeäksi, Mati­kai­nen sanoo.

Teol­li­suus­lii­ton opis­ke­li­ja­jä­se­nyys on maksu­ton, ja se sisäl­tää lähes kaikki liiton jäse­ne­dut. Opis­ke­li­jat saavat jäse­ne­tuna myös SAKKI-opis­ke­li­ja­kor­tin ja sen tuomat opiskelijaedut.

Elokuussa alka­nee­seen neljän kuukau­den harjoit­te­luun kuului alussa pereh­dy­tys­viikko Helsingissä.

– Vastaan­otto on ollut lämmin. Tuntuu, että on osa työyh­tei­söä, Uhtio kertoo.

Aki Harju, Heta Uhtio ja Jenni Mati­kai­nen pitä­vät loppu­vuo­den 2024 aikana oppi­lai­tos­tie­do­tuk­sia eri puolilla Suomea.

LIITTOKOKOUKSESTA KÄYTÄNTÖÖN

Oppi­lai­tos­tie­do­tus­har­joit­te­li­joita ohjaa­vat Teol­li­suus­lii­ton järjes­tö­toi­mit­si­jat Tuomas Suih­ko­nen ja Mikael Kölhi. Aktii­vi­nen oppi­lai­tos­tie­dot­ta­mi­nen ja opis­ke­li­ja­jä­sen­ten hankinta perus­tuu keväällä 2023 kokoon­tu­neen Teol­li­suus­lii­ton liit­to­ko­kouk­sen linjauksiin.

– Nouda­tamme sitä, mitä liiton jäse­net ovat päät­tä­neet liit­to­ko­kouk­sessa, Suih­ko­nen kertoo.

Liit­to­ko­kouk­sen vahvis­ta­massa liiton stra­te­giassa linja­taan tavoit­teeksi, että vuonna 2028 suurin osa opis­ke­li­joista liiton aloilla liit­tyy jäse­neksi jo opiskeluaikana.

Nouda­tamme sitä, mitä liiton jäse­net ovat päät­tä­neet liittokokouksessa.

Harjoit­te­li­jat teke­vät oppi­lai­tos­tie­do­tuk­sia vapaa­eh­tois­ten oppi­lai­tos­tie­dot­ta­jien kanssa. Helsin­ki­läi­sen Uhtion alue on Teol­li­suus­lii­ton Uuden­maan toiminta-alue, lappeen­ran­ta­lai­sen Mati­kai­sen alue on Etelä-Suomi ja raahe­lai­sen Harjun alue on Pohjois-Suomi.

– Harjoit­te­li­joi­den vastuulla ovat omien aluei­densa oppi­lai­tok­set, Kölhi kertoo.

TIEDOLLE ON KYSYNTÄÄ

Harjoit­te­li­jat pohti­vat omien koke­mus­tensa kautta, että perus­kou­lussa ja toisen asteen koulu­tuk­sessa pitäisi olla enem­män opetusta työelä­män perus­asioista, kuten ammattiyhdistysliikkeestä.

– Työpai­kalla pääluot­ta­mus­mies tuli kysy­mään jäse­neksi. Olisi ollut hyvä, että opis­ke­lu­jen kautta olisi tien­nyt, mikä se pääluot­ta­mus­mies on, Mati­kai­nen muis­te­lee ensi­kos­ke­tus­taan ammattiliittoon.

Monelle nuorelle ei ole selvää, että palkat ja muut työeh­dot on saavu­tettu yhdessä joukkovoimalla.

– Mieles­täni näistä asioista pitäisi puhua enem­män, Harju toteaa.

– Tiedo­tus­työ tuntuu tärkeältä, koska suuri osa opis­ke­li­joista ei tiedä, mikä liitto on, Uhtio sanoo.

Tiedo­tus­työ tuntuu tärkeältä, koska suuri osa opis­ke­li­joista ei tiedä, mikä liitto on.

Oppi­lai­tok­set ovat mielel­lään otta­neet vastaan liiton tiedotustilaisuudet.

– Huomaa, että opet­ta­jat tykkää­vät, kun otamme yhteyttä, Mati­kai­nen kertoo.

Myös opis­ke­li­jat ovat suhtau­tu­neet kunnioit­ta­vasti ja ilma­piiri on ollut hyvä.

