Korkein oikeus antaa ennakkopäätöksiä kysymyksistä, joihin laki ei anna selvää vastausta. KUVA EMMI KORHONEN/LEHTIKUVA

”Tarjous, josta ei voi kieltäytyä” oli laiton – korkein oikeus katsoi työnan­tajan syrji­neen ay-toiminnan perusteella

20.9.2024

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVAT EMMI KORHONEN/LEHTIKUVA JA TUUKKA RANTALA

Korkein oikeus linjasi, että ylimää­räisen talou­del­lisen edun maksa­minen työtais­telun alaisista töistä on syrjintää. Yhden­ver­tai­suus­lain perus­teella 31 Teolli­suus­liiton jäsentä sai 1 000 euron hyvityksen.

Korkein oikeus päätti heinä­kuussa 2024, että Pirkan­maalla toimiva yritys syrji vuonna 2018 Teolli­suus­liiton jäseniä tarjoa­malla taval­li­sesta poikkeavia etuja työtais­telun alaisista ylitöistä.

Oikeus­as­teissa käsitellyt tapah­tumat ajoit­tuvat syksyyn 2018, jolloin Teolli­suus­liitto julisti ylityö­kiellon, joka oli osa laillista poliit­tista työtaistelua.

Ylityö­kiellon aikana yritys tarjosi osalle työnte­ki­jöistä mahdol­li­suuden tehdä viikon­lop­puna ylitöitä siten, että yhtenä lauan­taina tehdystä 16 tunnin lasken­nal­li­sesta ylityöstä makset­tiin korvauk­sena 44 tunnin palkkaa vastaava summa tai annet­tiin viikon palkal­linen vapaa.

Oikeuden papereista käy ilmi, että yrityksen ylityö­tar­jousta oli työpai­kalla kuvailtu ”tarjouk­seksi, josta ei voi kieltäytyä”. Kahdeksan työnte­kijää hyväksyi yhtiön ylityötarjouksen.

Korkeimman oikeuden päätök­sessä todetaan, että ”ylityö­tar­jous on saattanut ammat­ti­liit­toon kuulu­neet ja sen ylityö­kiellon velvoit­tamat työnte­kijät tosia­siassa epäedul­li­sem­paan asemaan kuin ammat­ti­liit­toon kuulu­mat­tomat työntekijät”.

Kyseessä on päätös, joka vahvistaa työnte­ki­jöiden oikeuksia, arvioi Teolli­suus­liiton oikeu­del­lisen yksikön va. päällikkö Susanna Holmberg.

– Työnte­kijät näkevät, että heillä on ammat­tiyh­dis­tys­toi­minnan suoja, ja työnan­taja oppii olemaan rikko­matta työntekijän oikeuksia, Holmberg sanoo.

Korkeimman oikeuden päätös vahvistaa työnte­ki­jöiden oikeuksia, arvioi Teolli­suus­liiton oikeu­del­lisen yksikön va. päällikkö Susanna Holmberg. KUVA TUUKKA RANTALA

ENNAKKOPÄÄTÖS LUO OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ

Tapauk­sessa oli kanta­jana 45 työtais­te­luun osallis­tu­nutta Teolli­suus­liiton jäsentä, jotka työsken­te­livät yrityksen kahdessa toimi­pis­teessä samalla paikkakunnalla.

Teolli­suus­liitto myönsi jäsenil­leen oikeus­avun ja vei asian oikeu­teen. Käräjä­oi­keus ratkaisi asian työnte­ki­jöiden eduksi, mutta hovioi­keus kallistui työnan­tajan puolelle. Lopulta korkein oikeus kumosi aiemmat päätökset ja ratkaisi asian pääosin työnte­ki­jöiden eduksi.

Korkein oikeus ei ole aiemmin antanut ennak­ko­rat­kaisua vastaa­van­tyyp­pi­sestä syrjin­tä­ti­lan­teesta. Ennak­ko­rat­kaisut luovat uutta oikeuskäytäntöä.

– Tuomiois­tuimet noudat­tavat hyvin korkeimman oikeuden linjauksia, Holmberg sanoo.

Oikeu­den­käynti on aina riski, mutta uskal­lamme viedä epävar­mem­piakin juttuja oikeuteen.

Korkein oikeus siis katsoi ennak­ko­pää­tök­ses­sään, että ylimää­räisten etujen tarjoa­minen työtais­telun alaisista töistä syrjii muita työnte­ki­jöitä heidän ammat­tiyh­dis­tys­toi­min­tansa perusteella.

– Kuinkahan paljon tätä on tapah­tunut aiemmin muilla työpai­koilla? Holmberg pohtii.

Nyt oikeu­del­li­seen tilan­tee­seen on saatu selvyyttä, joten jatkossa työnan­ta­jien kannattaa harkita kahdesti työtais­telun alaisiin töihin houkuttelua.

OIKEUSAPU KATTAA JÄSENTEN KAIKKI KULUT

Korkeimman oikeuden mukaan syrjintä kohdistui toisen toimi­pis­teen 31 työnte­ki­jään, jotka olisivat pysty­neet tekemään ylityönä teetettyä työtä ilman erillistä pereh­dy­tystä. Oikeus tuomitsi yrityksen maksa­maan 1 000 euron hyvityksen jokai­selle syrji­tylle työntekijälle.

Oikeus hylkäsi työnte­ki­jöiden vahin­gon­kor­vaus­vaa­ti­mukset saamatta jääneestä palkasta. Korkein oikeus määräsi molemmat osapuolet maksa­maan omat oikeu­den­käyn­ti­ku­lunsa, sillä asia oli oikeu­del­li­sesti niin epäselvä, että molem­milla osapuo­lilla oli perus­teltu syy oikeudenkäyntiin.

Teolli­suus­liiton oikeusapu kattaa kaikki jäsenten oikeu­den­käyn­ti­kulut. Kysei­sessä syrjin­tä­ta­pauk­sessa korkeimman oikeuden päätös saatiin lähes kuusi vuotta käsitel­tyjen tapah­tu­mien jälkeen, ja liiton oikeu­den­käyn­ti­kulut olivat kymmeniä tuhansia euroja.

– Koko ajan on riskinä, että hävitessä olisi voinut joutua maksa­maan vasta­puo­lenkin kulut. Oikeu­den­käynti on aina riski, mutta uskal­lamme viedä epävar­mem­piakin juttuja oikeu­teen, Holmberg sanoo.