”Tarjous, josta ei voi kiel­täy­tyä” oli laiton – korkein oikeus katsoi työnan­ta­jan syrji­neen ay-toimin­nan perusteella

Korkein oikeus päätti heinä­kuussa 2024, että Pirkan­maalla toimiva yritys syrji vuonna 2018 Teol­li­suus­lii­ton jäse­niä tarjoa­malla taval­li­sesta poik­kea­via etuja työtais­te­lun alai­sista ylitöistä.

Oikeus­as­teissa käsi­tel­lyt tapah­tu­mat ajoit­tu­vat syksyyn 2018, jolloin Teol­li­suus­liitto julisti ylityö­kiel­lon, joka oli osa lail­lista poliit­tista työtaistelua.

Ylityö­kiel­lon aikana yritys tarjosi osalle työn­te­ki­jöistä mahdol­li­suu­den tehdä viikon­lop­puna ylitöitä siten, että yhtenä lauan­taina tehdystä 16 tunnin lasken­nal­li­sesta ylityöstä makset­tiin korvauk­sena 44 tunnin palk­kaa vastaava summa tai annet­tiin viikon palkal­li­nen vapaa.

Oikeu­den pape­reista käy ilmi, että yrityk­sen ylityö­tar­jousta oli työpai­kalla kuvailtu ”tarjouk­seksi, josta ei voi kiel­täy­tyä”. Kahdek­san työn­te­ki­jää hyväk­syi yhtiön ylityötarjouksen.

Korkeim­man oikeu­den päätök­sessä tode­taan, että ”ylityö­tar­jous on saat­ta­nut ammat­ti­liit­toon kuulu­neet ja sen ylityö­kiel­lon velvoit­ta­mat työn­te­ki­jät tosia­siassa epäe­dul­li­sem­paan asemaan kuin ammat­ti­liit­toon kuulu­mat­to­mat työntekijät”.

Kyseessä on päätös, joka vahvis­taa työn­te­ki­jöi­den oikeuk­sia, arvioi Teol­li­suus­lii­ton oikeu­del­li­sen yksi­kön va. pääl­likkö Susanna Holm­berg.

– Työn­te­ki­jät näke­vät, että heillä on ammat­tiyh­dis­tys­toi­min­nan suoja, ja työnan­taja oppii olemaan rikko­matta työn­tekijän oikeuk­sia, Holm­berg sanoo.

ENNAKKOPÄÄTÖS LUO OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ

Tapauk­sessa oli kanta­jana 45 työtais­te­luun osal­lis­tu­nutta Teol­li­suus­lii­ton jäsentä, jotka työs­ken­te­li­vät yrityk­sen kahdessa toimi­pis­teessä samalla paikkakunnalla.

Teol­li­suus­liitto myönsi jäse­nil­leen oikeus­a­vun ja vei asian oikeu­teen. Kärä­jä­oi­keus ratkaisi asian työn­te­ki­jöi­den eduksi, mutta hovioi­keus kallis­tui työnan­ta­jan puolelle. Lopulta korkein oikeus kumosi aiem­mat päätök­set ja ratkaisi asian pääosin työn­te­ki­jöi­den eduksi.

Korkein oikeus ei ole aiem­min anta­nut ennak­ko­rat­kai­sua vastaa­van­tyyp­pi­sestä syrjin­tä­ti­lan­teesta. Ennak­ko­rat­kai­sut luovat uutta oikeuskäytäntöä.

– Tuomiois­tui­met noudat­ta­vat hyvin korkeim­man oikeu­den linjauk­sia, Holm­berg sanoo.

Oikeu­den­käynti on aina riski, mutta uskal­lamme viedä epävar­mem­pia­kin juttuja oikeuteen.

Korkein oikeus siis katsoi ennak­ko­pää­tök­ses­sään, että ylimää­räis­ten etujen tarjoa­mi­nen työtais­te­lun alai­sista töistä syrjii muita työn­te­ki­jöitä heidän ammat­tiyh­dis­tys­toi­min­tansa perusteella.

– Kuin­ka­han paljon tätä on tapah­tu­nut aiem­min muilla työpai­koilla? Holm­berg pohtii.

Nyt oikeu­del­li­seen tilan­tee­seen on saatu selvyyttä, joten jatkossa työnan­ta­jien kannat­taa harkita kahdesti työtais­te­lun alai­siin töihin houkuttelua.

OIKEUSAPU KATTAA JÄSENTEN KAIKKI KULUT

Korkeim­man oikeu­den mukaan syrjintä kohdis­tui toisen toimi­pis­teen 31 työn­te­ki­jään, jotka olisi­vat pysty­neet teke­mään ylityönä teetet­tyä työtä ilman eril­listä pereh­dy­tystä. Oikeus tuomitsi yrityk­sen maksa­maan 1 000 euron hyvi­tyk­sen jokai­selle syrji­tylle työntekijälle.

Oikeus hylkäsi työn­te­ki­jöi­den vahin­gon­kor­vaus­vaa­ti­muk­set saamatta jääneestä palkasta. Korkein oikeus määräsi molem­mat osapuo­let maksa­maan omat oikeu­den­käyn­ti­ku­lunsa, sillä asia oli oikeu­del­li­sesti niin epäselvä, että molem­milla osapuo­lilla oli perus­teltu syy oikeudenkäyntiin.

Teol­li­suus­lii­ton oikeus­apu kattaa kaikki jäsen­ten oikeu­den­käyn­ti­ku­lut. Kysei­sessä syrjin­tä­ta­pauk­sessa korkeim­man oikeu­den päätös saatiin lähes kuusi vuotta käsi­tel­ty­jen tapah­tu­mien jälkeen, ja liiton oikeu­den­käyn­ti­ku­lut olivat kymme­niä tuhan­sia euroja.

– Koko ajan on riskinä, että hävi­tessä olisi voinut joutua maksa­maan vasta­puo­len­kin kulut. Oikeu­den­käynti on aina riski, mutta uskal­lamme viedä epävar­mem­pia­kin juttuja oikeu­teen, Holm­berg sanoo.