– Tulee tosi iloi­nen fiilis, kun on salin edessä ja näkee kiin­nos­tu­neita kasvoja, Mati­kai­nen sanoo.

Leevi Rainet­salo arvioi hitsaus­sau­man laatua.

RAKENNUKSELTA HITSAAJAKSI

Tiedo­tus­ti­lai­suu­den ja ruokai­lun jälkeen palaamme opetus­ti­loi­hin. Valo­kaari palaa hitsaus­työ­pis­teessä suoja­ver­hon takana, kun toisen vuoden opis­ke­lija Leevi Rainet­salo harjoit­te­lee sauman tekoa.

– Täällä on laaduk­kaat hitsaus­ko­neet vanhoista malleista aivan uusiin. Näillä pääsee kokei­le­maan kaik­kea, Rainet­salo sanoo.

Hän on aiem­min suorit­ta­nut raken­nusa­lan ammat­ti­tut­kin­non ja työs­ken­nel­lyt betoniraudoittajana.

– Raken­nusa­lalla tilanne on niin huono, että piti keksiä jokin toinen ammatti.

Metal­li­teol­li­suu­dessa työti­lanne näyt­tää paremmalta.

– Meye­ril­le­kin tulee uusia laiva­ti­lauk­sia, niin sieltä löytyy työtä, Rainet­salo antaa esimerkin.

Leevi Rainet­salo hank­kii uuden amma­tin, koska raken­nusa­lalla työt ovat käyneet vähiin.

Tällä hetkellä Rainet­salo on Raken­nus­lii­ton jäsen, mutta jatko menee työteh­tä­vien mukaan.

– Jos alan tehdä hitsaa­jan­työtä täysi­päi­väi­sesti, siinä vaiheessa kannat­taa vaih­taa jäse­nyys Teollisuusliittoon.

Ammat­ti­lii­ton jäse­nyys tuo turvaa muun muassa työt­tö­myy­den varalta.

– Ammat­ti­kou­lusta saa perus­idean, mutta töissä ymmär­rät, mitä varten liitot ovat olemassa, Rainet­salo sanoo.

Ensim­mäi­sen vuoden opis­ke­lija Sami Malmila esitai­vut­taa metal­li­le­vyä, jotta pyöre­ään muotoon manke­lointi onnis­tuu helpommin.

AMMATTILIITTO-OPPIA KOTOA

Juuri opin­not Varialla aloit­ta­nut Sami Malmila kertoo, että perheen­jä­se­nen vinkki ohjasi hänet kone- ja tuotan­to­tek­nii­kan pariin.

– Hitsaus­puoli kiin­nos­taa enim­mäk­seen tällä hetkellä. Sitä voisi mahdol­li­sesti tehdä amma­tiksi, Malmila sanoo.

Koulussa ei hirveästi kerrottu ammat­ti­lii­toista. Tai jos kerrot­tiin, niin pintapuolisesti.

Teol­li­suus­lii­ton järjes­tä­mässä tiedo­tus­ti­lai­suu­dessa Malmila täytti lomak­keen ja liit­tyi opiskelijajäseneksi.

– Liiton vierailu oli erit­täin hyvä. Sieltä saa sellais­ta­kin tietoa, jota ei vält­tä­mättä lue netissä.

Sami Malmila kertoo saaneensa ay-oppia perheenjäseniltään.

Ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen perus­teet Malmila on oppi­nut perimätietona.

– Koulussa ei hirveästi kerrottu ammat­ti­lii­toista. Tai jos kerrot­tiin, niin pinta­puo­li­sesti. Syvem­pää tietoa olen saanut perheenjäseniltäni.

Toisen vuoden opis­ke­lija Marcus Forsel valmis­tau­tuu harjoit­te­le­maan hitsausta.

OSAAJILLE RIITTÄÄ TÖITÄ

Toisen vuoden opis­ke­lija Marcus Forsel on palan­nut opin­toi­hin armei­jassa viete­tyn väli­vuo­den jälkeen.

– Fiilik­set ovat hyvät. Täällä on laadu­kasta opetusta ja pääsee teke­mään itse­näi­sesti, Forsel sanoo.

Apu on lähellä, kun kysy­myk­siin tarvit­see vastauk­sia tai omaa työjäl­keä pitää arvioida.

