Veli-Matti Kauppinen: Osaamisen kehittämisessä takapakkia

Leikkauslistoja toteuttavan maamme hallituksen päätös lakkauttaa aikuiskoulutustuki kuluvan vuoden elokuun alusta on erittäin harmillinen ja lyhytnäköinen toimenpide. Samaan lopettamispakettiin kuuluvat myös vuorotteluvapaan ja ammattitutkintostipendin lakkautukset. Kuten arvata saattaa, palaute ja lausunnot näistä hallituksen esityksistä ovat olleet hyvin kriittisiä. Negatiivista palautetta on tullut jopa työministerin omasta ministeriöstä. Kritiikki on kuitenkin kaikumassa kuuroille korville.

Aikuiskoulutustuen tilalle ei ole vielä päätetty korvaavaa järjestelmää. Tätä varten on perustettu työryhmä, joka on selvittänyt erilaisia vaihtoehtoja. Pahimmillaan tulossa on pitkä ajanjakso, jossa korvaavaa tukijärjestelmää ei ole lainkaan. On selvää, että tämä ei voi jäädä ilman merkittäviä vaikutuksia työntekijöille.

Palkansaajapuolella on aito ja suuri huoli siitä, miten uudessa järjestelmässä turvataan opiskeluaikainen toimeentulo. Toimeentulon merkitys korostuu erityisesti matalapalkkaisilla ja naisvaltaisilla aloilla. Opintolainaan perustuva malli lisää entisestään koulutuksen kasaantumista hyvätuloisille.

Suomessa mennään tällä hetkellä aivan päinvastaiseen suuntaan kuin keskeisissä verrokkimaissamme, joissa vahvasti painotetaan osaamisen ylläpitämisen ja kehittämisen merkitystä.

Opintolainaan perustuva malli lisää entisestään koulutuksen kasaantumista hyvätuloisille.

Työn murros ja digitalisaation vauhdikas eteneminen tuovat tullessaan jatkuvia tarpeita osaamisen päivittämiseen ja kehittämiseen. Esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on työmarkkinaosapuolien yhteiset osaamisen kehittämistä tukevat rahastot. Ruotsissa osaamisen kehittämiseen työsuhteen aikana voi saada tukea jopa 80 prosenttia palkasta.

Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen ei edistä millään tavalla työelämässä tarvittavien taitojen kehittämistä. On myös muistettava, että toimihenkilöiden ja tuotannon työntekijöiden toimenkuvat lähestyvät entistä enemmän toisiaan monessa suhteessa ja uusien taitojen omaksuminen on välttämätöntä.

Maan hallituksen toimet ovat myrkkyä palkansaajien osaamisen parantamiselle. Me ammattiyhdistysliikkeessä uskomme koulutuksen voimaan. Pohdittavaksi kannattaa nostaa, pitäisikö meilläkin olla osaamisen kehittämistä tukevia rahastoja. Toivottavasti näemme tulevaisuudessa uusia työehtosopimusten kirjauksia, joilla mahdollistetaan työntekijöiden osaamistason nosto ja yhteinen näkemys siitä, että osaamista korostetaan juhlapuheiden lisäksi myös työpaikkojen arjessa.

Kirjoittaja on Teollisuusliiton koulutuspäällikkö.