”Suomen EU-jäse­nyys­his­to­rian merkit­tä­vim­mät vaalit työntekijöille”

Uusi EU-parla­mentti vali­taan kesä­kuussa. Suomessa ennak­ko­ää­nes­ty­saika on 29.5.–4.6. ja vaali­päivä on sunnun­taina 9. kesäkuuta.

– Vaalit ovat Suomen EU-jäse­nyys­his­to­rian merkit­tä­vim­mät työn­te­ki­jöille, sanoo Teol­li­suus­lii­ton yhteis­kun­ta­suh­tei­den asian­tun­tija Mikko Koik­ka­lai­nen.

Teol­li­suus­lii­ton EU-vaali­ta­voit­teet raken­ta­vat Euroo­pan unio­nista vahvaa ja kehit­ty­vää talous­a­luetta, joka pitää työn­te­ki­jöi­den oikeuk­sista huolta.

– Kun vertaa Suomen nykyi­sen halli­tuk­sen linjaan, Euroo­pan unioni on ollut työn­tekijän puolella. Unio­nin lähtö­koh­tiin kuuluu, että työelä­mää ja työmark­ki­na­jär­jes­tel­mää kehi­te­tään vuoro­pu­he­lun kautta, Koik­ka­lai­nen sanoo.

On tärkeää äänes­tää ehdok­kaita, jotka tiedos­ta­vat ja tunnus­ta­vat työmark­ki­naos­a­puol­ten roolin ja merkityksen.

Työn­te­ki­jöi­den oikeuk­sia ja ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen asemaa kysee­na­lais­ta­vat voimat ovat nosta­neet päätään niin Suomessa kuin muualla Euroopassa.

– Uuden popu­lis­ti­sen laita­oi­keis­ton kolme vihol­lista ovat vapaa media, riip­pu­ma­ton tuomiois­tuin­lai­tos ja ammat­tiyh­dis­tys­liike. Jos perin­tei­nen keskus­ta­oi­keisto liit­tou­tuu laita­oi­keis­ton kanssa, tarkoit­taa se heiken­nyk­siä kaik­kiin kolmeen.

Äänes­tä­mi­nen on tärkeää, jotta järjes­täy­ty­nei­den työmark­ki­noi­den naker­ta­jat eivät saa ylio­tetta. Tässä suhteessa vaih­te­lua löytyy myös puoluei­den sisältä.

– Äänes­tää mitä puoluetta tahansa, on tärkeää äänes­tää ehdok­kaita, jotka tiedos­ta­vat ja tunnus­ta­vat työmark­ki­naos­a­puol­ten roolin ja merkityksen.

SUURIA MUUTOKSIA

Vihreä siir­tymä ja digi­ta­li­saa­tio muok­kaa­vat työtä, teol­li­suutta ja yhteis­kun­taa uuteen muotoon.

Ympä­ris­töys­tä­väl­li­seen teol­li­suu­teen siir­ty­mi­nen on vält­tä­mät­tö­myys, mutta myös suuri mahdol­li­suus, kunhan siir­tymä on oikeu­den­mu­kai­nen, eli muutosta ei tehdä työn­te­ki­jöi­den kustannuksella.

– Euroo­passa pitäisi suun­nata lisää sekä yksi­tyi­siä että julki­sia inves­toin­teja vihre­ään siir­ty­mään, Koik­ka­lai­nen sanoo.

Unio­nin kannat­taa yhdessä panos­taa tutki­muk­seen ja kehi­tyk­seen, jotta Eurooppa pärjää maail­man­mark­ki­noilla. Digi­ta­li­saa­tion ja esimer­kiksi teko­ä­lyn mahdol­li­suu­det ovat laajat.

Euroo­pan väestö vanhe­nee, joten uutta työvoi­maa tarvi­taan. Työn­te­ki­jöitä tulee jatkossa entistä enem­män EU:n ulko­puo­lelta ja työvoima liik­kuu enem­män unio­nin sisällä.

Muutos­ti­lan­teessa on tärkeää, että ammat­ti­lii­tot pysty­vät pitä­mään sekä uusien että vanho­jen työn­te­ki­jöi­den puolta.

– Maahan­muutto lisään­tyy, se on päivän­selvä asia. Jos siinä tilan­teessa heiken­ne­tään ammat­ti­liit­to­jen asemaa, työpe­räi­siä maahan­muut­ta­jia käyte­tään hyväksi, Koik­ka­lai­nen sanoo.

VASTUUTA JA VARAUTUMISTA

Teol­li­suus­lii­ton EU-vaali­ta­voit­teet alle­vii­vaa­vat, että unio­nin on kyet­tä­vät luomaan teol­li­suu­delle enna­koi­tava ja vakaa toimin­taym­pä­ristö, joka kannus­taa investoimaan.

Samaan aikaan unio­nin pitää vaatia yritys­vas­tuuta. Kun ympä­ris­töstä ja ihmi­soi­keuk­sista huoleh­ti­mi­sesta sääde­tään yhtei­sellä lain­sää­dän­nöllä, ei oikein teke­mi­nen jää hyvän­te­ke­väi­syy­den varaan.

Toivon, että suoma­lai­sille äänes­tä­jille työelä­mä­ky­sy­myk­set nouse­vat merkittäviksi.

Yritys­vas­tuu­lain­sää­däntö harp­pasi eteen­päin 24.4., kun Euroo­pan parla­mentti hyväk­syi yritys­vas­tuu­di­rek­tii­vin, joka tulee lähi­vuo­sina toimeen­pan­ta­vaksi jäsen­maissa. Direk­tiivi koskee vain yli tuhan­nen työn­tekijän yrityk­siä, mutta on askel oike­aan suuntaan.

Teol­li­suus­lii­ton EU-vaali­ta­voit­teissa noste­taan esiin myös unio­nin stra­te­gi­nen auto­no­mia. Tämä tarkoit­taa keskeis­ten tekno­lo­gioi­den ja mate­ri­aa­lien saata­vuu­den turvaa­mista myös poikkeusoloissa.

TYÖELÄMÄ VAALIKESKUSTELUIHIN

Euro­vaa­lien alla näyt­tää, että ilmasto- ja turval­li­suus­po­li­tiikka ovat keskei­siä vaaliteemoja.

Työn­te­ki­jöi­den oikeuk­sien tulisi olla kolmas iso teema euro­vaa­li­kes­kus­te­luissa, sillä monet muutok­set myllää­vät nyt työmark­ki­noita. Aina­kin Suomessa maan halli­tuk­sen poli­tiikka ja sitä vastus­ta­neet poliit­ti­set lakot ovat nosta­neet teeman pinnalle.

– Toivon, että suoma­lai­sille äänes­tä­jille työelä­mä­ky­sy­myk­set nouse­vat merkit­tä­viksi. Osa äänes­tä­jistä äänes­tää myös istu­van halli­tuk­sen luottamuksesta.

Vaali­uur­nille mennessä äänes­tä­jien on hyvä muis­taa, että euro­par­la­mentti on itse­näi­nen toimielin.

– Euro­par­la­men­taa­ri­kot edus­ta­vat Euroo­pan parla­men­tissa suoma­lai­sia kansa­lai­sia, eivät Suomen halli­tusta, Koik­ka­lai­nen sanoo.

Teol­li­suus­lii­ton EU-vaali­ta­voit­teet: www.teollisuusliitto.fi/eu-vaalitavoitteet