– Homma toimii. Meillä on hyvin huol­le­tut lait­teet, ja täällä myös opete­taan, miten hitsari voi itse huol­taa laitteita.

Forsel on pohti­nut myös jatko-opin­toja ja erikois­tu­mista sukellushitsaajaksi.

– Täällä saa hyvät perus­tai­dot hitsaa­mi­seen. Kun opet­te­lee teke­mään laadu­kasta saumaa, pääsee sitten erikoistumaan.

Marcus Forsel arvioi, että ammat­ti­lii­tot tavoit­ta­vat nuoria muun muassa oppi­lai­tok­sissa vierai­le­malla ja vies­ti­mällä sosi­aa­li­sessa mediassa.

Hän on luot­ta­vai­nen, että työura aukeaa opin­to­jen jälkeen.

– Metal­lia­lalla on aika paljon työpaik­koja ja työmaille tarvi­taan hitsaa­jia. Jos osaa tehtä­vät ja on päte­vyys­pa­pe­rit, pääsee töihin.

Teol­li­suus­lii­ton tiedo­tus­ti­lai­suu­dessa Forsel kävi ensim­mäi­sen opis­ke­lu­vuo­den aikana. Hän pohtii, että liit­to­jen kannat­taa vies­tiä nuorille monia kana­via pitkin.

– Sosi­aa­li­nen media on varmaan paras tapa tavoit­taa nuoria. Esimer­kiksi Insta­gra­mia käyte­tään tosi paljon, Forsel sanoo.

Opinto-ohjaaja Sirpa Latva­koski pitää ammat­ti­liit­to­jen vierai­luja oppi­lai­tok­sissa tärkeinä.

LIITTOJEN VIERAILUT TÄRKEITÄ

Opinto-ohjaaja Sirpa Latva­koski Varialta kertoo, että ammat­ti­liit­to­jen vierai­lut ovat sään­nöl­listä toimin­taa ammattiopistolla.

– Tällai­set vierai­lut ovat tärkeitä. Opis­ke­li­ja­kun­nassa on suoraan perus­kou­lusta tulleita. Heillä ei varmasti ole paljoa tietoa liitoista, Latva­koski sanoo.

Yhteis­kun­taop­pia ei ole paljoa perus­kou­lussa, eikä oppi­määrä ole suuri ammattiopinnoissakaan.

– Yksi pakol­li­nen kurssi on yhteis­kun­ta­tai­toja. Se on hyvin vähän.

Opis­ke­li­joissa näkyy selvästi, että osalla on kotona ammat­ti­liit­to­jen jäse­niä ja osalla ei.

– Jotkut vanhem­mat ovat valveu­tu­neita ja osaa­vat ohjata lastansa.

Yksi pakol­li­nen kurssi on yhteis­kun­ta­tai­toja. Se on hyvin vähän.

Teknii­kan alojen töitä tehdään yleensä tehtaissa ja työmailla, joihin ei ole pääsyä esimer­kiksi perus­kou­lun TET-harjoit­te­luissa. Kaikilla nuorilla ei ole tietoa, millai­sia teknii­kan alojen työt käytän­nössä ovat.

Latva­koski kertoo, että perus­kou­lu­lai­sille järjes­te­tyt tutus­tu­mis­käyn­nit ammat­tiop­pi­lai­tok­sissa ovat tärkeitä.

– He, jotka käyvät tutus­tu­massa, tietä­vät, mihin ovat hakemassa.

Varia jakaa tietoa myös kouluvierailuilla.

– Viime vuonna aloi­tet­tiin Varia tourit. Esimer­kiksi kone- ja tuotan­to­tek­nii­kan koneis­ta­jat vierai­li­vat tieto­ko­nei­den ja 3D-tulos­ti­mien kanssa peruskouluissa.

Tuntio­pet­taja Jarkko Saari­koski pitää ammat­tio­pet­ta­jan ja urhei­lu­val­men­ta­jan tehtä­viä samankaltaisina.

NUORET JA AIKUISET YHDESSÄ

Kone- ja tuotan­to­tek­nii­kan tuntio­pet­taja Jarkko Saari­koski kertoo, että luku­vuo­den aloi­tus on perin­tei­sesti vilkasta aikaa. Opis­ke­li­joi­den osaa­mi­set kartoi­te­taan, jotta harjoi­tuk­set eivät ole liian vaikeita tai helppoja.

