Turja Lehtonen

Turja Lehto­nen: Vien­ti­malli tekee kaikista palkan­saa­jista häviä­jiä – voit­ta­jina vain työnantajat

TEKSTI TURJA LEHTONEN
KUVA KITI HAILA

Suomessa vien­ti­malli määrit­tää keskei­sesti palk­ka­rat­kai­sut. Mallin ytimessä on ajatus, että vien­ti­sek­to­rin työeh­to­so­pi­muk­set luovat pohjan niin sano­tulle ylei­selle palk­ka­lin­jalle, jota muiden alojen pitäisi seurata. Halli­tuk­sen lakie­si­tyk­sessä valta­kun­nan­so­vit­te­li­jaa rajoi­te­taan siten, että hän ei voi esit­tää palkan­ko­ro­tuk­sia, jotka ylit­täi­si­vät tämän vien­ti­sek­to­rilla sovi­tun linjan.

Julki­sessa keskus­te­lussa vien­ti­mal­lin vaiku­tuk­set on usein nähty erityi­sesti julki­sen sekto­rin palk­ka­rat­kai­sui­hin kohdis­tu­vina rajoi­tuk­sina. Monilla julki­sen sekto­rin aloilla, kuten hoitoa­lalla, on jo pitkään puhuttu palk­ka­kuo­pasta. Pelkona on, että ylei­nen palk­ka­linja hidas­taa julki­sen sekto­rin mahdol­li­suuk­sia kuroa umpeen palk­kae­roja ja korjata alojen palkkatasoa.

Kuiten­kin myös teol­li­suus­lii­to­lai­set kärsi­vät vien­ti­mal­lin rajoi­tuk­sista ja kahleista, mikäli edus­kunta hyväk­syy esityksen.

Vien­ti­mal­lin vaiku­tuk­set ulot­tu­vat laajalle, ja se rajoit­taa niin julki­sen kuin yksi­tyi­sen sekto­rin neuvot­te­lu­jen liikkumavaraa.

Työnan­ta­jat koor­di­noi­vat keske­nään palk­ka­lin­jaa. Tässä yhtä­lössä myös vien­tia­lo­jen palk­ka­rat­kaisu joutuisi sopeu­tu­maan siihen, millai­sen palk­ka­rat­kai­sun työnan­ta­jat katso­vat julki­selle sekto­rille olevan hyväk­syt­tä­vissä. Tämä on aina­kin tavoite, väit­tää päämi­nis­teri Orpo mitä tahansa. Käytän­nössä tämä tarkoit­taa sitä, että teol­li­suu­den työn­te­ki­jöi­den palk­ka­rat­kai­sua rajoit­taa julki­sen sekto­rin tuleva palk­ka­linja, vaikka Suomen kilpai­lu­kyky on kohdil­laan ja palkan­mak­su­ky­kyä löytyy.

Näiden näkö­kul­mien pohjalta voidaan todeta, että sekä julki­sen sekto­rin että vien­tia­lo­jen huolet ja kritiikki ovat perus­tel­tuja. Vien­ti­mal­lin vaiku­tuk­set ulot­tu­vat laajalle, ja se rajoit­taa niin julki­sen kuin yksi­tyi­sen sekto­rin neuvot­te­lu­jen liikkumavaraa.

Loppu­tu­lok­sena on se, että yksi­kään ammat­ti­ryhmä, ammat­ti­liitto tai palkan­saaja eivät ole voit­ta­jia. Kaikki häviä­vät. Sitä halli­tuk­sen linja käytän­nössä tarkoit­taa. Niin sanottu vien­ti­malli rajoit­taa kaik­kien mahdol­li­suuk­sia neuvo­tella parhaista mahdol­li­sista palk­ka­rat­kai­suista. Tällai­sessa asetel­massa koko suoma­lai­nen palkan­saa­ja­liike on häviäjä. Voit­ta­jia ovat työnantajat.

Kirjoit­taja on Teol­li­suus­lii­ton varapuheenjohtaja.