– Henki­lö­koh­tais­ta­mi­nen tuo normaa­lia kiirettä. Se vaatii pysäh­ty­mistä opis­ke­li­jan kanssa, Saari­koski kertoo.

Ammat­tio­pe­tuk­sessa on koettu hiljat­tain iso muutos, kun nuoriso- ja aikui­so­pin­not yhdistettiin.

– Nuori­so­puo­lelle se teki hyvää. Nuoret saavat hyvän näke­myk­sen heiltä, joilla on jo koke­musta työelämästä.

On tarpeen, että heti opin­to­jen alussa liitot ja työnan­ta­jat käyvät kerto­massa työelämästä.

Tietoa lisää­vät myös työmark­ki­noi­den edus­ta­jien vierailut.

– Ilman muuta on tarpeen, että heti opin­to­jen alussa liitot ja työnan­ta­jat käyvät kerto­massa työelämästä.

Saari­koski vertaa ammat­tio­pet­ta­jan työtä urhei­lu­val­men­ta­jan tehtä­vään. Kone- ja tuotan­to­tek­nii­kan työsuo­ri­tuk­set­kin vaati­vat tois­toa ja nopeutta, kuten monissa urheilulajeissa.

– Spar­ra­taan ja toimi­taan enem­män valmen­ta­jina kuin opet­ta­jina. Urhei­lu­val­men­nuk­sen asiat päte­vät aika hyvin tääl­lä­kin, Saari­koski sanoo.

TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN

Opin­not alka­vat kymme­nen viikon oppi­lai­tos­jak­solla ja jatku­vat työpai­koissa koulu­tus­so­pi­muk­sella kymme­nen viik­koa. Saari­koski arvioi, että yhteis­työ työpaik­ko­jen kanssa on toimi­nut hyvin, vaikka yhteis­työy­ri­tyk­sistä voi syntyä kilpailua.

– Siinä on se haaste, että meillä on muita­kin oppi­lai­tok­sia tällä alueella, Saari­koski sanoo.

Suun­ni­tel­missa on, että alun oppi­lai­tos­jak­soa voitai­siin piden­tää, jotta opis­ke­li­joilla on entistä parem­mat valmiu­det lähteä yrityksiin.

– Aika hyvin opis­ke­li­jat ovat pärjän­neet, mutta haluamme kehit­tää opetuk­sen laatua.

Perus­lait­teisto pitää olla sellaista, että se vastaa työelä­mää. Kalus­toa kyllä päivitetään.

Myös ajan­ta­sai­set lait­teet luovat laatua opetukseen.

– Perus­lait­teisto pitää olla sellaista, että se vastaa työelä­mää. Kalus­toa kyllä päivi­te­tään. Tuolla on muovissa kymme­nen uutta hitsaus­ko­netta, Saari­koski sanoo osoit­taen vierei­seen halliin.

Työelä­mä­läh­töi­syys on opetuk­sen perusta: opet­ta­jien osaa­mi­nen pyri­tään siir­tä­mään opis­ke­li­joille käytän­nön kautta.

– Pakko on olla teoriaa, mutta mahdol­li­sim­man nopeasti tuomme teorian luok­ka­huo­neesta tähän saliin, Saari­koski kertoo.

 

Työrauha tilauk­sessa

Amma­til­li­nen koulu­tus on elänyt viime vuodet muutok­sessa. Vuonna 2018 voimaan tulleessa amma­til­li­sen koulu­tuk­sen refor­missa on yhdis­tetty nuoriso- ja aikuis­kou­lu­tus sekä lisätty työpai­koilla oppi­mista. Muutos ei vielä­kään ole täysin valmis.

Samaan aikaan rahoi­tusta on rustattu suun­taan ja toiseen. Sipi­län halli­tus teki isot koulu­tus­leik­kauk­set, Mari­nin halli­tus palautti osan rahoi­tuk­sesta ja nyt Orpon-Purran halli­tus leik­kaa amma­til­li­sen koulu­tuk­sen vuosit­tai­sesta rahoi­tuk­sesta 120 miljoo­naa euroa.

Eero Löytö­mäki

– Amma­til­li­sessa koulu­tuk­sessa ei ole ollut työrau­haa pitkään aikaan, sanoo Teol­li­suus­lii­ton koulu­tus­po­liit­ti­nen asian­tun­tija Eero Löytö­mäki.

Leik­kauk­set kohdis­te­taan aikuis­puo­lelle, eli heihin, joilla on jo tutkinto pohjalla. Samaan aikaan teknii­kan aloilla on työvoi­ma­pu­laa, jota paik­kaa­maan tarvit­tai­siin myös alanvaihtajia.

– Nuori­soi­kä­luokka on niin pieni, ettei se kata eläköi­ty­mi­siä, Löytö­mäki kertoo.

AIKUISKOULUTUKSEN NÄLKÄVUODET

Koulu­tuk­sen järjes­tä­jien edun­val­voja AMKE ry on arvioi­nut, että leik­kauk­set tarkoit­ta­vat 11 000 opis­ke­li­jan vähen­nystä aikuis­puo­lelle, jossa ihmi­set ovat voineet päivit­tää osaa­mis­taan muut­tu­vaa työelä­mää varten.

– Raken­ne­muu­tok­sessa pitäisi koulut­taa ihmi­siä uusiin töihin, mutta nyt se vaikeu­tuu, Löytö­mäki sanoo.

Samaan aikaan maan halli­tus on lakkaut­ta­nut aikuiskoulutustuen.

– Halli­tuk­sen koulu­tus­po­liit­ti­nen linja on muotou­tu­nut aikuis­kou­lu­tuk­sen nälkävuosiksi.

Leik­kauk­set kohdis­tu­vat aikui­siin, mutta koske­vat koko järjestelmää.

Ensim­mäi­sen tutkin­non opis­ke­li­jat on haluttu rajata leik­kaus­ten ulko­puo­lelle, mutta rajan­veto ei ole help­poa, koska nuoret ja aikui­set opis­ke­le­vat yhdessä.

– Leik­kauk­set kohdis­tu­vat aikui­siin, mutta koske­vat koko järjestelmää.

Työpai­koilla oppi­mi­nen on tärkeässä roolissa nuor­ten koulu­tuk­sessa. Koulu­jen ja työpaik­ko­jen yhteis­työ puoles­taan määrit­te­lee koulu­tuk­sen laatua.

– Ehti­vätkö koulut koulut­taa työpaik­kaoh­jaa­jia ja miten hyvin yhteis­työ pelaa, kun on sääs­tö­jen takia kauhea kiire, Löytö­mäki kysyy.

TYÖMARKKINAOPPIA LIITOILTA

Amma­til­li­sen koulu­tuk­sen haas­teet ovat suuria, mutta koulu­tuk­sen järjes­tä­jät ovat Löytö­mäen mukaan suoriu­tu­neet urakas­taan kunnialla.

– Amma­til­li­nen koulu­tus on mainet­taan parempi. Suurim­maksi osaksi sieltä tulee laatua.

Liitot paik­kaa­vat vajetta, jota viral­li­siin opetus­suun­ni­tel­miin ei ole mahtu­nut tai ei ole haluttu mahduttaa.

Työelä­mä­tai­to­jen opet­ta­mi­sessa olisi laajen­ta­mi­sen varaa. Perus­kou­lun ja toisen asteen läpi käyneellä ei vält­tä­mättä ole katta­vaa kuvaa työmark­ki­noista, ammat­ti­lii­toista ja työehtosopimuksista.

– Liitot paik­kaa­vat vajetta, jota viral­li­siin opetus­suun­ni­tel­miin ei ole mahtu­nut tai ei ole haluttu mahduttaa.

Teol­li­suus­lii­ton oppi­lai­tos­tie­dot­ta­jat paik­kaa­vat vajetta kier­tä­mällä oppi­lai­tok­sissa kerto­massa työelä­män perusasioista.

– Olemme yhteis­kun­ta­vas­tuul­li­nen toimija, joka haluaa, että opis­ke­li­jat pärjää­vät työelä­mässä, Löytö­mäki sanoo.

 

Lue myös: ”Opis­kelu on kuin hyvin rasvattu kone, kun on oma-aloit­tei­nen ja uskal­taa kysyä” (Tekijä 5.6.2023)
Veli-Matti Kaup­pi­nen: Osaa­mi­sen kehit­tä­mi­sessä taka­pak­kia (Tekijä 2.4.2024)